YIT:n ja SATOn Punos-suunnitelmaa ehdotetaan suunnitteluvarauksen saajaksi Helsingin Itäkeskuksen Jokerikortteliin

Punos Cederqvist Jäntti Arkkitehdit Oy

Helsingin kaupunki järjesti keväällä 2018 Itäkeskuksen Jokerikorttelin kehittämiskilpailun, jonka voitti YIT:n ja SATOn yhdessä tekemä esitys nimeltään Punos. YIT ja SATO hakevat nyt suunnitteluvarausta hankkeelle, jonka tavoitteena on rakentaa Helsingin Itäkeskuksen metroaseman alueelle monipuolinen hybridikortteli. Kortteliin on suunniteltu omistus- ja vuokra-asuntoja, toimitilaa sekä joukkoliikenneterminaali.

YIT ja SATO hakevat suunnitteluvarausta Itäkeskuksen metroaseman alueelle tulevan asema-, raide- ja katualueista, asemakeskuksesta, asunnoista ja liiketiloista muodostuvan Punos-hybridikorttelin suunnitteluun. Hankkeen taustalla on Helsingin kaupungin keväällä 2018 järjestämä Itäkeskuksen Jokerikorttelin kehittämiskilpailu, johon YIT ja SATO tekivät yhteisesityksen.

Hankkeen teknistä ja taloudellista toteutettavuutta selvitetään yhdessä Helsingin kaupungin, Raide-Jokeri-allianssin, HKL:n, HSL:n ja alueen toimijoiden kanssa. Tavoite on aloittaa rakentaminen vuonna 2020, jolloin ensimmäiset asunnot, joukkoliikenneterminaali ja liiketilat valmistuisivat vuosina 2023–2024. Punokseen on suunnitteilla noin 350 asuntoa sekä noin 9 000 neliötä vuokrattavaa toimi- ja liiketilaa.

Entistä toiminnallisempi ja viihtyisämpi kaupunkikeskus

Itäkeskus on merkittävä liikenteen risteyskohta, joka on saavutettavissa niin metrolla, bussilla, autolla kuin kävellen tai pyöräillen sekä tulevaisuudessa pikaraitiovaunulla. Tavoitteena on rakentaa nykyisen metroaseman päälle kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan tasokas, toiminnallinen ja viihtyisä kaupunkikeskus, Punos, jonka tiloissa on helppo siirtyä liikennevälineestä toiseen mukavasti sisäkautta ja hoitaa samalla nopeat päivittäiset asioinnit.

Punoksen liikenteellisesti keskeinen sijainti ja palvelut yhdistettynä läheisten kauppakeskusten tarjontaan luovat pohjan kaupunkilaisten sujuvampaan arkeen niin alueen asukkaille kuin siellä kävijöillekin.

Joukkoliikenneterminaali avautuisi samaan aikaan, kun Raide-Jokeri alkaa liikennöidä vuonna 2024. YIT on yksi Raide-Jokerin allianssihankkeen toimijoista, joten työmaat pystytään jouhevasti yhteensovittamaan Punoksen rakentamisen kanssa. Raide-Jokerin päätepysäkki sijoittuisi katettuun tilaan.

”Toiminnoiltaan Punos jakautuu erilaisiin kerroksiin. Ensimmäisen kerroksen joukkoliikenneterminaalin kautta matkustetaan. Samaan katutasoon sijoittuu nopean asioinnin palveluita, kahviloita ja pistäytymispaikkoja, jotka lisäävät aseman viihtyisyyttä. Toisessa kerroksessa sijaitsevat ravintola- ja hyvinvointipalvelut, ja ylemmissä kerroksissa asutaan”, kertoo kaupallisten tilojen hankekehitysjohtaja Sanni Tuomainen YIT:ltä.

Koteja vuokralle tai omaksi

Vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot sekä palveluasuminen mahdollistavat eri elämäntilanteessa oleville, palveluja ja liikenneyhteyksiä arvostaville asukkaille viihtyisän ja urbaanin arjen. Punoksen korttelipiha nousee reilusti katutasoa korkeammalle, omaan rauhaansa, ja asunnot sen ympärille kerrostaloihin. Osa asunnoista on asukkaiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään tukevia palveluasuntoja.

”Punoksen asunnot sopivat kompaktin kokonsa ansiosta kaiken ikäisille sinkuille ja dinkuille, ja miksei myös vastaperustetun perheen ensimmäiseksi pesäpaikaksi tai varttuneemmalle väelle aktiivisen elämän kodiksi”, sanoo yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä.

”Asunnon valinnassa sijainti on yksi keskeisimpiä kriteereitä, ja Itäkeskus on alue, jossa kulkuyhteydet paranevat lähivuosina entisestään ja eri suuntiin pääsee liikkumaan sujuvasti julkista liikennettä käyttäen. Punoksen kortteli on meille erinomainen mahdollisuus tarjota viihtyisiä vuokrakoteja hyvien kulkuyhteyksien ja kattavien palvelujen läheisyydestä”, SATOn investoinneista vastaava johtaja Antti Aarnio toteaa.

Tämä on Punos:

  • Moderni joukkoliikenneterminaali yli 100 000 päivittäiselle joukkoliikenteen käyttäjälle
  • Koteja 500 asukkaalle monipuolisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä
  • Pika-asioinnin, ruokakulttuurin ja hyvinvoinnin palveluita, noin 9 000 neliöitä liiketilaa
  • 150 uutta työpaikkaa palveluiden parissa
  • Viihtyisä ja toiminnallinen, voimakkaasti kehittyvän Itä-Helsingin vetovoimaa kasvattava kaupunkikeskus
  • www.yit.fi/punos

Skanska suunnittelee Vuosaaren metroaseman viereen tornitaloja

Vuosaari, Skanskan asuntotornit, ilmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto B&M Oy.

Skanska on allekirjoittanut Paulig Oy:n ja Citycon Oyj:n kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen noin 30 000 kerrosneliömetrin asuntorakennusoikeuden ostamisesta Vuosaaren metroaseman ja Kauppakeskus Columbuksen vierestä.

Paikalle on tarkoitus rakentaa kaksi maamerkkiä: tornitalot, joista toinen on 23-kerroksinen ja toinen peräti 31-kerroksinen. Asuntoja torneihin tulee yhteensä noin 500 kappaletta.

Tornitalojen asuntojen ennakkomarkkinointi on tarkoitus käynnistää syksyllä 2020 ja hankkeen toteutus aloittaa samana vuonna. Lopullisen kiinteistökaupan tekeminen edellyttää sitä, että alueen asemakaava saa lainvoiman.

Vuosaari, Skanskan asuntotornit, näkymä aukiolta. Kuva: Arkkitehtitoimisto B&M Oy.

”Tornitalot tarjoavat mahdollisuuden korkealla asumiseen erinomaisten liikenneyhteyksien ja hyvien palveluiden äärellä. Unohtaa ei sovi myöskään vain muutaman sadan metrin päässä sijaitsevaa Aurinkolahden uimarantaa eikä Uutelan alueen tarjoamia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia”, kertoo Skanska Kotien aluejohtaja Juhani Aspara.

”Hanke edustaa korkeatasoista arkkitehtuuria ja erottuu varmasti näyttävyydellään alueen muista kohteista. Kaavasuunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy. Asuntojen hintatason pyrimme pitämään tuntuvasti vastaavia tornihankkeita matalampana, jotta mahdollisimman moni halukas pääsee nauttimaan tornitaloasumisesta ja avarista näkymistä”, Aspara toteaa.

”Olemme jo pelkästään tänä vuonna tehneet sopimuksia tai muita sitoumuksia uusien tonttien hankkimisesta Vuosaaren lisäksi Helsingin Lauttasaaresta, Kauniaisista ja Espoon Finnoosta. Nämä kaikki sijainnit edustavat sitä meille tärkeää ajattelua, että asunnot pitää tehdä hyville paikoille, mainioiden julkisten yhteyksien ja palveluiden äärelle”, Aspara kertoo.

Skanska on kehittänyt ja toteuttanut menestyksekkäästi monia tornitalohankkeita ympäri Suomea jo pitkään. ”Tornitaloissa monia viehättävät juuri näkymät. Tornitaloasuminen edustaa nykyaikaista, tiivistä kaupunkiasumista, joka on myös ekologista ja ympäristötehokasta”, toteaa Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

YIT rakentaa lukion Vuosaareen

YIT ja Caverion Suomi Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Vuosaaren lukion toteuttamisesta elinkaarimallilla. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 32 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 19 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan. Työt alkavat toukokuussa 2019. Uusien tilojen on määrä olla käytettävissä kesällä 2021.

YIT vastaa lukion suunnittelusta ja rakentamisesta. Caverion vastaa uudisrakennuksen talotekniikan kokonaistoimituksesta suunnitteluineen. Rakennus valmistuu kesällä 2021, minkä jälkeen Caverion vastaa kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta sekä tavoitteen mukaisesta energiankulutuksesta 20 vuotta.

Kyseessä on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke. Lukion tilat suunnitellaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. 900 opiskelijalle rakennettavat tilat toimivat myös alueellisena monitoimitalona iltaisin ja viikonloppuisin.

”Helsingin kaupunki saa pitkän tauon jälkeen rakentaa uuden lukion. Haluamme toteuttaa Vuosaareen keskustaan laadukkaan 900 opiskelijan tarpeisiin sopivan rakennuksen, joka avautuu iltaisin laajaan harraste- ja asukaskäyttöön. Elinkaarimalli tuo kaupungille mahdollisuuden parempaan laaturiskien hallintaan.”, kertoo projektinjohtaja Vuokko Uusikangas Helsingin kaupunkiympäristön rakennuttamispalvelusta.

YIT ja Caverion Suomi Oy ovat myös aiemmin toteuttaneet lukuisia elinkaarihankkeita yhdessä, esimerkiksi Kirstin ja Viherlaakson koulut Espoossa, Torkinmäen koulu Kokkolassa sekä Nummikeskus Hämeenlinnassa.

”Meillä on paljon kokemusta elinkaarihankkeista ja Vuosaaren lukio on hyvä jatkumo elinkaariliiketoiminnallemme. Tulemme YIT:llä myös jatkossa keskittymään elinkaarihankkeiden kehittämiseen”, kertoo elinkaarihankkeista vastaava johtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä.

”Elinkaarimalli sopii erittäin hyvin vastuullisten hankkeiden, kuten koulurakennusten, toteuttamiseen. Sujuva yhteistyö korostuu, kun tavoitteena on luoda hyvät olosuhteet käyttäjille ja saavuttaa korkea energiatehokkuus, jolla varmistetaan myös tilaajan ekologiset tavoitteet”, sanoo Caverion Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

Elinkaarimallilla varmistetaan, että rakennetut tilat ovat turvalliset ja terveelliset. Suunnitelmallisen ylläpidon ja energiatehokkuuden maksimoinnin ansiosta kiinteistön hiilijalanjälki voidaan pitää mahdollisimman alhaisena.

Posted in:

Bonava toteuttaa 52 asuntoa ICECAPITAL Housing Fund V:lle Espooseen

Bonava toteuttaa ICECAPITALille 52 asuinhuoneiston kerrostalokohteen Espoon Suurpeltoon. Työt kohteessa käynnistyvät välittömästi ja asuntojen on määrä valmistua vuoden 2020 aikana. Bonavan kehittämän, yhteensä noin 200 uuden asunnon kotikorttelin toteutus on edennyt nopeasti, ja ICECAPITALille toteutettavan kohteen myötä Bonavan osuus korttelista saadaan valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

 ”Espoon Suurpellon uuden kauppakeskuksen viereen sijoittuvat uudet asunnot tarjoavat erinomaiset lähipalvelut uusille asukkailleen. Olemme erittäin iloisia pitkän yhteistyön jatkumisesta myös ICECAPITALin uusimman rahaston kanssa”, sanoo Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja Bonava Suomi Oy.

”Yhteistyömme Bonavan kanssa on kestänyt pitkään ja se on ollut antoisaa. Espooseen rakennettava uusi kohde soveltuu hienosti strategiaamme ja täydentää vuokra-asuntotarjontaamme pääkaupunkiseudulla”, toteaa Wisa Majamaa, toimitusjohtaja ICECAPITAL REAM Oy.

ICECAPITAL Housing Fund V Ky on perustettu vuonna 2019 ja sen sijoituskapasiteetti on yli 400 miljoonaa euroa. Rahasto sijoittaa varansa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa sijaitseviin vapaarahoitteisiin asuntoihin.

NCC rakentaa Lahden Taloille kaksi A-luokan kerrostaloa Lahden keskustaan

NCC toteuttaa Lahden Taloille kaksi kerrostaloa KVR-urakkana Lahden keskustaan. Taloihin tulee 110 korkealaatuista ja ympäristöystävällistä vuokra-asuntoa. 

Saimaankatu 29:ään nousee kaksi ARA-rahoitteista seitsemänkerroksista kerrostaloa. Kohteen rakentaminen käynnistyy toukokuussa ja ensimmäinen talo on valmiina loppukesästä 2020. Toinen talo valmistuu syksyllä 2020.

– Keskustaan kohdistuu jatkuvasti vuokra-asuntojen kysyntää ja näillä investoinneilla pystymme vastaamaan kysyntään tarjoamalla kohtuuhintaista, laadukasta ja vihreämpää vuokra-asumista keskusta-alueelle. Uudiskohteiden rakentaminen on osa Lahden Talojen mittavaa kehitys- ja investointiohjelmaa, jonka myötä rakennuskantaa uudistetaan ja perusparannetaan, kertoo toimitusjohtaja Jukka Anttonen.

Rakentaminen jatkaa Lahden Talojen ympäristöystävällistä ja energiatehokasta linjaa. NCC:n suunnittelunohjauksen lopputuloksena syntyi A energialuokan kohde ja kerrostalot ovat lähes nollaenergiatalojen energiankulutustasolla eli alle 75 kWh/asm2/vuosi.

– Kohteen toteuttaminen on ollut hankekehityksen näkökulmasta vaativa, mutta samalla hyvin innostava. Asiakkaan valveutuneisuus ympäristöasioissa yhdistettynä ARA:n kustannustasoon oli haastava lähtökohta hankekehitykselle. On hienoa saada toteuttaa A energialuokan ja käytönaikaisen ympäristöystävällisyyden huomioiva kohde. Kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi on asioita pitänyt miettiä hieman uusin silmin ja olla avoin uusille ratkaisuille, kertoo NCC:n hankekehityspäällikkö Juha Heijala.

Talon katolle asennetaan aurinkopaneelit, joista saatava sähkö käytetään viilennyksen, valaistuksen ja talotekniikan ylläpitoon. Mittava kiinteistönhallintajärjestelmä takaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen elinkaari- ja energiakustannusten hallinnan.

Uusin taloihin tulee myös keskusta-asumisen luksusta. Kerrostaloissa on ylimmässä kerroksessa saunaosasto laajalla näköalaterassilla ja piha-alueet ovat viihtyisiä ja turvallisia. Kaksikerroksinen pysäköintihalli sijoittuu osin maan alle ja hallin kattotaso maisemoidaan viheristutuksilla.

Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on 5382 asm2 ja asuntojen keskipinta-ala on 48,9 asm2.

Posted in:

:TAMPERE: Kaleva-Hakametsän paikalliskeskuksen suunnittelukilpailun voitti ehdotus nimeltä Sarana

Ilmoittautumiskutsukilpailu Tampereen keskustan länsiosan Kaleva – Hakametsä -paikalliskeskuksen ydinalueen korttelirakenteesta on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki Sarana täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt tavoitteet ja vaatimukset.

Tuomaristo päätti yksimielisesti jakaa kilpailuohjelman mukaisesti 20 000 euron palkinnon kilpailuehdotukselle Sarana sekä kunniamaininnan kilpailuehdotukselle Kun kaupungin läheisyys alkaa tuntua. Muita ehdotuksia ei asetettu paremmuusjärjestykseen.

Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Suunnitteluryhmän vastuullisena vetäjänä oli professori, arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma. Maisemasuunnittelusta vastasi VSU Maisema-arkkitehdit ja liikennesuunnittelusta WSP Finland. Kaupallisena asiantuntijana toimi Nortecon.

Mikään ehdotus ei sellaisenaan sovellu asemakaavan pohjaksi. Liikennejärjestelyissä, kaupallisten toimintojen järjestelyissä sekä rakentamisen mittakaavassa on palkintolautakunnan mielestä puutteita ja korjattavaa.

Saranassa vahva visio

Sarana erottui muista ehdotuksista. Se esittää identiteetiltään vahvan vision uuden paikalliskeskuksen toteuttamiseksi. Ehdotuksessa joukkoliikenteen vaihtopysäkki, laadukas julkinen kaupunkitila, kaupallinen alue ja asuminen integroituvat luontevaksi kokonaisuudeksi. Ehdotuksen korttelirakenne on selkeä ja arkkitehtuuri kauttaaltaan korkealuokkaista. Näistä syistä Sarana asetettiin kilpailun voittajaksi ja jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Kun kaupungin läheisyys alkaa tuntua -ehdotuksen kaupallinen konsepti arvioitiin kilpailun parhaaksi. Prismakeskuksen laajennus on toteutettu hyvin. Sen ja kortteleiden kivijalkakauppojen suhde on oikeaan osunut. Lisäksi ehdotuksen julkiseen kaupunkitilaan liittyvät ideat ovat kehityskelpoisia. Näistä syistä palkintolautakunta päätti myöntää ehdotukselle Kun kaupungin läheisyys alkaa tuntua kunniamaininnan. Sen tekijäksi paljastui L Arkkitehdit Oy, suunnitteluryhmän vastuullinen vetäjänä arkkitehti Safa Jari Lonka.

Suunnittelukilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu, jossa haettiin yhteistä näkemystä muodostumassa olevan paikalliskeskusalueen kehitysvisiosta sekä toteutuskelpoista korttelisuunnitelmaa asemakaavoituksen pohjaksi.

Vaihtopysäkin tuntumaan asumista ja liikerakentamista

Kilpailun kautta toivottiin mielenkiintoisia ja toteutuskelpoisia ideoita korttelirakenteesta, jossa Sarvijaakonaukion (Hakametsän) joukkoliikenteen vaihtopysäkkialue sekä kehittyvään Prisma Kalevaan liittyvät liiketilat, julkiset ja yksityiset palvelut, toimitilat, erimuotoinen asuntorakentaminen sekä julkiset ulkotilat olisi kytketty toisiinsa toimivaksi, viihtyisäksi ja korkeatasoiseksi kaupunkitilojen kokonaisuudeksi.

Kilpailussa haettiin ideoita myös alueen helppoon ja sujuvaan saavutettavuuteen kaikilla liikkumismuodoilla.

Kilpailuehdotuksissa on esitetty mielenkiintoinen kirjo erilaisia näkemyksiä Kaleva-Hakametsän paikalliskeskuksen kehittämisestä. Kaikissa ehdotuksissa Sarvijaakonaukion tuntumaan on sijoitettu korkeita rakennuksia ja vaihtopysäkkialueelta Prisma-keskukselle johtaa sujuva kävelyreitti.

Julkiset ulkotilat on joissakin ehdotuksissa keskitetty yhdeksi suureksi kävelyalueeksi ja toisissa jaettu pienempien kaupunkiaukioiden tilasarjoiksi. Pysäköintiä on kilpailuehdotuksesta riippuen esitetty maan alle yhteen tai useampaan kerrokseen sekä erillisiin pysäköintirakennuksiin. Kaikissa ehdotuksissa on tutkittu alueen toteutumista vaiheittain.

Tuomaristo painotti arvostelussa kaupunkikuvallista ja arkkitehtonista kokonaisuutta, toiminnallisia ja kaupallisia ratkaisuja sekä toteutettavuutta.

Ideoita kehitellään jatkosuunnittelussa

Sarvijaakonaukion lähiympäristön asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää kilpailun ratkettua. Kilpailualue sijaitsee Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän liittymäalueen eteläpuolella, noin kolmen kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta.

Kilpailualueen maapohja on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Osuuskaupan omistuksessa. Kilpailualueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria.

Kilpailualueen osat ovat Sarvijaakonaukion vaihtopysäkkialue, Prisman Kalevan pohjoispuolelle nykyisin jäävä pysäköintikenttä, Prisman länsipuolisten liikerakennusten alue sekä Sammonkadun ja Rieväkadun katualuetta.

Työt verkossa ja näyttelyissä

Kaikki kilpailutyöt sekä arviointipöytäkirja ovat nähtävänä kaupungin verkkosivuilla, Galleria Nottbeckissa sekä Kalevan Prismalla 25.4. – 10.5.2019. Finlaysonin Galleria Nottbeck (os. Satakunnankatu 18) on avoinna toukokuun ensimmäisillä viikoilla to-pe klo 14-18, päivämäärät 2.5.-3.5.2019 ja 9.-10.5.2019. Näyttely Kalevan Prismalla on avoinna liikkeiden aukioloaikoina.

Kilpailu käynnistyi 6.9.2018 julkaistulla hankintailmoituksella, jossa haettiin monialaisia kilpailijaryhmiä. Ryhmiltä edellytettiin monipuolista kokoonpanoa, jossa on mukana niin arkkitehtuuri-, maisema- ja liikennesuunnittelun kuin kaupallisenkin alan osaajia.

Määräaikaan ilmoittautuneiden ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien kilpailuryhmien joukosta valintalautakunta pisteytti ja valitsi jatkoon neljä kilpailuryhmää, jotka kilpailivat nimimerkkien suojissa. Varsinainen kilpailuaika päättyi 7.2.2019, jonka jälkeen kilpailutyöt olivat esillä Tampereen kaupungin verkkosivuilla ja Kalevan Prismalla. Molemmissa paikoissa töistä oli mahdollista jättää palautetta.

Kaleva-Hakametsä-paikalliskeskuksen ydinalue www.tampere.fi/kalevahakametsa

RT:n suhdannekatsaus ennustaa rakentamisen hallittua laskua

Asuntotuotannon ja infrarakentamisen vähentyminen painaa rakentamisen tänä vuonna nollan tuntumaan. Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan.

Asuntorakentaminen saavutti kuluneen nousukauden huippunsa viime vuonna. Suomessa aloitettiin yli 46 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 13 000 enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tänä vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan vähenevän alle 40 000 asunnon.

”Asuntorakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 10 000 asunnolla vuoden 2018 huippulukemiin verrattuna. Pudotus tulee vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Lasku on ollut odotettavissa, sillä kerrostaloasuntoja on valmistunut viime vuosina ennätysmäärin. Valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla, ja asuntomarkkinoiden peruskuva säilyy edelleen positiivisena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntorakentamista kannattelevat matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla.

Liike- ja toimistorakentaminen on putoamassa historiallisen matalalle tasolle, kun useiden suurhankkeiden jälkeen uudet aloitukset ovat jäämässä alle 5 miljoonan kuutiometrin. Viimeksi vastaavissa lukemissa on oltu 1990-luvulla. Teollisuuden rakentaminen sen sijaan piristyy vihdoin selvästi.

Julkinen palvelurakentaminen on noussut ennätyslukemiin väestön ja rakennusten ikääntymisen sekä kaupungistumisen myötä. Etenkin uusia sairaaloita ja muita hoitoalan rakennuksia rakennetaan vielä tänä vuonna vilkkaasti, mutta pitkään jatkunut kasvu alkaa vähitellen laantua.

30 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle

Uudisrakentamisen aloitusmäärien supistuminen vähentää myös infrarakentamisen pohjatöitä. Samalla valtion väylärahoitus on pienenemässä. Väylien kunnossapitoon suunnatun rahoituksen taso laskee viime vuodesta noin viidenneksen, 370 miljoonalla eurolla, mikä näkyy teiden ja ratojen kunnossa. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy kuluvana vuonna 2,5 prosentin laskuun.

”Tulevan hallituksen on pelattava korttinsa oikein talouskasvun hidastuessa. Kasvukeskusten riittävälle asuntotuotannolle ja vähäpäästöisille raideliikennehankkeille tulee luoda edellytykset, sillä niillä on keskeinen rooli työllisyyden kehitykselle”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Randell nostaa esiin etenkin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion ja kuntien väliset sopimukset sekä suurten raideinvestointien toteuttamiseen tarvittavat väyläyhtiöt. ”Ratkaisujen siirtyminen olisi nyt myrkkyä taloudelle”, Randell toteaa.

Rakennusalalla työllisten määrä pysyttelee tänä vuonna noin 198 000 henkilössä, johon se kohosi viime vuonna. Alalle on tullut neljän viime vuoden aikana peräti 30 000 työpaikkaa lisää, mikä on voimakkaasti nostattanut koko Suomen työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työlliset vähenevät rakentamisessa 5 000:lla, kun koko rakentamisen arvioidaan taittuvan kahden prosentin laskuun.

Helsingin Malmille tulossa yli 150 asunnon kokonaisuus Skanskan rakentamana

As. Oy Helsingin Tullinpuisto ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22. Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Skanska rakentaa Helsingin kaupungille kahden asuntoyhtiön kokonaisuuden Malmille. Yhtiöissä on yhteensä 156 asuntoa.

Malmin Tullivuorentien eteläpuolella avautuvassa Longinojan laaksossa ovat esirakennustyöt jo pitkällä. Hankkeen varsinaiset rakennustyöt alkavat toukokuun alussa, ja työt saadaan päätökseen keväällä 2021.

Koko kokonaisuuteen kuuluu kuusi kerrostaloa ja yksi rivitalo sekä yhteispiha ja pysäköintialue. Kerrostalot ovat viisikerroksisia. Yhtiöt ovat As. Oy Helsingin Tullinpuisto, jonka asunnot ovat omistusasuntoja, ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22, jossa on vuokra-asuntoja.

Värikkäät muuratut kerrostalot sijoittuvat tontille puolikaaren muotoon. Kaareva rivitalo asettuu puolikaarta vastapäätä siten, että väliin jää yhteispiha.

Alueella on huomioitu myös hulevesien eli rakennetuilta alueilta pois johdettavien sade- ja sulamisvesien hallinta. Hulevesien hallinnalla pyritään esimerkiksi ehkäisemään rankkasateiden aiheuttamaa tulvimista. As. Oy Helsingin Tullinpuiston ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22:n pihaan ja läheisyyteen toteutetaan luonnonkivin kivettyjä ja istutusten rajaamia hulevesipainanteita, joissa sadevedet ja sulamisvedet pääsevät viipymään ennen imeytymistään maaperään.

Kaikkiaan Tullivuorentien eteläpuolelle syntyvälle uudelle asuinalueelle on kaavoitettu asuntoja noin 500 asukkaalle. Katujen rakentaminen alkoi vuonna 2017 ja tonttien esirakentaminen vuonna 2018. Talot on kaavoitettu molemmin puolin Longinojan puroaluetta. Suojeltu Longinoja on lohien kutemapaikka.

NCC rakentaa Kruunuasunnoille kaksi puukerrostaloa Linnanfältin alueelle Turkuun

NCC on allekirjoittanut sopimuksen Kruunuasunnot Oy:n kanssa kahden puukerrostalon rakentamisesta Turun Linnanfältin alueelle. Sopimuksen arvo on noin 11,5 MEUR. Kruunuasunnoilla ja NCC:llä on myös esisopimus mahdollisesta lisärakentamisesta.

Turun Linnanfältti on yksi Suomen suurimmista käynnissä olevista puukerrostalohankkeista, johon rakentuu 2020-luvun taitteessa useita 2-5-kerroksisia puukerrostaloja noin 1500 asukkaalle.

– Linnanfältin alueelle rakentamamme ensimmäinen puukerrostalokohde valmistui vuosi sitten. Nyt saamme iloksemme jatkaa alueella Kruunuasuntojen kanssa ja olla rakentamassa Linnanfältistä puurakentamisen malliesimerkkiä Suomessa, kertoo NCC:n toimialajohtaja Esa Lehmusvuori.

Puukerrostalojen määrä on selkeässä kasvussa. Puurakentaminen on tärkeässä roolissa biotalouden edistämisessä. Puun käytön lisääminen rakentamisessa tukee osaltaan myös kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista.

– Puurakentaminen vaatii osaavia suunnittelijoita ja tekijöitä. Pohjoismaisena konsernina NCC:llä on kokemusta puurakentamisesta myös Ruotsissa ja Norjassa, Lehmusvuori sanoo.

Linnanfältin alueelle nouseva KOY Päivänsäde 3 käsittää yhteensä 64 asuntoa kahdessa eri rakennuksessa. Urakkaan kuuluu lisäksi yhteiskäyttötiloina toimivan piharakennuksen ja maanalaisen autohallin rakentaminen. Maarakennustyöt alkoivat maanpuhdistustöillä jo vuodenvaihteen jälkeen ja nyt töitä jatketaan ylöspäin. Kohde valmistuu kesällä 2020.

– Kruunuasuntojen strategiaan kuuluu vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen valituille kasvukeskuspaikkakunnille, joista Turku on yksi. Tarkoituksenamme on rakentaa uusia elinkaariesteettömiä asukkaan elämänvaiheisiin muuntautuvia kerrostalokoteja. Nyt Turkuun toteutettava kohde vastaa tähän tarpeeseen täyttäen samalla rakentamisellemme asetetut vastuullisuustavoitteet, kertoo Kruunuasuntojen kiinteistöjohtaja Juhani Solkinen.

Video: Vastuullista rakentamista Turun linnan kupeessa

Posted in:

Fazerin Lahden ksylitolitehtaan rakentaja on valittu

Fazer ja rakennusyhtiö NCC ovat allekirjoittaneet sopimuksen kauran kuorista ksylitolia valmistavan tuotantolaitoksen rakentamisesta Fazer Myllyn viereen Lahden Kasakkamäelle. Sopimuksen arvo on noin 10,7 miljoonaa euroa. Ksylitolitehtaan rakentaminen on Fazerin historian merkittävin uusinvestointi uudelle toimialalle.

Rakennushanke sisältää ksylitolitehtaan, siihen kuuluvat oheislaitteiden rakenteet, aluetyöt ja Lahden tehdasalueen parkkipaikan laajennuksen. Projekti toteutetaan projektinjohtourakkana, joka sisältää myös uuden tehtaan LVIS-työt. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 4 000 neliömetriä.

Ksylitolin valmistaminen kauran kuorista on todellinen innovaatio

Fazerin Lahden kauramyllyn viereen avattava tuotantolaitos on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Kauramyllyn sivutuotteena syntyy vuosittain useita miljoonia kiloja kauran kuoria. Aiemmin kauran kuoret ovat menneet eläinten rehuksi ja biopolttoon.

”On hienoa vahvistaa suomalaista kauraosaamista ja palauttaa kotimaisen ksylitolin valmistaminen takaisin Suomeen. Myllymme Lahdessa on maailmanluokan edelläkävijä kauratuotteissa. Tämän investoinnin myötä olemme ensimmäinen teollinen toimija, joka hyödyntää kauran kuoret niiden arvoa lisäämällä. Aloitamme luottavaisin mielin rakentamisen yhteistyössä NCC:n kanssa. Meillä on takana onnistunut rakennusprojekti Vantaalla ja jaamme yhteiset arvot, joissa työntekijöiden turvallisuus on avainroolissa”, sanoo ksylitolitehdashankkeen vetäjä, johtaja Anna Nicol Fazerilta.

Tavoitteena on myydä kasvipohjaista raaka-ainetta maailmanlaajuisesti.

Turvallisuus on huomioitu laajalti Lahden työmaa-alueella

Ksylitolitehtaan työt käynnistyivät helmikuussa 2019 puiden kaatamisella ja pintamaan poistolla. Työmaakonttori ja sosiaalitilat sekä työmaa-aitaus ja väliaikaiset parkkipaikat ovat valmiita.  Varsinaiset rakennustyöt alkoivat tällä viikolla. Tuotantolaitteiden asennukset alkavat loppuvuodesta 2019 ja tuotantolaitos otetaan käyttöön loppuvuodesta 2020.

”Turvallisuus liikkuminen alueella ja sen ympäristössä on varmistettu. Työmaa on oma alueensa ja se on erotettu Lahden muusta tehdasalueesta työmaa-aidoilla, sekä työmaalle kulkeminen tapahtuu omasta tie liittymästä. Työmaa-alueelle on asennettu myös oma kulunvalvonta ja seurantajärjestelmä. Lähiaikoina paikalle on tulossa työmaakyltti ja opastus”, sanoo rakennusprojektista Fazerilla vastaava johtaja Janne Toivanen.

Fazer julkaisi ensimmäisen uutisen 40 miljoonan euron investoinnista Lahteen tammikuussa 2019. Tarkemmat yksityiskohdat hankkeesta julkaistiin maaliskuussa, kun tuotannossa käytettävä uusi teknologia oli patentoitu.