Yleiset uutiset

Verohallinto aloitti marraskuussa rakentamisen tiedonantovelvollisuutta koskevat verotarkastukset. Peräti 40 prosenttia tarkastetuista yrityksistä oli laiminlyönyt urakkatietojen ilmoittamisen. Lähes joka toinen tarkastettu yritys sai selvityspyynnön puuttuvista tai virheellisistä tiedoista.

Verohallinnon verotarkastajat tekivät marraskuussa valtakunnallisesti 98 tarkastusta rakentamisen tiedonantovelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi. Tarkastukset tehtiin lähinnä rakennusalan yrityksiin ja työmaille.

Tulosten mukaan 40 prosenttia yrityksistä oli laiminlyönyt urakkatietojen ilmoittamisen. Lähes joka toisessa kohteessa annettiin kehotus korjata urakka- tai työntekijätietoilmoituksia. Kaikissa kohteissa annettiin ohjausta oikeaan tiedonantomenettelyyn.

– Tarkoituksena on jatkossakin selvittää, onko yritykselle muodostunut tiedonantoon liittyviä velvollisuuksia sekä tarkastaa annettujen tietojen oikeellisuus. Lainsäädännön ja valvonnan kärki kohdistuu harmaaseen talouteen ja laiminlyönnit on vahvasti sanktioitu. Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti jopa 15 000 euron laiminlyöntimaksu, ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastusyksiköstä kertoo.

Valtakunnalliset tarkastuskäynnit ovat osa Verohallinnon toimia, joiden tavoitteena on harmaan talouden kitkeminen rakennusalalta. Osaan tarkastuksista osallistui myös Eläketurvakeskuksen tarkastajia, jotka valvoivat tarkastuskäynneillä työnantajien työntekijän eläkelain (TyEL) mukaista vakuuttamista.

Tiedonantovelvollisuutta koskeva poikkeusmenettely päättyy vuoden vaihteessa

Tammikuusta lähtien yritysten on ilmoitettava rakentamisilmoituksissaan kaikki lakisääteiset tiedot.

– Heinäkuussa voimaan astuneen menettelyn alkuvaiheessa yrityksillä oli mahdollisuus ilmoittaa vain osa rakentamisilmoituksen tiedoista, mutta tammikuusta lähtien ei voi enää antaa puutteellisia ilmoituksia, Muinonen painottaa.

Verohallinnon tietoon on uuden menettelyn kautta tullut tähän mennessä kymmeniä tuhansia selvitettäviä tapauksia. Selvitettävänä ovat esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verotuskysymykset.

Kaikki rakennustyötä tilaavat ilmoitusvelvollisia

Heinäkuun alussa voimaan astuneen lainsäädännön myötä rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tulee ilmoittaa työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle rakentamispalvelujen urakkatietoja.

– Varsin monenlaiset yritykset toimivat rakennustyön tilaajina tai päätoteuttajina. Esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt ovat usein rakennustyön tilaajina ja siten tiedonantovelvollisia, Muinonen muistuttaa.

Lisäksi yhteisellä rakennustyömaalla toimivan tiedonantovelvollisen tulee antaa kuukausittain työmaakohtaisesti työntekijöihin liittyviä tietoja.

Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Sähköalojen ammattiliitto ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat tänään 16.12.2014 saavuttaneet neuvottelutuloksen uudesta talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksesta. Sähköliiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen alan uudeksi työehtosopimukseksi.

Sopimusalalla neuvoteltiin koko ajan työrauhan vallitessa. Uusi työehtoehtosopimus astuu voimaan taannehtivasti edellisen sopimuskauden päättymisestä lukien 1.10.2014. Tekstimuutokset astuvat kuitenkin voimaan 16.12.2014.

Työehtosopimus on palkkaratkaisultaan keskusjärjestöjen välisen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen.

Työehtosopimusratkaisun yhteydessä päätettiin useiden tekstikysymyksiä käsittelevien työryhmien perustamisesta. Työntekijöiden kannalta parannuksia sovittiin mm. nollatyösopimuksilla töitä tekevien työehtoihin, kokonaishintaurakan eli ns. köntän sopimista koskeviin ehtoihin ja urakkalaskelmien esittämisvelvollisuuteen. Työnantajapuoli sai mahdollisuuden sopia työntekijän kanssa takaisinottovelvollisuudesta luopumisesta ja alalla jo aikaisemmin erillisen sopimuksen perusteella voimassa olleen valtakunnallisen työntarjoamisvelvollisuuden rajoittamisen koskemaan työntekijän omaa työhönottoaluetta ja työhönottopaikkaa.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen nimeä yksinkertaistettiin ottamalla käyttöön uusi nimi, sähköasennusalan työehtosopimus.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ehdot ovat perinteisesti olleet identtiset sähköistysalan työehtosopimuksen kanssa. Sähköistysalan työehtosopimuksen solmii Sähköliiton kanssa Sähkötekniset työnantajat STTA ry.

PALTA ei esittänyt neuvotteluissa Sähköliitolle sen kaltaisia vaatimuksia, joiden vuoksi STTA on asettanut työsulku-uhan. Tämä helpotti olennaisesti sopimukseen pääsemistä PALTA kanssa. STTA:n asettama, vain sen jäsenyrityksiä koskeva työsulku-uhka on edelleen voimassa.

Sähköliiton hallitus harkitsee torstaina 18.12.2014 STTA:n jäsenyritysten työntekijöitä koskevan lakon aloittamista. Sopimusalan johtokunta esittää hallitukselle, että lakko ei kuitenkaan koskisi niitä STTA:n jäsenyrityksiä, jotka päättävät jättäytyä työsulun ulkopuolelle.

Sähköalojen ammattiliitto ry on SAK:hon kuuluva, noin 36 000 sähköisten alojen ammattilaisen muodostama liitto. Se solmii 13 valtakunnallista työehtosopimusta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on palveluyritysten ja yhteisöjen edunvalvontajärjestö, jonka jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa. Sillä on runsaat 1 700 jäsenyritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät Suomessa yli 150 000 palkansaajaa. PALTA on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suurimpia jäsenliittoja.

Tampereen Tornihotellin julkisivun pinta-alasta huomattava osuus on lasia. Tornihotellin lasimateriaali on valmistettu Saksassa ja se sisältää mittavan määrän toiminnallista teknologiaa. Suomalaisille lasielementtivalmistajille materiaalin hankki Pilkington Lahden Lasitehdas Oy. Materiaalista valmistetut erityislasielementit toimitettiin eteenpäin ikkunanvalmistajalle, joka toimitti ikkunat edelleen julkisivu-urakoitsijalle. Ketjun päässä ovat Tornihotellin huipulla avautuvat päätähuimaavat maisemat.

Aurinkosuojatut, tuulenpainetta kestävät ja lämpöä sekä ääntä eristävät turvalasit ovat huomaamaton esimerkki japanilaiseen NSG-konserniin kuuluvan Pilkingtonin lasialan osaamisesta. Tampereen Tornihotelli on hieman alle 90 metriä korkea rakennus, jonka jokaisella neljällä julkisivulla on yli 70 ikkunaa. Jokainen lattiasta lähes kattoon ulottuvista ikkunoista on noin 5–6 senttimetriä paksu ja painaa 100 – 150 kiloa. Ikkunoita on hotellissa noin kymmentä eri tyyppiä ja lasia rakennuksessa on yhteensä joitakin tuhansia neliöitä. Pilkingtonin lasimateriaaleista seinäikkunat on valmistanut Lammin ikkunat ja ovet Oy, eristyslasielementit on tehnyt riihimäkeläinen Lasiliiri Oy ja näköalaravintolan suuret eristyslasielementit turkulainen Lasiluoto Oy.

”Laseja alettiin suunnitella ikkunavalmistajien ja arkkitehdin kanssa pari–kolme vuotta sitten. Rakennuksen laseilta vaadittiin neutraalia ulkonäköä ja tietysti erinomaista toimintakykyä haastavissa olosuhteissa. Tällaisessa projektissa materiaalivalmistajalta vaaditaan kykyä toimittaa lasityypistä riippuen oikea-aikaisesti useita eri vahvuuksia ja versioita, kuten esimerkiksi laminoitua ja laminoimatonta lasia. Valmistajalla pitää olla tarjolla laaja skaala tuotteita, joista kohteeseen voidaan valita tarpeenmukaiset vaihtoehdot”, kertoo Pilkingtonin tekninen myyntipäällikkö Juha Rahikkala.

Tyypillisessä hotellin ikkunassa on kolme lasikerrosta, joiden välissä on kaksi kuudentoista millimetrin kaasukerrosta. Lasit ovat paksuudeltaan esimerkiksi 6 millimetriä, 4 millimetriä ja 8,8 millimetriä ja kaasukerrosten paksuus on 16 millimetriä.

Lasit heijastavat auringonsäteitä hopeakerroksen avulla

Uloimpana ikkunalasissa on kuuden millimetrin paksuinen Pilkington Suncool™ -auringonsuojalasi, jonka sisäpinnalla on hopeinen auringonsuojapinnoite. ”Tornihotellin julkisivu kerää jopa 800–900 wattia lämpöä per neliö. Auringonsuoja on näissä olosuhteissa äärimmäisen tärkeä elementti. Lasimme pystyvät heijastamaan kerääntyvästä lämmöstä pois noin 60–70 prosenttia”, kertoo Rahikkala.

Seuraavaksi lasissa on ensimmäinen kuudentoista millimetrin argonvälikaasukerros. Kahden kaasukerroksen välissä on neljän millimetrin paksuinen kirkas Pilkington Optifloat ™ -ikkunalasi. Sisemmän lasin sisäpinnalla, kaasukerrosta vasten, on lämmönsuojapinnoite, joka pitää tuotetun lämmön huolellisesti rakennuksen sisällä. Sisälasi on 8,8 millimetrin paksuinen Pilkington Optilam ThermT™ -lämmöneristysturvalasi. Lasin sisällä on PVB-laminointikalvo, joka estää lasikappaleiden irtoamisen toisistaan siinä tapauksessa, että lasi saadaan rikki. Välikaasu lisätään ikkunaelementtiin eristyslasielementin valmistuksen yhteydessä. Niiden tehtävä on toimia sekä lämpö- että äänieristerakenteina. ”Keskustassa ja rautatiepihan läheisyydessä sijaitsevassa hotellikohteessa kunnon äänieristeisiin on syytä kiinnittää huomiota. Ylempiin kerroksiin eivät äänet tietenkään samalla tavalla yllä”, sanoo Rahikkala.

Yläkerroksissa lasilla on muita haasteita. Tuulen laseihin kohdistama paine saattaa olla jopa 200 kiloa neliölle. ”Tuulen aiheuttamasta paineesta on syytä olla hyvin tietoinen laseja suunniteltaessa. Yläkerrosten ja kattoterassin suuret lasit ovat Tornihotellissa huomattavasti paksumpia kuin alakerroksissa”, kertoo Rahikkala.

Tornihotelli ei suinkaan ole korkein rakennus, joihin Pilkington on toimittanut lasimateriaalin. Qatarin Dohassa tornihotelli Silhouette Tower kohoaa 220 metrin korkeuteen Pilkingtonin laseilla varustautuneena.

Rakentamisilmoituksia ei voi enää antaa puutteellisesti tammikuulta. Verohallinto on päättänyt, ettei kevennettyä menettelyä jatketa. 

Heinäkuussa voimaan astuneen menettelyn alkuvaiheessa yrityksillä oli mahdollisuus ilmoittaa vain osa rakentamisilmoituksen tiedoista. Tammikuusta lähtien yritysten on ilmoitettava kaikki pakolliset tiedot.

–        Puoli vuotta on mielestämme riittävä aika valmistautumiselle, varsinkin jos huomioidaan se, että ilmoitusmenettelyn mahdollistava lakiuudistus lykkääntyi melkein vuodella. Myös veronumeroon liittyvät virheet, joilla Suomen Yrittäjät perusteli jatkoaikaa, ovat pitkälti korjautuneet, perustelee ylitarkastaja Sari Wulff .

Jatkossa ilmoitettava enemmän tunnistetietoja

Urakkailmoituksia ei tammikuulta voi enää ilmoittaa esimerkiksi ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, eikä työntekijäilmoituksia ilman työnantajan yhteystietoja.

–        Osa työntekijään tai vuokratyönantajaan liittyvistä yhteystiedoista on ollut tähän mennessä vapaaehtoisia, mutta jatkossa vaaditaan enemmän tunnistetietoja. Myös urakkaan liittyvät laskutetut tai maksetut summat täytyy ilmoittaa kokonaisuudessaan, Wulff sanoo.

Tuloksia saatu jo nyt

Verohallinnon tietoon on uuden menettelyn kautta tullut tähän mennessä kymmeniä tuhansia epäselviä tapauksia. Selvitettävänä on esimerkiksi tapauksia ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumisesta Suomeen. Vaikuttavuutta voidaan kokonaisuudessaan arvioida kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kevennetty menettely päättyy ja valvonta pääsee kunnolla käyntiin.

Menettely halutaan sujuvaksi

Verohallinto panostaa neuvontaan ja yhteistyöhön, jotta ilmoitusmenettely saadaan sujuvaksi.

–        Virheelliset ja puutteelliset ilmoitukset ovat toki pienempi paha kuin ilmoittamatta jättäminen. Laiminlyöntimaksuja määrätään maltillisesti. Ensisijaisesti haluamme, että ilmoittaminen olisi sujuvaa ja pyrimme ohjaamaan ilmoitusvelvolliset toimimaan oikein, toteaa Wulff.

Lue lisää: vero.fi/rakentamisilmoitukset

 

Papula kolmevuotisen korjaushankkeen jälkeen. Laajennusosa sulautuu hyvin kokonaisuuteen. Kuva Eeva Kassari.

Sysmäläiselle Nikkaroisten nuorisoseuralle on 9.12. myönnetty vuoden 2014 Hyvän korjauksen tunnustuspalkinto nuorisoseurantalon perusparannus- ja laajennustyöstä. Kunniakirja myönnettiin Inkooseen Degerby Uf:lle.

Seurantaloasiain neuvottelukunta palkitsee Nikkaroisten nuorisoseurantalo Papulan hyvin tehdystä, talon toimivuutta parantaneesta korjaus- ja laajennustyöstä. Papula on lähiseudun viiden kylän ainoa kokoontumispaikka, jonka käyttöaste on korjausten myötä noussut selvästi. Papula on rakennettu vuonna 1927 ja se sijaitsee Vääksyntien varrella Sysmässä.

Korjaus on huolellisesti suunniteltu ja dokumentoitu. Talon käytettävyyttä parannettiin ajanmukaistamalla keittiötiloja sekä lämmitysjärjestelmää. Tunnelmallisia sisätiloja ei ole ylikorjattu. Wc-tilat sijoitettiin taloon rakennettuun laajennusosaan, joka on saatu erinomaisesti sopimaan kokonaisuuteen. Raatia ilahdutti myös talkooväen halu oppia vanhan rakennuksen kunnostamista: Muun muassa ikkunat korjattiin suureksi osaksi talkoovoimin. Talon uusittu vesikatto on tehty konesaumapellistä ja ulkovuori maalattiin pellavaöljymaalilla.

Palkintoraati halusi kuitenkin kiinnittää huomiota sisääntulojulkisivuun kiinnitettyyn ilmalämpöpumpun ulkoyksikköön, jonka sijoittelu pilaa muuten hienosti hallitun kokonaisuuden. Vahinko voidaan kuitenkin korjata helposti ulkoyksikön paikkaa vaihtamalla. Kotiseutuliitossa on laadittu yleisohje ilmalämpöpumpun sijoittamisesta.

Kunniakirja Inkooseen

Inkoolainen Degerby Ungdomsförening saa kunniakirjan Furuborgin korjauksesta. Pääosin kivirakenteista ja rapattua Furuborgia on korjattu ja hoidettu pitkäjänteisesti talon ominaispiirteitä kunnioittavalla tavalla. Korjaukset on suunniteltu huolella ja niissä on käytetty taloon sopivia korjausmateriaaleja, kuten katon konesaumapeltiä. Furuborg on rakennettu 1928.

Sisätilojen korjauksessa talolle ominainen tunnelma on hyvin säilynyt ja aiempien vuosikymmenten kerrostumia, kuten vanhat uunit ja kuitulevykatot on säilytetty. Korjauksessa on huomioitu myös talon esteettömyyden parantaminen. Vahtimestarin asunto on korjattu ja vahtimestari taas saatu asumaan talolle.

Talossa on runsaasti monipuolista toimintaa. Korjauksia ja huoltotöitä on tehty talkoilla, ja lisäksi yhdistys on kerännyt varoja ammattilaisia vaativien töiden tekemiseen mm. Degerby-päivän tapahtumilla.

Hyvän korjauksen palkinto kannustaa perinteiseen korjaustapaan

Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen, hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva.

Suomen Kotiseutuliiton yhteydessä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. Palkintoraatiin kuuluivat arkkitehdit Leni Pakkala, Ulla Rahola ja Tuulikki Terho sekä Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Yhä useampi suomalainen kokee vuonna 2015 tai lähivuosina putkiremontin. Maamme rakennuskanta on melko vanhaa, joten putkiremontti on edessä monilla jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä putkiremontteja tehdään erityisesti 1960-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin.

Putkiremontteihin erikoistuneen Fira Palvelujen mukaan edessä on putkiremonttibuumi. Fira Palvelut on vuoden 2014 aikana toteuttanut putkiremontteja 16 taloyhtiössä ja arviolta noin 2000 asukkaalle. Fira Palvelut ennustaa, että putkiremontti koskettaa heidän kohteissaan noin 2500 asukasta ensi vuonna.

– Oma asunto on suomalaisten selvästi suurin sijoitus, joten siitä kannattaa pitää myös huolta. Huonokuntoiset putket saattavat pahimmillaan aiheuttaa entistä suurempia kunnostushuolia ja jopa terveyshaittoja. Suomalaisten päivä alkaa ja päättyy kylpyhuoneessa, joten sen toimivuus on tärkeä osa arkeamme. Putkiremontin yhteydessä onkin hyvä tuoda kylppäri kuusikymmenluvulta tälle vuosikymmenelle, toteaa Fira Palveluiden toimitusjohtajaSami Kokkonen.

Viisi ensi vuoden trendiä putkiremontteihin liittyen:

1. Kiinnostus omaa kotia ja elämän tärkeintä sijoitusta kohtaan kasvaa erityisesti taantuma-aikana. Ihmiset haluavat pidentää asuntonsa käyttöikää ja lisätä sen myyntiarvoa.
2. Putkiremontin aikana asukkaat joutuvat useimmiten joksikin aikaa evakkoon, joten sen yhteydessä tahdotaan toteuttaa muitakin remonttihaaveita ja pistää esimerkiksi keittiö uusiksi. Fira Palvelut on huomannut kokonaisremonttien kysynnän kasvaneen ja onkin perustanut oman remonttiosaston vastatakseen tarpeeseen.
3. Asukkaiden tarpeet otetaan putkiremonteissa yhä paremmin huomioon. Ikääntyvät haluavat vaihtaa hankalat kylpyammeet suihkukaappeihin ja ennakoivat samalla tulevia tarpeitaan liikuntaa ja turvallisuutta parantavien ratkaisujen avulla. Lapsiperheet panostavat säilytysratkaisuihin.
4. Ihmiset ovat yhä valveutuneempia ja edellyttävät kunnon palvelua ja ajantasaista viestintää putkiremontin aikana. Putkiremonteista tiedotetaan monipuolisesti ja yksilöllisesti asukkaiden valitsemia tiedotuskanavia pitkin.
5. Putkiremontti on aiheena nousussa. Se on jo yltänyt televisio-ohjelman aiheeksi, ja kiinnostus aihetta kohtaan kasvaa. Putkiremonteista puhutaan kahvipöydissä ja blogeissa. Keskustelun ansiosta myös putkiremonttien toteuttamisesta tulee entistä läpinäkyvämpää ja avoimempaa.

Olympiastadion/ilmakuva

Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta siten, että lakiin sisällytetään kilpailun edistämisen näkökulma. Esityksen mukaan se tulee jatkossa huomioida alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa kaikilla kaavatasoilla.

Kilpailun edistäminen kirjataan nyt lakiin. Tavoitteena on lisätä kilpailua erityisesti kaupan ja asuntorakentamisen aloilla. Esitys toteuttaa osaltaan rakennepoliittista ohjelmaa sekä terveen kilpailun edistämisohjelmaa, toteaa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

Kaavan laatimiseen liittyviä selvityksiä ja vaikutusten arviointeja täsmennetään. Ehdotus tähtää kuntien kaavoituksen sujuvoittamiseen ja resurssien käytön tehostamiseen.

Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös, jonka mukaan kuntien on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikasta. Säännös selventää kuntien maapolitiikan lainsäädännöllistä asemaa. Käytännössä kunnat vastaavat maapolitiikasta jo nykyisellään, vaikkei siitä ole laissa erikseen mainittu. Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa kuntia aktiiviseen maapolitiikkaan. Kunnat voivat jatkossakin itsenäisesti valita keinot, joilla ne maapolitiikkaansa toteuttavat.

Pidän tärkeänä, että lainsäädäntö kannustaa kuntia tekemään aktiivistamaapolitiikkaa. Näin kunnat voivat varmistaa riittävän ja monipuolisen tonttitarjonnan alueellaan, mikä laskee osaltaan asumisen hintaa ja edistää myös tervettä kilpailua, sanoo kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

Esitykseen sisältyy myös aikaisemmin MRL:n muuttamisesta annetun lain voimaantulon muuttaminen siten, että paljon tilaa vaativa erityiskauppa tulee vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan sääntelyn piiriin 15.4.2017 alkaen. Alkuperäistä siirtymäaikaa jatketaan kahdella vuodella, minkä tarkoituksena on antaa maakunnan liitoille ja kunnille riittävästi aikaa laatia tarvittavat kaavat.