Yleiset uutiset

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi tänään (25.11.2014) yksimielisesti hankesuunnitelman, joka mahdollistaa uuden T3-sairaalan rakentamisen Tyksin huonokuntoisen U-sairaalan korvaajaksi. Uusi sairaala tarjoaa nykyistä terveellisemmän, turvallisemman ja toimivamman ympäristön potilaille, synnyttäjille ja hoitohenkilökunnalle.

T3-uudisrakennukseen sijoittuvat

–          lasten ja nuorten sairauksien hoito

–          naistentautien ja synnytysten hoito

–          korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito

–          sairaanhoidollisia tukipalveluja: kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorionäytteenotto ja lähivälinehuolto.

T3 – terveellinen, turvallinen ja toimiva sairaala sekä potilaille että henkilökunnalle

Potilasturvallisuus, perhekeskeisyys sekä tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Lasten ja perheiden tarpeet otetaan T3-sairaalassa huomioon uudella tavalla. Osastojen yhteyteen tulevat perhehuoneet mahdollistavat vanhempien ja muiden läheisten läsnäolon lasten sairaalassaolon aikana. Perhekeskeinen toimintatapa ja perhehuoneet tuovat lapsille mahdollisimman turvallisen ja pelottoman sairaalakokemuksen.

Potilaat saavat enemmän tilaa. T3-sairaalaan tehdään yhden ja kahden hengen potilashuoneita, joissa kaikissa on omat saniteettitilat. Tämä on sairaalahygienian näkökulmasta huomattava parannus. U-sairaalan vuodeosastot tehtiin alun perin kolmen ja kuuden hengen huoneiksi ja potilaille yhteiset saniteettitilat osastojen käytäville.

Tilojen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilat suunnitellaan muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi, jolloin samoja huonetiloja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Tehokkaalla tilankäytöllä ja toiminnanohjauksella voidaan tarjota potilaille sujuvammat hoitoprosessit. Suunnitteilla olevissa tiloissa on mahdollista kehittää henkilökunnan uusia yhteistyömuotoja ja käyttää henkilökuntaa joustavammin ja tehokkaammin. Asianmukaiset ja turvalliset työtilat ovat tärkeä kilpailuvaltti osaavan henkilöstön rekrytoinnissa.

Kustannustehokasta hoitoa

Suunnitelmassa arvioidaan, että uusissa tiloissa toiminta maksaa kolme prosenttia vähemmän kuin nykyisissä U-sairaalan tiloissa. Se merkitsee noin 2,8 miljoonan euron hyötyä vuodessa. Lisäksi U-sairaalan poistaminen käytöstä alentaa tilojen ylläpitokuluja lähes kolmella miljoonalla eurolla.

Uuden sairaalan rakentaminen hankesuunnitelman mukaisesti maksaa noin 140 miljoona euroa. Kiinteisiin sairaalalaitteisiin ja irtaimistoon tarvitaan noin 18 miljoonaa euroa. Valtuustossa ei kuitenkaan päätetty rahoituksesta. Sairaanhoitopiirin hallitus valmistelee sitä varten rahoitus-leasingin käyttämistä ja rahoituksesta päätetään hallituksen tulevissa kokouksissa.

Sairaalan ja yliopiston kampus tiivistyy toimivaksi

Kahdeksankerroksinen T3-sairaala nousee nykyisen T-sairaalan ja Turun yliopiston Medisiina-rakennusten väliin, Helsingin valtatien ylle rakennettavan betonikannen päälle.  Kannen pinta-ala on 9 000 neliömetriä. T3-sairaalassa kokonaisala on yhteensä 54 000 neliömetriä, joista noin 21 500 lasketaan sairaalakäytössä oleviksi hyötyneliöiksi. Nykyisen U-sairaalaan kokonaisala on noin 45 000 neliötä.

Lisää tilaa tarvitaan myös siksi, että valtuusto on aiemmin päättänyt luopua Raision ja Paimion sairaaloiden käytöstä vuoden 2015 aikana. T3-sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

Medisiina D suunnitteilla samalle alueelle

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy suunnittelee T3-hankkeen yhteyteen opetuksen, tutkimuksen ja diagnostiikan synergiataloa. Medisiina D on suunniteltu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nykyisen Medisiina-rakennuksen taakse, uuden T3-sairaalan viereen.

T3- ja Medisiina D -hankkeet sekä aiemmin valmistunut T-sairaala yhdessä mahdollistavat tiiviin toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen Kantasairaalan alueelle sekä eri organisaatioiden yhteistyön kehittämisen.

Pysäköintitilaa tarvitaan

Autoilevia asiakkaita ja työntekijöitä varten tarvittavan uuden pysäköintirakennuksen rakennuttamisen hoitaisi ulkopuolisen toimija. Kiinteistöjaoston käynnistämällä neuvottelumenettelyllä haetaan parasta aikaa operaattoria, joka sekä rakennuttaa pysäköintilaitoksen että hoitaa pysäköintipaikkojen vuokrauksen.

Pysäköintirakennukselle on varattu paikka T-sairaalan ja lääkehuoltorakennuksen välistä. Noin neljäsataapaikkainen parkkitalo tulisi Savitehtaankadun päälle.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksellään valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen liikenteen infrahankkeiden tukemisesta ja alueen asuntotuotannon edistämisestä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne pitää hyväksyttyä sopimusta merkittävänä kasvun ja työllisyyden kannalta. “Nyt on oikea aika edistää investointeja, jotka luovat työpaikkoja, sujuvoittavat liikkumista ja piristävät koko Suomen taloutta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus on hyvä askel tähän suuntaan.”

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen pitää sopimusta erittäin merkittävänä.  ”Tällä sopimuksella lisätään neljänneksellä kuntien tonttitarjontaa verrattuna nykyiseen aiesopimukseen. Ilman huomattavaa tonttitarjonnan lisäystä asuntopula ei helpotu.” Sopimuksen mukaisesti valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentokentällä 2016, jolloin alue vapautuu Helsingin kaupungin tarpeisiin. ”Helsingissä pula kohtuuhintaisista kodeista on pahin ja tämä on yksi merkittävä rakentamisalue, jonne voi muuttaa asumaan jopa 25 000 uutta asukasta”, Pia Viitanen toteaa.

Helsingin seudun suurista infrastruktuurihankkeista sopimus koskee Pisararataa Helsingissä, länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen sekä Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin parantamisen ensimmäistä vaihetta. Lisäksi Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa, että sopimus hyödyttää monia osapuolia. ”Tämä sopimus merkitsee valtiolta erittäin suurta satsausta suuriin liikennehankkeisiin. Satsausten edellytyksenä on asemakaavoituksen merkittävä lisääminen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Tämä parantaa asukkaiden arjen sujuvuutta ja koko alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä.”

Valtion puolelta sopimuksen allekirjoittajaosapuolina ovat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Uudenmaan ELY -keskus.

Sopimus koskee Helsingin seudun 14 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Sopimuksen osapuolena on myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Sopimus täydentää voimassa olevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.

Kunnat ovat jo käsitelleet ja hyväksyneet osaltaan sopimuksen. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat lisäämään asuntokaavoitusta vuosina 2016–2019 noin 25 prosenttia verrattuna voimassa olevaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoitetasoon. Valtio osallistuu sopimuksessa mainittujen suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat.

Sopimuksella toimeenpannaan pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan 24.6.2014 sisältyvä tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Valtion kustannusvastuiden edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa talousarvioissa varat, jotka voidaan käyttää kyseisiin tarkoituksiin.

Rakennustieto ja Sähköinfo ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa kummankin yrityksen toimiala- ja asiakastuntemusta. Yhteistyöllä pyritään löytämään uusia ja parempia kiinteistö-, talotekniikka-, sähköistys-, turvallisuus- ja infra-alan ammattilaisia kokonaisvaltaisesti palvelevia tietopalvelusisältöjä sekä molempien osapuolien liiketoimintaa tukevia ratkaisuja.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kehittää yhteistyötä sekä edistää tietoisuutta tietopalvelujen sisällöistä ja kehityksestä Rakennustiedon ja Sähköinfon välillä.

Yhteistyö Sähköinfon ja Rakennustiedon välillä on jo tätä ennenkin ollut pitkään käynnissä. Nyt tehdyllä sopimuksella tiivistetään yhteistyötä ja pyritään avoimeen tiedon vaihtoon sekä parannetaan yritysten välistä kontaktiverkostoa.

Yhteistyön muotoina ovat muun muassa sisältötuotannon työryhmien projektit, sovittujen sisältöjen julkaiseminen vastavuoroisesti kummassakin tietopalvelussa sekä yhteisten tilaisuuksien järjestäminen.

ARKKITEHTITOIMISTO VIRKKUNEN & CO

Arkkitehti Tom Cederqvistin johdolla työskennellyt palkintolautakunta on valinnut Vuoden 2014 Teräsrakennepalkinnon saajaksi Viikinmäen uuden maisemapylvään. Palkittu teräsrakenne osoittaa loistavasti, että infraa voi rakentaa kauniisti. Lahden moottoritien varteen nousseen maisemapylvään suunnitteli Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, jossa pääsuunnittelijana toimi Risto Virkkunen. Uusi maisemapylväs jatkaa Helen Sähköverkko Oy:n laadukasta työtä miellyttävän rakennetun ympäristön hyväksi.

Uusi maisemapylväs liittyy Viikinmäen sähköaseman muutostöihin, joissa vanha avokytkinasema puretaan ja sen toiminnot siirretään sisätiloihin uudisrakennukseen. Sähköasemalle tulevan voimalinjan uuden sähköaseman viereen rakennettu pylväs näkyy hyvin Lahden moottoritielle ja kauas sen toiselle puolelle mm. Koskelaan. Arkkitehtonisesti laadukkaalla pylväällä on luotu maisemaan pirteä keltainen maamerkki, joka piristää koko seutukunnan ilmettä näyttävästi.

Tilaajana toimineen Helen Sähköverkko Oy:n ja pääsuunnittelijana toimineen Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:n lisäksi työstä palkittiin maisemapylvään mitoituksen, rakenteen ja siihen liittyvän voimajohtojen siirron suunnitellut sekä asennustyöt tehnyt Eltel Networks Oy sekä pylvään teräsosien valmistuksesta vastannut HögforsSteka Oy Lievestuoreelta. Teräsosat on pintakäsitelty ensin kuumasinkitsemällä ja sitten pohja- ja pintamaalilla ja lopuksi vielä lakalla. Näin on varmistettu rakenteelle pitkä käyttöelinkaari.

Pekka Helin Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi

Vuoden Teräsrakennepalkinto jaettiin 19.11.2014. Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakennepäivässä Helsingissä. Samassa tilaisuudessa kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi arkkitehti Pekka Helin. Helin on ansioitunut monin tavoin niin arkkitehtuurin kehittäjänä, metalleihin perustuvan rakentamisen hyödyntäjänä kuin Teräsrakenneyhdistyksen toimintaan osallistuvana alan vaikuttajanakin. Lisäksi hän on voittanut useita kertoja Vuoden Teräsrakennepalkinnon ja Eurooppalaisen teräsrakennepalkinnon.

Taideyliopiston Teakon-suunnitteluyksikkö siirtyy osaksi Granlund Oy:tä. Sopimus liiketoiminnan kaupasta allekirjoitettiin 17.11.2014. Teakon tarjoaa esitystilojen toiminnallisuuteen ja audiovisuaalisiin esitystekniikoihin liittyvää konsultointi- ja suunnittelupalvelua. Yksikkö on toiminut vuodesta 1987 lähtien.

Teakonin parhaillaan käynnissä olevia projekteja ovat muun muassa Lappeenrannan kaupunginteatterin esitystekniikan suunnittelu sekä Lux Helsingin taiteellinen ja tekninen suunnittelu.

Liiketoimintakaupan myötä Granlundille siirtyy Teakonilta neljä asiantuntijaa, jotka vahvistavat Granlund Plus -palveluvalikoiman audiovisuaalista ja esitysteknistä erityisosaamista.

”On hienoa saada Teakonilta teatteri- ja esitystekniikan huippuosaamista Granlundille. Uskomme, että AV- ja esitystekniikan merkitys tulee korostumaan useilla rakentamisen sektoreilla tulevaisuudessa ja haluamme tarjota asiakkaillemme alan parasta asiantuntemusta vaativiinkin toteutuksiin”, kertoo Granlundin sähköosaston johtaja Matti Urjo.

”Granlund on alan johtava asiantuntijakonserni ja tarjoaa Teakonille mahdollisuuden kehittyä ja laajentaa osaamistaan entisestään. Voisi sanoa, että saamme Granlundilta hyvän kodin”,kommentoi Teakonin johtava asiantuntija Ilkka Paloniemi.

Teakonin toiminnot siirtyvät Granlundille 1.12.2014 alkaen. Uusi yksikkö tulee toimimaan Granlundin päätoimipisteessä Helsingin Malmilla.

Verohallinnon verotarkastus kohdentaa tehostetusti valvontaa niihin rakentamisen tiedonantovelvollisiin, jotka ovat jättäneet rakentamisilmoitukset antamatta tai ilmoittaneet Verohallinnolle virheellisiä tietoja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia toimialoja, kaikkea rakentamista ja myös yksityishenkilöitä.

Valvonta tehostuu marraskuun raksa-viikoilla, jonka aikana verotarkastajat tekevät tarkastuksia työmaille ja yrityksiin viranomaisyhteistyössä Eläketurvakeskuksen tarkastajien kanssa. Eläketurvakeskus valvoo tarkastuksilla työnantajien eläkelakien mukaista vakuuttamisvelvollisuutta. Verotarkastus kohdentaa samalla lisää resursseja jatkuvaan reaaliaikaiseen valvontaan, jonka tavoitteena on torjua ja ehkäistä ennalta harmaata taloutta.

Ilmoitusmenettely tuonut esiin 20 000 jatkoselvitystä

Annetut rakentamista koskevat ilmoitukset ovat nostaneet esille yli 20 000 jatkoselvittelyä vaativaa tapausta. Lisäksi on havaittu, että kaikki tiedonantovelvollisuuden piirissä tilaajina tai päätoteuttajina toimivat yritykset eivät ole antaneet rakentamisilmoituksia. Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

”Tiedonantovelvollisuudesta on kerrottu laajasti ja asian tiimoilta on myös pidetty eri toimijoiden toimesta kattavasti koulutus- ja informaatiotilaisuuksia, joten tiedonantovelvollisen on enää vaikea vedota tietämättömyyteen, jos ilmoituksia ei ole annettu”, ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastusyksiköstä kertoo. ”Tarkastuksilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan käyttäytymiseen. Laiminlyönnit ovat myös vahvasti sanktioitu.”

Heinäkuun alussa voimaan astuneen lainsäädännön myötä rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tulee ilmoittaa työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle rakennuspalvelujen urakkatietoja. Tämän lisäksi yhteisellä rakennustyömaalla toimivan tiedonantovelvollisen tulee antaa kuukausittain työmaakohtaisesti työntekijöihin liittyviä tietoja. Varsin moni yritys toimii rakennustyön tilaajana tai päätoteuttajana ja esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt ovat usein rakennustyön tilaajina ja siten tiedonantovelvollisia.

Reaaliaikaisen valvonnan ohella Verohallinnon verotarkastajat tarkastavat tiedonantomenettelyä kaikessa verotarkastustoiminnassa ja ohjaavat rakennusalalla toimivia ilmoittamismenettelyyn. Vuoden 2015 alkupuolella päästään arvioimaan uuden lainsäädännön vaikutuksia ja valvonnan tuloksia tarkemmalla tasolla.