YIT rakentaa toimistorakennuksen Bratislavaan, Slovakiaan

YIT on allekirjoittanut urakkasopimuksen kiinteistökehitysyhtiö AMW Developmentin kanssa toimistokiinteistön rakentamisesta Bratislavaan, Slovakiaan. YIT:n aluehankkeen, STEIN2:n, viereen Bratislavan ydinkeskustaan rakennettavaan kiinteistöön tulee yli 12 000 neliömetriä toimistotilaa. Urakkasopimuksen arvo YIT:lle on yli 12 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentaminen käynnistyy välittömästi ja toimisto valmistuu syksyllä 2017.

YIT käynnisti merkittävän STEIN2-nimisen aluehankkeen rakentamisen syksyllä 2015. Hanke rakennetaan Bratislavan vanhaan kaupunkiin, entisen Stein-panimon alueelle sen henkeä ja vanhoja rakennuksia kunnioittaen. Asuinrakennusten ja liiketilojen lisäksi alueelle rakennetaan uutta infrastruktuuria, viheralueita ja aukioita yleiseen käyttöön. Syksyllä käynnistetty asuntohanke ja nyt käynnistyvä toimistohanke tukevat toisiaan uuden, monipuolisia palveluita tarjoavan, houkuttelevan alueen luomisessa.

STEIN2-asuinalueelle rakennetaan yhteensä yli 400 asuntoa ja lähes 30 liiketilaa vuoteen 2020 mennessä. Hanke on saanut erinomaisen vastaanoton keskeisen sijaintinsa, alueen viheralueiden ja hyvien julkisten palveluiden ansiosta.

 

Keski-Pasilan keskuksesta 46 miljoonan euron maakaupat

Helsingin kaupunki myy Keski-Pasilan keskusta varten maata sekä alueiden käyttö- ja hallintaoikeuksia 46 miljoonalla eurolla. Maanrakennustyöt alueella ovat parhaillaan vauhdissa.

Kiinteistölautakunta käsittelee 11. helmikuuta esitystä, jonka mukaan kaupunki myy Keski-Pasilan keskuksen toteuttamiseen tarvittavat määräalat yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Ostajina ovat YIT Rakennus Oy:n perustamat kiinteistö- ja asuntoyhtiöt. Esityksen mukaan kaupunki myy keskusta varten Pasilansillan alta myös yleisten alueiden käyttö- ja hallintaoikeuksia.

Kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen myymän kokonaisuuden kauppahinta on noin 141 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on noin 46 miljoonaa euroa. Myytävistä alueista muodostetaan keskukselle noin kolmen hehtaarin kokoinen tontti.

Maaliskuussa allekirjoitettava kauppakirja perustuu kaupungin, valtion ja YIT:n jo aiemmin solmimiin sopimuksiin. Hankkeen toteutussopimus allekirjoitettiin vuonna 2014 Helsingin kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n välillä. Samassa yhteydessä tehtiin kiinteistökaupan esisopimus sekä allekirjoitettiin KVR-urakkasopimus kaupungille tulevista julkisista osista.

Laaja rakennuskokonaisuus

Maakauppojen myötä YIT toteuttaa Triplaksi nimetyn kokonaisuuden, joka ulottuu keskuksen tontin ja Pasilansillan alaisen osan lisäksi rata-alueelle nykyiselle Pasilan asemalle ja sen päälle. Keskuksen myytävälle tontille rakennetaan noin 140 000 k-m2:n laajuinen kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, asuntoja, toimistoja, hotelli, maanalainen pysäköintilaitos ja metroasemavaraus.

Pasilan asema uusitaan ja sen yhteyteen rakennetaan toimistoja ja liiketiloja. Senaatti-kiinteistöt myy Pasilan aseman sekä sen yhteyteen toteutettavia keskuksen osia varten kaksi tonttia aseman itäpuolelta. Keskuksen kokonaislaajuus on noin 190 000 k-m2 ja bruttoala noin 360 000 m2.

Keski-Pasilan keskuksen toteuttaminen maksaa kaikkiaan noin miljardi euroa. Kauppakeskuksen ja sen yhteyteen tulevan pysäköintilaitoksen osuus on siitä noin 600 miljoonaa euroa. Kauppakeskukseen tulee vuokrattavaa tilaa yli 85 000 neliötä noin 250 eri toimijalle sekä pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle.

Triplan rakennustyöt etenevät

Keskuksen rakennustyöt käynnistyivät Keski-Pasilassa kesällä 2014 uuden Pasilansillan rakentamisella nykyisen sillan eteläpuolelle. Parhaillaan keskuksen alueella tehdään maanrakennustöitä. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisenä valmistuu kauppakeskus loppuvuodesta 2019, jolloin myös uusi Pasilan asema otetaan käyttöön. Rakennustöiden ajaksi YIT toteuttaa nykyisen aseman pohjoispuolelle väliaikaisen aseman.

Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka. Asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu Pasilassa vuoteen 2040 mennessä. Kaupunki panostaa merkittävästi Pasilan katuihin, liikennejärjestelyihin ja joukkoliikenteeseen ja Liikennevirasto rakentaa läntisen lisäraiteen sujuvoittamaan junaliikennettä.

Linkit

Liikenneviraston hankkeet Pasilassa

Tietoa Pasilan rakentamisesta

Tietoa Triplasta

Kiinteistölautakunnan esityslista 11.2.2016

Keskusarkiston rakennustyöt käynnistyivät Mikkelissä

mikkeli_keskusaristo_havainnekuva

Mikkeliin rakennettavan arkistolaitoksen keskusarkiston rakennustyöt ovat käynnistyneet viime viikolla Kalevankankaalla tontin raivauksella.  Raivaustöiden jälkeen alkavat maanrakennustyöt, jotka valmistuvat kesäkuussa 2016. Täyteen vauhtiin työt pääsevät kesäkuussa, kun rakennuksen elementtirakenteisen betonirungon pystytys alkaa.  Rakennuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa 2015, ja se valmistuu vuoden 2017 lopussa.

Rakennuksen rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Rakennus vuokrataan arkistolaitoksen käyttöön vuokrasopimuksella.

Keskusarkistoon sijoitetaan arkistolaitoksen muiden toimipisteiden aineistoja noin 65 000 hyllymetriä sekä kartta-aineistoja.  Uuteen arkistoon tulee pääosin vähemmän käytettyä sekä myös digitoitua arkistoaineistoa.  Arkistossa ei ole tutkijapalvelua paikan päällä, vaan se tukeutuu siltä osin arkistolaitokseen kuuluvan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijapalveluihin.

Rakennuksen kustannusarvio on 16,4 miljoonaa euroa.  Summasta suurimman yksittäisen osan muodostaa  arkistohyllyhankinta, jonka arvo on noin neljä miljoonaa euroa.  Rakennuksen pinta-ala on 5 000 m2.

Rakennustyöt jaetaan noin 30 osaurakkaan, jotka kaikki kilpailutetaan erikseen.  Hankkeen projektinjohdosta vastaa ja työmaan päätoteuttajana toimii mikkeliläinen rakennuttajatoimisto Suomen Controlteam Oy.  Rakennushanke työllistää rakennusvaiheessa keskimäärän 20–30 henkilöä.  Keskusarkistossa tulee työskentelemään päätoimisesti 5–7 henkilöä.

Päätoimijasta rakennettiin Lehto Group

matkus-kauppakeskus-kuopiossa

Matkus-kauppakeskus Kuopio

Rakennuskonsernin kaikki liiketoiminnot yhtenäistetään uuden Lehto-brändinimen alle.

Suomen suurimpiin rakennus- ja kiinteistöalan konserneihin kuuluva Päätoimija on vaihtanut nimensä Lehto Group Oyj:ksi. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut konserni haluaa liiketoiminnan yhdistämisellä Lehto-brändin alle yhtenäistää kattavan palvelutarjontansa esilletuontia sekä vahvistaa brändin tunnettuutta.

“Lehto-nimi tulee yhtiön historiasta ja se on erittäin tunnettu ja hyvämaineinen. Nimenä se on helppo käyttää, lyhyt ja ytimekäs sekä vailla ääkkösiä”, perustelee Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

Konserniin kuuluu jatkossakin kahdeksan tytäryhtiötä, joiden liiketoimintaan nimenmuutos ei tuo muutoksia. Konsernin liikevaihdosta merkittävä osa on syntynyt Rakennusliike Lehto Oy:ssä.

“Näin Lehto Group Oyj oli luonnollinen valinta emoyhtiön nimeksi ja Lehto-nimi koko konsernin yhteiseksi brändinimeksi. Konsernin tytäryhtiöiden juridiset nimet jatkavat ja säilyvät taustalla”, Hannu Lehto kertoo.

Lehto Groupin pääkonttori sijaitsee Kempeleessä ja tytäryhtiöiden toimipaikat ympäri Suomea. Yhtiöt keskittyvät palvelemaan asiakkaita Lehto Groupin neljällä palvelualueella eli toimitiloissa, asunnoissa, hyvinvointitiloissa sekä korjausrakentamisessa.

“Brändiuudistus oli tarpeellinen, koska yhtiön rakennetta ja palvelutarjonnan kokonaisuutta oli asiakkaan hieman vaikea hahmottaa. Nyt palvelutarjontamme on selkeästi jaoteltu neljään alueeseen”, toteaa konsernin markkinointipäällikkö Miia Kiiskinen.

Voimakasta kasvua

Lehto Groupin juuret ulottuvat vuoteen 1985, jolloin Rakennusliike Mustonen&Lehto Oy perustettiin. Myöhemmin yhtiön nimi muuttui Rakennusliike Lehto Oy:ksi, ja vuonna 2008 syntyi Päätoimija-konserni.

Toimitusjohtaja Hannu Lehto muistelee hymyssä suin ensimmäisiä omia isoja urakoitaan 80-luvulla. Yksi mieleenpainuvimmista oli Utajärven kirkon katon tervaustyö. Urakkatarjous oli tuolloin 65 000 markkaa, kun seuraavan yhtiön tarjous oli ollut satatuhatta markkaa enemmän.

“Kyllä silloin mietittiin, kuinka tästä selvitään. Nukuimme kirkon lehtereillä, koska ei ollut varaa majoitukseen. Urakka tehtiin pois ja lopulta vähän jäi viivan allekin”, Lehto kertoo hymyillen.

Jo niiltä ajoilta ovat periytyneet yhtiön perusarvot: tehokkuus, rohkeus, vastuullisuus, asiakaskeskeisyys ja yhteisöllisyys. Sama tekemisen tapa seuraa mukana, oli kyseessä sitten Utajärven kirkon katon tervaus tai vaikkapa 49000 neliön Matkus-kauppakeskuksen rakentaminen Kuopioon muutama vuosi sitten.

Vahvaa yrityskulttuuria on haluttu vaalia, kun henkilökuntamäärä on noussut vuosien varrella jo 460:een ja yhtiön liikevaihtokin kipusi vuonna 2014 yli 170:een miljoonaan euroon. Kasvu on jatkunut vahvana senkin jälkeen.

“Toiminnassamme yhdistyvät edelleen suuren rakennusliikkeen volyymiedut sekä pienen rakennusliikkeen ketteryys ja asiakasymmärrys. Kehitämme jatkuvasti kaikkea toimintaamme voidaksemme tarjota asiakkaillemme aina ylivoimaista kumppanuutta. Talousohjatun rakentamisen toimintamallimme tehostaa rakentamisen yleisiä käytäntöjä”, konsernin liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki kuvailee.

Lehto Group Oyj:hin kuuluvat sen täysin omistamat tytäryhtiöt Rakennusliike Lehto Oy, Rakennuskartio Oy, OptimiKodit Oy, Rakennusliike Koivukoski Oy, Remonttipartio Oy, Takuuelementti Oy, Lehto Bygg Ab sekä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy.

www.lehto.fi

Posivan tutkimustila ONKALOn seuraava louhintaurakka YIT:lle

a697f06535cec0ee_800x800ar

Posiva Oy ja YIT Rakennus Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Olkiluodossa sijaitsevan maanalaisen kallioperän tutkimustila ONKALOn seuraavasta louhintaosuudesta. ONKALOn kalliotiloja hyödynnetään paitsi tutkimus- ja testaustarkoituksiin myöhemmin myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisessa ja käytössä.

YIT aloittaa louhintaurakan maaliskuussa 2016. Urakka kattaa käytetyn polttoaineen loppusijoitusalueelle johtavien ajoyhteyksien sekä huolto- ja pysäköintihallin louhinnan noin 430–440 metrin syvyydessä maan alla. Tarvittavat kallion tiivistystyöt ja lujitukset kuuluvat myös urakkaan. Työn on arvioitu kestävän kymmenen kuukautta ja työllistävän noin 30 henkilöä aliurakoitsijat mukaan lukien.

”Tämä on jatkoa siihen laajaan korkeatasoiseen suomalaiseen yhteistyöhön, jota ONKALOn tutkimuksissa, suunnittelussa ja rakentamisessa on jo tähänkin asti tehty. Tässä sopimuksessa on mukana myös optio seuraavan urakan kehitystyöstä sekä optio varsinaisesta jatkourakasta”, Posivan johtava asiantuntija Erkki Palonen sanoo.

”Urakkamuoto on kehitetty allianssiurakkamuodosta soveltuvin osin, eikä vastaavaa mallia ole käytetty missään muualla. Alkavan urakan aikana urakkamallia kehitetään edelleen niin sanotun yhteistoimintamallin suuntaan. Tavoiteltavan urakkamallin etuina on joustavuus, yhteiset tavoitteet sekä innovaatioiden tehokas hyödyntäminen”, YIT:n maalaisesta rakennustoiminnasta vastaava Ari Bergström sanoo.

Posiva on ensimmäinen ydinjäteyhtiö maailmassa, joka on saanut rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle.

Posiva on johtava ydinjätehuollon asiantuntija, joka vastaa omistajiensa Teollisuuden Voiman Olkiluodon ja Fortumin Loviisan voimalaitoksilla syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. Posivan 30 vuoden tuotekehitys ja osaaminen on tarjolla myös muille kaupallisin perustein.

Valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle marraskuussa 2015. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla syntyneen käytetyn polttoaineen loppusijoitus Olkiluodon peruskallioon on tarkoitus aloittaa 2020-luvun alkupuolella.

Posted in:

Profin Oy toimittaa Espoon kaupunkikeskukseen Tapiolaan Profin 5 in 1 lasiliukuseinä-järjestelmän

profin_5in1

Kaupunkikeskus Tapiola on LähiTapiolan rakennuttama kokonaisuus. SRV Rakennus Oy toimii kohteen projektinjohtourakoitsijana. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

SRV on yhdessä rakennuttajan kanssa tilannut Espoon kaupunkikeskuksen Tapiolan asuinrakennusten taustaseinät Profin Oy:ltä. Ne toteutetaan 5 in 1 lasiliukuseinäjärjestelmällä, jolloin saavutetaan huomattavaa kokonaiskustannustehokkuutta nopean asennettavuuden ja tehdasvalmiin laadun kautta. Samalla saadaan talvirakentamisessa merkittäviä säästöjä myös lämmityskustannuksissa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mikko Haapala.

Kyseessä on Haapalan mukaan merkittävä sopimus, joka osoittaa yhtiön järjestelmäratkaisujen läpimurron onnistuneen. Yritys on toimittanut vastaavia ratkaisuja useisiin pääkaupunkiseudun kohteisiin sekä muun muassa YIT:lle Jyväskylän 2014 vuoden asuntomessujen 13-kerroksiseen Maailmapylvääseen. Profin Oy on avannut markkinat myös Ruotsissa ja Norjassa, jossa sillä on useita vastaavia hankkeita neuvotteluissa.

Lasiliukuseinä tehostaa tilankäyttöä ja nostaa asuntojen käytettävyyttä. Myös tilan ja valon tuntu nousee huomattavasti, jolla on suuri merkitys asukkaiden positiiviseen asumiskokemukseen. Viime vuosien aikana lasiliukuseinien käyttäminen kaikessa rakentamisessa on yleistynyt huomattavasti myös vientimaissa. – Lasiliukuseinän käytön hyödyt on nyt huomattu myös laajemmassa mittakaavassa, Haapala kertoo.

Moderni kerrostaloyhtiö nousee Olarin sydämeen

olarin-capella

Nyt rakenteilla oleva moderni kerrostaloyhtiö Olarin sydämessä kiinnostaa ostajia. Asunnoista on myyty jo yli puolet ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana. Ostajien kiinnostus on ymmärrettävää, sillä vastaavaa uudiskohdetta ei ole rakennettu Olariin 80-luvun jälkeen.

Kesällä 2017 valmistuva asunto-osakeyhtiö Olarin Capella sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden läheisyydessä. Kohteeseen on rakenteilla 93 huoneistoa, jotka ovat pinta-alaltaan 32,5 – 71,5 m2 kokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Talon alla sijaitsevasta autohallista on suora kulkuyhteys hissillä asuinkerroksiin. Asukkaiden käyttöön valmistuu myös kaksi viihtyisää kattoterassia. Kaikki yhtiön parvekkeet ovat lasitettuja.

Olarin Capella täyttää moninaiset asumisen tarpeet. Autohallista ostokset saa vietyä hissillä helposti asuinkerroksiin, ruokakaupat ja muut palvelut sijaitsevat lähietäisyydellä, kauppakeskus Iso Omenaan ja metrolle matkaa on vain noin kilometri ja Espoon keskuspuiston upeat ulkoilumahdollisuudet ovat vain muutaman sadan metrin päässä. Alueella on lisäksi useita päiväkoteja ja kouluja sekä uimahalli ja lukuisia kuntosaleja.

Lue lisää asunto-osakeyhtiö Olarin Capellasta Hausian kotisivuilta:

Asunto Oy Olarin Capella 

YIT rakentaa Rantatie Business Parkin laajennuksen Helsingin Kalasatamaan

YIT on allekirjoittanut urakkasopimuksen Lindström Invest Oy:n kanssa toimistotalon rakentamisesta Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Rantatie Business Parkin yhteyteen. Rantatien Kasvu -nimisen, noin 6 000 neliömetrin laajuisen toimistotalon sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen käynnistettiin tammikuussa 2016 ja toimistotalo valmistuu vuoden 2017 lopulla. Urakkasopimuksen arvo YIT:lle on lähes 25 miljoonaa euroa. Rakennettava toimistotalo on täyteen vuokrattu. Kiinteistölle haetaan LEED-ympäristösertifikaattia tavoitteena kultataso.

Urakkasopimuksen lisäksi YIT allekirjoitti Lindström Investin kanssa aiesopimuksen toisen toimistotalon rakentamisesta Rantatie Business Parkin yhteyteen. Rantatien Loikka -nimisen toisen toimistotalon rakentaminen on tavoitteena käynnistää syksyllä 2016. Projektin valmistuttua Rantatie Business Park on yhteensä noin 20 000 neliömetriä käsittävä kokonaisuus, jonka YIT ja Lindström Invest ovat toteuttaneet hyvässä yhteistyössä.

Posted in:

YIT: Lauttasaaren uusi maamerkki Lauttis saavutti harjakorkeuden

b337058800ddc684_800x800ar

Lauttiksen kauppakeskuksen ja asuntojen harjannostajaisia vietettiin 3. helmikuuta. Rakenteilla oleva kokonaisuus toteuttaa mixed use -periaatetta eli se yhdistää asumista, palveluita ja työpaikkoja sekä tukeutuu moderniin joukkoliikenteeseen, tässä tapauksessa syksyllä liikenteelle avattavaan metroon.

Metroinvestointi on luonut edellytykset Lauttiksen kaltaisen kokonaisuuden kehittämiselle. Ilman metron tuomia asiakasvirtoja kaupallisten palveluiden kehittämiselle ei olisi ollut riittäviä edellytyksiä. Toisaalta pelkkä asuntorakentamisen lisääminen ilman tehokasta joukkoliikennettä olisi ruuhkauttanut aluetta heikentäen elämisen laatua.

”Raideliikenneyhteydestä hyötyvät vanhat ja uudet asukkaat, yritykset ja yhteiskunta. Lauttis vastaa monin tavoin uusimpiin kaupunkien kehittämisen trendeihin. Se tiivistää kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä vähentää oleellisesti investointitarpeita verrattuna täysin uuden alueen toteuttamiseen”, YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.

Lauttikseen tulee valmistuessaan 138 asuntoa ja lähes 6 000 kerrosneliötä liiketilaa. Asuntojen koot vaihtelevat 29 ja 108 neliömetrin välillä. Liiketiloihin sijoittuu kahviloita, ravintoloita, erikoisliikkeitä, S-Market, K-Supermarket ja Alko. Liiketiloista on vuokrattu jo noin 80 prosenttia. Kauppakeskuksen omistaa Aberdeen Asset Managementin hallinnoima yleiseurooppalainen kiinteistörahasto, Aberdeen European Balanced Property Fund. Asukas- ja asiakaspysäköinnin ohella Lauttikseen tulee 50 metron liityntäpysäköintipaikkaa, mikä osaltaan edistää joukkoliikenteen käyttöä. Kauppakeskus avataan kuluvan vuoden lopulla.

Vaativa hanke on edennyt suunnitellusti. Kauppakeskuksen, asuntojen ja metroaseman rakentajien yhteistyö samalla ahtaalla tontilla on ollut saumatonta ja varmistanut kaikkien hankkeiden sujuvan etenemisen.

Lauttiksen harjannostajaisten juhlapuheen piti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen . Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 250 Aberdeenin ja YIT:n sidosryhmien ja henkilöstön edustajaa.

Posted in:

Kaskipuu investoi uuteen ikkunatehtaaseen – Suomeen lisää 170–200 työpaikkaa

2882-180x180-medium

Ulko- ja parvekeovistaan tunnettu Kaskipuu Oy rakentaa uuden ikkunatehtaan Viitasaaren ulko-ovitehtaansa yhteyteen. Investoinnin arvo on yli 12 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan pääosin vuoden 2016 loppuun mennessä. Investoinnin myötä uusia työpaikkoja syntyy Suomeen arviolta 170–200 hengelle.

Kaskipuun uudesta ikkunatehtaasta tulee yksi Pohjoismaiden suurimmista ja tehokkaimmista. Tuotantokapasiteetti on yli 200 000 ikkunayksikköä. Kotimaan lisäksi ikkunoita myydään Skandinaviaan ja Venäjälle.

Investointi luo työpaikkoja

”Olen erittäin tyytyväinen, että voimme tehdä näin ison investoinnin Suomeen ja tarjota työtä suurelle joukolle ihmisiä. Tämä kertoo siitä, että korkealaatuisille Kaski-tuotteille on kova kysyntä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Nyt tehtävän investoinnin myötä pystymme palvelemaan nykyisiä asiakkaitamme entistäkin kokonaisvaltaisemmin”, toteaa Kaskipuun toimitusjohtaja Matti Kaski.

Viitasaaren tuotantolinjaan tulee useita työvaiheita, jotka poikkeavat perinteisestä ikkunavalmistuksesta. “Linjat mahdollistavat laadukkaat, energiatehokkaat ja yksilölliset tuotteet kustannustehokkaasti”, sanoo Kaski. “Viitasaaren tehtaalle tulee 70–90 uutta työpaikkaa.”

Paluu vanhaan

Ikkunoiden valmistus ei ole kuitenkaan aivan uusi aluevaltaus Kaskipuulle.

“Ikkunoiden valmistus on ikään kuin paluu yrityksen menneisyyteen. Isäni valmisti niitä. Viime vuosina olemme valmistaneet vain kiinteitä ikkunoita mutta nyt myös avattavia”, kertoo Matti Kaski.

B to b -myynti laajenee kuluttajamyyntiin

Kaskipuun asiakkaita ovat mm. talotehtaat, rautakaupat, rakennusliikkeet ja muut jälleenmyyjät. Ikkunatehdasinvestoinnin myötä Kaskipuu aloittaa myös suoran kuluttajamyynnin. Yritys rakentaa koko maan kattavan organisaation palvelemaan yksityisiä kotitalouksia ja taloyhtiöitä ovi- ja ikkunaremonteissa.

“Koko Suomen kattavaan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin rekrytoimme uusia työntekijöitä noin 80–100 henkilöä”, toteaa Matti Kaski. “Lisäksi asennusverkosto työllistää noin 30 ammattilaista.”