Yleiset uutiset

Kotimainen tiiliteollisuus yhdistyi Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:n perustamisella vuonna 1929. Tarkoituksena oli valvoa ja edistää yhteisiä, teknillisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja lainopillisia etuja.

Nyt Tiiliteollisuus ry on kolmen Suomessa edelleen toimivan tiilenvalmistajan, Wienerbergerin, Tiilerin ja Raikkosen yhteistyöelin, joka edistää oikeaoppista tiilirakentamista maassamme.

Suomessa myydään tänä vuonna arviolta 30 miljoonaa tiiltä, kun vielä 2000-luvun alussa määrä oli noin 80 miljoonaa.

– Jostain syystä tiili ei ole siinä arvossa, jossa sen kuuluisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti olla. Menneelle emme voi mitään, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, Tiiliteollisuuden puheenjohtaja, Raikkonen Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Raikkonen toteaa.

– On erittäin tärkeää, että Suomessa toimivat valmistajat kehittävät tiilirakentamista yhdessä. Osallistumme tiilirakentamisen standardien ja rakennustapaohjeiden laadintaan ympäristöministeriön edellytysten mukaisesti. Tällä varmistetaan, että tuotteet ovat ajantasaisten määräysten mukaisia ja testattuja, Jaakko Raikkonen jatkaa.

Rakentaminen saatava kasvuun

Tiiliteollisuuden merkkipäivää vietettiin marraskuun puolivälissä juhlaseminaarissa.

– Voimme olla ylpeitä tiilen historiasta, mutta emme tyytyväisiä tiilirakentamisen nykyiseen tasoon Suomessa, Raikkonen totesi.

Hänen mukaansa alan suurin haaste on rakentamisen vähäinen volyymi.

– Rakentaminen on saatava kasvuun. Ihmisten hyvinvointi, asumisen keskittyminen kasvukeskuksiin ja valtiovallan toimenpiteiden ennakoimattomuus ovat isoja asioita ratkaistavaksi.

– Perusasiat on saatava ensin kuntoon. Sen jälkeen voidaan tarttua muihin haasteiin kuten materiaalien väliseen kilpailuun. Rakentamisen laadun ja kohtuullisten asuinkustannuksien varmistamiseksi materiaalien tasapuolinen kohtelu on olennaista. Puun käytön edistäminen julkisin varoin ei ole tätä päivää, Raikkonen toteaa.

Seminaarissa julkistettiin Tiiliteollisuusliiton historiikki. Fil.kand. Lauri Seppäsen kirjoittama ”Tiilenpäitä laskemassa” kartoittaa tiiliteollisuutta 1970-luvun energiakriisistä nykypäiviin. Kirjassa kerrotaan, miten energiakriisistä alkanut voimakas rakennemuutos myllersi koko tiiliteollisuuden.

Vahva materiaali kestävään rakentamiseen

Jaakko Raikkonen muistuttaa, että tiili on ympäristön kannalta ylivoimainen rakennusmateriaali niin puhtaaksimuurattuna kuin rappausalustana.

– Tiilenvalmistuksen osuus Suomen kokonaispäästöistä on vain 0,04 prosenttia vuodessa. Bionova Oy:n tekemän selvityksen mukaan jo reilun 50 vuoden käytön jälkeen energiaa säästävä tiilijulkisivu kääntää hiilijalanjäljen positiiviseen suuntaan, Jaakko Raikkonen kertoo.

Julkisivun osuus rakentamisen kokonaiskustannuksista on vain muutama prosentti, mutta materiaalia valittaessa tulee aina kiinnittää huomiota sen elinkaareen ja hoitokustannuksiin. Tiilijulkisivu on lähes huoltovapaa, se ikääntyy kauniisti ja on lisäksi täydellisesti kierrätettävä materiaali. Tämä puoltaa tiilen valintaa julkisivuksi myös tulevissa rakennuksissa.

www.tiili-info.fi

Kuva: Sisäpiha, Sauerbruch Hutton

Jätkäsaaren Airut-korttelin ensimmäinen kohde sai rakennusluvan Helsingin rakennuslautakunnalta. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on B. Asumisen lisäksi kortteliin on tulossa yhteisöllistä ja ekologista elämäntapaa tukevia tiloja ja palveluita.

Talo on kahdeksankerroksinen ja siihen tulee 55 Hitas-asuntoa. Katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Oma sähköntuotanto kohottaa talon B-energiatehokkuusluokkaan, joka kerrostaloissa saavutetaan vain harvoin.  Huoneistoihin asennetaan myös monipuolinen automaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa asukkaille energiaa säästävän elämäntyylin.

Suunnittelussa on tutkittu tarkkaan julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan jakoa. Asukkaiden oleskelu- ja leikkipihat sijoittuvat toiseen kerrokseen liike- ja yhteistilojen päälle. Keskelle korttelia katutasoon sijoittuva puolijulkinen piha mahdollistaa kevyen liikenteen kulun korttelin läpi. Pihalta pääsee myös katutason liiketiloihin.

Airut-korttelin kadunpuoleiset muuratut julkisivut ovat hillityn harmaan väriset, koska Välimerenkadun puolella vastapäiset rakennukset ovat jo melko värikkäitä. Pihan puolella polveilevat värikkäät julkisivut ”imaisevat” värimaailmansa Hyväntoivonpuiston vihreistä ja keltaisista sävyistä. Kortteliin rakennetaan kaikkiaan kuusi kerrostaloa.

Uusi huoneistohotelli mahdollistaa yhä suurempien ryhmien tasokkaan majoittumisen. Myös perheet ja aktiivilomailijat arvostavat majoitusta keskeisellä sijainnilla Tahkon palvelujen ja tapahtumien välittömässä läheisyydessä.

Talvikaudella 2015-2016 rakennushankkeen myötä Tahkolle saadaan lisää kaivattua tasokasta majoituskapasiteettia. Uusi neljäkerroksinenrakennus nousee Tahko Spa Hotellin kolmen olemassa olevan rakennuksen viereen. Rakennustyöt alkavat marraskuussa 2014.

Tahko Spa Oy on osa kuudella paikkakunnalla toimivaa Vanajanlinna Groupia, joka panostaa vahvastiyritysten ja yksityishenkilöiden laatumatkailuun.

Vanajanlinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihma lupaakin uusien tuulien puhaltavan Tahkolla:

“Kokous- ja tapahtumavieraidenlisäksi Tahko Spa Hotel on jatkossa myös lapsiperheiden ja aktiivisten ihmisten suosiossa. Tahkolle juuri valmistunut Aktiviteettipuisto ja valmisteilla olevat Tahko Spa:n kehityshankkeet lisäävät kohteen vetovoimaa.

Alkava rakennusprojekti on suurin Tahkolle vuosiin tehty investointi. Huhtikuussa 2014 alkanut valmistelu eteni mutkitta ja yhteistyö Kuopion elinkeinotoimiston kanssa varmistui ennätysajassa. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 5 miljoonaa euroa ja siihen saadaan tukea Etelä-Savon Ely-keskukselta. ”Kuopion kaupungin ainutlaatuinen ilmapiiri ja aktiivinen asenne olivat ratkaisevassa asemassa hankkeen liikkeelle saamisessa”, kiittää Tahko Spa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Vienola kuopiolaista ketterää tapaa toimia. Uusi hotellihanke työllistää jo rakennusvaiheessa 25 henkilöä.

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy on 10.11.2014 solmitulla osakekaupalla ostanut turkulaisen A. Suikkari Oy:n osakekannan Ari Suikkarilta ja Toni Pöntiseltä. A. Suikkari Oy on rakennusalan konsulttitoimisto, jonka toimialaan kuuluvat talonrakennus- ja infrahankkeitten projektinjohto ja rakennuttaminen, alan asiantuntijatehtävät ja työmaavalvonta. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Kaarinassa ja pääasiallinen toiminta-alue on Varsinais-Suomi, Satakunta ja Itäinen Uusimaa. Työsuhteisia henkilöitä on tällä hetkellä kuusi.

A. Suikkari Oy tunnetaan osaavana asiakasprojektiensa hoitajana ja sen henkilöstöllä on laaja kokemus teollisuus-, liike- ja toimitilarakennusten sekä korjaus- ja erikoiskohteiden rakennuttamisesta. Tehdyllä kaupalla ei ole vaikutusta A. Suikkari Oy:n henkilöstöön eikä yhteystietoihin. A. Suikkari Oy jatkaa toimintaansa HTJ:n tytäryhtiönä omalla nimellään ja Ari Suikkari toimitusjohtajana.

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy on rakennuttamista, työmaavalvontaa, projektinjohtopalvelua, projekti- ja kiinteistökehitystä, energia- ja ympäristökonsultointia sekä muuta alaan liittyviä konsultti- ja edunvalvontapalveluita suorittava rakennuttajatoimisto. HTJ:n laskutusennuste vuodelle 2014 on 11 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on lähes 100 henkilöä. Rakennuttajatoimisto HTJ:n päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla ja aluetoimistot Hämeenlinnassa sekä Tampereella.

”Tehty yrityskauppa perustuu HTJ:n strategiaan laajentua valtakunnallisesti ja Turun talousalue katsottiin tässä kohdin perustelluksi. Tarkoituksenamme on laajentaa toimintaamme ja tulla myös Turun talousalueella merkittäväksi alan toimijaksi hyödyntämällä HTJ:n valtakunnallista asiakasverkostoa. Lähdemme HTJ:n leveillä hartioilla ja resursseilla hakemaan uusia toimeksiantoja Turusta ja koko Länsi-Suomesta” kertoo toimitusjohtaja Martti Reijonen.

Hammaslääketieteen laitos saa uuden rakennuksen, johon keskittyy koulutusta, tutkimusta ja hoitotyötä. Valmistuvia tiloja käyttävät Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Oulun kaupungin suunterveydenhuolto ja Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutus.

Uudet tilat nousevat lääketieteellisen tiedekunnan Kontinkankaan päärakennuksen laajennusosan yhteyteen. Vanha hammaslääketieteen rakennus puretaan vaiheittain.

Yliopiston ja hammaslääketieteen laitoksen kannalta rakennusprojekti on tärkeä, sillä se tuo synergiaetuja yhteisillä teknisillä järjestelmillä ja mahdollistaa sujuvan yhteistyön muiden opetusta antavien organisaatioiden kanssa.

“Laaja keskittymä hammaslääketieteellistä osaamista ja palveluita takaa opiskelijoille sekä teoreettisen pohjan että kliinisen osaamisen korkealaatuisen oppimisen monialaisessa ympäristössä”, summaa hammaslääketieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Pirttiniemi.

Tilat tukevat opetusta entistä paremmin. Oulun kaupunki keskittää opetusterveyskeskukseen Kontinkankaan, keskustan, Myllyojan ja Höyhtyän hammashoitolat, erikoishammaslääkäritoiminnan ja päivystyksen. Myös ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat suorittavat potilasharjoittelun uusissa tiloissa, joten yhteistyötä ja työnjakoa opitaan jo opiskeluvaiheessa.

Rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2015 ja kestänevät seuraavat kaksi vuotta. Rakennuksen pinta-alaksi tulee noin 10 000 neliötä, josta yliopiston tiloja on noin 2100 neliötä. Yliopiston käyttämä pinta-ala pienenee kolmasosaan nykyisestä, mikä tuo tuntuvia tilasäästöjä.

TkL Heli Koukkari selvittää väitöstyössään, miten rakennustuoteteollisuuden innovaatiot ovat kehittyneet yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tyypillisesti verkostoissa on tehty soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä sekä valmisteltu suunnittelumenetelmiä ja tuotehyväksyntöjä.

Heli Koukkari tutkii väitöstyössään rakennustuoteteollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön piirteitä ja saavutuksia. Hän osoittaa, että verkostomainen toimintatapa on Suomessa ollut vallitseva käytäntö rakennustuotteiden innovaatioprosesseissa jo 1960-luvulta alkaen.

Väitöskirja seuraa kymmenessä esimerkkitapauksessa tutkimustiedon kehitystä rinnan tuotteiden kehityksen kanssa. Ne osoittavat, että yhteistyön alkuun voi olla moninaisia syitä, kuten tutkimuksen tulokset, teknologioiden muutokset tai asiakastarpeet. Yhteistyön jatkumisessa kuitenkin on tärkeintä tuottaa menetelmiä, joilla tuotteiden toiminta voidaan luotettavasti ennakoida.

–Väitöstyön perusteella näyttää ilmeiseltä, että tutkimuksen ja teollisuuden välinen yhteistyö on sitä verkottuneempaa, mitä laaja-alaisempia muutoksia tavoitellaan. Osapuolia voi olla alihankintaketjuista, kilpailevista yrityksistä, asiakasyrityksistä, rakennusliikkeistä, ammatillisista yhdistyksistä ja rakennusalan liitoista. Yhteiskunnalliset toimijat ovat myös merkittävällä tavalla vaikuttamassa yhteistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin, Koukkari kertoo.

Koukkari toteaa, että tutkimusosaamisen merkitys korostuu silloin, kun uutuustuotteen markkinoille tuontia varten tarvitaan tuotekohtaista tietoa. Tällaisissa tapauksissa uusi tuote voi myös avata uuden kehityssuunnan suunnittelukäytännöissä. Tuoteinnovaatiot ovat usein edellyttäneet myös uusien tutkimusmenetelmien kehitystä.

Rakennustuotevalmistajien innovaatiotoiminta on vähän tutkittua

–Väitöskirjan tutkimuskehys muodostuu ensisijaisesti sellaisten tutkimussuuntien yhdistämisestä, jotka paneutuvat organisaatioiden ja yksilöiden osaamiseen ja tietämykseen. Tämä on luonnollinen lähestymistapa, sillä tavoitteena on ymmärtää, miten tuoteinnovaatiot syntyvät ja kehittyvät yhteistyöprosesseissa, Heli Koukkari kertoo.

Rakennustuotevalmistajien innovaatiotoiminnasta on vain vähän kansainvälisiä tutkimusjulkaisuja. Tärkeimmät syyt johtuvat innovaatiotieteen perinteestä, joka perustuu toimialaluokituksiin ja patentti- ym. tilastojen käyttöön. Niissä rakentamisella tarkoitetaan vain rakennustyömaiden eri vaiheita.

–Suppea määritelmä ei ole yhdentekevä, sillä sektorivertailuja käytetään esimerkiksi investointi- ja tukipäätösten perusteluissa. Koko laajan rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudelliset vaikutukset ovat myös huomattavasti suuremmat kuin mitä viralliset tilastot osoittavat, Koukkari toteaa.

Rakentamisen materiaali- ja energiaperustaan kohdistuvat suuret paineet merkitsevät, että myös tuoteteollisuuteen kohdistuu odotuksia. Niihin vastaamisessa voi auttaa, että tuoteteollisuuden innovaatiotoiminta tunnetaan nykyistä paremmin.

Väitöstilaisuus perjantaina 14.11.

Tekniikan lisensiaatti Heli Koukkarin rakentamisen innovaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja ”Knowledge interaction between manufacturers and research organisations for building product innovations – an exploratory case study” (Vastavuoroisuus rakennustuotevalmistajien ja tutkimuslaitosten välisessä yhteistyössä) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 14.11.2014 kello 12 alkaen Festia-rakennuksen pienessä salissa 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara. Tilaisuutta valvoo professori Kalle Kähkönen TTY:n rakennustekniikan laitokselta.

Heli Koukkari on johtava tutkija VTT:llä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://URN.fi/URN:ISBN:978-951-38-8112-2

Tikkurila Oy:n kehitysjohtajan Jarkko Mattilan mielestä keskustelussa puukerrostalojen pintakäsittelyn kestosta on unohdettu kokonaan pintakäsittelyjärjestelmien nopea kehitys ja sen vaikutus huoltovälien merkittävään pidentymiseen. – Nyt valmistuvien talojen julkisivujen pintakäsittelyn kestävyyttä ei voida arvioida sillä perusteella, miten 1990-luvulla rakennetut talot käyttäytyvät, sanoo Mattila. Kehitystyön tuloksena meillä on käytettävissä nyt aivan uuteen teknologiaan perustuvat pintakäsittelyjärjestelmät, joiden käytöllä oikeissa olosuhteissa saadaan puukerrostalojen pintakäsittelyyn 15-20 vuoden huoltoväli.
Huoltokustannus ei nosta Mattilan mukaan puurakentamisen elinkaaren aikaista hintaa. – Mutta jos rakennusvaiheessa tingitään pintakäsittelyn kustannuksista, se tulee vastaan lyhyiden huoltovälien kustannuksena riippumatta alustan materiaalista. Puun uusintamaalausta voi pitää edullisena verrattuna vaikkapa rappauksen uusimiseen. Uusintamaalauksen jälkeen talo saa uuden ilmeen ja sen arvo nousee.

– Rakennusten julkisivujen huolto ja uusintamaalaus on normaalia huoltotoimintaa, mikä koskee materiaalista riippumatta kaikkia rakennuksia, korostaa Mattila. Päätös huoltovälien pituudesta tehdään käytännössä jo rakennusvaiheessa. Jos rakennuttaja valitsee halvimman tien, se saattaa merkitä tiheiden huoltovälien myötä isoa kustannusta käyttäjälle. Rakennusten huoltoon pitäisi saada elinkaariajattelua lisää. Silloin asukkaat alkaisivat ymmärtää mitä huoltokustannus maksaa esimerkiksi 30 vuoden aikana ja vaatia kestäviä rakentamisen ratkaisuja.

Pintakäsittely valittava elinkaariajattelun pohjalta

Mattila arvioi, että kun rakennuksen elinkaariajattelu otetaan huomioon, ympäristöä säästyy ja asiakkaat saavat asuntonsa kokonaisuudessaan halvemmalla. – Tämä koskee kaikkia materiaaleja. Oikea maali oikeaan paikkaan mahdollistaa pitkän huoltovälin. Kun rakennusliikkeen maksimivastuu on kymmenen vuotta, me annamme Tikkurilan prohouse-ratkaisuna 15 vuoden takuun.

Rakennusten huoltoväli ei ole koskaan Mattilan mukaan mustavalkoinen, vaan se riippuu monista muistakin asioista kuin pintakäsittelymateriaalista. – Huoltoväliin vaikuttavat ilmasto-olosuhteet, rakennuksen sijainti ja rakenne, räystäät ja rakentamisen laatu. Myös käytetyn pintakäsittelyn tyyppi vaikuttaa huoltoväliin. Peittävillä maalituotteilla huoltomaalausväli on aina pidempi kuin kuultavilla tuotteilla. Myös peittävissä maaleissa on eroja; eri sideaineilla on eroja esimerkiksi pinnan likaantumisherkkyydessä.

– Rakennuksen pintakäsittely ei saa olla rakentamisessa lisäkustannus, vaan sen on oltava kilpailukykyinen rakennusmateriaalista riippumatta, muistuttaa Mattila. Teollisen puurakentamisen etu on kuiva rakentaminen. Kun puuverhoilu käsitellään ensin teollisissa kuivissa tiloissa sekä elementtien kuljetus että asennus hoidetaan ilman vaurioita, pintakäsittelyn kannalta saadaan rakentamisessa kustannustehokkain ja tasalaatuisin tulos.

Mattila korostaa, että pohjakäsitellyn julkisivun pintamaalaus työmaalla erilaisissa sääoloissa ei koskaan tuota samaa lopputulosta, kuin pintakäsittelyn toteuttaminen teollisesti säädellyissä oloissa. Rakennuksen pintakäsittelyä ja huoltovälejä koskevassa keskustelussa rakennuttajan ja käyttäjän intressi ei välttämättä ole aina sama.

Uusi maaliteknologia soveltuu teolliseen puurakentamiseen

Jarkko Mattilan mielestä 15 vuotta sitten rakennettujen puukerrostalojen julkisivujen huoltoväliä ei voi verrata viime vuosina rakennettuihin taloihin, koska tuolloiset materiaalit olivat erilaisia.
– Tämän päivän materiaaleilla ja teknologioilla päästään puupinnoissakin pitkiin 15-20 vuoden huoltoväleihin kun alusta alkaen tämä tavoite otetaan huomioon rakentamisessa.

Suurena haasteena maaliteknologian kehitystyössä Mattila pitää vanhojen haitallisten aineiden korvaamista ympäristöystävällisillä ratkaisuilla.

– Samaan aikaan pitää välttää ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä, mutta silti tuottaa kestäviä pintakäsittelymateriaaleja, kuvailee Mattila. Puukerrostalon suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltokustannus ja varattava huoltoa varten riittävä liikkumistila. Vaikka puupinta on kaunis kuultavana ja sitä nykyrakentamisessa suositaan, puupinta tulisi suunnitella maalattavaksi peittävällä maalilla, jos huoltoväli halutaan maksimoida.

Pintakäsittelyn tekniikoissa ja materiaaleissa on tapahtunut paljon kehitystä, mikä on osittain seurausta viranomaismääräyksistä, missä ympäristötekijät korostuvat. – Se mikä oli pintakäsittelyssä ykkösjuttu pari vuosikymmentä sitten ei toimi enää nykyrakentamisessa, myöntää Mattila.

Uusia maalausteknologioita ja materiaaleja voidaan soveltaa myös vanhoihin rakennuksiin varsinkin silloin kun koko ulkoverhous uusitaan. Uudelleenmaalauksessa suositellaan selvitettäväksi vanhan maalityypin ja pinnan yhteensopivuus uuteen pintakäsittelymateriaaliin.

– Nyt otetaan entistä tarkemmin huomioon pintakäsittelyn kohteena olevan rakennuksen rakenne, huomioidaan seinän sijainti rakennuksessa ja puurakentamisessa materiaalin struktuuri. Pinta ja materiaali ratkaisevat onnistuneen lopputuloksen. Pinnoitus tulisi mieltää osana rakennustekniikkaa.

1970-80 -lukujen pinnoituksen huipputekniikkaa olivat öljypohjaiset alkydimaalit, joiden rinnalle ovat tulleet vesiohenteiset akrylaattimaalit. Mattilan mukaan akrylaattimaaleissa ympäristölle haitallisten liuottimien osuus on pudonnut kymmenesosaan verrattuna vanhoihin materiaaleihin.

Alkydimaalien hyvänä puolena pidetään niiden hyvää tarttuvuutta pohjamaalauksessa puuhun kun taas pintamaalauksessa niiden käytössä esiintyy liituuntumista ja pinnan suurempaa likaantumisherkkyyttä. Akrylaattimaalien pitkäaikais- ja säänkesto on parantanut ja ne tarttuvat hyvin sekä saha- että höyläpintoihin. Nykyisillä akrylaateilla tartunta on niin hyvä, että alkydimaalin käyttö pohjamaalina ei ole enää perusteltua.

– Näillä uusilla maaleilla saadaan aikaan lisää pitkäkestoisuutta ja ne toimivat hyvin nopean kuivumisen ansiosta erityisesti teollisessa puurakentamisessa ja pintakäsittelyssä, kuvailee Mattila.
Rakennusten pintakäsittelyn huoltoväli perustuu standardeihin, jolla eri maalityypit määritellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin omaaviin tuotteisiin. Puurakentamisessa voidaan valita lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin materiaalit.

– Olemme kehittäneet pintakäsittelytekniikkaa ja materiaaleja erityisesti puukerrostalorakentamisen käyttöön, vaikka sama maalauksen periaate on toiminut leikkimökeissäkin. Puukerrostalorakentamisen ja julkisten tilojen suunnittelijoille haluaisimme antaa viestin, että otettaisiin huomioon paremmin rakennuksen elinkaaren aikaisen huollon tarpeet.

Puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta vientituote

Puurakentamisen tulevaisuuden mahdollisuuksia Mattila pitää suurina. – Kasvu perustuu sen keveyteen ja elementtituotannolla saadaan monipuolistettua esteettisesti vanhaa rakennuskantaa. Sama koskee korjausrakentamista, missä valmiiksi pintakäsittelyt puuelementit antavat paljon mahdollisuuksia julkisivujen uudistamiselle ja rakennuskannan uudelle ilmeelle.

– Teollinen esivalmistus on pintakäsittelyn ja huoltovälin kannalta puukerrostalorakentamisen mahdollisuus sekä uudis- että peruskorjausrakentamisessa. Kun elementit ovat mahdollisimman suuria, rakennetaan hyvin, kuljetetaan ja asennetaan asianmukaisesti, saadaan pitkän huoltovälin omaavia taloja. Nykyisin tuntuu olevan “mahdotonta” kuljettaa ja asentaa seinä ilman pintavikoja, mikä taas tuo mukanaan paikkamaalauksen arpeen, sanoo Mattila.

Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa käsitellään eri materiaaleja samalla tavoin kun pintakäsittelyn standardit ovat yhdenmukaisia kaikille materiaaleille. – Tulevaisuudessa voisimme viedä standardiosaamista ja tehdä puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta ja pitkistä huoltoväleistä myös vientituotteen, uskoo Mattila.

Mattila muistuttaa myös pintakäsittelyn laajemmasta merkityksestä päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen kaltaisessa julkisessa rakentamisessa, jossa värimaailmalla saattaa olla merkittävä asumiskokemusta ja käyttöviihtyvyyttä edistävä merkitys.

Ikäihmisille on tulossa uusi monipuolisia asumis- ja tukipalveluja tarjoava hoivakoti Jyväskylään. Attendo Holstinpuistoksi nimetyn hoivakodin rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2015. Valmiissa talossa on 66 eritasoisen palveluasumisen paikkaa kevyestä palveluasumisesta tehostettuun palveluasumiseen sekä lyhytaikaisiin paikkoihin. Ateria- ja tukipalvelut ovat lähialueen ikäihmisten käytettävissä.

Tulevan hoivakodin myötä Attendo lunastaa Jyväskylän kaupungille antamansa lupauksen perustaa kaupunkiin uusi ikäihmisten hoivakoti. Naapurikunnassa Muuramessa sijaitsee jo entuudestaan Attendon hoivakoti. Attendo on yksi sopimuskumppaneista, jonka kanssa Jyväskylä on allekirjoittanut tehostetun palveluasumisen hankintasopimuksen. Kilpailutuksessa Attendo sai täydet laatupisteet.

Rakentuvan hoivakodin yhteistyökumppanit Tyvene Oy ja Attendo ovat tuttuja tahoja toisilleen. Yhteistyö lähti käyntiin vuonna 2008, kun kumppanukset loivat uuden palvelutalokonseptiin. Yhteisiä hoiva- tai palvelukotihankkeita on kertynyt referensseinä useita ympäri Suomen.

– Attendo pärjäsi hyvin Jyväskylän hoivakilpailussa ja tarvitsi toimitilat. Meillä oli tarkoitukseen sopiva tontti, ja kaupunki suositteli Tyvenen ja Attendon yhteistyötä kyseisen tontin osalta, kertoo toimitusjohtaja Marja Kokko Tyveneltä.

– Tavoitteemme on luoda ympäristö, jonne on helppo tulla ja jossa viihdytään. Panostamme hyvään hoivaan ja ikäihmisten hyvinvointiin ympäröivää kaunista luontoa arjessa hyödyntäen, kertoo aluejohtaja Anne Flink .

Toiminnan käynnistyessä Attendo työllistää 30 – 40 uutta sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaista.

Pohjoismaisten lajien maailmancupviikonloppua 28.-30.11. päästään viettämään uudistuneella stadionalueella. Syksyllä aloitetut uudistukset niin mäkitornissa kuin sen juurella alhaalla mäkimontussa on saatu valmiiksi.

Mäkitorniin rakennettiin tuulensuoja puomin kohdalle. Tuulensuojan myötä hyppysuoritukseen valmistautuminen on urheilijoille helpompaa tuulialttiilla Rukalla. Myös hyppyään odottavien lämpiötä parannettiin. Tornin juurella sijaitsevaa valmentajalavaa laajennettiin, jotta kommunikointi helpottuu urheilijoiden ja valmentajien välillä.

Mäkimonttuun alikulkusillan viereen rakentui uusi katsomo. Uusi katsomoalue tuo katsojan lähemmäs urheilijaa ja katsojan kokemus paikan päällä paranee. Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu on tyytyväinen uudistuksiin.

”Kaikki muutostyöt olivat yhdessä FISin (Kansainvälinen Hiihtoliitto) kanssa sopimiamme ja ne valmistuivat hyvissä ajoin ennen kisaa. Vaikkakin tosin alkuperäisestä aikataulusta hieman myöhässä. Kokonaisuudessaan on hyvä aloittaa loppurutistus Ruka Nordicin kanssa näin marraskuun alussa.”

Rukan hiihtostadionilla lähes kaikki tarvittava lumi maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancupin kilpailuja varten on tehty. Lopullisesti tykit suljetaan lauantaina, jonka jälkeen aloitetaan levitys- ja muokkaustyöt.

”Alkuviikosta aloitamme lumien siirtämisen ja latujen valmistelun hiihtokuntoon. Myös suurmäki saadaan hyppykuntoon ensi viikon aikana niin, että Rovaniemen ensilumenkisojen jälkeen hyppääjät pääsevät treenaamaan Rukalla”, jatkaa Linjakumpu.

”Lumetusolosuhteet olivat tänä vuonna otolliset ja kaikki valmistelutyöt ovat sujuneet ongelmitta. Nyt odotamme kermaa kakun päälle eli tottakai toivomme, että myös maisema muuttuu marraskuun aikana valkoiseksi ja voimme tarjota niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin vieraille kaamoskisat valkoisessa Rukan maisemassa.”

Tulevana viikonloppuna Vuokatissa käydään talven ensimmäinen Suomen Cupin maastohiihtokilpailu, missä kotimaiset urheiljat ottavat mittaa toisistaan vielä ennen Ruka Nordicin maailmancupeja.