Hämeenlinnan rakennuskanta selvitetään
Rakennusten tarkastelu aloitetaan ensin Iittalan ja Rengon suunnalla.
Tampereen kaupungille yhteisösakko asbestikartoitusten laiminlyönnistä
Pirkanmaan käräjäoikeus on 18.3.2015 tuominnut Tampereen kaupungin 15 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.
Käsiteltävänä olivat syksyllä 2012 Kalevan lastentalon työmaalla tehdyt asbestityöt. Kiinteistön lämmönvaihdin uusittiin. Samassa yhteydessä oli päätetty parantaa lämmitysjärjestelmää lisäämällä putkistoon linjasulkuventtiileitä. Linjasulkuventtiileiden lisääminen edellytti muutostöitä asbestilla eristetyissä putkistoissa ja siten asbestipurkutöiden teettämistä. Rakennuttajana toimi Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, joka on osa Tampereen kaupungin organisaatiota. Ennen asbestinpurkutöiden aloittamista rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluvan asbestikartoituksen tekeminen oli laiminlyöty.
Työsuojeluviranomainen totesi, että uusintatyön osalta oli jo etukäteen ollut tieto siitä, että työ tulee ulottumaan alueille, joilta joudutaan purkamaan asbestipitoisia materiaaleja. Niitä ei kuitenkaan ollut työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla tarkemmin kartoitettu. Rakennuttajalle työturvallisuusmääräysten mukaan kuuluva vastuu oli pyritty siirtämään urakoitsijalle, jonka tuli hankkia tarvittaessa paikalle asbestipurkuyritys. Työsuojeluviranomainen viittasi myös siihen, että Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle oli annettu useilla työsuojelutarkastuksilla viranomaisohjausta asbestikartoitusten laiminlyöntien takia. Syksystä 2011 alkaen vastaaviin laiminlyönteihin oli törmätty viidellä työsuojelutarkastuksella ennen tätä tapausta.
Käräjäoikeus totesi, että Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen olisi tullut huolehtia asbestikartoituksen tekemisestä. Käräjäoikeus katsoi, että Tilakeskus Liikelaitos oli saanut taloudellista etua kartoituksen laiminlyömisestä. Työsuojeluviranomainen oli antanut viranomaisohjausta eri työkohteissa. Tilakeskuksen tiedossa oli pitänyt olla asbestin aiheuttama vaara ja menettelytavat sen purkamisessa.
Käräjäoikeus katsoi, ottaen huomioon laiminlyöntien vakavuus, Tilakeskus Liikelaitokselle työsuojeluviranomaisen toimesta annetut viranomaisohjeet sekä Liikelaitoksen toiminnan laajuus, että tuomittavan yhteisösakon tuli olla syyttäjän vaatimaa 5 000 euroa tuntuvampi. Näillä perusteilla Tampereen kaupunki tuomittiin 15 000 euron yhteisösakkoon.
Avant Tecno Oy laajentaa Pilkingtonin vanhaan kiinteistöön Ylöjärvellä
Pienkuormaajia valmistava Avant Tecno Oy on ostanut naapuritontillaan sijaitsevan Pilkington NSG:n 44 000 neliömetrin teollisuuskiinteistön. Kiinteistökauppa on Avantin ja myös koko Pirkanmaan mittakaavassa merkittävä. Avantin hallitilat kasvavat kaupan myötä yli kaksinkertaisiksi.
“Olimme tilanteessa, missä meidän olisi joka tapauksessa laajennettava kiinteistöämme, koska tietyille toiminnoillemme tilat olivat käymässä yksinkertaisesti liian pieniksi. Kaupan myötä pääsemme nopeasti siirtämään tiettyjä toimintojamme uusiin tiloihin ja tuotanto saa näin tarvittua lisätilaa “, kertoo Avantin myyntijohtaja Jani Käkelä.
Koko kiinteistöä ei oteta omaan käyttöön heti, mutta sinne tullaan nopealla aikataululla siirtämään osa tuotannosta ja lähettämötoimintaa. Pilkington NSG jää vuokralle kiinteistöön ja on selkeästi suurin yksittäinen vuokralainen. Kiinteistökauppa mahdollistaa Avant Tecno Oy:n ja sen henkilönostimia valmistavan tytäryhtiön Leguan Lifts Oy:n tuotannon laajentamisen Ylöjärven tiloissa pitkälle tulevaisuuteen.
“Näin suuressa kiinteistössä on tällä hetkellä liian paljon tilaa omalle toiminnallemme, joten tulemme alussa vuokraamaan kiinteistöstä ison osan ulkopuolisille toimijoille. Kiinteistökaupan kautta kuitenkin varmistamme kasvumahdollisuutemme pitkälle tulevaisuuteen”, selventää Käkelä.
Kasvua haetaan Yhdysvalloista – laajat markkinat vakauttavat toimintaa
Avantin myynti on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan hyvin haastavasta Euroopan ja Venäjän taloustilanteesta huolimatta. Syyskuussa 2014 päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 82 miljoonaa euroa, joka on yrityksen historian korkein. Myös konsernitasolla liikevaihto rikkoi ensimmäisen kerran 100 miljoonan euron rajan. Tällä hetkellä Avant-kuormaajia myydään ympäri maailman jo yli 50 maassa. Markkina-alueen laajuus ja monipuolisuus on yksi syy menestymisen taustalla.
“Uskomme vähintään 5 prosentin vuosittaiseen kasvuun jatkossakin. Tavoite on, että pystymme pitämään myyntimme suurin piirtein samalla tasolla Euroopan alueella. Kasvua haemme Yhdysvalloista, johon perustimme Avant Tecno USA:n noin kaksi ja puoli vuotta sitten”, kommentoi Käkelä.
Mikkelin kaupungille A-energialuokan päiväkoti
Lapti rakentaa Mikkelin kaupungille A-energialuokan päiväkodin keskustaan.
Lapti rakentaa Mikkelin kaupungille uuden 129 lapsen päiväkodin lähelle kaupungin keskustaa, hienolle paikalle aivan Likolammen rantaan. Rakennuksen koko on noin 1200 neliötä. Työt tontilla ovat käynnistyneet ja päiväkoti valmistuu marraskuussa 2015. Päiväkotiin tulee tilat seitsemälle lapsiryhmälle. Jokaiselle ryhmälle omat rauhalliset tilat, joten suuruus ei lasten leikkejä häiritse. Päiväkotiin rakennetaan myös liikuntasali lasten käyttöön.
Kaupunki järjesti syksyllä kilpailutuksen, jossa haettiin rakentajaa kokonaisvastuuperiaatteella. ”Kriteereinä pidettiin laadukkaan ja kustannustehokkaan päiväkodin saamista keskustan alueelle”, kertoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen. Valintakriteereinä painottuivat samansuuruisena hinta ja laatu. Toimivuuden, tilatehokkuuden ja arkkitehtonisen ilmeen lisäksi yhtenä valintakriteerinä oli ostoenergian määrä. Nyt toteutettava päiväkoti on energiatehokkuudeltaan A-luokkaa, joten tavoitteet edullisista käyttökustannuksissa tältä osin ovat toteutumassa.
SÄÄSTÖÄ KVR-KILPAILULLA
”KVR-kilpailun myötä saavutettiin edelliseen päiväkotiin nähden selkeää taloudellista hyötyä. Puhutaan sadoistatuhansista”, jatkaa Väänänen.
Tilaajana hankkeessa toimii Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy, joka vuokraa tilat kaupungin tilakeskukselle. Keskusta-alueen päiväkoti on Mikkelissä ensimmäinen, joka rakennetaan Mikalon omistukseen.
”Olemme tyytyväisiä saatuun urakkaan”, kertoo Laptin hoivarakentamisen liiketoimintajohtaja Jari Lappalainen. Lapti on panostanut viime vuosien aikana paljon päivä- ja hoivakotirakentamiseen. ”On vaatinut paljon työtä henkilöstöltämme oppia ymmärtämään päiväkodin arkea ja rakennuksen vaatimuksia. Panostus on kuitenkin kannattanut”, kiittelee Lappalainen työkavereitaan. Tänä vuonna Lapti rakentaa noin 2000 lapsen päivähoitotilat ja hoivakotipaikkoja on rakenteilla reilu 200. Kerros- ja rivitalorakentaminen tuo kuitenkin edelleen suurimman liikevaihdon Laptin koko liikevaihdosta, joka nousee tänä vuonna reiluun 100 miljoonaan euroon.
Porin Puuvilla voitti Vuoden kauppakeskusteko 2015 -kilpailun
Suomen Kauppakeskusyhdistyksen järjestämän Vuoden kauppakeskusteko 2015 -kilpailun voittaja on Porin Puuvilla. Raati piti erinomaisena sitä tapaa, jolla Puuvilla tuo elämää kaupungin keskustassa sijaitsevalle entiselle tehdasalueelle. Rohkeassa toteutuksessa on yhdistetty upeasti vanhaa ja uutta. Kaupunkikeskusten elävöittämisestä muodostui tämän vuoden kilpailun menestysresepti. Kunniamaininnalla tuomaristo kiitti kauppakeskus Goodmania kirjaimellisesti sillan luomisesta Hämeenlinnan keskustan kahden eri osan välille.
Puuvillassa historiallisesti arvokas tehdaskohde on yhdistetty innovatiivisesti moderneihin kauppakeskusratkaisuihin. Vanhan tehtaan näyttävät ikkunat ovat esimerkiksi saaneet uuden roolin myymälöiden tuote-esittelyjen kehyksinä. Arkkitehti Petri Pussinen on suunnitellut vetovoimaisen kokonaisuuden, joka tarjoaa hienot puitteet korttelin tarinan kertomiselle ja jatkamiselle.
Puuvilla on monipuolinen
Uuden elämän yli 100 vuotta puuvillatehtaana toimineen, mutta jo 20 vuotta osittain tyhjillään olleelle rakennukselle mahdollistivat kiinteistön omistajat Renor ja Ilmarinen. Ne ovat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa luoneet aivan uudenlaisen kaupunginosakeskuksen, jossa sijaitsee yli 60 liikkeen lisäksi myös julkisia, toimisto- ja koulutustiloja. “Meillä on hyvä tekemisen meininki ja kaupunkikortteli tulee täydentymään vielä muun muassa asunnoilla”, lupaa toimitusjohtaja Timo Valtonen Renorilta.
Goodman on Hämeenlinnan sydän
Kauppakeskus Goodman on Hämeenlinnan uusi maamerkki. Innovatiivinen toteutus rakentui kannen varaan, moottoritien päälle. Näin Hämeenlinnaan saatiin runsaasti lisää liiketilaa ja keskustan houkuttelevuus kohentui merkittävästi, kun sen kaksi puoliskoa yhdistyivät. “Goodmanista on jo muodostunut ihmisille luonteva “olohuone” ja kulkureitti. Olemme pystyneet tavoitteidemme mukaisesti tarjoamaan uudenlaista kaupunkitilaa, esimerkiksi viihtyisiä aukioita”, iloitsee kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro. Myös kauppakeskus Goodmaniin yhdistyy koteja keskusta-asumisesta nauttiville. Keskuksen omistaa Keva.
Keskustan uudistaminen on trendikästä
Kauppakeskustekokilpailun voittajat edustavat nyt erittäin suosittua kehitystä, jossa kaupunkikeskustoja eheytetään ja palvelurakennetta monipuolistetaan. Molemmat keskukset avattiin 30.10.2014 ja asiakkaat ovat ottaneet ne erittäin hyvin vastaan. “Näissä keskuksissa kaupunkikehittäminen ja yhteiskuntavastuu yhdistyvät hienosti myös kaupallisesti erittäin onnistuneisiin toteutuksiin”, kiittää Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Vikkula.
Valtakunnallinen Vuoden kauppakeskusteko -palkinto on jaettiin nyt kuudennen kerran. Aikaisemmat voittajat ovat:
2010: Kauppakeskus Akseli, Mikkelin keskustan elävöittäminen
2011: Kauppakeskus Sello, Suomen ekoin kauppakeskus
2012: Kauppakeskus Stella, Uuden ajan kauppakeskuskonsepti
2013: Kauppakeskus Willa, Hyvinkään keskustan uudistaminen
2014: Kauppakeskus Trio, Nuoret kauppakeskuksissa koulutus järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille
2015: Kauppakeskus Puuvilla, Puuvillatehtaan uusi elämä- Kauppakeskus historiallisen kaupunkikorttelin keskiössä
Suomen Kulttuurirahastolta tukea Lallukan peruskorjaukseen
Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt kokouksessaan 16.3.2015 450 000 euroa taiteilijakoti Lallukan peruskorjaukseen. Myönnetyllä avustuksella tehdään peruskorjaukseen liittyviä töitä ja korjataan mm. kaksi suurta ateljeehuoneistoa, jotka nimetään Suomen Kulttuurirahaston nimikkoateljeiksi.
Lallukan taiteilijakodin peruskorjaus on alkanut vuoden 2015 alussa. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö maksavat kumpikin yhden kolmasosan. Taiteilijakotia ylläpitävä Juho ja Maria Lallukan taiteilijakoti -säätiö vastaa yhden kolmasosan rahoituksesta.
Lallukan taiteilijakoti on valmistunut Helsingin Töölöön vuonna 1933. Rakentamisen teki mahdolliseksi viipurilaisen kauppiaspariskunnan Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 tekemä testamentti, jolla he tahtoivat tukea suomalaisen kulttuurin ja taiteen kehitystä. Taiteilijakodissa on asunut vuosien varrella yli 270 taiteilijaa, joista monet ovat olleet maamme merkittävimpiä kuvataiteilijoita, näyttelijöitä ja muusikoita.
Iso Omena kasvaa lähes 100 000 neliömetrin kokoiseksi
Ison Omenan laajennus ja Matinkylän Metrokeskus on saavuttanut harjakorkeuden. NCC, Citycon, Espoon kaupunki ja Länsimetro juhlivat yhteistä saavutusta tänään ylpeinä harjannostajaistilaisuudessa. Kauppakeskus Ison Omenan mittavan laajennushankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu elokuussa 2016.
Laajennuksen myötä Iso Omena kasvaa pääkaupunkiseudun ja koko Suomen suurimpien kauppakeskusten joukkoon. Hankkeen viimeisenkin osan valmistuessa vuonna 2018 Isossa Omenassa on lähes 100 000 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa. Tuolloin Isossa Omenassa on yli 200 erilaista liikettä ja palvelua. Kauppakeskuksen alapuolelle sijoittuu Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema ja liityntäliikenteen terminaali.
– Länsimetro on esimerkki toimivasta valtion ja kuntien välisestä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta. Ison Omenan laajennus ja Matinkylän metrokeskus palvelevat paitsi alueen asukkaita, myös koko pääkaupunkiseudun liikennettä, suurhankkeen harjannostajaisissa 18.3. juhlapuheen pitänyt liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko toteaa.
Ison Omenan laajennushanke ja Matinkylän metrokeskus on NCC:n, Cityconin ja Länsimetron yhteishanke. Citycon ja NCC Property Development rakennuttavat laajennuksen ensimmäistä vaihetta yhdessä ja sijoittavat siihen tasaosuuksin. Länsimetro rakennuttaa ja omistaa linja-autoliikenteen liityntäterminaalin sekä liityntäpysäköintihallin tilat. NCC toimii kohteen projektinjohtourakoitsijana.
– Kauppakeskuslaajennus ja Matinkylän metrokeskus on merkittä-vimpiä Suomessa käynnissä olevia aluerakentamisen hankkeita, johon NCC tuo osaamisensa kestävän kehityksen mukaisten ja asiakkaalle räätälöityjen ratkaisujen kehittäjänä sekä kauppakeskuksessa että asunnoissa. NCC Property Development vuokraa liiketiloja yhdessä Cityconin kanssa. NCC:llä on myös ennakkomarkkinoinnissa asuntotorni, joka sijoittuu kiinteästi kauppakeskuksen yhteyteen ja sen monipuolisten palvelujen äärelle, NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini toteaa.
– Noin 250 miljoonan euron sijoituksella Ison Omenan laajennus-hankkeeseen Citycon osoittaa olevansa sitoutunut investoimaan parhaisiin, kasvavilla, urbaaneilla alueilla sijaitseviin kohteisiin Suomessa. Ison Omenan sijainti on loistava. Sinne tulee monipuolisia toimintoja; kauppaa, terveys- ja koulutuspalveluita sekä muita julkisia palveluita, jotka on integroitu joukkoliikenteen yhteyteen. Metroasema ja bussiterminaali muodostavat uuden joukkoliikenteen solmukohdan, joka tuo kauppakeskukseen 35 000 potentiaalista päivittäistä asiakasta. Tämä tekee Isosta Omenasta luonnollisen sijoittumispaikan Suomeen tuleville kansainvälisille ketjuille. Siksi Isolla Omenalla on aidosti myös rooli kauppakeskuksen lähiyhteisön sydämenä, Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel sanoo.
– Vaikka Länsimetro on Espoon suurin investointi, emme itse asiassa rakenna pelkästään metroa, vaan ennen kaikkea sitä, mitä metro tulevaisuudessa mahdollistaa. Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä, jossa Matinkylän alueen asema on merkittävä, antaa hyvät edellytykset voittaa takaisin Suomen menettämiä osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja, kehittää Euroopan parasta innovaatioympäristöä sekä rakentaa raiteisiin tukeutuvaa kaupunkirakennetta, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa.
Jyväskylän Energia löysi kumppaniyritykset 34 miljoonan euron urakoille
Jyväskylän Energia kilpailutti vuodenvaihteessa kaukolämmön, vesihuollon ja sähkön sopimusurakoitsijat. Urakkapotti tarjoaa paikallista asennus-, kunnossapito- ja huoltotyötä 70 – 100 henkilölle vuosittain. Nyt kilpailutetut sopimukset jatkuvat optiovuosien toteutuessa viisi vuotta, jolloin paketin arvo nousee 34 miljoonaan euroon.
– Tämä oli tietojemme mukaan Suomen ensimmäinen yksikköhinnoiteltu urakkapaketti vesihuollossa – energiapuolella yksikköperusteinen kilpailutus on vakiinnuttanut paikkansa. Sopimuksilla varmistamme hinnan lisäksi resurssien ja osaamisen pitkäjänteisen kehittämisen kumppaniyritystemme verkostossa. On hienoa kehittää myös vesihuollon toimintamalleja, toteaa rakennuttajapäällikkö Kimmo Järvinen Jyväskylän Energia -yhtiöistä.
Vesihuollon ja sähkön urakkakilpailun voitti jyväskyläläinen JyNet Urakointi Oy. Kaukolämmön rakentamisesta, kunnossapidosta ja viankorjauksesta vastaa jatkossa oriveteläinen KVL-Tekniikka Oy, joka on urakoinut JE:lle mm. Korpilahden kaukolämpöverkon.
Kaikkiaan Jyväskylän Energia -yhtiöt panostaa verkostojen uusimiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla noin 120 M€. Vuosittain uudis- ja korvausrakentamiseen kohdistuu kokonaismäärästä neljä viidesosaa ja kunnossapitoon viidennes. Nyt solmitut sopimukset varaavat vuosipotista 6 – 8 miljoonaa – yleensä suurimmat hankkeet kilpailutetaan erikseen.
Maarakennusalan kustannukset laskivat helmikuussa 3,0 prosenttia vuodentakaisesta
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 3,0 prosenttia vuoden 2014 helmikuusta vuoden 2015 helmikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -18,5 prosentista kalliorakenteiden 1,1 prosenttiin.
Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, helmikuu 2015
| Indeksi 2010=100 | Pisteluku | Vuosimuutos, % |
| Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi | 109,7 | -3,0 |
| Pohjarakenteet | 108,9 | -1,4 |
| Maarakenteet | 112,6 | 0,2 |
| Kalliorakenteet | 114,7 | 1,1 |
| Päällysteet | 96,7 | -18,5 |
| Kunnallistekniset järjestelmät | 110,7 | -2,0 |
| Betonirakenteet | 113,5 | 0,1 |
| Tekniset ja muut järjestelmät | 106,1 | -1,2 |
| Murskaustyöt 1) | 110,8 | -1,9 |
| Teiden ylläpito 1) | 112,5 | 0,4 |
| Katujen ylläpito 1) | 112,5 | 0,1 |
| Ratojen ylläpito 1) | 111,6 | -0,5 |
| Ylläpito yhteensä 1) | 112,3 | 0,1 |
1) erillisindeksi
Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden helmikuusta. Maa- ja kiviaineksien kallistuminen hidasti kustannusten laskua.
Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus
A-Insinöörit laajentaa Ouluun
Jaana Jokitulppo
Rakennuttamisen ja suunnittelun konsulttiyritys A-Insinöörit tuo osaamistaan Pohjois-Suomeen avaamalla toimipisteen Ouluun. Samalla yrityksen akustiikkasuunnittelu saa vahvistusta, kun akustiikkasuunnittelun ja kuulon asiantuntija Jaana Jokitulppo aloittaa työt A-Insinööreissä. – Jaanan osaaminen ja kokemus vahvistaa akustiikkayksikköämme ja avaa mahdollisuuksia uusien liiketoiminta-alueiden luomiselle, A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen sanoo.
Nimityksen taustalla on halu palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin. – Akustiikkayksiköllämme on jo ennestään hyvää yhteistyötä useiden oululaisten suunnittelutoimistojen kanssa. Jokitulpon nimitys vahvistaa näitä verkostoja edelleen, A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtaja Mikko Kylliäinen sanoo.
A-Insinöörien tavoitteena on kasvattaa toimintaansa Oulussa tulevina vuosina merkittävästi ja tätä kasvua tukevat uudet käynnistyvät mielenkiintoiset rakennushankkeet. – Kun toiminta Oulussa käynnistyy kunnolla, rekrytoimme lisää huippuosaajia, Käkönen kertoo. Toiminnan laajentuminen mahdollistaa myös tulevien asiantuntijoiden kasvattamisen. – Pystymme jatkossa tarjoamaan uramahdollisuuksia myös Oulun Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuville diplomi-insinööreille ja insinööreille, Käkönen jatkaa.
Ammattimainen akustiikkasuunnittelu on A-Insinöörien vahvuus
Jokitulppo on itse innoissaan nimityksestä. – A-Insinööreillä tehdään hyvää työtä akustiikkasuunnittelussa. On hienoa olla mukana tuomassa yrityksen ammattimaista akustiikkaosaamista myös Ouluun, hän kehuu.
Jaana Jokitulppo
• arvostettu ympäristötieteen, työhygienian ja työsuojelun asiantuntija erikoisalanaan akustiikka ja melu
• mittavien rakennushankkeiden akustiikkasuunnittelun vetämisen lisäksi runsaasti kokemusta myös erilaisista työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä tutkimus- ja kehittämishankkeista
• väitellyt filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2009 aiheenaan Vapaa-ajan melu – lähteet, altistuminen ja vaikutukset kuuloon
• työskennellyt ennen A-Insinööreille siirtymistään yhdeksän vuoden ajan Akukonilla akustiikkasuunnittelun asiantuntijana, osastopäällikkönä sekä työsuojelupäällikkönä
• aloittaa A-Insinööreissä akustiikkasuunnittelun suunnittelupäällikkönä Oulussa 7.4.2015