Espoon keskukseen lisää asuntoja
Kuva: Näkymä korttelin sisäpihalta/Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy
Espoon keskuksessa Suviniityn alueen rakentaminen jatkuu. Alueelle tullaan rakentamaan kerrostaloja noin 450 asukkaalle.
Yleiset uutiset
Eteran ja Hartelan rakentama myymäläkiinteistö harjakorkeudessa
Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Hartela Oy:n rakentama myymäläkiinteistö on noussut harjakorkeuteen Turussa. Elokuussa valmistuva kiinteistö tulee lähes kokonaan XXL Sports & Outdoor Oy:n käyttöön.
Myymäläkiinteistö rakentuu kauppakeskus Skanssin yhteyteen. Skanssi sijaitsee Turku-Helsinki-moottoritien varrella Turun keskusta-alueen kaakkoispuolella. Myymäläkiinteistön rakentaja on Hartela Oy, ja kiinteistö tulee Eteran omistukseen.
Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 4 100 neliötä. Se tulee lähes kokonaan urheiluliike XXL Sports & Outdoor Oy:n käyttöön. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2014, ja myymälä valmistuu elokuussa 2015.
”XXL:n tavaratalo tulee osaksi Skanssin kauppakeskusta ja muodostaa siten merkittävän lisän Skanssin tarjontaan. XXL:n tavarataloista on lyhyessä ajassa muodostunut jo käsite. Myymälän sijainti ja käyttäjä ovat kiinteistösijoittajan kannalta houkuttelevia”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo.
”Hartela on vahva liiketilojen rakentaja, ja yhteistyö Eteran kanssa on ollut mutkatonta. Harjakorkeuteen edennyt rakennus tulee osaltaan täydentämään Turun liiketilatarjontaa ja yli kymmenen vuotta kehitettyä Skanssin aluetta”, Hartela Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen kertoo.
”Selkeä tavoite on alusta alkaen ollut avata XXL Turun markkina-alueella, ja nyt pääsemme aloittamaan rekrytoinnit ja tavaratalon sisustamisen hyvin pian. XXL-konsepti on otettu vastaan muissa kaupungeissa erinomaisesti ja uskomme, että extra-edulliset urheilun huippumerkit ovat toimiva yhtälö myös Turussa. Yhteistyö ja rakentaminen XXL Skanssin osalta on toiminut suunnitelmien mukaisesti. Liiketilan yhteys Skanssin kauppakeskukseen tuo varmasti synergiaetuja ja tekee alueesta kuluttajalle vielä mielenkiintoisemman”, XXL:n toimitusjohtaja Toni Stigzelius sanoo.
Ekokem rakentaa Kiertotalouskylän Riihimäelle
Merkittävä laitosinvestointi luo uutta työtä Riihimäelle
Kiertotalouskylä vie Suomen uudelle tasolle yhdyskuntajätteiden kierrättämisessä ja hyödyntämisessä
Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 40 M€, ja se on Suomelle konkreettinen askel kohti kiertotaloutta.
Ekokemin Ekojalostamon kaivuutyöt alkoivat Riihimäellä tällä viikolla. Ensi kesänä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä.
– Tulevaisuudessa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi, joissa toisen jäte on toisen raaka-aine. Riihimäen Kiertotalouskylä on meidän harppauksemme siihen suuntaan. Ekojalostamossamme yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Nämä virrat hyödynnetään ja jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin, kertoo strategiajohtaja Mari Puoskari Ekokemiltä.
Ensimmäinen sekajätteestä eroteltua biojätettä käsittelevä laitos
Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas.
– Investointi on meille tähän asti merkittävin, sillä nyt rakennettava biojalostamo on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi Biotehdas Oy:stä. Investoinnin arvo on noin 14,5 M€, ja laitos työllistää noin 15 henkilöä.
Biokaasuprosessi on tehokkain tapa hyödyntää biojätteet: Riihimäen jalostamossa jätteistä tuotetaan biokaasua. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.
– Haluamme viedä suomalaisen biojätteenkäsittelyn kestävälle pohjalle. Tämä on resurssiviisas ratkaisu. Suomessa jää yhdyskuntajätteen seassa hyödyntämättä vuosittain n. 400 000 tonnia biojätettä. Kiertotalouskylässä pystymme ensimmäisen kerran hyödyntämään tehokkaasti tämän materiaalivirran, Suvilampi sanoo.
Pakkausmuovit kotitalousjätteestä teollisuuden raaka-aineeksi
Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan säädöksen myötä tuottajayhteisöillä on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä.
– On aivan erinomainen asia, että Suomeen rakennetaan muovinkäsittelylaitos. Se auttaa meitä saavuttamaan asetetut kierrätystavoitteet. Suomalainen ympäristö- ja jätehuolto tarvitsee tällaisia tulevaan tähtääviä hankkeita, sanoo toimitusjohtaja Vesa Soini Suomen Uusiomuovi Oy:stä.
Suomessa syntyy muovipakkauksia arviolta 117 000 tonnia vuosittain.
– Hyödyt tulevat ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Lisäksi kierrätyksessä muoviin sitoutunut öljy pysyy kierrossa materiaalina, Mari Puoskari sanoo.
Uusi infrarakentaja markkinoille – Kreaten missiona on rakentaa parempaa Suomea
Kolme kotimaista pitkän linjan infrarakentamisen osaajaa Fin-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy ovat fuusioituneet ja toimivat 1.4.2015 alkaen yhdessä nimellä Kreate Oy. Uudessa rakennusyhtiössä nähdään ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön arvo ja siihen aiotaan erityisesti panostaa. Tavoitteena on myös työllistää jatkossa entistä enemmän rakennusalan osaajia.
Suomalaisomisteinen Kreate asemoituu Suomen johtavien infra-alan rakentajien joukkoon. Se toimii valtakunnallisesti ja työllistää jo tässä vaiheessa 250 rakentamisen ammattilaista. Uusi yritys kykenee tarjoamaan kokonaisvaltaiset ratkaisut silta-, väylä-, pohja-, teollisuus- ja ympäristörakentamiseen. Kreateksi yhdistyneiden yritysten olemassa oleville asiakkaille fuusio tarkoittaa entistä monipuolisempaa ja voimakkaampaa toimijaa.
– Nimi Kreate kuulostaa korvissamme yhtä rouhealta kuin toimialammekin. Lisäksi nimemme kuvaa sitä, miten joka päivä luomme ja rakennamme uutta. Missiomme on rakentaa tästä maasta joka päivä parempaa, toteaa Kreaten toimitusjohtaja Jouni Happonen.
Kotimaista, laadukasta ja suoraselkäistä
Yhtiön pääomistajana on kotimainen pääomasijoittaja Intera Partners. Lisäksi merkittävä omistus on toimivalla johdolla. Tämä edesauttaa yhden Kreaten perusarvon, yrittäjähenkisyyden toteutumista. Yrityksessä on tiedostettu, että henkilöstö on menestyvän yrityksen tärkein voimavara ja strategiset painopisteet on määritetty sen mukaan.
– Haemme markkinoilta kasvua ja tulemme haastamaan hyvässä hengessä alan suuretkin pelurit sekä koko toimialan. Tärkeintä meille on kuitenkin haastaa itsemme, sillä haluamme olla huomenna parempia kuin tänään, Happonen jatkaa.
Kreate aikoo erottautua edukseen suoraselkäisellä toiminnallaan.
– Meille suoraselkäisyys tarkoittaa, että olemme sanojemme mittaisia, Happonen kiteyttää.
Yhtiön pääkonttori sijaitsee Tuusulassa. Muut toimipaikat ovat Joensuussa, Tampereella, Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Kouvolassa sekä lisäksi osakkuusyritys KFS Finland Oy:n toimipisteet Vantaalla ja Oulussa.
Veritas Eläkevakuutus sijoittaa Taivallahden kasarmin kehittämiseen
Veritas Eläkevakuutus on päättänyt investoida Helsingissä sijaitsevan Taivallahden kasarmin kehittämishankkeeseen. Tontilla pitkään tyhjänä ollut entinen autohalli ja komppaniarakennus peruskorjataan kokonaan ja muutetaan päivittäistavarakaupaksi ja hoivakodiksi.
Entinen kasarmialue sijaitsee Mechelininkadulla Töölössä. Loppukeväällä 2016 siellä avaa ovensa Keskon K-Supermarket sekä syksyllä 2016 Mikeva Oy:n hoiva- ja palveluasumisen yksikkö. Kaupan kellaritiloihin saneerattavaa parkkihallia alkaa operoida Q-Park Finland Oy.
Myös Helsingin seurakuntayhtymä on vuokrannut kiinteistöistä toimisto- ja kokoontumistilaa. Kasarmirakennuksen katutasoon toteutetaan ravintola ja liiketiloja.
Vuokrattavaa alaa on yhteensä 11 000 neliötä. Kiinteistöjen korjaustyöt alkavat lähipäivinä.
”Sijainti on erinomainen, ja olemassa olevat rakennukset pystytään hyödyntämään hyvin uuteen käyttöön. Kun tähän lisätään vielä hyvät vuokralaiset, pitkät vuokrasopimukset ja tunnettu rakentaja, on meillä kaikki hyvän kiinteistösijoituksen perustekijät koossa”, Veritaksen kiinteistöjohtaja Peter Karlsson kertoo.
Kohteen rakennuttajana toimii Auratum Kiinteistöt Oy, joka on solminut urakkasopimuksen saneerauksesta Fira Oy:n kanssa. Auratumin yhteistyökumppanina kehitystyössä on toiminut Ailecon Oy. Veritas Eläkevakuutuksen kokonaisinvestointi hankkeeseen on noin 30 miljoonaa euroa.
Fira saneeraa ja rakentaa Taivallahden kasarmia
Rakennusalaa uudistava Fira Oy saneeraa ja rakentaa pitkään tyhjänä ollutta vanhaa autokomppanian kasarmialuetta Helsingin Mechelininkadulla. Rakennustyöt tontilla alkavat lähipäivinä. Alueen kehittäjänä toimii Auratum-konserniin kuuluva Auratum Kiinteistöt Oy, joka on solminut KVR-urakkasopimuksen kohteen saneerauksesta Firan kanssa. Alueelle tulee mm. vähittäistavarakauppa, hoiva- ja palveluasumisen yksikkö, asuntoja ja liiketilaa.
“On ilo olla mukana rakentamassa uutta ja korjaamassa vanhaa näin keskeisellä paikalla. Missiomme on rakentaa fiksumpaa yhteiskuntaa. Sen mukaisesti rakennetussa ympäristössä pitää ottaa huomioon myös yhteiskunnan ja sen tarpeiden muutokset. Taivallahden vanha kasarmi herää tämän hankkeen ansiosta uudelleen henkiin”, toteaa Firan varatoimitusjohtaja Miska Eriksson.
Aiemmin autohallina toimineeseen rakennukseen tulee loppukeväällä 2016 Keskon K-Supermarket. Itse kasarmirakennukseen tulee Mikeva Oy:n hoiva- ja palveluasumisen yksikkö, joka valmistuu syksyllä 2016. Lisäksi Helsingin Seurakuntayhtymä on vuokrannut tiloja kiinteistöstä toimisto- ja kokoontumistiloiksi. Kauppakiinteistön pysäköintihallia operoi Q-Park Finland Oy. Kiinteistöön tulee myös ravintola- ja liiketilaa. Kohteiden vuokrattava ala on yhteensä yli 11 000 neliömetriä.
Auratum Asunnot suunnittelee tontilla sijaitsevaan ns. korjauspajan rakennukseen loft-asuntoja. Tiloissa on aiemmin harjoitellut varuskuntasoittokunta. Saneerattavan kiinteistön vieressä sijaitsevalle tyhjälle tontille kaavoitetun uudisrakennuksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä.
Mirka investoi Karjaan tehtaaseen
Oy KWH Mirka Ab investoi toiseen tuotantohalliin Karjaan tehtaalla. Uusinvestointi on kokonaisarvoltaan 7 miljoonaa euroa, ja se koostuu uudesta tuotannon esivalmistelulinjasta yrityksen patentoiduille tekstiilipohjaisille hiomaverkkotuotteille. Laajennuksen myötä neulonnan esivalmisteluihin ja varastointiin saadaan lisää tilaa ja se mahdollistaa myös kapasiteetin lisäämisen yrityksen nykyisissä tuotantotiloissa.
”Hiomaverkkotuotteillamme on vahva markkinakehitys. Tämän investoinnin avulla tehostamme integroidun tuotantokapasiteetin käyttöastetta joka tukee kilpailukykyämme jatkossakin. Innovatiivisten ja teknisten ratkaisujen jatkuvan kehityksen ansiosta kykenemme kilpailemaan menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla Suomessa valmistetuilla tuotteilla, sanoo Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.”
Mirkan rakennusprojekti on suunniteltu alkavaksi kesälomien jälkeen. Uusi halli otetaan käyttöön syksyllä 2016 ja tuotannon esivalmistelulinjan on tarkoitus olla käynnistysvalmis loppuvuodesta 2016. Uusi halli on 145 metrin pitkä, 36 metrin leveä ja sen kokonaispinta-ala on 5300 m2.
”Olemme pitkään suunnitelleet tätä laajennusta ja nyt pääsemme toteuttamaan sen. Tämän investoinnin avulla valmistaudumme tulevaisuuden haasteisiin ja kapasiteettitarpeisiin, toteaa Karjaan tehtaanjohtaja Tea Tukia-Kangas.”
Yrityksen Karjaan tuotantoyksikkö on ainutlaatuinen ja yksi Suomen suurimpia tuotantolaitoksia tekstiilinvalmistuksessa. 30 vuoden läheisen yhteistyön jälkeen, Mirka osti Tricol Oy:n vuonna 2005 ja Karjaan tehtaasta tuli osa Mirkan integroitua tuotantoketjua. Mirkan Karjaan tehtaalla neulotaan ja viimeistellään tekstiilipohjia edelleen jalostettavaksi hiomatuotteille. Tehtaalla työskentelee 46 henkilöä ja laajennuksen jälkeen henkilöstön määrän uskotaan nousevan n. 15 henkilöllä.
”Nämä ovat hyviä uutisia Raaseporille. Mirkan investointi osoittaa selvästi alueen kilpailukykyisyyden yrityksille, iloitsee Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson.”
Varsinais-Suomen ELY-keskus: ELY-keskus antanut lausuntonsa NCC Roads Oy:n kierrätysterminaalihankkeen YVA-selostuksesta
Arvioitavana hankkeena on kierrätysterminaalien perustaminen Turun seudulla jo toimiville louhosalueille.
Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluvat sijoituspaikasta riippuen ylijäämämaiden vastaanotto, käsittely ja läjitys, rakennustoiminnan jätteiden ja ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavien maiden vastaanotto ja läjitys sekä asfaltin valmistus asfalttiasemilla. Lisäksi Hujalan ja Vaisten alueella louhintaa on suunniteltu laajennettavan. Kierrätysterminaalit sijoittuvat olemassa oleville NCC Roads Oy:n louhosalueille. Suunniteltuja kierrätysterminaalien alueita ovat Isosuon alue Maskun kunnassa, Hujalan alue Ruskon kunnassa sekä Vaisten alue Turun kaupungissa. Toiminnat vaihtelevat sijoituspaikoittain. Sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi hankevaihtoehtojen toiminnat eroavat toisistaan. Vaihtoehdoista voidaan toteuttaa useampi, jos ne todetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä toteuttamiskelpoisiksi.
Vaihtoehto VE 0, hanketta ei toteuteta
Vaihtoehdossa VE 0 hanketta ei toteuteta. Toimintaa jatketaan Isosuolla, Hujalassa ja Vaisten alueilla nykyisten maa-ainesten ottamislupien ja ympäristölupien mukaisesti eikä alueille tuoda uusia toimintoja.
Vaihtoehto VE 1, Isosuo
Vaihtoehdossa VE 1 kierrätysterminaali sijoittuu Isosuon alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus ja myynti; rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus sekä asfaltin valmistus. Toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.
Vaihtoehto VE 2a, Hujala
Vaihtoehdossa VE 2 kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys (määrä yhteensä 925 000 m3); rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus; asfaltin valmistus ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus. Maankaatopaikka toiminnan arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Muun toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.
Vaihtoehto VE 2b, Hujalan kierrätysterminaali ja louhinnan laajentaminen
Vaihtoehdossa VE 2b kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys (määrä yhteensä 4 857 000 m3); rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus; asfaltin valmistus; kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus sekä kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen (louhinta 6 975 000 m3ktr). Louhinnan, maankaatopaikka- ja muun toiminnan arvioidaan kestävän yli 50 vuotta.
Vaihtoehto VE 3, Vaiste
Vaihtoehdossa VE 3 kierrätysterminaali sijoittuu Vaisten alueelle lentoaseman viereen. Alueen toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto ja läjitys (määrä yhteensä 1 370 000 m3); kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen D-alueelle (louhinta 1 464 000 m3 ktr), ottotasoa lasketaan +37 tasosta +23 tasoon. Kiviainesoton arvioidaan jatkuvan alueella noin 10 vuotta. Maankaatopaikkatoiminta voidaan aloittaa osin päällekkäin ja maankaatopaikkatoiminnan arvioidaan kestävän 5 – 10 vuotta ja ylijäämälouheen vastaanotto tapahtuu louhinnan ja maankaatopaikkatoiminnan aikataulussa.
Hankkeen arviointiselostus on ollut nähtävänä 1.12.2014 – 29.1.2015. Arviointiselostuksesta on annettu 8 viranomaislausuntoa ja 72 mielipidettä. Mielipiteet kohdentuivat Hujalan vaihtoehtoihin ja niissä vastustettiin voimakkaasti kierrätysterminaalin sijoittamista alueelle.
Arvioinnissa on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot sekä arviointimenetelmät. Arviointi on tehty asiantuntijatyönä olemassa olevan tiedon ja hankkeessa tehtyjen selvitysten pohjalta. Arviointi kattaa YVA-lain ja –asetuksen edellyttämät asiat ja kohdistuu hankkeen merkittäviin ja keskeisiin vaikutuksiin. Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia luonnonympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan sekä ihmisen elinoloihin. Tarkastelussa on otettu huomioon rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset lieventämistoimenpiteineen sekä toiminnan lopettaminen ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Ympäristöriskit ja keskeiset epävarmuudet on tunnistettu. Vaikutusten seuranta on otettu huomioon. Vaihtoehtojen vaikutuksia on asianmukaisesti vertailtu ja esitetty arvio hankkeen toteuttamis-kelpoisuudesta.
Puutteita luontovaikutusten arvioinnissa
ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että kokonaisuutena asianmukaisesti tehdyssä arvioinnissa on puutteita erityisesti luontovaikutusten arvioinnissa mm. liito-oravan osalta. Puutteita on todettu useissa muissakin arvioiduissa vaikutuksissa, mutta puutteet ovat korjattavissa hankkeen edellyttämien lupa- ja hyväksymismenettelyjen yhteydessä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää eri vaihtoehtojen mukaisesti lupia, muun muassa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista vesitalouslupaa ja maa-aineslupaa sekä kaavamuutosta Hujalassa. ELY-keskus pitää arviointia puutteistaan huolimatta YVA-menettelyssä riittävänä. Arvioinnista saa hyvän kokonaiskuvan hankkeen vaikutuksista ympäristöönsä. Todetut puutteet selvityksissä edellytetään täydennettäviksi em. lupamenettelyjen yhteydessä.
Hujalan vaihtoehto ei mahdollinen
Arvioinnin perusteella NCC Roads Oy:n ja arvioinnin laatineen konsultin Ramboll Finland Oy:n käsitys on, että hankkeen kaikki arvioidut vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. ELY-keskus ei tähän käsitykseen yhdy, vaan toteaa, että kestoltaan pitkäaikaisella ja laajaa louhintaa sisältävällä Hujalan vaihtoehto 2b:llä ei tehdyn arvioinnin perusteella ole toteuttamisen edellytyksiä. Ilman nykyisten yhteyksien parantamista tai uuden yhteyden rakentamista ei tierakentamiseen käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen voida riittävästi hallita liikenteen aiheuttamia vaikutuksia. Luontoon, erityisesti liito-oravan elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi vaihtoehdolle ei ole toteuttamismahdollisuuksia, sillä tämän direktiivilajin elinympäristön turvaaminen edellyttää mm. kulkureittien ja pesäpuiden säilyttämistä alueella. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat arvioinnin perusteella suuret ja kielteiset, minkä vuoksi myös kierrätysterminaalihankkeen kaavoittaminen alueelle on vaikeaa.
ELY-keskus pitää itse kierrätysterminaalihanketta tarpeellisena luonnonvarojen kestävän käytön ja jätehuollon toimivuuden kannalta. Hankkeen toteuttamisessa tulisi asettaa etusijalle vaihtoehdot, jotka ovat ympärist
- Kaikki hankkeen YVA-asiakirjat ovat nähtävänä verkkosivuilla (ymparisto.fi)
Posion Saukkovaaran tuulivoimapuiston urakointi Empowerille
Posion Energia Oy on tehnyt sopimuksen Empowerin kanssa tuulivoimapuiston projektijohdosta ja -suunnittelusta sekä rakentamisesta Posion Saukkovaaraan. Puistoon rakennetaan seitsemän Vestas V126-voimalaa, jotka ovat teholtaan 3,3 megawattia. Tuulipuiston energiatuotanto on noin 80 000 megawattituntia vuodessa, joka vastaa noin 5300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.
Sopimuksen arvo on yli 6 miljoonaa euroa ja se kattaa myös sähköaseman, tarvittavien teiden, nostoalustojen, perustusten sekä 20 kilovoltin sisäverkon suunnittelun ja rakentamisen sekä voimaloiden vastaanottotarkastuksen.
Posion Energia Oy on hanketta varten perustettu yhtiö, jonka omistaa slovakialainen E-Group. Hankkeen suunnittelu on meneillään ja rakennustyöt toteutetaan vuoden 2015 aikana. Voimalat on määrä pystyttää kevään ja alkukesän 2016 aikana.
Empower on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa. Konsernin palvelut kattavat koko tuulipuistojen elinkaaren kehityksestä rakentamiseen ja ylläpitoon sekä 24/7 operointi-ja valvontapalveluihin.
Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia rakennuttavat Helsingin Hernesaareen sauna- ja ravintolakeitaan
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeitaan rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva Juuso Syrjä
Helsingin Hernesaareen odotettu yleinen sauna- ja ravintolakokonaisuus konkretisoituu ensi kevääseen mennessä, kun terasseineen pinta-alaltaan yli 1800 neliömetriä käsittävän ja harjakorkeudeltaan 9 metriin nousevan uudisrakennuksen rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa. Muotoilultaan huomiota herättävään rakennukseen tulee aidon savusaunan lisäksi kaksi muuta puulämmitteistä saunaa, ympärivuotinen terassiravintola ja paljon merelliseen ajanviettämiseen houkuttelevia elementtejä. Sauna- ja ravintolakompleksin rakennuttajat ovat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia.
Hernesaaren yleinen sauna sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen. Suomen ja Helsingin tulisi raportin mukaan konkretisoida asemansa saunan kotimaana ja tarjota ulkomaisille vierailleen helppo mahdollisuus kokea aito saunaelämys uintimahdollisuuksineen. Hernesaaren sauna- ja ravintola on malliesimerkki tämän tarpeen täyttämisestä. Siitä tulee paitsi merellinen olohuone kaupunkilaisille, myös käyntikortti koko Suomelle: kuumimman matkailusesongin aikana Hernesaaren laituriin saapuu neljännesmiljoona ulkomaista risteilymatkailijaa. Heidän laivasta rantaan houkuttelemisekseen Avanto Arkkitehdit Oy on suunnitellut puusta saunan, jonka huomiota herättävä orgaaninen muoto sulautuu ainutkertaisella tavalla Hernesaaren rantamaisemaan.
“Helsinki on merellinen kaupunki ja meidän rantaviivamme on maailman mitassakin ainutlaatuisen hieno. On todella hienoa, että meille syntyy Hernesaaren saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan kaupunkilaisten käyttöön, ilahduttavat matkailijoita ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia”, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho. Sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän. Sen ympärille suunniteltujen puisto- ja asuinalueiden rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020.
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeidas. Suunnittelu Avanto Arkkitehdit Oy Ville Hara ja Anu Puustinen, rakennuttaja Kidvekkeli Oy Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva: Mikko Hovi
Aidot puusaunat meren rannalla, keskellä kaupunkia
Sauna- ja ravintolakeitaasta luodaan kohtauspaikka kaupunkilaisille vieraineen. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen ovat jatkuvassa käytössä ja kolmas sauna lämpenee ryhmille tilauksesta.
”Merellisestä mielikuvasta huolimatta Helsingin rannoilla on ollut yllättävän vähän palveluita. Tästä tulee selkeästi paikka, jossa ihminen ja luonto kohtaavat. Meri tulee konkreettisti asiakkaiden iholle, kun osa terassista rakennetaan suoraan veden päälle ja saunoista on ympärivuotinen pääsy mereen,” kertoo Antero Vartia ja lisää, että luonto ja ympäristö otetaan huomioon alusta saakka: ”Selvitämme tarkasti, mistä metsästä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin, hyödynnämme omaa aurinkoenergiaa, käytämme lasiseinissämme energiatehokkaimpia ikkunoita ja saunojen puukiukaista suunnitellaan vähäpäästöiset. On selvää, että ravintola tulee tarjoamaan vastuullisesti pyydettyä kalaa ja käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja muita raaka-aineita.”
Jasper Pääkkönen visioi, että ensi keväänä aukeava, tällä hetkellä vielä työnimellä Löyly kehittyvä kohde tulee vetämään puoleensa hyvinkin monipuolista asiakaskuntaa. Saunassa ollaan perinteisesti totuttu käymään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa ja nyt lista laajenee entuudestaan.
”Paikan oltava kaikkien helposti lähestyttävissä. Sinne voi tulla yhtä hyvin kokoustamaan ja työpalaveriin, kuin rennosti kavereiden kanssa oluelle tai yksinkertaisesi nauttimaan huikeasta merimaisemasta. Kansainvälisyyttä korostaa se, että kaupunkilaiset ja turistit mahtuvat sulassa sovussa saunomaan Suomen arvokkaimpiin kuuluvalla paikalla. Suomesta löytyy yli 5 miljoonaa saunomisen asiantuntijaa, mutta uskomme, että tästä tulee parasta, mitä yleisissä kaupunkiolosuhteissa on mahdollista toteuttaa”, lisää Jasper Pääkkönen ja kertoo myös opiskelevansa saunanlämmittämisen salat tulisijamestarin opissa.
– Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen
– Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy
– Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.
– Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on 246 m2 ja saunaosaston koko 332m2.
– Rakennuksen bruttoala on 1070m2.
– Rakennuksen kattavan ”hulmun” alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2.
– Asiakaspaikkoja on noin 600.
– Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä.
– Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat kymmeniä saunojia.
– Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen.
Raksakamera työmaalta: http://www.raksakamera.fi/382302014/fi/