KONEELLE TILAUS PEKINGIIN RAKENNETTAVAAN TAIKANG MANSIONIIN

99427
KONE toimittaa 56 hissiä ja liukuporrasta Pekingiin nousevaan Taikangin pääkonttorirakennukseen nimeltä Beijing Taikang Mansion. Rakennus sijaitsee Chaoyangin kaupunginosassa Jing Hui Avenuen ja East Jin He Roadin risteyksessä. Pinta-alaltaan 8427 neliömetrin kohteeseen kuuluu 45-kerroksinen torni ja nelikerroksinen matalampi rakennus sekä kuusi maanalaista kerrosta.
KONE toimittaa kohteeseen yhteensä 34 KONE MiniSpace(TM) -hissiä, 10 KONE MonoSpace® -hissiä ja 12 KONE TravelMaster(TM) -liukuporrasta. Ratkaisut edustavat uusinta teknologiaa, ja 25 hissin maksiminopeus on 4 m/s ja kahdeksan hissin 6 m/s. Kaikki hissit kytketään KONE E-link(TM) -järjestelmään, jonka kautta niiden toimintaa voidaan valvoa saumattomasti reaaliajassa.
“Teemme asiakkaidemme kanssa tiivistä yhteistyötä ja ymmärrämme heidän tarpeensa järjestää ihmisten liikkumiseen turvallisia, sujuvia ja tehokkaita ratkaisuja”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson. “Täyttääksemme asiakkaan asettamat vaatimukset paikallinen tiimimme teki läheistä yhteistyötä Suurprojektit-osastomme kanssa. Siitä oli korvaamatonta apua tarjouksen laatimisessa.”
Beijing Taikang Mansionin rakennuttaja on TaikangWeiye Investment Co. Ltd, ja projektin on määrä valmistua joulukuuhun 2018 mennessä.

Attendolle uusi ikäihmisten hoivakoti Vaasaan

e6948f07-0199-40de-ae1a-064f2739a256

Vaasassa aloitetaan uuden hoivakodin rakentaminen keväällä 2016. Milkan kortteliin sijoittuvaan uudiskohteeseen tulee 60-paikkainen hoivakoti ikäihmisille ja lisäksi 10–14 asuntoa kevyemmän palveluasumisen tarpeisiin. Asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen hoivakotiin loppukeväästä 2017.

Hoivakodin valmistuttua Attendo toimii hoivapalvelujen tuottajana.  Hoivakoti tarjoaa sekä tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista että myös kevyempää palvelua asiakkaiden oman toimintakyvyn mukaan. Kohteen pääurakoitsijana toimi rakennusliike Peab Oy. ARA-rahoitteisesta hankkeesta vastaa Artun Hoiva-asunnot. Valmis hoivakoti tulee työllistämään yli 40 työntekijää.

“Uuden hoivakodin sijainti Milkan korttelissa keskustan tuntumassa on asukkaiden näkökulmasta erinomainen, ja sinne on omaisten ja ystävien helppo tulla vierailulle”, sanoo toimitusjohtaja Tino Nurmi Artun Hoiva-asunnoista.

Rudus käynnisti Elpo-talotekniikkaelementtien tuotannon Viipurissa

elpo_talotekniikkaelementti_rudus

Elpo-talotekniikkaelementtejä valmistetaan nyt myös Viipurissa. Näissä kuvissa Elpo-elementtejä asennetaan Skanska Talonrakennus Oy:n työmaalla Helsingin Lauttasaaressa.

Rudus Oy on käynnistänyt Elpo-talotekniikkaelementtien tuotannon Viipurissa. Ruduksen Kotkan betonituotetehtaalta on viety Elpo-elementtejä Venäjälle jo yli kymmenen vuoden ajan. Viennin määrä on ollut merkittävää.

– Voimme nyt palvella venäläistä asiakaskuntaa tehokkaammin, kun meillä on paikallista tuotantoa lähempänä sikäläisiä rakennustyömaita. Samalla Kotkan tehtaan toimintaan saadaan lisää joustavuutta, jolla parannetaan suomalaisten asiakkaiden palvelua, toteaa tuoteryhmäjohtaja Kimmo Leimola Rudukselta.

Elpo-talotekniikkaelementti on tehdasvalmis kerrostalon LVIS-nousuputkistoelementti. Elementtiin voidaan sijoittaa kaikki rakennuksissa tarvittavat vesijohdot, lämpöjohdot, viemärit, ilmanvaihtokanavat sekä putkitukset sähkö- ja tietoliikennekaapeleita varten. Betonirunkoon valettu elementti nostetaan työmaalla kerroksittain paikoilleen.

Elpo-talotekniikkaelementtien käyttö vähentää sekä työ- että materiaalikustannuksia sekä lisää myytäviä asuinneliöitä.

Elpo-elementtejä on valmistettu Suomessa yli 30 vuotta. Kotkan tehtaalta elementtejä toimitetaan kaikkialle Suomeen.

 

Uusia vuokra-asuntoja Hyrylään

22c99e8a-f041-4dc4-bbf8-aab5d9d56023-main_image

VVO-konsernille valmistuu 55 uutta Lumo-vuokrakotia Kievarinkaari 4 Hyrylään, Tuusula keskustaan.

Kievarinkaari 4 muodostuu kolmesta viisi- ja kuusikerroksisesta hissitalosta, joissa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Taloja yhdistää kellarikerros, jossa on autohalli. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke tai oma asuntopiha. Osassa asunnoista on oma sauna ja vaatehuone. Asuntojen pohjat on suunniteltu selkeiksi ja tehokkaiksi.
– Hyvien palvelujen ääreen Hyrylään valmistuvat uudet asunnot ovat moderneja. Asunnoissa on lasitetut parvekkeet ja hissillä pääsee suoraan talon autohalliin. Uudet kodit täydentävät hyvin asuntotarjontaamme Tuusulassa, sanoo aluepäällikkö Jukka Tervo VVO-kotikeskuksesta.

Asunnoissa on harmaan sävyiset laminaattilattiat ja seinät on maalattu valkoisiksi. Vaaleassa keittiössä on lattian sävyyn sopiva työtaso, astianpesukone, keraaminen liesi ja jää-pakastinkaappi. Kylpyhuoneessa on valkoiset seinälaatat ja harmaa laattalattia sekä vesikiertoinen lattialämmitys. Ikkunoissa on sälekaihtimet.

Asukkaiden käytössä on saunaosasto, mistä pääsee vilvoittelemaan viihtyisälle terassille. Lisäksi talossa on pesula ja kuivaushuone. Viihtyisä ja suojaisa sisäpiha mahdollistaa lapsille turvalliset leikit ja luo mukavia oleskeluhetkiä myös aikuisille.

Asuntojen arvioitu valmistuminen 1.6.2016.

Posted in:

Skanska toteuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle kaksi uutta asuinkerrostaloa Helsingin Jätkäsaareen

Skanska ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ovat sopineet kahden asuinkerrostalon, Asunto Oy Helsingin Rion ja Heka Jätkäsaari Hampurinkuja 1:n, rakentamisurakasta Helsingin Jätkäsaareen. Rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2016. Talot valmistuvat huhti-toukokuussa 2018 ja pihojen viimeistely tapahtuu kesäkuussa 2018.

”Heka Jätkäsaari Hampurinkuja 1:een rakennetaan yhteensä 90 valtion tukemaa ARA-vuokra-asuntoa. Kohteessa yhden portaan kaikki 20 asuntoa on suunniteltu kehitysvammaisten palveluasumiseen. Lisäksi talon kivijalkaan rakennetaan 67 neliömetrin kokoinen liiketila”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n rakennuspäällikkö Ari Kotilainen.

”Osoitteeseen Rionkatu 14 rakennettavaan As Oy Helsingin Rioon tulee puolestaan 53 Hitas-omistusasuntoa, joista 38 on perheasuntoja, 14 kaksioita ja yksi yksiö”, Kotilainen jatkaa.

”Molemmat asuinkerrostalot ovat kahdeksankerroksisia, ja ne muodostavat myöhemmin rakennettavan kolmannen talon kanssa ison ja suojaisan korttelin, jonka keskelle viimeistellään Jätkäsaarelle tyypillinen vehreä ja viihtyisä korttelipiha. Lisäksi Rion parvekkeilta avautuvat upeat maisemat Hyväntoivonpuistoon, Jätkäsaaren viiden hehtaarin kokoiseen rauhalliseen virkistysalueeseen. Molemmat talot liitetään aluetta palvelevaan jätteiden putkikeräysjärjestelmään, joka kuljettaa jätteet keräysasemalle maanalaista putkistoa pitkin. Näin ollen esimerkiksi perinteisiä jätesäiliöitä ei Jätkäsaaren asuntojen pihoissa nähdä. Tämä lisää entisestään alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden asumismukavuutta”, kertoo kohteiden projektipäällikkö Marko Hakkarainen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta.

Skanskalla ja ATT:lla on parhaillaan rakenteilla Jätkäsaareen myös As Oy Helsingin Bysa ja Haso Sandis. Bysaan rakentuu 67 Hitas-omistusasuntoa ja Sandikseen 77 asumisoikeusasuntoa. Tämän Livornonkadun, Jätkäsaarenkujan ja Hyväntoivonpuiston rajaaman korttelin rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 2015, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa syyskuussa 2017.

UPM:N TAPIO KOLUNSARKA SIIRTYY RAMIRENTIIN

UPM Raflatac -liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja ja UPM:n johtajiston jäsen Tapio Kolunsarka lopettaa yhtiön palveluksessa siirtyäkseen Ramirent Oyj:n toimitusjohtajaksi viimeistään elokuun lopussa 2016.

“Tapiolla on ollut keskeinen rooli UPM Raflatacin hyvässä kehityksessä vajaan kolmen viime vuoden aikana. Tapion johdolla UPM Raflatac on edennyt selkein askelin tullakseen tarralaminaattiteollisuuden johtavaksi toimijaksi. Toivotamme hänelle parasta menestystä uudessa tehtävässä”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Uuden Asbestilain aiheuttamat velvollisuudet työn tilaajalle ja toteuttajalle

wpros4lrvok1aahntarl

Lakiuudistus vaatii alalla työskenteleviltä enemmän

Vuoden vaihteessa voimaan astunut uusi asbestilaki toi alalle uusia vaatimuksia. Alalla työskentelevien yrityksien tulee hakea yritykselle luvat toimia asbestipurkutyömailla ja näillä työmailla työskentelevien työntekijöiden tulee olla suorittanut asbestipurkutyön näyttötutkintokoulutus. Uusi laki yltää tätäkin laajemmalle. Uuden asbestilain mukaan työn tilaajien täytyy suorittaa asbestikartoitus. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää onko purettavassa kohteessa asbestia. Asbestikartoituksen voi suorittaa myös rakennushankkeen valvoja, ohjaaja tai rakennuttaja.

Vanhat rakennukset kartoituksen kohteena

Ennen vuotta 1994 rakennetut kohteet, joissa voidaan epäillä olevan asbestia sisältäviä materiaaleja vaativat niitä remontoitaessa tai purkaessa asbestikartoituksen. Mikäli kohteesta löydetään asbestikuituja, tulee purkutyöt suorittaa asbestipurkuna. Asbestikartoitus voidaan jättää tekemättä, mikäli kohteen materiaalien tiedetään varmasti sisältävän asbestia. Tällaisten kohteiden purkutyöt voi suorittaa suoraan asbestipurkutyönä. Asbestikartoituksen suorittamista varten rakenteesta, jossa asbestia epäillään olevan, otetaan palanen materiaalia ja toimitetaan se laboratorioon tutkittavaksi. Tulos saadaan 1-3:ssa päivässä. Vastaanottavalta laboratoriolta voi kysyä suoraan lisätietoa näytteen otosta.

Jos näytteestä löytyy asbestia, vaatii se lisätoimia niin työn tilaajalta, kuin työn suorittajalta. Työn tilaajan tulee varmistaa, että purkutyöt suorittavalla yrityksellä on luvat kunnossa ja työn suorittajan tulee ilmoittaa työmaasta Aluehallintaviranomaisille, jotka valvovat töiden oikeaoppista toteuttamista.

Oikeaoppisesti kartoitetut ja puretut kohteet edistävät työturvallisuutta

Ympäristölle haitallisia asbestikuituja ei pääse kulkeutumaan ympäristöön, kun asbestipurku on suoritettu oikein. Kun asbestia sisältävä materiaali on oikeaoppisesti poistettu, ja kuljetettu pois työmaalta, täytyy vielä huolehtia asbestipölylle altistuneen alueen puhdistuksesta. Asianmukainen ilmanäyte täytyy toimittaa tutkittavaksi, jotta ilman puhtaus pystytään selvittämään. Näytteenoton periaatteet opetetaan asbestipurkutyön näyttötutkintokoulutuksessa. Näytteen tutkiminen kestää normaalisti 1-2 päivää ja muun muassa työterveyslaitos tekee kyseisiä näytteen tutkimuksia. Näytteen ollessa puhdas voidaan työmaalta poistaa suojaukset ja työskentelyä voi jatkaa normaalioloissa.

Uusi asbestilaki aiheuttaa hieman enemmän vaivaa, mutta sen tarkoituksena on parantaa asbestikohteissa työskentelevien turvallisuutta. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen yhdistettynä ammattitaitoon luo osaamisen turvalliseen työskentelyyn.

Raksu: Rakentamisessa selvä käänne parempaan

2016-02-19 15_53_38-Rakentaminen 2016.pdf - Nitro Reader 3

Rakentamisessa on tapahtunut selvä käänne parempaan Suomessa. Esimerkiksi viimeisimmät rakentamisen liikevaihtoa, myyntiä, palkkakehitystä ja työllisyyttä koskevat tiedot ovat hyvin myönteisiä. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentaa noin 30 000, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, ilmenee rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) 19. helmikuuta julkaistusta raportista.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi asuntorakentamisen olevan vilkasta kuluvana vuonna ja teollisuusrakentamisen arvioidaan niin ikään vauhdittuvan suurten investointien takia. Lisäksi liikerakentaminen, kuten kauppakeskusten rakentaminen, on vilkastumassa. Myös maa- ja vesirakentamisen indikaattorit ovat kehittyneet positiivisesti.

Raksu ennustaa koko rakentamisen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2016 noin 3–4 prosenttia ja ennuste tämän vuoden asuntoaloituksille on 28 000–29 000 asuntoa. Asuntojen korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan edelleen, mutta hidastuvan noin kahteen prosenttiin.  Talonrakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan maltillisesti. Rakennusalan työllisyysodotus on myönteinen.
Rakentaminen 2016 -raportti

Rakennusalan suhdanteet -sivu

:VÄITÖS: Puurakentamisen yleistyminen Euroopassa oletettua vähittäisempää ja epävarmempaa

Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymiä on varsinkin metsäalalla pidetty erittäin lupaavina. Näkemystä perustellaan mahdollisilla laadullisilla, taloudellisilla ja ympäristöllisillä hyödyillä, joita esimerkiksi teräsbetonin korvaaminen teollisesti esivalmistetuilla puuelementeillä voisi saada aikaan. MMM Elias Hurmekoski toteaa väitöskirjassaan, etteivät odotukset puurakentamisen yleistymisestä Euroopassa ole kaikilta osin perusteltuja.

Hurmekoski tutki väitöskirjassaan puurakentamisen pitkän aikavälin markkinapotentiaalia Euroopassa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei puurakentamisen markkinapotentiaali ole suoraan sidoksissa sen tekniseen potentiaaliin. Tämä johtuu rakennussektorin ja puutuotesektorin riskinkarttamisesta ja vakiintuneista toimintatavoista sekä toimialojen rakenteesta. Ilman merkittäviä muutoksia teollisuuden toimintatavoissa tai ympäristöpolitiikan painotuksissa puurakentamisen yleistyminen vuoteen 2030 mennessä näyttäisi Euroopan tasolla jäävän vähittäiseksi. Selvä kasvu näyttäisi rajoittuvan alueisiin, joilla on mittavat metsävarat ja siten yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia intressejä puuvarantojen hyödyntämiseen suuressa mittakaavassa ja korkean arvonlisän tuotteissa.

Kasvumarkkinat hyvin alue- ja sektorikohtaisia

Talouden ja väestörakenteen kehityksen keskeiset indikaattorit eivät lupaa merkittävää kasvua puutuotteiden kysyntään Euroopassa. Puutuotemarkkinoiden kasvu vaatisi muutoksia puun markkinaosuudessa etenkin rakentamisessa. Rakentamisen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen sekä rakentamisen laadun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvien tekijöiden on ajateltu luovan puupohjaisille rakentamisen ratkaisuille selkeää kilpailuetua. Näin on jo tapahtunut yksittäisillä markkinoilla maissa, joissa metsäteollisuudella on vanhastaan tärkeä asema. Esimerkiksi Suomessa puukerrostaloratkaisujen voidaan odottaa vakiinnuttavan asemansa muutoinkin kuin pelkkänä kuriositeettina.

Hurmekosken keräämä ja analysoima monipuolinen tutkimusaineisto kuitenkin kyseenalaistaa odotettujen muutosten laajuuden. Skenaarioanalyysin perusteella puurakentamisen yleistyminen riippuu etenkin vihreää rakentamista tukevista politiikkatoimista, rakennussektorin muutosvalmiudesta, asenteista puun käyttöä kohtaan sekä puutuoteteollisuuden omista intresseistä. Tutkimuksessa todetaan, että kaikkein tehokkaimmat toimenpiteet puurakentamisen edistämiseksi joko koetaan epämieluisiksi tai niiden vaikutukset näkyvät vasta jopa vuosikymmenten viiveellä. Tuloksista voidaan päätellä, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa on realistista odottaa puurakentamisen yleistyvän vain erittäin pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti täysin uusissa muodoissa kuten sementin lisäaineena 3D-tulostamalla valmistettavissa rakenteissa.

Tulokset haastavat sekä tutkijat että elinkeinoelämän toimijat

Tutkimustulokset mahdollistavat aiempaa tarkempien ja realistisempien skenaarioiden laatimisen puurakentamisen ja puutuotteiden markkinoihin vaikuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi tutkimus auttaa kiinnittämään huomiota niihin tekijöihin, jotka näyttävät hidastavan puutuotemarkkinoiden kasvua. Markkinanäkymien selvittämisen lisäksi tutkimus avaa osaltaan keskustelua uusista tarpeista metsäalan ennakoinnin tieteellisissä toteutustavoissa siitä saatavan käytännön hyödyn takaamiseksi. Ennakoinnissa on suurelta osin kyse nykyisen tilanteen ymmärtämisestä: koska tulevaisuutta ei ole ennalta määrätty, varovaiset markkinanäkymät voivat rohkaista yrityksiä ja julkista sektoria toimimaan aiottua aktiivisemmin odotusten saavuttamiseksi.

Tutkimus toteutettiin Euroopan metsäinstituutissa. Tutkimuksen rahoittivat Euroopan Metsätutkimuksen Tukisäätiö, Metsämiesten Säätiö sekä Suomen Metsäsäätiö. Väitöskirjan teemoihin liittyvä tutkimus jatkuu vuonna 2015 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa ja Itä-Suomen yliopiston vetämässä FORBIO-hankkeessa.

MMM Elias Hurmekosken metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Long-term outlook for wood construction in Europe (Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymät Euroopassa) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tobias Stern, Grazin yliopisto, ja kustoksena professori Lauri Hetemäki, Itä-Suomen yliopisto ja Euroopan metsäinstituutti.

Elias Hurmekoski on syntynyt vuonna 1988. Hän on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 2011 Itä-Suomen yliopistosta ja on toiminut tutkijana Euroopan metsäinstituutissa vuodesta 2012.

Väitös metsätieteiden alalta
Väittelijä: MMM Elias Hurmekoski
Aika ja paikka: 26.2.2016, 12.00, F100, Futura, Joensuun kampus
Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma

Keskustakirjasto alkaa näkyä: rakentaminen käynnistyi

8c816f5941a66a57_800x800ar

Keskustakirjaston rakennustyöt liikahtivat konkreettisesti eteenpäin, kun työmaalla tehtiin tänään ensimmäinen betonivalu. Perustuksien tekeminen aloitetaan rakennuksen pohjoispäästä anturoiden valamisella. Samalla käynnistyy Rambollin suunnittelemien teräs- ja betonirakenteiden rakentaminen.

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisen kirjastorakennuksen perustustyöt tehdään huolellisesti. Anturat ovat tärkeät, sillä ne ovat perusta koko rakennukselle. Ennen perustuksien rakentamista työmaalla on kaivettu, louhittu kalliota ja tehty muita maanrakennustöitä viime syksystä alkaen. Aikataulussa on pysytty, vaikka talvisää onkin ollut oikukas.

― Rakennustöiden alkaminen on ilahduttava askel eteenpäin. Sen myötä hanke konkretisoituu, ja tulee kaikille näkyvämmäksi, toteaa Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto .

85878df313c08b33_800x800ar

Kirjaston elinkaari on pitkä ja siksi kellarin perustuksen ja seinien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vedenpitävyyteen.

― Anturoiden valuun on varattu 45 päivää, ja niiden päälle tulevien seinien valu kestää 85 päivää. Ensimmäiseksi valetaan kirjaston kellarin ulkoseinän anturoita, jotka ovat kiinni kalliossa ja muodostavat sen kanssa vesitiiviin rakenteen kellarin ympärille, kertoo projektinjohtaja Johan Rosqvist Rambollista.

Anturoiden valu varmistettiin maanantaiaamuna tehdyllä raudoitustarkastuksella. Keskustakirjasto-hankkeessa rakennesuunnittelun projektipäällikkönä toimivan Johan Rosqvistin tarkastuksen mukaan työmaan raudoitus ja muotitus on tehty suunnitelmien mukaisesti.

Keskustakirjasto valmistuu syksyllä 2018. Ovet aukeavat kirjaston käyttäjille kalustamisen ja muiden valmistelujen jälkeen saman vuoden joulukuussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.