Yleiset uutiset

Fortum peruskorjaa Tainionkosken vesivoimalaitoksen Imatralla

Fortum tekee mittavat peruskorjaukset Vuoksen vesistössä sijaitsevan
Tainionkosken voimalaitoksen kahdelle koneistolle. Vuosina 2017 ja 2018
toteutettavan hankkeen työllisyysvaikutus on noin 15 henkilötyövuotta, ja sen
arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

“Peruskorjauksen myötä Tainionkoskelta saadaan jatkossa enemmän uusiutuvaa,
hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Kummankin peruskorjattavan koneiston teho
kasvaa neljällä megawatilla, ja voimalaitoksen kokonaisteho kasvaa nykyisestä
61,5 megawatista 69,5 megawattiin”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouni
Ahtiainen Fortumista.

Tainionkosken voimalaitoksen peruskorjaushanke sisältyy Fortumin vesivoiman
pohjoismaiseen investointiohjelmaan. Fortum investoi Suomen ja Ruotsin
vesivoimalaitoksiin noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Investointiohjelman
tavoitteena on lisätä vesivoimantuotannon kapasiteettia, parantaa
turvallisuutta ja turvata voimalaitosten hyvä käytettävyys.

Vuonna 1949 valmistuneessa Tainionkosken voimalaitoksessa on yhteensä neljä
koneistoa, joista kaksi peruskorjataan täydellisesti eli turbiinit ja
generaattorit uusitaan. Lisäksi uusitaan ykkös-, kakkos- ja kolmoskoneistojen
automaatio, turbiinien säätöjärjestelmä sekä laitoksen sähköjärjestelmiä.

Fortum saa vuoden 2015 aikana valmiiksi Vuoksen vesistössä sijaitsevan Imatran
voimalaitoksen kolmos- ja neloskoneistojen peruskorjauksen. Peruskorjaus nostaa
Imatran voimalaitoksen kokonaistehoa 14 megawatilla 192 megawattiin. Imatran
vesivoimalalaitos on peruskorjauksen jälkeen sekä teholtaan että
vuosituotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos.

Nykyisten vesivoimalaitosten peruskorjaukset ja niiden kautta saatava
sähkötehon lisäys on tärkeää säätövoimaa pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä.
Säätövoiman tarve kasvaa, kun yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan olosuhteista
riippuvaisella tuuli- ja aurinkovoimalla. Vesivoima on teknisesti ja
taloudellisesti paras ratkaisu sähkön saannin turvaamisessa kaikissa
olosuhteissa.

Nisulan jätevedenpumppaamon rakentaminen alkoi

Jyväskylän Energia panostaa jätevedenpumppaamon uudistamiseen 2,25 miljoonaa euroa JAO:n Viitaniemen kampuksen naapurissa. Tuomiojärven läheisyydestä ja pumppaamon suuresta tulovirtaamasta johtuen Nisulan jätevedenpumppaamo on Jyväskylän kriittisin pumppaamo.

Uusi pumppaamo rakennetaan nykyisen, 1977 käyttöönotetun, valkotiilisen viereen. Nykyinen pumppaamo puretaan uuden valmistuttua. Pumppaamosta tulee kapasiteetiltään edeltäjäänsä suurempi, mutta rakennuksen mallin, värin ja materiaalin säilyminen entisellään auttaa ympäristöön sulautumisessa.

Kevytväylä palaa muurin viereen toukokuussa

Hankkeeseen liittyy kevyen liikenteen väylän siirto puistoalueella kauemmas kadusta. Jalankulku on työmaan alkuvaiheen ajaksi siirretty tilapäisesti kulkemaan JAO:n pihan kautta kivimuurin takana. Kevyen liikenteen kulku palautetaan pihasta uudelle paikalleen muurin viereen toukokuun loppuun mennessä.

Kuluvalla viikolla (vko 16) työmaalla on kartoitettu sähkökaapeleiden paikat. Pumppaamon perustustöitä ja liitoksia tehdään tuetussa kaivannossa, jonka ponttaus alkaa viikolla 17.Työvaiheesta saattaa aiheutua pientä meluhaittaa ajoittain päiväaikaan noin kahden kuukauden ajan. Pohjarakennustöitä tehdään lähes yhdeksän metriä syvässä kaivannossa.

Uusi pumppaamo on valmis vuoden 2016 kesäkuussa. Putkiverkostoon tehtävien töiden vuoksi, joudutaan Nisulankadulle tekemään väliaikaisia liikennejärjestelyjä arviolta huhti-toukokuussa 2016.

Jyväskylän Energialla kehitetty pumppaamokonsepti

Jyväskylän Energialla kehitetty pumppaamomalli on aiempaa varmatoimisempi ja ympäristöystävällisempi, mm. päästöjen ja hajuhaittojen hallinnan sekä huollettavuuden suhteen. Jyväskylän Energia on toteuttanut samalla konseptilla myös Aholaidan, Korttajärven ja Matinmäen jätevedenpumppaamot.

Putkisto Nisulan jätevedenpumppaamolta Rajakadulle saakka on kahdennettu, jolloin toisen putken vaurioituessa voi pumppauksen kääntää toiseen.

Uuden pumppaamon käyttöiäksi on laskettu 50 vuotta. Pumppaamon Jyväskylän Energialle toteuttaa Skanska Infra Oy.

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt julkaistu rakentajien käyttöön

Energiatehokas rakentaminen vaatii yhteistyötä ja kokonaisuuksien hallintaa. Rakennuttajan tulee tehdä järkeviä päätöksiä ja pitäviä sopimuksia. Suunnittelijoiden on ymmärrettävä energiatehokkaan rakentamisen periaatteet ja osatekijät. Rakentajien on lopulta toteutettava suunnitelmat työmailla huolellisesti.

BUILD UP Skills Finland -hankkeessa on koottu energiatehokkaan rakentamisen parhaita käytäntöjä koulutuspaketiksi, joka sisältää kymmenen kalvosarjaa ja työmaaoppaan. Koulutuspaketissa pureudutaan erityisesti energiatehokkaan rakentamisen kahteen peruspilariin – tiiviiseen rakennukseen ja talotekniikan toimivuuteen.

Koulutuspaketissa on esitelty laadukkaan sekä kustannus- ja energiatehokkaan rakentamisen käytännöt. Aineistoista on hyötyä kaikille rakennusalalla toimiville. Ottamalla ne käyttöön rakennuksen käytönaikainen energiankulutus pienenee.
Sarjakuvamainen työmaaopas

Työmaaopas esittelee keskeisimpiä energiatehokkaan rakentamisen vaiheita havainnollisesti. Oppaassa on ohjeita muun muassa puuseinän eristämiseen mineraali- ja puhallusvillalla sekä muovieristeillä, talotekniikan läpivienteihin ja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen. Heidi Sumkinin havainnolliset piirrokset helpottavat asian sisäistämistä. Opas on helppo tulostaa kokonaisuutena tai yksittäisinä ohjekortteina.

Työmaaopas sopii käytettäväksi esimerkiksi työhön perehdyttämiseen tai erikoisurakoiden aloituspalavereissa. Opas on tehty ensisijaisesti ammattityövoiman täydennyskoulutuksen tarpeisiin, mutta sopii monipuolisesti eri rakennusalan toimijoiden käyttöön.
Kalvosarjoissa yksityiskohtaisia ohjeita

Koulutuspaketin kalvosarjojen aiheita ovat muun muassa rakennustyömaan sääsuojaus, rakenteiden energiakorjaukset ja kivitalon energiatehokkaat liitokset. Ne sisältävät yksityiskohtaisia teknisiä piirroksia liitoksista ja aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kalvosarjat soveltuvat parhaiten luokkahuoneopetukseen, mutta myös rakennusalasta hiukan tietävän itseopiskeluun. Rakennusalan kouluttajat ja opettajat voivat hyödyntää kalvosarjoja kokonaisuutena tai poimia käsiteltävään aihealueeseen sopivat osuudet.

Lataa maksuttomat materiaalit osoitteesta motiva.fi/BUSkoulutusmateriaalit

Meilahden peruskorjattu potilastorni avautuu potilaille

Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014-2015. Sairaala on nyt varusteltu, ja väistötiloissa olleet osastot palaavat sairaalaan tämän vuoden aikana kahdessa erässä

​Muutot käynnistyivät 13.4. Ensimmäisenä potilastorniin muuttavat huhtikuun aikana läheisessä vuodeosastosiivessä ja Kolmiosairaalassa väistössä olleet verisuonikirurgian, sydän- ja thoraxkirurgian, kardiologian ja neurologian toiminnot sekä Meilahden leikkaus- ja anestesiaosaston tiloissa väistössä olleet sydänkirurginen teho-osasto ja valvontaosasto.

Toinen muuttoaalto ajoittuu myöhäissyksyyn. Silloin Meilahteen palaavat Kirurgisen sairaalan tiloissa väistössä olleet vatsaelinkirurgiset vuodeosastot.

Tehohoidolle ja tehovalvonnalle lisää tiloja

Peruskorjauksessa erityisesti tehohoitoon ja -valvontaan on luotu lisäkapasiteettia, sillä raskasta tehohoitoa ja tehovalvontaa tarvitsevien potilaiden määrä on HUS-alueella kasvussa. Entisten teho- ja tehovalvontaosastojen lisäksi avataan uusi teho- ja tehovalvontaosasto 1. kerrokseen syyskuussa, minkä jälkeen osa nykyisistä tiloista remontoidaan. Täydessä laajuudessaan Meilahden tornisairaalan tehohoidon ja –valvonnan tilat ovat käytössä vuonna 2016.

– Lisääntyvällä tehohoitopaikkamäärällä voimme paremmin vastata väestön ikääntymisen ja toimenpide-/hoitoindikaatioiden laajenemisen aiheuttamaan lisäkysyntään. Tehohoidon paikkamäärä saadaan väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnalliselle tasolle, kertoo tehohoidon ylilääkäri, linjajohtaja Ville Pettilä.

Uudistuksia tukitoimintoihin

Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukitoiminnot on peruskorjauksen aikana suunniteltu uudelleen. Tavoitteena on uusien toimintamallien testauksella löytää sujuva, turvallinen, laadukas hoitoprosessi potilaalle sekä henkilöstölle toimintamalli, jossa kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Tukitoiminnoissa siirtyminen osastokohtaisista ratkaisuista keskitettyihin malleihin parantaa osaltaan mahdollisuuksia hyödyntää uudistettuja tiloja joustavasti. Uudistuksia tehdään mm. kalusto- ja ruokahuoltoon.

Tehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Meilahden tornisairaalan peruskorjauksessa toteutettiin monia energiatehokuutta merkittävästi parantavia ratkaisuja.  Energiatehokkuutta on parannettu mm. energiavirtojen kierrätyksellä ja talteenotolla, maalämpö- ja maakylmäjärjestelmien energiatuotolla sekä hyödyntämällä aurinkolämpöä.

Tornisairaalan julkisivu on suojeltu asemakaavalla. Tästä syystä uudistettuun sairaalaan rakennettiin kaksoisjulkisivu, jolla saatiin sekä parannettua rakennuksen energiatehokkuutta että säilytettyä suojeltu ulkoasu. Lisäksi rakennukseen vaihdettiin nykyaikaiset ikkunat. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen arvioidaan pienentyvän peruskorjauksen myötä noin 25 prosentilla ja sähköenergian viidellä prosentilla.

Tikkurila avaa uudenlaisen tuotantokonseptin mukaisen tehtaan Kazakstanissa

681883

Kuva Tikkurilan Kazakstanin tehtaalta

Tikkurila laajentaa tuotantoverkostoaan avaamalla huhtikuussa 2015 uuden tehtaan Almatyssa Kazakstanissa. Tehdas valmistaa rajattua valikoimaa vesiohenteisia kauppa- ja rakennusmaaleja paikallisten markkinoiden tarpeisiin.

“Tämä investointi tukee Tikkurilan kannattavan kasvun strategiaa. Paikallinen valmistus mahdollistaa liiketoimintamme kasvattamisen Kazakstanissa ja sen lähialueilla. Lisäksi hanke on erinomaisesti linjassa Kazakstanin vihreän talouden ohjelman kanssa”, toteaa Tikkurilan toimitusjohtaja Erkki Järvinen. “Kazakstanin talouskasvu on ollut varsin hyvää viime vuosina, ja uskomme maalinkulutuksen kasvavan nykyiseltä varsin alhaiselta tasolta. Lisäksi meitä tukee kazakstanilaisten lisääntyvä kiinnostus korkealuokkaisia, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita kohtaan.”

Tehdas on Tikkurilan kehittämän uudenlaisen tuotantokonseptin pilottihanke. Konsepti mahdollistaa tuotannon käynnistämisen uudella markkinalla nopeassa aikataulussa. Konseptille on ominaista verrattain pieni ja joustava tuotantoyksikkö, joka keskittyy valmistamaan rajattua määrää vesiohenteisia tuotteita. Alhainen alkuinvestointi sekä matalat käyttökustannukset pienentävät uudelle markkinalle menon riskiä. Investoinnin arvo on alle miljoona euroa.

“Tehtaassa hyödynnetään tehokasta toimintamallia ja uusia teknologioita. Kysynnän ja asiakastarpeen mukaan joustava tuotanto mahdollistaa hyvän asiakaspalvelun. Pientenkin erien valmistaminen onnistuu tehokkaasti ja toisaalta kapasiteettia pystyy lisäämään kohtuullisen helposti”, toteaa Tikkurilan toimitusketjusta vastaava johtaja Petri Miettinen. “Tehokkuutta tuo myös Kazakstanin tehtaan logistiikan, tuotannon ja hankintojen ohjaaminen Pietarista, missä meillä on paljon valmistusta. Lisäksi saavutamme säästöjä logistiikkakustannuksissa.”

Tikkurila on toiminut Kazakstanissa vuodesta 2006 lähtien, ja yhtiö työllistää siellä tällä hetkellä noin 30 henkilöä. Tikkurila on Kazakstanin markkinajohtaja premium-tuotteissa ja ensimmäinen länsimainen maaliyhtiö, joka aloittaa siellä paikallisen tuotannon. Kazakstan on järjestyksessään Tikkurilan kymmenes valmistusmaa.

 

Valtiolta 27 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja perusparannukseen

Liikunta-asioista vastaava puolustusministeri Carl Haglund on myöntänyt 27 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen. Avustuksilla tuetaan erityisesti laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euroa hankkeista ja myönsi nyt 24:lle eri hankkeelle tukena yhteensä 16 880 000 euroa. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisinvestointeja ministeriö tukee 2,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi aluehallintovirastoille myönnettiin yhteensä 7 720 000 euroa jaettavaksi edelleen niissä päätettäviin liikuntapaikkahankkeisiin.

Ministeriön avustukset kohdennettiin perusliikuntapaikkoihin, lähinnä uimahalleihin ja liikuntahalleihin. Suurimmat avustukset myönnettiin uimahallihankkeisiin. Valtakunnallisesti merkittävistä hankkeista avustuksen sai moottoriurheilukeskus KymiRing Iitissä ja Lahden urheilukeskuksen peruskorjaus vuoden 2017 hiihdon MM-kisoja varten.

Ministeri Haglund on ilahtunut siitä, että kaikki liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuodelle 2015 merkityt hankkeet ovat hakeneet avustusta ja niille se myös voitiin myöntää.

– Minusta tämä kertoo siitä, että kunnat, huolimatta taloudellisista vaikeuksistaan, ovat valmiit panostamaan liikunnan ja urheilun olosuhteisiin ja näkevät ne tärkeänä osana hyvinvointia. Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnan olosuhteiden rakentaminen ja kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin, sanoo Haglund.

Haglund toivoo, että aluehallintovirastojen avustuksilla voidaan tukea erityisesti lähiliikuntapaikkahankkeita. Avustuksia harkittaessa painopisteenä ovat arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien olosuhteiden kehittämistä ministeri pitää tärkeänä.

– Näin voimme valtionhallinnon taholta olla mukana ehkäisemässä eri-ikäisten liikkumattomuutta ja liikunnasta syrjäytymistä, toteaa Haglund. Toivottavaa on, että aluehallintovirastot pystyisivät osoittamaan merkittäviä avustuksia sellaisiin hankkeisiin, joilla on myös työllistävää vaikutusta.

Avustuksia varten Etelä-Suomen aluehallintovirastolle myönnettiin 3 450 000 euroa, Lounais-Suomen 650 000 euroa, Länsi- ja Sisä-Suomen 1 600 000 euroa, Itä-Suomen 700 000 euroa, Pohjois-Suomen 670 000 euroa ja Lapin aluehallintovirastolle 650 000 euroa.

Sweco mukana Tapiolan keskuksen monimuotoisessa uudistamisessa

aikqnlbubnrefo4ciiwo

Sweco on mukana Tapiolan keskuksen perusteellisessa ja poikkeuksellisen laajassa modernisoinnissa. Tapiolan perinteisen kaupunkikeskuksen uudistus on aloitettu jo vuonna 2009 ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 1 mrd. euroa.

Useasta osasta koostuvassa hankkeessa toteutetaan korkeatasoiset joukkoliikenneterminaalit, toimivat pysäköinti- ja huoltojärjestelyt, monipuoliset palvelut, asuinrakennukset sekä viihtyisät jalankulkualueet ja kohtaamispaikat.

Viihtyisä kaupunkikeskus on valmiina vasta 2020-luvulla, mutta hankkeen ensimmäinen vaihe alkaa olla jo takana.

Laaja projekti – paljon voitettuja haasteita

Sweco toimii pitkäkestoisen ja vaativan hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana. Ensimmäisen vaiheen projekteista Ainoa Kauppakeskus, Tapionaukion pysäköintilaitos sekä väliaikainen bussiterminaali ovat jo valmistuneet. Myös Suomen suurin yhdellä kertaa rakennettu kalliopysäköintilaitos 1663 lämpimällä autopaikalla alkaa olla rakenteiden osalta jo valmiina, mutta se avataan vasta ensi vuoden alkupuolella.

Iso suunnittelukokonaisuus, pitkä projekti ja sen varrella useasti vaihtuneet tekijät ovat tuoneet hankkeeseen haasteita, mutta vahvistaneet myös uusia toimintatapoja. ”Eri osapuolten vaihtuvuus johtuu monista luonnollisista tekijöistä, mutta hankkeelle tärkeät projektin hallinnasta vastaavat henkilöt ovat kuitenkin pysyneet tiimissä mukana. Meillä Swecolla uudet henkilöt saadaan nopeasti mukaan, kun suunnitteluperusteet ja työskentelyohjeet ovat jatkuvasti päivitettynä ja koko suunnitteluryhmän käytössä”, kertoo projektissa mukana oleva Swecon projektipäällikkö Henri Huoso.

Tapiola park kokonaisuudessaan valmistumassa

Tapiola parkista Tapionaukion pysäköintilaitos on jo valmiina ja käytössä. Se oli rakenteellisesti erittäin vaativa suunnittelukohde.

”Yhteensovittaminen muiden rakenteilla olevien hankkeiden sekä suojeltavien rakennusten kanssa oli haasteellista, koska muut projektiin liittyvät hankkeet olivat vasta hakemassa muotoaan. Alueen ympärillä on suojeltavien rakennusten lisäksi suojeltavia puita, jotka vaikuttivat työnaikaiseen pohjaveden hallintaan”, vastaava rakennesuunnittelija Jyrki Jauhiainen Swecolta kertoo.

Kohteessa on mukana kaikki perustamistavat; maanvaraiset-, pienpaalu-, suurpaalu-, kallionvaraiset seinä- ja pilariperustukset sekä kaivonrengasperustukset. Puolet lattioista on tehty maanvaraisena kuitubetonilattiana, toinen puoli 400-700mm paksuna vedenpainelaattana, joka pidetään paikoillaan vedennostetta vastaan kallioon jännitetyillä kallioankkureilla ja yläpohjan omalla painolla.

Kallioluolapysäköintihankkeessa suunnittelutyö on keskittynyt pysäköintitilojen suunnittelun lisäksi erilaisten yhteyksien, kuten ilmanvaihdon ja talotekniikan, tekemiseen. Kallioluolassa on myös massiivisilla rakenteilla ja paksuilla paineseinillä suunniteltu yhteisväestösuoja sekä Suomen ensimmäinen liukuporrasyhteys kallion sisältä suoraan kaupunkikeskuksen sydämeen.

”Varsinaisen pysäköintirungon muodostavat pilarit hallien sivuilla ja tasorakenteen vedenpitävästi jälkijännitetyt paikallavalupalkit ja -laatat.Koko runko on optimoitu käytettävyyden ja materiaalimenekin näkökulmasta kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti”, Henri Huoso kertoo.

Sweco mukana viemässä Tapiolaa kohti uutta kukoistusta

Uudistushanke jatkuu ja Sweco vie Tapiolaa kohti uutta kukoistusta. Liikenneratkaisut menevät maan alle ja myös Tapiolan uusi metroasema tulee kytkeytymään Tapiolan palveluihin ja bussiterminaalin saumattomasti. ”Liikenteen ja pysäköinnin saaminen maan alle mahdollistaa koko Tapiolan keskustan uudistumisen”, kertoo Jyrki Jauhiainen. ”Kun tähän lisätään vielä Ainoa Kauppakeskuksen monipuoliset palvelut, on Tapiola entistäkin houkuttelevampi paikka asua, yrittää ja viihtyä.”

Marian sairaala-alue uudistuu – tulossa asuntoja ja palveluita

bad88dd4-3bfb-4e74-a4af-992dc901b121-main_image

Marian sairaala-alue ilmakuvassa 2010.

Marian sairaala-alueelle etsitään uutta käyttöä. Täydennysrakentamista suunnitellaan sekä asumiseen että toimitiloille ja palveluille. Alue halutaan kytkeä paremmin ympäröivään kaupunkiin.

Sairaalatoiminta historiallisella alueella päättyi syksyllä 2014. Tyhjilleen jääneille säilyville rakennuksille etsitään uutta käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan myös sisätilojen osalta.

Mechelininkadun vilkas liikenne aiheuttaa haittoja erityisesti alueen lounaisosassa. Se edellyttää erityisratkaisuja täydennysrakentamisessa.

Alueen itäosa on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sinne on alustavasti suunniteltu sosiaali- ja terveysviraston monipuolista palvelukeskusta, jonne tulisi ryhmäkoteja muistisairaille sekä palveluita esimerkiksi kotona asuville ikääntyneille. Rakentamisajaksi on arvioitu vuotta 2023. Päätöstä toteuttamisesta ja toiminnoista ei ole vielä tehty.

Marian sairaalan alue halutaan kytkeä liikenteellisesti ja toiminnallisesti paremmin ympäröivään kaupunkiin. Lastenkodinkadun jatkeeksi ehdotetaan siltaa Baanan yli alueelle. Pohjoisesta avataan kulkuyhteys korttelin läpi. Mechelininkadun alittavaa polkupyörätunnelia sekä Porkkalankadun liikennejärjestelyjä tutkitaan.

Lisäksi keskustellaan Baanan eteläpään ja Työmiehenpuistikon kehittämisestä. Palvelukeskuksen kivijalkaan voi syntyä Baanan tasolle avautuvaa ja sitä elävöittävää toimintaa. Puisia sairaalarakennuksia voi olla mahdollista siirtää esimerkiksi Työmiehenpuistikkoon.

Meri-Rastilaan suunnitellaan lisää asuinrakentamista

6054a7ae-372c-4c3e-b366-0e6952d938f7-main_image

Suunnittelualueen rajaus. Asemakaavan muutos koskee metroaseman ympäristöä, liikekeskusta ja toria, nykyistä kerrostaloaluetta, katualueita sekä asuinalueen sisäisiä puistoja. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle kaavaillaan uutta asuinrakentamista. Tavoitteena on, että 10–15 vuoden kuluessa alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 300–4 600 asukkaalle. Uusille taloille etsitään rakentamispaikkoja metroaseman, liikekeskuksen ja torin ympäristöstä, puistoalueilta sekä asuintonteilta nykyisten rakennusten lomasta.

Kaupungin tavoitteena on saada lisää asuntoja erityisesti raideliikenteen varteen. Rastilan metroaseman ympäristössä asuu nykyisin noin 5 000 asukasta, kun esimerkiksi Vuosaaren metroaseman läheisyydessä asukkaita on yli 11 000.

– Täydennysrakentaminen toisi myös uusia asumisvaihtoehtoja nykyisille asukkaille, esimerkiksi esteettömiä asuntoja hissitaloissa, arkkitehti Linda Wiksten kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Wikstenin mukaan uusi rakentaminen täydentäisi lisäksi asuntojen omistus- ja kokojakaumaa. Täydennysrakentaminen voi olla myös keino rahoittaa osa nykyisten rakennusten remonteista.

Suunnittelussa selvitetään kaupan palveluiden ja pienyrittäjien tilojen lisäämistä sekä kaupungin palveluiden riittävyyttä – esimerkiksi koulun laajennus tai uusi päiväkoti voi olla tarpeen. Alueen keskeiset vetovoimatekijät halutaan säilyttää. Niitä ovat esimerkiksi vehreät kävelyreitit, yhteisöllinen leikkipuisto ja turvalliset reitit kouluihin.

Puistot, kadut ja aukiot kuntoon

Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen liittyy lisärakentamisen mahdollistavan asemakaavan lisäksi Helsingin lähiöprojektin koordinoima kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa alueen puistoja, aukioita, katuja ja metroaseman ympäristöä sekä edistää asukastoimintaa.

– Kun alueelle saadaan lisää asukkaita, myös ympäristön kehittämiseen on paremmat mahdollisuudet kohdistaa resursseja, projektipäällikkö Tero Santaoja Lähiöprojektista sanoo.

Halton Group osti yhdysvaltalaisen ilmanpuhdistusyhtiön

Suomalainen perheyhtiö Halton Group laajentaa teknologiaosaamistaan kansainvälisesti kasvavissa sisäilmastoratkaisuissa.  

Halton Group on ostanut yhdysvaltalaisen Air Scrubbers Inc:in, joka on erikoistunut ammattikeittiöiden ilmanpuhdistusratkaisuihin. Yhtiö sijaitsee Sandfordissa, North Carolinan osavaltiossa, ja sen liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Kaupassa koko yhtiön osakekanta siirtyi Haltonin omistukseen 27.3.2015 alkaen. Yhtiön toiminta siirtyy osaksi Halton Foodservice- liiketoiminta-aluetta. Halton Foodservice on erikoistunut ammattikeittiöiden sisäilmastoratkaisuihin ja toimitti vuonna 2014 sisäilmastoratkaisut noin 5000 ammattikeittiöön ympäri maailmaa.

”Air Scrubbers on terävästi fokusoitunut teknologiayritys, jonka osaaminen laajentaa kansainvälistä tuote- ja palvelutarjontaamme”, sanoo Halton Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen.

Yhdysvaltalaisyhtiön tuotteissa käytettyä elekrostaattista suodatustekniikkaa aiotaan jatkossa hyödyntää osana Haltonin kokonaisratkaisuja.

”Yrityskauppa tukee osaltaan Haltonin visiota kehittyä valittujen erityisalueidensa parhaaksi osaajaksi maailmassa. Tavoitteemme on edelleen vahva kasvu kaikilla liiketoiminta-alueillamme”, Halttunen toteaa.