PUTKIREMONTTIBAROMETRI: ONKO TALOYHTIÖILLÄ VARAA PUTKIREMONTTEIHIN MYÖS TULEVAISUUDESSA?

Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.

Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.

– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.

Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseen

Paljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.

– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.

Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.

Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.

–  Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.

Tutustu raporttiin.

Are Lapin keskussairaalan laajennuksen talotekniikkakumppaniksi

Havainnekuva Verstas Arkkitehdit

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä valitsi Are Oy:n Lapin keskussairaalan laajennushankkeen kehitysvaiheen talotekniikkakumppaniksi. Allianssimallilla toteutettavan laajennushankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin 124 miljoonaa euroa, josta talotekniikan osuus on noin 37 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan pysäköintitalo, jonka kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kehitysvaihe alkoi tammikuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2019, jonka jälkeen alkavan toteutuksen on määrä olla valmis syyskuussa 2023.

Laajennushanke sisältää kahden uudisrakennuksen rakentamisen nykyisen sairaalaan alueelle Rovaniemellä. Noin 22 700 neliömetrin suuruiseen rakennukseen sijoittuvat yleissairaalan toiminnot ja toiseen, noin 8 000 neliömetrin rakennukseen psykiatrinen sairaala. Lisäksi peruskorjattavia tiloja on 2 800 neliömetriä. Sairaala palvelee koko Lapin alueen asukkaita. Sen halutaan olevan terveyttä, hyvinvointia ja toipumisprosessia edistävä potilaslähtöinen kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu rakennuksen ekologisen jalanjäljen minimointi sekä investoinnin ja käytön kokonaistaloudellisuus.

– Nykyinen sairaalarakennus ei enää riitä palvelemaan alueen asukaskuntaa kooltaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan. Esimerkiksi leikkaussaleille, päivystykselle ja apteekille tarvitaan päivitetyt, toiminnan mahdollistavat tilat. Uudisrakennuksessa saamme käyttöömme joustavat ja tarkoituksenmukaiset tilat”, sanoo laajennushankkeesta vastaava Janne Keskinarkaus Lapin sairaanhoitopiiristä.

– Allianssimalli valikoitui ratkaisuksi tarpeeseemme varmistaa, että rakentamisessa huomioidaan sairaalatoiminnan erityisvaatimukset hankkeen alusta loppuun saakka, Keskinarkaus jatkaa.

Talotekniikka näyttelee yhä suurempaa roolia rakennushankkeissa. Lapin keskussairaalan allianssissa talotekniikkakumppani on nostettu allianssin varsinaiseksi jäseneksi rakennusurakoitsijan rinnalle.

– Vaativien kokonaisuuksien urakointi vaatii saumatonta yhteistyötä hankkeen eri osapuolten kesken. Olemme mukana merkittävissä sairaalarakentamisen alliansseissa, kuten Bothnia High 5 – projektiallianssissa, jossa rakennamme H-uudisrakennusta Vaasan keskussairaalalle sekä KYS Uusi Sydän 2025 – projektissa, jossa peruskorjataan Kuopion yliopistollisen pääsairaalan vuodeosastotorni sekä rakennetaan uusi kymmenenkerroksisen sairaalatorni. Kun talotekniikkakumppanin ääni kuuluu jo hankkeen kehitysvaiheessa, saadaan suurimmat haasteet ratkottua yhdessä ennen toteutusta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, summaa Aren aluejohtaja Jouni Riikola.

Allianssiin kuuluvat Lapin sairaanhoitopiirin ja talotekniikkakumppanina toimivan Aren lisäksi hankkeen rakennusurakoitsijana toimiva YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaava Verstas Arkkitehdit sekä erikoissuunnittelun ryhmä, johon kuuluvat Granlund, WSP Finland sekä L2 Paloturvallisuus.

Posted in:

Ovatko Suomen hallit kestäviä? Tukes selvittää PVC-katteisten teräsrunkoisten hallien turvallisuutta

Teräsrunkoisten PVC-hallien kantavissa rakenteissa on havaittu rakennesuunnittelusta johtuvia puutteita. Lisäksi puutteita on havaittu hallien CE-merkinnöissä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää tänä vuonna PVC-katteisten teräsrunkoisten hallien turvallisuutta.

Tukesin valvontahankkeen kohteena on noin 30 halleja valmistavaa yritystä tai maahantuojaa, joilta pyydetään selvitystä hallien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen käytetyistä menettelyistä, asiakirjoista ja suunnitelmista. Erityisen tarkastelun kohteena ovat laajarunkoiset hallit ja maneesit.

Hallien kantavan teräsrungon vaatimustenmukaisuus on osoitettava EN 1090-1 -standardin mukaisella suoritustasoilmoituksella ja CE-merkillä. Hallien lujuuslaskelmat on tehtävä eurokoodistandardien mukaisesti ja hallien konepajatoteutuksessa pitää noudattaa EN 1090-2 -standardia.

Hankkeen kesto on noin 10 kuukautta. Asiakirjojen tarkastuksen lisäksi Tukes tekee valvontakäyntejä kohdeyrityksiin ja testauttaa markkinoilla olevia halleja pistokoeluontoisesti.  Hallien rungon testautus tehdään kolmannen osapuolen tarkastuksena hallin toteutukselle sekä hallin lujuuslaskelmille.

Hankkeessa tarkastetaan kattavasti Suomen markkinoilla olevien PVC-hallien tuotetiedot ja CE-merkintään liittyvät asiakirjat. Lisäksi valmistajalta pyydetään tarkempia selvityksiä aikaisemmista valmistuneista kohteista.

Erityistarkastelussa ovat yritykset, jotka valmistavat laajarunkoisia halleja tai maneeseja, jotka kuuluvat lain laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista soveltamisalueen piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset tai eläinsuojat.

Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon tornitalo sekä asuntoja noin tuhannelle

Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman. Pöllölaaksoon suunniteltu tornitalo.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon asemakaavamuutoksen, jonka myötä alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja noin tuhannelle asukkaalle. Lisäksi kaava mahdollistaa 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen.

Alueelle on suunniteltu muun muassa palveluasumiseen sopivia asuintaloja sekä opiskelija-asuntoja. Radiokadulle ja Kuuluttajankadulle avautuvat katutason tilat osoitetaan liike-, toimisto-, palvelu- tai monitoimitiloiksi. Korttelialue on yksityisomistuksessa ja tällä hetkellä MTV-yhtiön käytössä. Nykyiset toimitilat on rakennettu 1967–1983.

Pöllölaakson asuinalue rakennetaan suuren korttelipihan ympärille muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Rakennusmateriaali on osin punatiiltä kuten naapuritaloissa. Ilmalankadun ja Radiokadun kulmaan rakennettava tornitalo toimii kaupunkirakenteellisena maamerkkinä ja sopeutuu korkeutensa puolesta läheisiin vesitorneihin. Kaksi vesilinnaksi kutsuttua punatiilijulkisivuista vesitornia ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita, asemakaavalla suojeltuja rakennuksia.

Yleinen jalankulkuyhteys kulkee Ilmalankadulta korttelin läpi Keskuspuistoon. Alueen lounaisosassa pieni maa-alue liitetään osaksi Keskuspuistoa.

Suomen Arkkitehtiliitto esittää: Tapiolan uimahalli säilytettävä

Kuva: Espoon Kaupunki

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on erittäin huolestunut Espoon kaupungin aikeista purkaa kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkimaisemallisesti merkittävä Tapiolan uimahalli.

Muutokset Tapiolan keskustan alueella ovat viime vuosina olleet suuria: kaupunkikuvan mittakaava on muuttunut ja tulee muuttumaan lisää lähivuosina.

–      Parhaiten säilynyt osa on keskusallas ja sitä ympäröivät rakennukset. Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen ja atrium-katsomoineen on erottamaton osa keskusaltaan ympärille muodostunutta kokonaisuutta, jota voidaan verrata Helsingin Senaatintoriin.  Molemmat ovat osa kaikkien suomalaisten yhteistä historiaa, ja myös osa maamme suhteellisen nuorta kaupunkirakentamisen historiaa. Huomionarvoista on se, että Tapiolan uimahalli on Suomen viidenneksi vanhin uimahalli, ja pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin Yrjönkadun uimahallin jälkeen, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo.

Tapiolan puutarhakaupunki, suomalainen sovellus kansainvälisestä puutarhakaupunki-ideologiasta, sai kansainvälistä tunnustusta jo valmistuessaan 1950–60 -luvuilla. Osaksi maisemaa sijoittuneet, arkkitehtuuriltaan edistykselliset rakennukset ja ennakkoluuloton julkisten toimintojen ja asumisen yhdistäminen tekivät siitä maailmankuulun. Tapiola on myös olennainen osa Suomen itsenäisyyden ajan kaupunkirakentamisen historiaa. Se todistaa sitä, kuinka sodanjälkeisessä Suomessa arkkitehtuuri haluttiin osaksi kaikkien ihmisten arkea.

Tapiola on yksi ympäristöministeriön nimeämistä kansallismaisemista, ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy myös Suomen modernismin merkittävien kohteiden valikoimaan, jonka Suomen Docomomo-työryhmä julkaisi vuonna 2017.

Suunnannäyttäjäksi muun modernin rakennuskannan korjaamiselle

–      Rakennukset ovat aina parhaimmillaan alkuperäisessä käytössä. Silti rakennusten käyttöön liittyvät tekijät ja tarpeet voivat muuttua aikojen kuluessa. Jos edellytyksiä alkuperäiselle käyttötarkoitukselle ei enää ole, voidaan harkita uutta, olemassa olevaan rakennukseen soveltuvaa käyttöä. Esimerkki modernismin arkkitehtuuria edustavan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta Tapiolassa on entisen kirjapainon eli WeeGee-talon muutos museo- ja opetuskäyttöön, Helander sanoo.

Merkittävimpien rakennusten ja ympäristöjen säilymiseksi tulee käyttää kaikkia tutkimuksen ja suunnittelun mahdollistamia keinoja. Siksi myös Tapiolan uimahallin korjaamisessa tulee hyödyntää laaja-alaisesti modernin arkkitehtuurin ja etenkin betonirakenteiden korjaamiseen liittyvää tietämystä, osaamista ja innovointia. Tapiolan uimahallin korjaaminen voisi toimia suunnannäyttäjänä myös muun modernin rakennuskannan korjaamiselle. SAFA esittää Tapiolan uimahallin säilymistä tuleville sukupolville osana kansallismaisemaa ja osana suomalaista historiaa.

Elite Alfred Berg ja Lapti sopimukseen Kuopion Portin A-vaiheen toimitiloista

Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkustajien odotustilat.

Elite Alfred Bergin kiinteistörahasto on allekirjoittanut sopimuksen Kuopion Portin A-vaiheen liike- ja toimistotilojen ostamisesta Lapti Group -konserniin kuuluvalta Rakennusliike Lapti Oy:ltä. Elite Alfred Berg Vuokratuotto Erikoissijoitusrahaston omistukseen siirtyy yhteensä 3 484 m2 liike- ja toimistotiloja. Kuopion Portin A-vaihe valmistuu vuoden 2020 alussa.

Kuopion rautatieaseman ja linja-autoaseman viereen vaiheittain vuosina 2020-2023 valmistuva Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkustajien odotustilat.

”Olemme tyytyväisiä kotimaisen Elite Alfred Bergin kanssa solmitusta kaupasta. Olemme koko ajan pitäneet Kuopion Porttia houkuttelevana kohteena keskeisen sijaintinsa ja loistavien liikenneyhteyksiensä vuoksi. Kuopion Portista on tulossa merkittävä työnteon ja urbaanin asumisen keskus Kuopion torin läheisyydessä”, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pesola.

”Kuopion Portin A-vaihe on Vuokratuotto-rahastomme ensimmäinen sijoitus Kuopioon. Rahasto sijoittaa matalariskisiin toimitila- ja asuntokohteisiin suomalaisissa kaupungeissa. Olemme mielellämme kehittämässä Kuopion toimistotilojen tarjontaa, etenkin kun tällaiselle paikalle uutta toimistotilaa kaupungin keskustassa rakennetaan vain hyvin harvoin”, toteaa Elite Alfred Bergin kiinteistövarainhoidon johtaja Jaakko Ristola.

Myyjän taloudellisena neuvonantajana kaupassa toimi Aveon Advisors Oy.

 

Hartela Etelä-Suomi Oy palkittiin Raksa-messuilla Vuoden 2018 Rakentajana

Rakentamisen ja remontoinnin erikoistapahtuma Raksa avasi ovensa tänään perjantaina Lahden Messukeskuksessa. Avajaispäivänä messuilla julkistettiin perinteisesti Lahden Rakentajien Yhdistyksen valitsema Vuoden Rakentaja. Tällä kertaa palkinnon sai Hartela Etelä-Suomi Oy. Valintaperusteena oli yrityksen pitkäjänteinen toiminta rakentamisen alalla merkittävänä osana Lahden alueen kehittymistä.

2000-luvun alussa Lahdessa toimintansa aloittanut Hartela on rakentanut alueelle useita suuria teollisuus- ja kauppakiinteistöjä sekä vastannut Hennalassa Tornatorin asuinalueen rakentamisesta. Nyt Hartela on suunnannut katseensa Lahden keskustan tuntumassa sijaitsevaan ns. Starkin alueeseen, jonne on tulevien vuosien aikana rakentumassa täysin uusi asuinalue pysäköinti- ja kauppapaikkoineen. Vuoden Rakentajan nyt 16. kertaa valinnut Lahden Rakentajien Yhdistys ry edustaa Lahdessa rakentamisen eri tahoja. Yhdistys on perustettu vuonna 1953 ja sillä on jäseninään noin 300 rakennusalan ammattilaista.

Raksa 2019 -messujen avajaispäivänä valittiin myös tapahtuman paras osasto. Voiton vei Oilon Oy:n raikas ja tyylikäs messuosasto, jossa esiteltävät tekniset tuotteet, lämpöpumput ja öljypolttimet, on häivytetty ympäristöön kodinomaisesti. Raksa-messujen yhteydessä järjestettävän LEGO-tapahtuman palkittiin kunniamaininnalla rohkeasta esilletulostaan yllättävässä, mutta rakentamisteemaan sopivassa paikassa. Raksa-messutoimikunnan jäsenistä koostuvan raadin mukaan LEGO-tapahtuma liittää hienosti kaikenikäiset rakentamisen maailmaan.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 15.-17.3.2019

Avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16.

Ilmaiset bussikuljetukset
Raksa-messuille järjestetään ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskuksesta keskustan (Marolankadun turistipysäkki torin varrella) kautta Lahden Messukeskukseen.

Lisätiedot ja messuohjelma: www.raksamessut.fi

Helsingin Pasilaan rakentuva Tripla on esteettömyyden edelläkävijä

Uusi video havainnollistaa, miten Triplassa asutaan, työskennellään ja liikutaan tulevaisuudessa.

Helsingin Pasilaan rakentuvan Triplan yli 400 YIT Kotia tarjoavat asukkailleen täyden palvelun kaupunkiasumista. Sujuvaa asumista ja liikkumista Triplassa edistää huomattavasti myös se, että uusi kaupunkikeskus on esteettömyyden edelläkävijä.

Esteettömyyttä Triplassa (tässä: uusi rautatieasema, Mall of Tripla, yleiset jalankulkuväylät) lähdettiin miettimään varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jo vuonna 2015 esteettömyyssuunnittelijan kanssa. Lopputuloksena Triplan esteettömyys on omaa luokkaansa; Tripla on esteettömän julkisen tilan pilottikohde, jonka suunnittelua on tehty rinta rinnan uuden valtakunnallisen esteettömyyssuunnittelun ohjeistuksen kanssa.

Sekä Triplan suunnitteluun että toukokuussa 2019 julkaistavan uuden esteettömyyssuunnittelun ohjeistuksen luomiseen ovat Triplan esteettömyyssuunnittelijan Sirpa Laitisen (WSP Finland Oy) lisäksi osallistuneet Väylävirasto sekä Helsingin esteettömyysasiamies. Ohjetyössä mukana ovat asiantuntijoina myös HSL, Ympäristöministeriö sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien esteettömyysasiantuntijat. Triplan esteettömyyssuunnittelussa mukana on ollut lisäksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan edustaja ja Näkövammaisten liitto.

Käytännössä esteettömyys näkyy Triplassa muun muassa havaitsemisen helpottamiseksi luotuina värikoodeina ja tummuuskontrasteina sekä valaistuksena, sormin tunnusteltavina opasteteksteinä, valkoiselle kepille tarkoitettuina lattiaopasteina, induktiosilmukoina, selkokielisinä karttoina ja kokonaan esteettömiksi suunniteltuina reitteinä. Tuskin edes koko maailmasta löytyy montaa paikkaa, jossa esteettömyyttä olisi mietitty yhtä kokonaisvaltaisesti.

Luonnollisesti myös Triplan YIT Kodit, joista ensimmäiset valmistuvat tämän vuoden lopussa ja viimeiset syksyyn 2020 mennessä, on rakennettu nykyisten esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

Triplasta asunnon ostavalla on tulevaisuudessa sisäyhteys Mall of Triplan päivittäistavara-, erikoiskauppa-, ravintola-, kahvila- ja viihdepalveluihin, pysäköintitiloihin sekä Pasilan rautatieasemalle – ja sieltä lentoaseman kautta lähes mihin päin maailmaa tahansa.

Helppous onkin usein avainasemassa, kun ihminen valitsee asuinpaikakseen Triplan kaltaisen asumisen, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet yhdistävän kaupunkihybridin. Lisäksi kaupunkiasumisen suosiota selittävät sekä globaali kaupungistumistrendi että asuntokuntien koon pienentyminen.

Mitä kaikkea Triplan kaupunkikeskus pitää sisällään ja miten siellä asutaan, työskennellään ja liikutaan tulevaisuudessa? Katso juuri julkaistulta videolta.

Posted in:

Jätkäsaaren koulun liikuntahallia aletaan rakentaa – myös tekonurmikenttä ja tekojäärata Jätkäsaareen

Halli sijaitsee urheilupuiston laidalla. Sen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Kuva: FCG

Helsingin kaupunki rakentaa Jätkäsaaren liikuntapuistoon tilapäisen liikuntahallin ja uuden pysyvän liikuntakentän.

Liikuntahalli rakennetaan Jätkäsaaren uuden peruskoulun tarpeisiin, ja se valmistuu syksyllä 2019. Iltaisin ja viikonloppuisin halli palvelee myös harrasteliikkujia. Se on käytössä, kunnes koulun pysyvät liikuntatilat valmistuvat Jätkäsaaren Bunkkeriin.

”Jätkäsaaren liikuntapuisto on merkittävä satsaus helsinkiläisten ja jätkäsaarelaisten hyvinvointiin. On todella hienoa, että Bunkkerin rakentamisen viivästymisestä huolimatta koululaisille saadaan järjestettyä hyvä ja toimiva sisäliikuntapaikka”, Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti sanoo.

Liikuntahalli tulee koululaisten ja harrastajien käyttöön

Hallin liikuntatilat saa jaettua moottorikäyttöisillä kevyillä jakoseinillä kolmeen osaan, joten siellä voi samanaikaisesti liikkua kolme ryhmää. Hallia voidaan käyttää myös yhtenäisenä tilana, jolloin se tarjoaa käyttöön täysimittaisen pelikentän.

Hallin matalaan osaan rakennetaan puku- ja pesutilat, käymälät ja välinevarasto. Halli on puolilämmin.

Liikuntahallin rakentaminen tuo hyvän lisän eteläisen Helsingin liikuntatiloihin. Uutta kenttätilaa halliin rakennetaan yhteensä noin 850 m2.

Koulun liikunnanopetus siirtyy Bunkkeri-rakennukseen sen jälkeen, kun sen liikuntatilat voidaan ottaa käyttöön. Tilapäinen liikuntahalli on tarkoitus tuolloin siirtää tai purkaa.

Täysikokoinen tekonurmikenttä muutetaan talvisin tekojääkentäksi

Jätkäsaaren liikuntapuistoon rakennetaan syksyyn mennessä myös täysimittaisen jalkapallokentän kokoinen tekonurmikenttä. Kenttä varustetaan siten, että se voidaan talven lähestyessä muuttaa tekojääkentäksi. Se on Helsingin kahdeksas tekojääkenttä.

Liikuntakentälle nousee myös huoltorakennus, johon tulee muun muassa teknisiä tiloja ja pukuhuoneet suihkutiloineen.

Jätkäsaaren peruskoulun rakentaminen etenee aikataulussa

Jätkäsaaren peruskoulun uusi rakennus (Hyväntoivonkatu 5) on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukauden 2019 alussa. Kouluaikojen ulkopuolella myös koulun tiloja tarjotaan asukkaiden käyttöön.

Koulurakennus tukee uudenaikaista pedagogiikkaa, ja siellä on muutaman vuoden päästä noin 800 oppilasta. Ensimmäisenä syksynä oppilaita on arviolta 250.

Skanska ja Caverion kehittämään OYS:n Tulevaisuuden sairaalan B-rakennusta

Haivannekuva OYS Tulevaisuuden sairaalasta. B-rakennus on kuvassa se, jonka katolle on merkitty helikopterin laskeutumispaikka. Kuva: Tulevaisuuden sairaala 2030.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on valinnut Skanskan ja Caverionin allianssikumppaneiksi Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen.

Valinta koskee niin kutsutun B-rakennuksen kehittämistä. Varsinainen kehitysvaiheen sopimus allekirjoitetaan arviolta maaliskuun lopulla.  Allianssimallissa toteutusta edeltää kehitysvaihe, jonka aikana rakennuksen suunnitelmia kehitetään yhteistyössä allianssikumppaneiden, sairaanhoitopiirin linjajohdon sekä henkilökunnan kanssa. Kehitysvaiheen jälkeen sairaanhoitopiiri tekee erillisen päätöksen toteutusvaiheen käynnistämisestä.

Toteutusvaiheeseen kuuluu noin 56 400 bruttoneliömetriä uusien sairaalatilojen ja maanalaisten paikoitustilojen rakentamista Oulun Kontinkankaalle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan yhtä aikaa kaksi kymmenkerroksista rakennusta eli rakennukset A ja B siten, että ne muodostavan yhden kokonaisuuden. Tavoitteena on, että B-rakennus valmistuu vuonna 2023.

A-rakennuksen toteuttaa NCC Suomi Oy allianssissa talotekniikkaurakoitsija Aro-Systemsin ja automaatiourakoitsija Siemensin sekä muiden toimijoiden kanssa. A-rakennuksen toteutus on alkanut helmikuussa tulevan rakennuksen paikalla nykyään sijaitsevan pysäköintirakennuksen purkamisella, ja paikalla niinikään sijaitsevaa vanhaa hallintorakennusta aletaan purkaa maaliskuun puolivälissä. A-rakennuksen perustustyöt pyritään aloittamaan huhti–toukokuussa 2019.

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion mukaan hankkeen ensimmäisen vaiheen uudet kiinteistöt valmistuvat vuosien 2022 ja 2023 aikana. ”Uusi sairaala on meille välttämätön, tarpeellinen ja kiireellinen. Kesällä 2018 päivitettiin suunnitelma, jossa rakentamista kiirehdittiin entisestään – nyt saamme yhteispäivystykselle uudet tilat neljä vuotta nopeammin. Kaiken lisäksi säästämme uuden suunnitelman mukaisella rakentamisjärjestyksellä noin 300 miljoonaa euroa, kun voimme nopeuttaa uuden sairaalan rakentumista jopa kuudella vuodella. Nyt kun meillä on ensimmäisen vaiheen rakentajat valittu, se varmistaa, että pääsemme uuden sairaalan rakentamisessa eteenpäin.”

”A- ja B-rakennuksia rakennetaan osittain yhtäaikaisesti, mikä edellyttää hankekokonaisuuden huolellista koordinaatiota”, toteaa Skanskan Pohjois-Suomen aluejohtaja Sakari Jämsä.

”Hyvän etukäteissuunnittelun merkitys korostuu, kun hankkeen toteutus tapahtuu rinnakkain sairaalatoiminnan kanssa. Erityisesti teknisten järjestelmien toteutus edellyttää tarkkaa suunnittelua, jotta sairaalan normaali ja keskeytyksetön toiminta voidaan rakentamisvaiheessa turvata”, sanoo Caverionin Suomi -divisioonan johtaja Ville Tamminen.

Elinkaarikustannuslaskelmilla lisää energia- ja materiaalitehokkuutta

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelman tavoitteena on uudistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaa ja prosesseja. Osana tätä uudistusta toteutetaan yliopistolliselle sairaalalle nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon soveltuvat tilat potilaiden parhaaksi. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi, toimiviksi ja viihtyisiksi ja niissä hyödynnetään uusinta teknologiaa ja tietojärjestelmiä.

Rakennushankkeessa on tavoitteena ympäristöystävällisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytäminen ja koko elinkaaren aikaisten vaikutusten ja kustannusten huomioiminen. ”Hankkeessa hyödynnetään elinkaarikustannuslaskentaa sekä mittareita, joiden avulla vähennetään kustannuksia ja parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta”, kertoo hankekehityspäällikkö Markus Pöllä Skanskalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi marraskuussa 2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan uuden yliopistollisen sairaalan ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Kaiken kaikkiaan uuden sairaalan rakennushanke kestää kymmenisen vuotta, ja uudisrakentamisen investointikustannus on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin uuden yliopistollisen sairaalan suunnittelu Ouluun vuonna 2012. Nykyinen sairaala on rakennettu 60-70 luvun taitteessa, ja se on niin huonokuntoinen, että sen peruskorjaus olisi tullut kokonaan uuden sairaalan rakentamista kalliimmaksi.