Yleiset uutiset

ARA:n eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa matalasuhdanteessa. Vuonna 2015 rakennetaan arviolta 25 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus on noin kolmannes. Esimerkiksi vuonna 2011 rakennettiin runsaat 30 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus oli vain noin viidennes.

Asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2010, joten ARA-tuotannolla on keskeinen rooli uusien asuntojen rakentamisen ja alan työllisyyden kannalta.

Vuoden 2014 aikana ARA rahoitti yhteensä 7 380 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja oli 1932. Vuonna 2014 aloitetuista asumisoikeusasunnoista kolme neljästä valmistuu Helsingin seudulle.

– Asumisoikeusasuminen on yksi ratkaisu erityisesti pääkaupunkiseudulla vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n arvion mukaan ARA:n yhtäläinen tuki vuokra- ja asumisoikeusasunnoille sekä valtion täytetakauksen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen mahdollistaisi entistä suuremman asumisoikeusasuntojen tuotannon, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Pyykkösen mukaan myös asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmästä luopuminen nopeuttaisi asuntojen saatavuutta.

– Tällä hetkellä asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmä on kuntien vastuulla. Jos asumisoikeusyhtiöt voisivat hoitaa asukasvalinnan itse, asunnon saanti nopeutuisi ja byrokratia vähenisi. Myös kuntien kustannukset pienenisivät, kun tarve ylläpitää jonotusnumerojärjestelmää poistuisi, Pyykkönen jatkaa.

ARA-tuotanto 2014-selvitys on ladattavissa osoitteessa www.ara.fi(pdf) .

 

Rakennusten tarkastelu aloitetaan ensin Iittalan ja Rengon suunnalla.

Hämeenlinnassa on alkamassa rakennusten selvitystyö, jossa on tarkoituksena listata kaikki kaupungin alueella olevat rakennukset. Vastaava projekti on ollut käynnissä mm. Heinolassa, Asikkalassa ja Kuusamossa.

Selvitystyön tarkoituksena on saattaa kaupungin rekisterit ajan tasalle ja päivittää verottajalle menevät rakennustiedot.

Kartoitustyö saattaa kiinteistön omistajat verotuksellisesti tasa-arvoiseen asemaan ja vähentää kiinteistöveroprosentin nostotarvetta tulevaisuudessa.

Rakennusten tarkastelu aloitetaan ensin Iittalan ja Rengon suunnalla. Alueiden kiinteistön omistajiin ollaan yhteydessä kevään kuluessa ja mittauskäyntejä tehdään kesällä. Näiden alueiden mittaukset saadaan tehtyä syksyyn 2015 mennessä.

Koko kaupungin rakennukset on suunniteltu kartoitetuiksi viiden vuoden aikana.

Pirkanmaan käräjäoikeus on 18.3.2015 tuominnut Tampereen kaupungin 15 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Käsiteltävänä olivat syksyllä 2012 Kalevan lastentalon työmaalla tehdyt asbestityöt. Kiinteistön lämmönvaihdin uusittiin. Samassa yhteydessä oli päätetty parantaa lämmitysjärjestelmää lisäämällä putkistoon linjasulkuventtiileitä. Linjasulkuventtiileiden lisääminen edellytti muutostöitä asbestilla eristetyissä putkistoissa ja siten asbestipurkutöiden teettämistä. Rakennuttajana toimi Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, joka on osa Tampereen kaupungin organisaatiota. Ennen asbestinpurkutöiden aloittamista rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluvan asbestikartoituksen tekeminen oli laiminlyöty.

Työsuojeluviranomainen totesi, että uusintatyön osalta oli jo etukäteen ollut tieto siitä, että työ tulee ulottumaan alueille, joilta joudutaan purkamaan asbestipitoisia materiaaleja. Niitä ei kuitenkaan ollut työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla tarkemmin kartoitettu. Rakennuttajalle työturvallisuusmääräysten mukaan kuuluva vastuu oli pyritty siirtämään urakoitsijalle, jonka tuli hankkia tarvittaessa paikalle asbestipurkuyritys. Työsuojeluviranomainen viittasi myös siihen, että Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle oli annettu useilla työsuojelutarkastuksilla viranomaisohjausta asbestikartoitusten laiminlyöntien takia. Syksystä 2011 alkaen vastaaviin laiminlyönteihin oli törmätty viidellä työsuojelutarkastuksella ennen tätä tapausta.

Käräjäoikeus totesi, että Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen olisi tullut huolehtia asbestikartoituksen tekemisestä. Käräjäoikeus katsoi, että Tilakeskus Liikelaitos oli saanut taloudellista etua kartoituksen laiminlyömisestä. Työsuojeluviranomainen oli antanut viranomaisohjausta eri työkohteissa. Tilakeskuksen tiedossa oli pitänyt olla asbestin aiheuttama vaara ja menettelytavat sen purkamisessa.

Käräjäoikeus katsoi, ottaen huomioon laiminlyöntien vakavuus, Tilakeskus Liikelaitokselle työsuojeluviranomaisen toimesta annetut viranomaisohjeet sekä Liikelaitoksen toiminnan laajuus, että tuomittavan yhteisösakon tuli olla syyttäjän vaatimaa 5 000 euroa tuntuvampi. Näillä perusteilla Tampereen kaupunki tuomittiin 15 000 euron yhteisösakkoon.

Pienkuormaajia valmistava Avant Tecno Oy on ostanut naapuritontillaan sijaitsevan Pilkington NSG:n 44 000 neliömetrin teollisuuskiinteistön. Kiinteistökauppa on Avantin ja myös koko Pirkanmaan mittakaavassa merkittävä. Avantin hallitilat kasvavat kaupan myötä yli kaksinkertaisiksi.

“Olimme tilanteessa, missä meidän olisi joka tapauksessa laajennettava kiinteistöämme, koska tietyille toiminnoillemme tilat olivat käymässä yksinkertaisesti liian pieniksi. Kaupan myötä pääsemme nopeasti siirtämään tiettyjä toimintojamme uusiin tiloihin ja tuotanto saa näin tarvittua lisätilaa “, kertoo Avantin myyntijohtaja Jani Käkelä.

Koko kiinteistöä ei oteta omaan käyttöön heti, mutta sinne tullaan nopealla aikataululla siirtämään osa tuotannosta ja lähettämötoimintaa. Pilkington NSG jää vuokralle kiinteistöön ja on selkeästi suurin yksittäinen vuokralainen. Kiinteistökauppa mahdollistaa Avant Tecno Oy:n ja sen henkilönostimia valmistavan tytäryhtiön Leguan Lifts Oy:n tuotannon laajentamisen Ylöjärven tiloissa pitkälle tulevaisuuteen.

“Näin suuressa kiinteistössä on tällä hetkellä liian paljon tilaa omalle toiminnallemme, joten tulemme alussa vuokraamaan kiinteistöstä ison osan ulkopuolisille toimijoille. Kiinteistökaupan kautta kuitenkin varmistamme kasvumahdollisuutemme pitkälle tulevaisuuteen”, selventää Käkelä.

Kasvua haetaan Yhdysvalloista – laajat markkinat vakauttavat toimintaa

Avantin myynti on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan hyvin haastavasta Euroopan ja Venäjän taloustilanteesta huolimatta. Syyskuussa 2014 päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 82 miljoonaa euroa, joka on yrityksen historian korkein. Myös konsernitasolla liikevaihto rikkoi ensimmäisen kerran 100 miljoonan euron rajan. Tällä hetkellä Avant-kuormaajia myydään ympäri maailman jo yli 50 maassa. Markkina-alueen laajuus ja monipuolisuus on yksi syy menestymisen taustalla.

“Uskomme vähintään 5 prosentin vuosittaiseen kasvuun jatkossakin. Tavoite on, että pystymme pitämään myyntimme suurin piirtein samalla tasolla Euroopan alueella. Kasvua haemme Yhdysvalloista, johon perustimme Avant Tecno USA:n noin kaksi ja puoli vuotta sitten”, kommentoi Käkelä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen järjestämän Vuoden kauppakeskusteko 2015 -kilpailun voittaja on Porin Puuvilla. Raati piti erinomaisena sitä tapaa, jolla Puuvilla tuo elämää kaupungin keskustassa sijaitsevalle entiselle tehdasalueelle. Rohkeassa toteutuksessa on yhdistetty upeasti vanhaa ja uutta. Kaupunkikeskusten elävöittämisestä muodostui tämän vuoden kilpailun menestysresepti. Kunniamaininnalla tuomaristo kiitti kauppakeskus Goodmania kirjaimellisesti sillan luomisesta Hämeenlinnan keskustan kahden eri osan välille.

Puuvillassa historiallisesti arvokas tehdaskohde on yhdistetty innovatiivisesti moderneihin kauppakeskusratkaisuihin. Vanhan tehtaan näyttävät ikkunat ovat esimerkiksi saaneet uuden roolin myymälöiden tuote-esittelyjen kehyksinä. Arkkitehti Petri Pussinen on suunnitellut vetovoimaisen kokonaisuuden, joka tarjoaa hienot puitteet korttelin tarinan kertomiselle ja jatkamiselle.

Puuvilla on monipuolinen

Uuden elämän yli 100 vuotta puuvillatehtaana toimineen, mutta jo 20 vuotta osittain tyhjillään olleelle rakennukselle mahdollistivat kiinteistön omistajat Renor ja Ilmarinen. Ne ovat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa luoneet aivan uudenlaisen kaupunginosakeskuksen, jossa sijaitsee yli 60 liikkeen lisäksi myös julkisia, toimisto- ja koulutustiloja. “Meillä on hyvä tekemisen meininki ja kaupunkikortteli tulee täydentymään vielä muun muassa asunnoilla”, lupaa toimitusjohtaja Timo Valtonen Renorilta.

Goodman on Hämeenlinnan sydän

Kauppakeskus Goodman on Hämeenlinnan uusi maamerkki. Innovatiivinen toteutus rakentui kannen varaan, moottoritien päälle. Näin Hämeenlinnaan saatiin runsaasti lisää liiketilaa ja keskustan houkuttelevuus kohentui merkittävästi, kun sen kaksi puoliskoa yhdistyivät. “Goodmanista on jo muodostunut ihmisille luonteva “olohuone” ja kulkureitti. Olemme pystyneet tavoitteidemme mukaisesti tarjoamaan uudenlaista kaupunkitilaa, esimerkiksi viihtyisiä aukioita”, iloitsee kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro. Myös kauppakeskus Goodmaniin yhdistyy koteja keskusta-asumisesta nauttiville. Keskuksen omistaa Keva.

Keskustan uudistaminen on trendikästä

Kauppakeskustekokilpailun voittajat edustavat nyt erittäin suosittua kehitystä, jossa kaupunkikeskustoja eheytetään ja palvelurakennetta monipuolistetaan. Molemmat keskukset avattiin 30.10.2014 ja asiakkaat ovat ottaneet ne erittäin hyvin vastaan. “Näissä keskuksissa kaupunkikehittäminen ja yhteiskuntavastuu yhdistyvät hienosti myös kaupallisesti erittäin onnistuneisiin toteutuksiin”, kiittää Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Vikkula.

Valtakunnallinen Vuoden kauppakeskusteko -palkinto on jaettiin nyt kuudennen kerran. Aikaisemmat voittajat ovat:

2010: Kauppakeskus Akseli, Mikkelin keskustan elävöittäminen
2011: Kauppakeskus Sello, Suomen ekoin kauppakeskus
2012: Kauppakeskus Stella, Uuden ajan kauppakeskuskonsepti
2013: Kauppakeskus Willa, Hyvinkään keskustan uudistaminen
2014: Kauppakeskus Trio, Nuoret kauppakeskuksissa koulutus järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille
2015: Kauppakeskus Puuvilla, Puuvillatehtaan uusi elämä- Kauppakeskus historiallisen kaupunkikorttelin keskiössä

Jyväskylän Energia kilpailutti vuodenvaihteessa kaukolämmön, vesihuollon ja sähkön sopimusurakoitsijat. Urakkapotti tarjoaa paikallista asennus-, kunnossapito- ja huoltotyötä 70 – 100 henkilölle vuosittain. Nyt kilpailutetut sopimukset jatkuvat optiovuosien toteutuessa viisi vuotta, jolloin paketin arvo nousee 34 miljoonaan euroon. 

–          Tämä oli tietojemme mukaan Suomen ensimmäinen yksikköhinnoiteltu urakkapaketti vesihuollossa – energiapuolella yksikköperusteinen kilpailutus on vakiinnuttanut paikkansa. Sopimuksilla varmistamme hinnan lisäksi resurssien ja osaamisen pitkäjänteisen kehittämisen kumppaniyritystemme verkostossa. On hienoa kehittää myös vesihuollon toimintamalleja, toteaa rakennuttajapäällikkö Kimmo Järvinen Jyväskylän Energia -yhtiöistä.

Vesihuollon ja sähkön urakkakilpailun voitti jyväskyläläinen JyNet Urakointi Oy. Kaukolämmön rakentamisesta, kunnossapidosta ja viankorjauksesta vastaa jatkossa oriveteläinen KVL-Tekniikka Oy, joka on urakoinut JE:lle mm. Korpilahden kaukolämpöverkon.

Kaikkiaan Jyväskylän Energia -yhtiöt panostaa verkostojen uusimiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla noin 120 M€. Vuosittain uudis- ja korvausrakentamiseen kohdistuu kokonaismäärästä neljä viidesosaa ja kunnossapitoon viidennes. Nyt solmitut sopimukset varaavat vuosipotista 6 – 8 miljoonaa – yleensä suurimmat hankkeet kilpailutetaan erikseen.

Toimisto- ja liikekeskus Dixi on saanut Suomen ensimmäisen kauppakeskukselle myönnetyn platina-tason LEED-ympäristösertifikaatin. Vantaalla Tikkurilan juna-aseman yhteydessä sijaitsevan Dixin ensimmäinen vaihe on arvioitu ja todettu olevan ympäristöratkaisuissaan parasta tasoa.

Dixi on ensimmäinen kauppakeskus- ja toimistohanke Suomessa, jolle on myönnetty LEED Platina – sertifikaatti. Aiemmat platina-tason saavuttaneet rakennukset ovat olleet toimistoja.

Perusta parhaalle platina-tasolle syntyi Dixissä useasta asiasta. Dixin sijainti on erinomainen julkisen liikenteen yhteyksineen ja lähialueen palveluineen. Suomen suurimpiin kuuluvasta 6 300 neliön viherkatosta saadaan hyötyä esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Hyvä energiatehokkuus on myös perusedellytys. Lisäksi platina-tason saavuttamiseen vaikutti vähän kuluttavien vesikalusteiden valinta, vähäpäästöiset pintamateriaalit sekä paikallisten ja osin kierrätettyjen materiaalien käyttäminen rakentamisessa.

”LEED-vaateet huomioitiin koko matkalla hankkeen suunnittelusta rakentamiseen. Rakentamisen ratkaisut vähentävät myös kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia sekä ympäristökuormitusta”, toteaa liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus YIT:ltä.

”Dixin sijainti Tikkurilan asemalla on loistava. Sekä työntekijöiden että asiakkaiden on helppoa ja nopeaa saapua Dixiin”, kuvaa Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta. ”Toimistotilojen vuokralaisille merkittävää on myös tilojen ekologisten ratkaisujen tuomat säästöt sekä viihtyisyys.” Dixin toimistotilat ovat Eteran omistuksessa.

Kansainvälisessä LEED-ympäristöluokituksessa (Leadership in Energy and Environmental Design) arvioidaan tilojen, rakennuksen ja rakennushankkeen ympäristöominaisuuksia. LEED-sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute.

Mainio startti toiminnalle

Dixissä yhdistyvät monipuolinen kauppakeskus ja modernit toimistotilat. Vuoden 2014 lopussa valmistunut ensimmäinen vaihe sisältää lähes 14 000 neliötä, josta noin puolet on toimistotilaa ja puolet liiketilaa sekä kolmikerroksisen pysäköintitalon ja uuden linja-autoterminaalin. Hankkeen kehittäjä ja rakentaja on YIT.

Toimisto- ja liikekeskus Dixissä on tiloja 12 kerroksessa. Kerroksissa 4–11 sijaitsevat toimistotilat. Toimistotilojen lisäksi Dixissä on päivittäistavara- ja erikoiskaupan liikkeitä, monipuolinen ravintolamaailma, matkakeskus lipunmyyntitiloineen ja uuden paikallisliikenteen linja-autoterminaali sekä Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste. Liiketilat sijaitsevat Dixin 1.-3. kerroksessa. Liiketilojen omistaja on Nordic Real Estate Partners.

”Kauppakeskus Dixin liikkeet avautuivat kuluttajille 15. tammikuuta ja avajaiset houkuttelivat paikalle peräti 60 000 kävijää. Myynnit ja kävijämäärät ovat ensimmäisten kuukausien aikana ylittäneet kaikki odotuksemme ja keskus on saanut parhaan mahdollisen alun. Helppoon ja nopeaan arjen asiointiin perustuva konsepti sopii erittäin hyvin vilkkaan Tikkurilan aseman yhteyteen, jonka kaupallinen potentiaali kasvaa entisestään, kun kehärata avautuu kuluvan vuoden heinäkuussa”, kertoo Nordic Real Estate Partnersin Joonas Lemström.

Dixin rakentaminen alkoi lokakuussa 2012 ja se toteutetaan useammassa vaiheessa. Toisen vaiheen rakennustyöt on tavoitteena käynnistää kevään aikana, jolloin kauppakeskusta laajennetaan ja rakennetaan lisää toimistotiloja. Dixin kokonaisuuslaajuus valmistuessaan on noin 35 000 neliötä.

Suomen suurin rakennusalan erikoistapahtuma Raksa on avannut ovensa tänään perjantaina Lahden Messukeskuksessa. Ensimmäisenä messupäivänä tapahtumassa valittiin perinteisesti messujen paras osasto yli 300 ehdokkaan joukosta. Tänä vuonna raadin huomion keräsi osasto, jossa yritys on malttanut yksinkertaisesti, selkeästi ja tyylikkäästi tavoitella oleellisinta – omakotiasumisen laatua. Parhaan osaston palkinnon sai Kannustalo Oy:n messuosasto. Kunniamaininta annettiin pinta-alaltaan tehokkaasti hyödynnetylle Lahden kaupunkiseudun osastolle, jonka informatiivisessa yleiskuvassa näkyy vahva yhteistyön henki.

Jan-Erik Anderssonin voittoisa ehdotus Tuli ja sade

Tampereen rantatunnelin ilmanvaihtopiippujen taidekilpailun on voittanut Jan-Erik Anderssonin ehdotus Tuli ja sade. Anderssonin työ oli jo kilpailun ensimmäisessä vaiheessa niin viimeistelty, että se vaati jatkossa oikeastaan vain hienosäätöä. Jani Ajo ja Akseli Leinonen olivat kehitelleet ehdotuksiaan ansiokkaasti, mutta niihin sisältyi edelleen joitakin taloudellisia tai toiminnallisia riskejä. Jan-Erik Anderssonin teoksen valinnan tärkein kriteeri oli taiteellisen idean kantavuus. Lisäksi pelkästään maalauksellisiin keinoihin perustuva esitystapa takaa hallitun ja helppohuoltoisen lopputuloksen, joka on verraten edullinen toteuttaa ja toimii ilman tekniikkaakin.

Sisällöllisesti Tuli ja sade muodostaa dialogisen teosparin. Santalahden piipun lähtökohtia ovat tuli ja tummanpunainen teollisuusarkkitehtuuri, Naistenlahdessa vesi ja järvimaisemat. Lähtökohdat on visualisoitu taitavasti käyttämällä vain yhtä ornamentaalista muotoa ja värien omaa ilmaisuvoimaa. Rytmiikka ja sommittelu on loppuun asti mietitty. Sama venytetty muoto synnyttää pisara-aiheena mielikuvan alas suuntautuvasta ja liekkinä ylös kohoavasta liikkeestä, jota tukee optisesti syntyvä liukuvärin vaikutelma. Tarpeeksi abstrahoituina aiheet eivät kuitenkaan muutu päälle käyviksi ja häiritseviksi, vaan kokonaisuus säilyy tyylikkäänä ja tasapainoisena.

Piippujen aiheet viittaavat omintakeisesti paikallisiin ominaispiirteisiin mutta tihkuvat samalla yhteistä kulttuurihistoriaa: kuva on uusi ja ennen näkemätön ja kuitenkin tuttu, lisäksi se symboloi onnistuneesti Tamperetta. Viestin kerroksellisuus inhimillistää teräsrakenteita sanan parhaassa merkityksessä ja täyttää erinomaisesti kilpailuohjelman vaatimukset. Lisäksi teokset tuovat kaupunkikuvaan energisyyttä, iloisuutta ja jopa leikkimieltä, johon julkisessa taiteessa ei ole totuttu.

Jani Ajon Sinisiirtymä oli saanut rinnalleen myös Santalahteen sijoittuvan punaruskean version. Ehdotuksen esitystapa oli erinomainen ja tekniset kysymykset huolellisesti pohdittuja. Tekniikan elinkaari, tehojen riittävyys ja huollon mutkikkuus nähtiin kuitenkin ongelmana.

Akseli Leinosen Saapumisen arvoitus miellytti rohkeudellaan. Kilpailun toisessa vaiheessa ehdotukseen oli suunniteltu kauniit kasveja kannattelevat rakenteet. Valaistussuunnitelmaa pidettiin onnistuneena ja teoksen tarinaa koskettavana ja omintakeisena. Kasvillisuuden elinmahdollisuudet nähtiin kuitenkin suurena riskinä.

Jatkoon päässeistä ehdotuksista ja niiden jatkokehittelystä maksettiin 5 000 € palkkio. Voittajalle maksetaan taiteilijapalkkiona teoksen toteutuksesta ja valvonnasta 30 000 € ja taidehankinnasta laaditaan kirjallinen kuvataiteen hankintasopimus.

Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja on museonjohtaja Taina Myllyharju Tampereen taidemuseosta ja jäseninä projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta, arkkitehti Eija Muttonen-Mattila Tampereen kaupungin Rakennusvalvonnasta, projektiarkkitehti Iina Laakkonen Tampereen Kaupunkiympäristön kehittämisestä, projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäinen Oy:stä, ylitarkastaja, arkkitehti Elina Viitanen ELY-keskuksesta sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeämät taiteilijajäsenet Pasi Rauhala, Tülay Schakir ja Frank Brümmel. Sihteerinä toimii kokoelmapäällikkö Tapio Suominen Tampereen taidemuseosta.

» Tampereen taidemuseo

Maakaapeleita asennetaan parhaillaan yli 8000 km vuodessa ja investointibuumi jatkuu vuoteen 2029 asti. Kaapeleita tulee entistä enemmän kaupunkien keskustojen ulkopuolelle ja jopa haja-asutusalueille, missä niihin ei ole aiemmin totuttu. Mikäli kaapelia vaurioitetaan kaivutöiden yhteydessä, aiheutuu vahingosta turvallisuusriskin lisäksi huomattavat kustannukset. Vuonna 2013 voimaan tullut laki velvoittaakin kaivutyöhön ryhtyjää selvittämään, sijaitseeko kaivualueella kaapeleita.