Yleiset uutiset

Laukaassa 13.2.2013 tapahtuneen ratsastusmaneesin sortumista koskevan asian esitutkinta on valmistunut.

Ratsastuskäytössä ollut vuonna 1995 valmistunut maneesirakennus sortui ratsastustunnin aikana seurauksella, että yksi henkilö kuoli ja neljä vammautui.

Onnettomuustutkintakeskuksen suorittamassa turvallisuustutkinnassa havaittiin vakavia epäkohtia ja virheitä sekä maneesin suunnittelussa, konepajatoteutuksessa että rakentamisprosessissa.

Vastuukysymysten selvittämiseksi poliisi pyysi VTT:n arvion siitä, mikä merkitys havaituilla puutteilla on ollut rakennuksen sortumisessa. VTT:n arvion mukaan selvin epäkohta on ollut liitosten suunnittelussa. Näiden epäkohtien on katsottu olevan niin suuria, että kaikkien vastaavanlaisten hallien tulisi olla käyttökiellossa ja ne tulisi purkaa välittömästi.   VTT:n arvion perusteella kolminivelkehän kriittisimmät liitokset voivat kestää enintään kuorman 80-90 kg/m2, joka on noin puolet mitoituskuormasta 180 kg/m2.  Onnettomuuden aikaan maastossa mitattu lumikuorma oli 60-130 kg/m2.

Suunnittelusta vastannut henkilö on kuollut, joten esitutkinta hänen osaltaan on päätetty.  Suunnitteluun mahdollisesti osallistuneiden muiden henkilöiden osalta syyttäjä on tehnyt päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta sillä perusteella, ettei heidän osaltaan näyttöä mitä ilmeisimmin olisi saatavissa.

VTT:n arvion mukaan rakenteen sortuminen olisi voinut johtua myös kehän konepajavalmistuksesta, mutta todennäköisesti vasta onnettomuustilannetta suuremmilla lumikuormilla.  Tämän vuoksi syyttäjä on tehnyt valmistajan osalta päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta.

VTT:n arvion mukaan myös pystytyksessä oli tehty virheitä, mutta niiden merkitys on pieni verrattuna suunnittelussa ja valmistuksessa ilmenneisiin epäkohtiin.  Rakennuslakirikkomuksina teot ovat vanhentuneet ja poliisi on päättänyt esitutkinnan tältä osin.

Suoritetussa esitutkinnassa on käynyt ilmi, että Laukaan maneesirakennuksen kaltaisten Isola-nimellä toimitettujen hallien vaarallisuus oli ollut viranomaisten tiedossa jo vuonna 2010, jolloin Onnettomuustutkintakeskus oli antanut Liedossa tapahtuneen samanlaisen rakennuksen sortumisen jälkeen rakenteiden turvallisuuspuutteita koskevan uhkailmoituksen.  Uhkailmoitus oli välittynyt  Laukaan kunnan rakennusvalvontaan, mutta ei Laukaan ratsastuskoulun yrittäjälle.  Tältä osin asia on  siirtynyt syyttäjän harkittavaksi.

Viiden suunnittelukonsultin muodostama Sigma-ryhmä on voittanut Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti RAK1-suunnittelun ja KAT2-suunnittelun. RAK1 sisältää ratatunnelin ja asemat Finnoo–Kaitaa–Soukka. KAT2 toimeksiantoon sisältyvät ratatunneli, asemat Espoonlahti–Kivenlahti ja Sammalkallion metrovarikko.

Konsortion jäsenet ovat Finnmap Infra, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan, Saanio & Riekkola, Sipti Consulting ja WSP.

Konsortion työ käynnistyy kuluvan vuoden 2015 alussa ja se vastaa RAK1-toimeksiannossa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakenteiden suunnittelusta (RAK1) ja KAT2-toimeksiannossa kallio- ja geosuunnittelusta. Rakennesuunnittelu sisältää tunnelien, kuilujen ja asemien maanalaiset ja -päälliset osat.

Länsimetron Matinkylä – Kivenlahti osuuden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2020 aikana.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy esittää kunnille toimenpidesuosituksia rakentamisen ohjaamiseksi nykyistä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan – sekä kuntien omassa rakennustuotannossa että kaikessa luvanvaraisessa rakentamisessa viranomaistoiminnan kautta.

VTT:n toteuttamassa Omistajuus kestävässä rakentamisessa eli OKRA -tutkimushankkeessa tehtiin mm. ehdotus siitä, miten hanketavoitteet on perusteltua asettaa erityisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta. Samoin osoitettiin, miten kunnat voivat laatia erityisesti energiatehokkuuden toimintaohjelmia. Olennaisimpana ohjaustoimena on realististen mutta tavoitteellisten hanketavoitteiden asettaminen siten, että niiden saavuttaminen on todennettavissa.

Kunta voi vaikuttaa rakennushankkeissaan tuottamalla materiaaliresursseiltaan ja energiankulutukseltaan tehokkaita ja toimivuusominaisuuksiltaan optimoituja toimitiloja ja toimimalla näin myös esimerkkinä muille rakennuttajille. Kunnan on myös mahdollista ohjata muiden rakentamista kaavoituksella, tontinluovutusehdoilla, rakennustapaohjeilla ja neuvottelemalla rakennusvalvonnan yhteydessä rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kuntien tulisi laatia kokonaisuudesta strategia eri keinojen käyttöönottamiseksi.

Kriittisiksi kohdiksi tunnistettiin kattavien toimivuusvaatimusten asettaminen hankesuunnitteluvaiheessa, suunnitteluvaiheen tukeminen tavoitteen tarkistamisetapein sekä tietomallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen toimivuusvaatimusten varmistamisessa.

Tilaajan kannalta tärkein työkalu on hankesuunnitelma, jonka laadinnassa tulisi aiempaa systemaattisemmin hyödyntää toimivuustavoitteiden kehystä, jotta kaikki osa-alueet tulisi punnittua. Esimerkiksi ISO 21929-1 -standardin kestävän rakentamisen indikaattoreita kannattaa hyödyntää tilaajakohtaisen kehyksen laatimisessa. Yhä monimutkaistuvissa hankkeissa kannattaa myös edesauttaa osapuolten välistä yhteistyötä niin yhteistyökäytännöillä kuin sopimuksellisilla kannusteilla.

VTT:n yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Tampereen ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja Tekes.

Tampereen osatutkimuksen tulokset mm. osoittavat toimenpiteet, joilla kaupunki voi päästä tavoittelemiinsa päästövähennyksiin. Tampereelle laadittiin systemaattinen energiatehokkuuden toimenpideohjelma, jota on ryhdytty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti myös toteuttamaan.

Vantaan kanssa määritettiin kustannustehokkaimmat keinot korjata olemassa olevaa rakennuskantaa. VTT kehitti Vantaalle sovelluksen rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja energiankulutuksen laskemiseen, ja tätä käytettiin Vantaan 2015 asuntomessualueen tonttihaussa.

Kehitystyö jatkuu mm. Helsingin, Espoon ja Porvoon kanssa VTT:n koordinoimassa Nezer-hankkeessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelmia lähes nollaenergiakorjausrakentamiseen ( http://www.nezer-project.eu ).

OKRA-hankkeen loppuraportti verkossa: http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T179.pdf

Tieteelliset artikkelit ja konferenssiartikkelit:

Steering of sustainable building in public building and renovation projects
Rekola, Mirkka; Häkkinen, Tarja; Ala-Juusela; Mia
40th IAHS World Congress on Housing December 16-19-2014. Funchal Portugal
Material Efficiency of Building Construction
Ruuska, Antti; Häkkinen, Tarja
Buildings . Vol. 4 (2014) No: 3, 266 – 294
DOI: 10.3390/buildings4030266
The significance of various factors for GHG emissions of buildings
Ruuska, Antti; Häkkinen, Tarja
International Journal of Sustainable Engineering. Published online 31 Jul 2014
DOI: 10.1080/19397038.2014.934931

LähiTapiola Asuntorahasto Prime Ky rakennuttaa yhteensä 1467 asuntoa vuokraustarkoitukseen.

Helsingin kaupunki rakennuttaa Viikkiin monipuoliseen käyttöön soveltuvan nuorisotalon, joka vastaa alueen kasvavan nuorisomäärän tarpeisiin. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2015.

Viikin kirkon viereen nouseva, yksikerroksinen nuorisotalo tulee olemaan kooltaan 600 neliötä. Tavoitteena on luoda nuorisotoiminnalle muuntautumiskykyinen tila sekä mahdollistaa talon monipuolinen käyttö myös tulevaisuudessa. Uuden nuorisotalon rakentaminen on tarpeen, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät lähialueiden nuorten lukumäärään nähden.

”Viikin alueella asuu nyt noin 1700 10–17-vuotiasta, ja määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 800 nuorella. Alueella on selvä tarve nykyistä suuremmille tiloille. Uusissa tiloissa on mahdollista lisätä musiikki- ja liikuntatoimintaa, jota alueen nuoret ja vanhemmat ovat toivoneet”, Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo.

Viikin lähipalvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä väliaikainen nuorisotalo. Suurimmaksi ongelmaksi väliaikaisessa nuorisotalossa on koettu oman salitilan puute, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi liikunnan ja musiikin harrastamista.

Uudisrakennuksen yleisötilat tulevat koostumaan avoimesta aula- ja kahvilatilasta, josta käydään monitoimisaliin. Salissa voi muun muassa harrastaa liikuntaa sekä järjestää tapahtumia, kuten bändi-iltoja, teatteria ja diskoja. Ryhmätoimintaa varten rakennetaan helposti muuntautuvia pienryhmätiloja.

Hankkeen budjettia nostettiin

Uuden nuorisotalon hankesuunnitelma hyväksyttiin jo loppuvuodesta 2013, mutta saadut tarjoukset ylittivät hankkeelle asetetun enimmäishinnan. Neu­vot­te­lu­jen jäl­keen tar­jous­hin­taa saa­tiin las­ke­maan noin 180 000 eu­rol­la, mut­ta li­sä­ra­hoi­tuk­sel­le jäi edelleen tar­vet­ta. Kiinteistölautakunta päätti korottaa rakennushankkeen budjettia 2,5 miljoonasta eurosta 2,7 miljoonaan euroon kokouksessaan 18. joulukuuta. Myös nuorisolautakunta hyväksyi uuden hankehinnan sekä tulevat vuokrakustannukset.

Hankkeen tilaaja on kiinteistövirasto, ja rakennuttajakonsulttina toimii Rapcon Oy. Kiinteistöviraston Tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta sekä rakennuksen ylläpidosta. Kiinteistövirasto vuokraa tilat nuorisoasiankeskukselle.

Työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöillä on jatkossa mahdollisuus rakennuttaa asuntoja velkarahalla. Tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Luotonottomahdollisuus on käytettävissä kolme vuotta.

Käytännössä työeläkeyhtiön on perustettava asunto-osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tytäryhtiö voi käyttää vierasta pääomaa eli ottaa velkaa asuntojen rakentamiseen. Velkaa saa ottaa korkeintaan 50 prosenttia asuntosijoituksen arvosta. Velkaosuuden ylärajalla rajataan sijoituksen riskiä.

Työeläkeyhtiöiden sijoituspäätökset riippuvat edelleen niiden omista sijoitusstrategioista. Velanottomahdollisuuden arvioidaan kuitenkin lisäävän vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vuokra-asuntotuotannon määrän kasvua seurataan lain voimassaoloaikana ja sen jälkeen.

Nykylain mukaan vakuutusyhtiöt eivät voi ottaa luottoa kuin muutamissa laissa määritellyissä poikkeustilanteissa. Sama koskee vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöitä.

Tasavallan presidentti vahvisti lain tiistaina 30. joulukuuta, ja se tulee voimaan 1.1.2015.

Laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Lakia kuitenkin sovelletaan sen voimassaoloaikana perustettuihin työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöihin vuoden 2032 loppuun, jotta pitkäaikaiset luotot ovat mahdollisia.

Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan aloitteen viime syksynä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena.

”Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi merkittävä riski Helsingin niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on vältettävä kaikkia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä, jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti – ei palapelimäisinä kokeiluina”, sanoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin ydinkeskustan saavutettavuus ja kilpailukyky turvattava

Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea – myös ydinkeskustassa. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutettavuus on hyvä. Joukko-, tavara- ja henkilöautoliikenne ovat kaikki välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja.

”Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa. On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti, kaikki vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus turvaten”, Pasuri vaatii.