RAKENNUSPARKKI

Infrarakentamisessa kasvuodotuksia loppuvuodeksi

August 31, 2015 by kerttuvali

Infrarakentamisen tuore suhdannebarometri ennakoi infrarakentaminen lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymät ovat kasvusuuntaiset etenkin lähikuukausina, ja alan yrityksissä arvioidaan markkinoiden kehittyvän myönteisesti myös alkutalvesta. Ensi vuoden osalta epävarmuus on kuitenkin vielä suurta.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan isot projektit ovat pitäneet työkantaa yllä, mutta niiden päättyminen jättää kapasiteettia vapaaksi. Uusia suuria liikenneinvestointeja ei ole näköpiirissä. Sen sijaan hallitusohjelman kärkihankkeissa on kohdistettu teiden ja ratojen korjausvelan vähentämiseen kaikkiaan 600 miljoonan euron lisäpaketti tulevalle kolmelle vuodelle.

”Odotukset perusväylänpidon osalta ovat nyt korkealla, mutta konkretiaa on vielä vähän. Lisäpanostuksen rahoitus on yhä ratkaisematta eikä siitä sisältynyt valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen kuin pieni siivu. Katseet on nyt suunnattu syyskuun alun hallituksen budjettiriiheen, jossa kärkihankkeita on tarkoitus käsitellä”, sanoo INFRA ry:n hallituksenpuheenjohtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä. Lisäksi Kailasalo muistuttaa, että infrarakentamisen kustannustaso on nyt edullisimmillaan ja tilaaja saa euroilleen eniten vastinetta.

Rakentamisen aktiviteetti painottuu vahvasti Uudellemaalle. Infrarakentamisen suhdannebarometriin osallistuneiden yritysten kuluvan vuoden liikevaihdosta 40 prosenttia arvioidaan koostuvan Uudeltamaalta. Toiseksi suurin alue on läntinen Suomi, joka barometrissa sisältää myös Tampereen talousalueen.

Kyselyyn vastanneiden yritysten kapasiteetin käyttöaste oli 85 prosenttia. Yrityksistä kommentoidaan kilpailun olevan kireää ja urakoiden hintataso on painunut alas.

Rakennusteollisuus RT julkaisi elokuussa ensimmäistä kertaa uuden infrarakentamisen suhdannebarometrin. Barometri on tarkoitus toteuttaa jatkossa vähintään kahdesti vuodessa. Infrabarometri täydentää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksia ja pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan inframarkkinoiden tulevasta kehityksestä.

Barometrin vastaajina ovat Rakennusteollisuuteen kuuluvan INFRA ry:n jäsenyritykset. Barometriin vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 yli 2 miljardia euroa.

Peab-konsernin puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015

August 31, 2015 by kerttuvali

Peabin konsernijohtaja Jesper Göransson

Peabin markkinatilanne on edelleen hyvä, jota osoittaa saatujen tilausten kasvu ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Näemme tulostilanteessamme vakautta, mikä on seurausta toimintamme suotuisasta kehityksestä. Sen lisäksi sitoutuneen pääoman pienentymisen vaikutus näkyy rahoituserien suotuisana kehityksenä.

Operatiivinen liikevaihto 20 452 MSEK (20 885)
Operatiivinen liiketulos 678 MSEK (657)
Operatiivinen liikevoitto 3,3 prosenttia (3,1)
Tulos ennen veroja 586 MSEK (493)
Tulos per osake 1,64 SEK (1,32)
Saadut uudet tilaukset 18 973 MSEK (16 668)
Tilauskanta 27 162 MSEK (27 499)
Kassavirta ennen rahoituseriä 237 MSEK (802)
Nettovelka 4 315 MSEK (5 736)
Omavaraisuusaste 27,5 prosenttia (23,8)

Ruotsin vahva taloustilanne, väestön kasvu ja alhaiset korot ovat ympäristötekijöitä, jotka luovat hyvät edellytykset Peabille lähivuosina. Samanaikaisesti suhdannetilanne tuo useita haasteita. Resurssien puute erityisesti suurkaupunkien alueilla, aliurakoiden kustannusten nousu sekä tonttihintojen kallistuminen vaikuttavat kannattavuuteemme, sanoo Peabin konsernijohtaja Jesper Göransson.

Hoas ja Skanska rakentavat yli 100 uutta opiskelija-asuntoa Helsingin Jätkäsaareen

August 28, 2015 by kerttuvali

Skanska ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ovat allekirjoittaneet sopimuksen kahdeksankerroksisen opiskelijatalon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen. Atlantinkadulle valmistuvaan taloon rakennetaan 103 eri kokoista opiskelija-asuntoa aina yksiöistä solu- ja perheasuntoihin. Hankkeen arvo on noin 11,8 miljoonaa euroa. Uudet kodit valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Atlantinkadun opiskelija-asuntojen lisäksi Skanska rakentaa parhaillaan Hoasille opiskelija-asuntoja myös Jätkäsaaren Hyväntoivonkadulle, jonne valmistuu joulukuussa 2015 yhteensä 102 opiskelija-asuntoa. Hyväntoivonkadun opiskelija-asunnot ovat osa Asuntosäätiön, Hoasin ja Setlementtiasuntojen yhteistyössä toteuttamaa Sukupolvienkorttelia, joka tarjoaa ainutlaatuista yhteisöllistä asumista eri sukupolville samassa korttelissa.

“Helsingissä on kova kysyntä opiskelija-asunnoille. Jätkäsaari tarjoaa opiskelijoille sijainniltaan ihanteellisen paikan keskustan tuntumassa ja hyvien yhteyksien päässä, joten on hienoa päästä rakentamaan sinne jälleen uusia koteja opiskelijoille”, toteaa Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio

“Aloitamme Atlantinkadun opiskelijatalon rakennustyöt välittömästi. Tämä hanke istuu luontevasti toisen Hoasille urakoimamme projektin rinnalle. On mukavaa olla toteuttamassa uusia opiskelija-asuntoja Helsinkiin”, sanoo Skanskan Etelä-Suomen toimitilarakentamisen tulosyksikön johtaja Petri Sormunen.

Skanska saneeraa Tampellan vanhan tuotanto- ja toimistorakennuksen sairaala- ja toimistotiloiksi

August 28, 2015 by kerttuvali

Skanska aloittaa Tampereella Tampellan vanhan pellavatehtaan tuotanto- ja toimistorakennuksen saneeraustyöt. Remontoitavan alueen kokonaispinta-ala on noin 16 000 kerrosneliömetriä, josta noin 12 000 neliömetriä saneerataan toimisto- ja sairaalatiloiksi. Urakkasopimus allekirjoitettiin 27.8.2015, ja saneeraustyöt valmistuvat syksyllä 2016.

Tampellan vanha tehdaskiinteistö Tammerkosken rannalla herätetään eloon vuosien hiljaisuuden jälkeen. Kiinteistön omistaa OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt ja se rakennuttaa Tampellaan paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön noin 10–15 vuokratilaa, joiden lisäksi uudistuneeseen Tampellaan sijoittuu myös Pohjola Vakuutus Oy:n omistama Omasairaala Oy.

”Omasairaala Koskitammi sijoittuu Tampellassa kahteen alimpaan kerrokseen, joihin sairaalalle rakennetaan 3000 neliömetrin tilat sisältäen muun muassa kolme leikkaussalia, noin 30 vastaanottohuonetta ja oman kuntosalin potilaiden kuntoutusta varten. Lisäksi sairaalaan valmistuvat tilat magneetti- ja röntgenkuvaukselle sekä ortopediassa ja hampaiden ja nenän onteloiden kuvauksissa käytetylle kartiokeilakuvaukselle. Monipuolinen Omasairaala Koskitammi tarjoaakin asiakkailleen erikoissairaanhoitoa aina ortopedisestä päiväkirurgiasta kardiologiaan, naistentauteihin, urologiaan, neurologiaan sekä silmä- ja sisätauteihin. Lisäksi sairaalassa toimii tapaturmapäivystys, urheiluklinikka, hammashuolto sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja selkäkirurgiaan erikoistuneet yksiköt ja työterveyshuolto”, kertoo Omasairaala Oy:n toimitusjohtaja Harri Aho.

Tampellan loput vanhat toimistotilat remontoidaan moderneiksi avokonttoreiksi, jotka tarjoavat viihtyisän tilan erilaisille yrityksille. ”Yhdeksi pääkäyttäjäksi on tulossa Pirkanmaan Liitto läheisine toimijoineen. Tässä vaiheessa vuokrattavissa olevien toimistotilojen koot vaihtelevat 300 neliömetristä aina koko kerroksen (1500–2000 m²) kattaviin suurtiloihin”, kertoo Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa.

Tampellan arvokiinteistö on merkittävä osa Tampereen keskustan sydäntä ja luo maamme tunnetuimman teollisen kaupunkimaiseman. ”Tampellan pellavatehdas on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on asemakaavassa luokiteltu suojelukohteeksi. Saneeraustyöt tehdäänkin talon historiaa kunnioittaen eikä julkisivuun aiota tehdä suuria muutoksia,” lupaa Skanskan rakennuspäällikkö Kari Sundelin.

Kuopion Puijonlaakson rinteeseen 153 Lumo vuokra-asuntoa

August 28, 2015 by kerttuvali

Kuopion Kelkkailijantie 4

Kuopion Kelkkailijantie 4:n viihtyisät Lumo-asunnot sijaitsevat hyvien palvelujen, harrastusmahdollisuuksien ja kulkuyhteyksien lähellä. Vieressä ovat Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion Technopolis. Keskustaan on matkaa vain kolme kilometriä.

Arvostetulle ja kehittyvälle Puijonlaakson alueelle valmistuu 153 asuntoa viisikerroksiseen puolikaaren muotoiseen kerrostaloon. Avarapohjaiset asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, joissa kaikissa on lasitettu parveke.

Asunnot ovat sävyltään vaaleita ja lattiat ovat joko harmaan tai tammen sävyistä laminaattia. Ikkunoissa on valkoiset sälekaihtimet. Keittiöissä on keraaminen liesi, astianpesukone ja jääkaappipakastin. Kylpyhuoneet ovat laatoitetut ja sopivat sävyltään hyvin huoneiston muuhun värimaailmaa.

Lumo-kotien asukkaat saavat muuttopäivinä muutto- ja asennuspalveluja sekä Lumon laajan palveluvalikoiman kuten esimerkiksi edullisen 250 euron vuokravakuuden ja vesimaksu sekä laajakaista sisältyvät vuokraan.

Kelkkailijantie 4:n harjannostajaisia vietettiin 28.8.2015. Talo ja asunnot valmistuvat portaittain. Ensimmäiset asunnot valmistuvat marraskuun alussa ja loput vuosina 2016 ja 2017.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy rakennuttaa asumisoikeusasuntoja Lahteen

August 28, 2015 by kerttuvali

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen asumisoikeusasuntojen rakentamisesta Lahteen.

Uudet asunnot sijoittuvat Lahden Hennalan kaupunginosaan ja täydentävät Asokotien valikoimaa kaupungissa. Wolter Ramsayn kadulle rakennetaan 40 uutta kaksiota viisikerroksiseen Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpään suunnittelemaan kerrostaloon. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja rakennusaika on reilun vuoden mittainen.

– Tällä rakennushankkeella pyritään vastaamaan kohtuuhintaisen asumisen tarpeisiin Lahden tapaisissa kasvukeskuksissa, toteaa Asuntosäätiön rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri.

Vantaan suurin kerrostalo valmistuu Tikkurilan ytimeen

August 28, 2015 by kerttuvali

VVO-konsernin suurin kerrostalo Lauri Korpisen katu 10 valmistuu Vantaalle.

Lauri Korpisen katu 10:een valmistuva korttelimainen kerrostalo on VVO-konsernin suurin yksittäinen kerrostalo ja suurin asuinkiinteistö Vantaan kaupungissa.

Korttelimaisesti kiertyvässä Lauri Korpisen katu 10:ssä on kahdeksan porrashuonetta ja 188 Lumo-asuntoa. Kiinteistö sijaitsee Tikkurilan aseman välittömässä läheisyydessä Jokiniemen puolella. Ensimmäiset 75 asuntoa valmistuvat 28.8.2015. Muuttopäivänä asukkaille on tarjolla Lumo-etuna muutto- ja asennuspalvelua.

– Loistavalle paikalle valmistuva talo on herättänyt paljon kiinnostusta. Lumo-asunnot ovat hyvin suunniteltuja ja materiaaleiltaan laadukkaita, sanoo VVO-konsernin yksikönjohtaja Pia Jaakola.

Asunnot ovat sävyltään vaaleita, joihin tammen väriset laminaattilattiat tuovat lämpimän sävyn. Keittiön varustukseen kuuluu keraaminen liesi ja astianpesukone. Kylpyhuoneet on laatoitettu valkoisiksi ja tehostevärinä on käytetty hiekan sävyä ja vaalean harmaata. Kaikissa asunnoissa on parveke ja osassa sauna. Sisäpihan puoleiset parvekkeet ovat lasittamattomia ja kadun puoleiset lasitettuja.

Umpikorttelimaisesti kiertyvä rakennus luo turvallisen ja viihtyisän sisäpihan. Autojen pysäköinti on suunniteltu pihakannen alla olevaan autohalliin ja pintapysäköintinä. Talossa on monipuoliset yhteistilat, kuten monitoimitila, kaksi saunaosastoa, pesula ja kuivaushuoneet sekä lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarastot.

Kiinteistössä on toteutettu uudenlaisia energiatehokkaita ratkaisuja innovatiivisen rakennusautomaation avulla, joilla turvataan miellyttävät asumisolosuhteet energiatehokkaalla tavalla. Ilmanvaihdon ohjaus toimii liiketunnistimen avulla ja kylpyhuoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys.

VVO:n kumppaneina kiinteistöä ovat olleet rakentamassa rakennusurakoitsija Rakennusosakeyhtiö Hartela ja talotekniikkaurakoitsijana Caverion Suomi Oy. Kumppanien kesken on toiminut erinomainen työmaayhteistyö, mikä näkyy hyvänä lopputuloksena.

Kokonaisuudessaan Lauri Korpisen katu 10 valmistuu 1.12.2015, kun loputkin 113 Lumo-asuntoa valmistuvat.

:TAMPERE: Tesoman yhtenäiskoulun maanrakennustyöt käynnistyvät syyskuussa

August 28, 2015 by kerttuvali

Tesoman yläkoulun ja Tesomajärven alakoulun toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun laajalle tontille. Myös peruskorjaustarpeessa oleva Tesoman päiväkoti siirtyy uuden yhtenäiskoulun yhteyteen.

Tällä hetkellä tontilla on kaksi rakennusta, joista toinen on rakennettu vuonna 1972 ja toinen vuonna 1983. Osittain näiden väliin ja eteläpuolelle rakennetaan uudisrakennus vuosina 2016‒2018. Rakennukset sijaitsevat osoitteessa Kohmankaari 11.

Hankkeen rakennustyöt alkavat syyskuussa 2015 ennakoivilla maanrakennustöillä, jotka valmistuvat maaliskuussa 2016. Tämän jälkeen käynnistyvät varsinaiset talonrakennustyöt, jotka valmistuvat vuonna 2018. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta hyväksyi Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin maanrakennustöiden toteutussuunnitelman kokouksessaan 27.8.

Koulutoiminta jatkuu katkeamattomana perusparannus- ja laajennustöiden ajan, minkä vuoksi rakennustyöt toteutetaan vaiheittain. Ensin rakennetaan uudisrakennus, minkä aikana nykyiset koulut ja päiväkoti ovat edelleen toiminnassa nykyisissä tiloissaan. Uudisrakennuksen valmistuttua se toimii yläkoulun väistötilana, jolloin pienempi vuonna 1983 valmistunut rakennus voidaan peruskorjata. Kaikkien talonrakennustöiden valmistuttua vanha Tesoman koulun päärakennus jää pois käytöstä ja se puretaan.

Koulun oppilasmäärä kasvaa hankkeen myötä noin 1000 oppilaan suuruiseksi. Tulevassa päiväkodissa on 140 hoitopaikkaa. Lisäksi uuteen yhtenäiskouluun tulee Montessori-opetuksen tilat ja nuorisotilat.

Ennakoivien maarakennustöiden kustannusarvio on 1 450 000 euroa, johon sisältyy urakan lisäksi ennakkoon tehtävät tilapäiset talotekniikan järjestelyt. Koko hankkeen kustannusten on arvioitu olevan 29 500 000 euroa.

A-Insinöörit – Rakennuttamisen uusi yksikönjohtaja Kati Lahtinen haluaa riitaisat rakennushankkeet historiaan

August 28, 2015 by kerttuvali

A-Insinöörit on nimittänyt 1.9.2015 alkaen DI Kati Lahtisen rakennuttamisen yksikönjohtajaksi Tampereelle. Tehtävässään Lahtinen vastaa yksikkönsä kehittämisestä ja tuloksesta. Hänellä on myös aktiivinen rooli Tampereen seudun asiakasrajapinnassa ja resurssina projekteissa valtakunnallisesti.

Lahtinen haluaa riitaisat rakennushankkeet historiaan

Kati Lahtinen panostaa uudessa roolissaan erityisesti luottamuksen ja innovatiivisen ilmapiirin kehittämiseen niin yksikönjohtajana kuin rakennushankkeiden projektinjohtajana.– Jokainen projektissa mukana oleva pystyy antamaan parastaan, kun luottamuksen ilmapiiri on saatu synnytettyä. Ryhmäytymiseen menee hankkeen alussa aina paljon aikaa, joten siihen on paneuduttava. Rakennushankkeen hyvä ilmapiiri näkyy aina myös hankkeen viivan alla. Riitaisat rakennushankkeet on saatava historiaan, Lahtinen kuittaa.

Lahtinen vaatii alalle enemmän ennakointia. Tavoitteena pitää aina olla mahdollisimman valmis rakennus vastaanottovaiheessa, jotta tilaaja saa maksimaalisen taloudellisen hyödyn uudesta rakennuksestaan. Toimiva lopputuote ei aina ole rakennusalalla selviö. Lääkkeeksi tähän Lahtinen kehottaa satsaamaan hankkeen alkuvaiheeseen enemmän. – Meidän rakennuttajien täytyy olla tehokkaampia ja ketterämpiä. Rakennuttajalla pitää olla riittävä varmuus, hänen pitää tuntea tilaaja ja tilaajan toimintatapa hyvin. Näistä syntyy taitavan rakennuttajan ainesosat, kiteyttää Lahtinen.

Syntynyt A-Insinööriksi

Kati Lahtisella on yhdeksän vuoden kokemus rakennuttajatehtävistä rakennuttajapäällikkönä ja projektipäällikkönä. Hänet tunnetaan alalla suoran ja rehellisen toiminnan naisena. – Autamme asiakastamme ymmärtämään mitä rakentaminen on ja mitä se vaatii. Rakennuttamista ja projektinjohtoa tehdään aina omalla persoonalla tilaajan hyväksi. Usein asiakkaalle rakentaminen on ainutkertaista, siksi asiantuntijuuttamme tarvitaan, Lahtinen jatkaa.

Kati Lahtinen syntyi rakentajasukuun, kirvesmiehen tyttäreksi vuonna 1971 Vesilahdella. Lahtisen veli, Harri Kivistö, on yksi Suomen huippurakennesuunnittelijoista. Hän työskentelee siskonsa tapaan A-Insinööreillä, mutta on valinnut rakennuttamisen sijaan rakennesuunnittelun, jossa hän toimii tällä hetkellä suunnittelujohtajana. Sisaren ja veljen välisiä suhteita Lahtinen kommentoi: ”Enemmän keskustelemme nykyisin vapaa-ajalla työasioita kuin siviiliasioita, ammatillisesti arvokkaita vinkkejä jaamme puolin ja toisin”.

Kati Lahtinen innostuu teknisistä haasteista

– Kun hakkeessa on monta liikkuvaa osaa ja paljon teknistä ratkaistavaa. Näin Lahtinen vastaa, kun häneltä kysytään, mikä saa hänet työssä erityisesti syttymään. Suuret ja vaativat rakennushankkeet ovat usein juuri tällaisia. Niissä on kiinnostavaa eri toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen ja niiden huomioiminen. Tällä hetkellä Kati toimii projektinjohtajana SYK Oy:n Medisiina D-hankkeessa Turussa, jossa on 17 eri käyttäjäryhmää ja neljä eri vuokralaista. – Omalla persoonalla tässä töitä tehdään. Koen olevani parhaimmillani ongelmien selvittämisessä, haen aina hyvän ratkaisun rakennusvaiheen haasteisiin, Lahtinen jatkaa.

Kati on rakennuttamisen ensimmäinen nainen

Tampereen rakennuttamisen yksikönjohtajana aiemmin toiminut Heikki Lammi siirtyy hoitamaan yksikön rakennuttajajohtajan tehtäviä. – Näillä muutoksilla haluamme varmistaa toiminnan jatkuvuuden Tampereen rakennuttamisessa kertoo rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu A-Insinööreistä. – Olen erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Heikistä Kati saa tehtävän alkumetreille tukea tähän vaativaan rooliin. Kati on alalla tunnettu tekijä, hän on myös A-Insinöörien ensimmäinen nainen yksikönjohdossa! Katia voi todellakin kutsua asiakkaan ainutlaatuiseksi asiantuntijakumppaniksi, iloitsee Karhu.

Tulevaisuuden townhouse-talossa voi asua yksin, kaksin tai porukalla

August 27, 2015 by kerttuvali

Monikerroksinen kaupunkimaista pientaloasumista tarjoava talotyyppi tarjoaa uudenlaisia asumismahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin.

Tähän asti townhouse-asumista on pidetty pääkaupunkilaisena vaihtoehtona perheiden pientaloasumiselle. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Uusi suomalainen unelmakoti? -tutkimuksen mukaan townhouse on kuitenkin toimiva vaihtoehto myös muunlaisissa elämäntilanteissa ja kerrostalossa asuville.

– Townhouse kiinnostaa lapsiperheiden lisäksi yksin- ja kaksinasuvia ja toimii vaihtoehtona kerrostaloasumiselle. Townhouse joustaa asumistarpeiden ja -toiveiden erilaistuessa, sanoo tutkija Eija Hasu.

Tutkijat ehdottavatkin yhden sijasta kolmea erilaista townhouse-talotyyppiä – Mini, Flexi ja Kaks+. Pienten asuntojen Mini mahdollistaa yksin asumista keskellä kaupunkia kun taas Flexi joustaa elämän eri tilanteissa ja sopii isommallekin uusioperheelle. Kaks+ vastaa hyvin ikääntyvän pariskunnan tarpeisiin ja kasvaa nuoren perheen mukana.
Townhouse asumismuotona puhuttelee myös edelläkävijäasukasryhmää, joka olisi valmis tinkimään asuinneliöistä ympäristösyistä. Muunneltavuuden lisäksi edelläkävijät painottivat asunnon energiatodistusta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lämmityksessä sekä passiivi- ja nollaenergiataloratkaisuja.

Tiiviimpää rakentamista

Townhouse-taloa on kaavailtu yhdeksi ratkaisuksi pääkaupunkiseudun mittavissa kaavoitushankkeissa.

– Talotyyppi sopii olemassa olevan rakennuskannan tiivistämiseen. Townhouse uutena urbaanina talotyyppinä monipuolistaa asuntotarjontaa perinteisen pientalon, rivitalon ja kerrostalon rinnalla, sanoo Aallon townhouse-tutkimuksesta vastaava professori Hannu Huttunen.

– Townhouse-talotyypin kehittämisen rinnalla on samalla hyvä keskustella rakennusmääräysten joustavasta soveltamisesta muun muassa esteettömyyden ja kiinteistön jaettavuuden näkökulmasta.

Tutkimusaineisto koostui asiantuntijahaastatteluista, yli 1200 vastaajan kyselyaineistosta ja sitä syventävistä työpajoista. Suhtautumista ympäristö- ja energia-asioihin selvitettiin osana townhouse-talotyypin energiatehokkuustutkimusta Envi-kyselyssä, johon vastasi yli 1000 25-80-vuotiasta pääkaupunkilaista.

Aalto_yliopisto_Uusi_suomalainen_unelmakoti_tutkimusraportti_2015.pdf-tutkimusraportti.