Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen myönsi noin 1,2 miljoonaa avustuksina nuorisotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen 2015. Valtion talousarviossa on osoitettu määräraha nuorisotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen kohdistettuihin avustuksiin. Avustusta sai 13 hakijaa rakentamiseen ja peruskorjaukseen yhteensä 1 183 600 euroa. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista.
Määrärahasta avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät, kuntien hallinnassa olevat yhteisöt sekä nuorisolain tarkoittamat valtakunnalliset nuorisojärjestöt. Paikalliset yhdistyksille ja muille paikallisille toimijoille ei myönnetä avustuksia tässä yhteydessä.
Hakemuksia saapui yhteensä 18, joista yhdellä hakijalla oli kaksi hanketta. Hankkeet jakautuivat selkeästi isoihin – haettu satatuhatta euroa tai enemmän – ja pieniin, haettu alle satatuhatta euroa. Isoja hankkeita oli kaksi ja pieniä 16. Hakemuksia tuli selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
Päätöksissä on otettu huomioon paikallinen nuorisotilojen tarve sekä valtakunnallinen tasapaino. Isot hankkeet ovat Lahdessa ja Tampereella. Pieniä hankkeita on Tornionjoki-varresta Helsinkiin, eri puolilla Suomea. Kaikki tuettavaksi esitetyt tilat ovat ympärivuotisessa käytössä. Useat nuorisotilat tulevat koulujen yhteyteen tai muuten monikäyttöisiin paikkoihin. Myönnettyjen avustusten koko vaihteli 500 000 eurosta 1 600 euroon.
Rahavirta investointien jälkeen 0,9 (−5,1) miljoonaa euroa
Nettovelka 226,2 (212,0) miljoonaa euroa
Nettovelka/EBITDA 1,4x (1,2x)
RAMIRENTIN NÄKYMÄT VUODELLE 2015 ENNALLAAN
Ramirent arvioi markkinatilanteen pysyvän vaihtelevana vuonna 2015. Markkinatilanteen arvioidaan olevan haasteellinen erityisesti Suomen ja Norjan markkinoilla. Arvioimme vuoden 2015 liikevaihdon ja EBITA-liiketulosprosentin olevan paikallisissa valuutoissa vuoden 2014 tasolla.
AVAINLUVUT
1–3/15
1–3/14
Muutos
1–12/14
(milj. EUR)
Liikevaihto
140,6
137,5
2,2 %
613,5
Käyttökate (EBITDA)
28,6
31,7
−9,7 %
167,9
Osuus liikevaihdosta, %
20,3 %
23,0 %
27,4 %
EBITA-liiketulos1) ilman kertaluonteisia eriä
4,1
7,1
−42,0 %
71,5
Osuus liikevaihdosta, %
2,9 %
5,2 %
11,7 %
EBITA-liiketulos
4,1
7,1
−42,0 %
65,8
Osuus liikevaihdosta, %
2,9 %
5,2 %
10,7 %
Liiketulos (EBIT)
2,0
5,4
−63,5 %
58,1
Osuus liikevaihdosta, %
1,4 %
3,9 %
9,5 %
Tulos ennen veroja (EBT)
−0,2
3,2
−106,7 %
42,5
Osuus liikevaihdosta, %
−0,2 %
2,3 %
6,9 %
Emoyhtiön omistajille kuuluva
katsauskauden tulos
−0,0
2,6
−101,0 %
32,6
Tulos/osake, EUR (laimentamaton ja laimennettu)
−0,00
0,02
−101,0 %
0,30
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin
18,1
23,4
−22,7 %
144,6
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta
12,9 %
17,0 %
23,6 %
Rahavirta investointien jälkeen
0,9
−5,1
118,0 %
21,8
Sijoitettu pääoma kauden lopussa
520,3
545,1
−4,5 %
555,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %2)
12,9 %
13,9 %
12,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %2)
9,7 %
13,6 %
9,4 %
Nettovelka
226,2
212,0
6,7 %
227,1
Nettovelka/EBITDA2)
1,4x
1,2x
15,7 %
1,4x
Nettovelkaantumisaste, %
77,7 %
64,2 %
69,9 %
Omavaraisuusaste, %
38,6 %
43,8 %
43,7 %
Henkilöstö kauden lopussa
2 608
2 529
3,1 %
2 576
1) EBITA-liiketulos on liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
2) Rullaava 12 kuukautta
MAGNUS ROSÉN, RAMIRENTIN TOIMITUSJOHTAJA:
“Huolimatta haastavasta markkinatilanteesta kahdessa suuressa toimintamaassamme konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Ensimmäisen neljänneksen EBITA-liiketulos kuitenkin laski 4,1 (7,1) miljoonaan euroon eli 2,9 %:iin (5,2 %) liikevaihdosta. EBITA-liiketulokseen vaikutti negatiivisesti palveluliiketoiminnan osuuden kasvu, suurten ratkaisuprojektien aloituskustannukset, huolto- ja kunnossapitotoimintojen uudelleenjärjestelyt sekä hintapaine erityisesti Suomen ja Norjan konevuokrausmarkkinoilla. Palveluliiketoiminnan kasvattaminen on avainasemassa, kun haemme kestävää kannattavaa kasvua. Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,9 % ja oman pääoman tuotto oli 9,7 %, kun taloudellinen tavoite on 18 %. Pidämme vuoden 2015 näkymät ennallaan.
Emme ole tyytyväisiä nykyiseen kannattavuustasoomme. Jatkoimme ensimmäisellä neljänneksellä tehokkuusohjelmamme implementointia ja operatiivisen toimintamallin kehittämistä koko konsernissa. Tehokkuustoimenpiteet jatkuvat vuonna 2015 ja kannattavuusparannuksen arvioidaan pääosin toteutuvan vuonna 2016 ja siitä eteenpäin.
Liikevaihdon kasvu oli vahvinta Ruotsissa, jossa kasvua vauhditti kysyntä asunto- ja infrarakentamisessa. Huolimatta heikosta kysynnästä rakentamisen ja teollisuuden sektoreilla Suomen liikevaihto kasvoi hyvän aktiviteetin ansiosta Etelä-Suomen pienissä ja keskisuurissa projekteissa. Lisääntynyt hintapaine ja projektien kasvaneet käsittely- ja toimituskulut rasittivat kannattavuutta. Norjassa vaatimaton kysyntä talonrakentamisessa vaikutti negatiivisesti liikevaihtoon. Toimintojen uudelleenjärjestelyt kannattavuuden parantamiseksi jatkuivat neljänneksellä. Lisäksi öljyn hinnan lasku vaikutti heikentävästi kysyntään Norjan öljy- ja kaasuteollisuudessa. Ensimmäisen neljänneksen markkina-aktiviteetti Tanskassa pysyi vakaana, mutta kireä kilpailutilanne ja epäsuotuisa myynnin jakauma vaikuttivat kannattavuuteen negatiivisesti. Baltian maissa liiketoiminnan vahva kehitys jatkui ja sitä ruokki suotuisa kysyntä pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa. Europe Central -segmentissä saavutimme selvästi korkeamman EBITA-liiketuloksen edellisvuoteen verrattuna. Hyvä kehitys pohjautui suotuisaan kysyntään teollisuuden projekteissa Puolassa ja vahvaan liikevaihdon kasvuun Tšekin ja Slovakian liiketoiminnoissa. Korkea poliittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus jatkui Fortrentin markkinoilla Venäjällä ja Ukrainassa.
Jatkoimme ensimmäisellä neljänneksellä tarjontamme kehittämistä ratkaisuissa ja palveluissa täyttääksemme More Than Machines -asiakaslupauksen. Ensimmäisen neljänneksen aikana solmimme useita vaativia kokonaisratkaisuprojekteja strategiamme mukaisesti. Suurin sopimus allekirjoitettiin AMF Fastigheterin kanssa kokonaisratkaisusta Urban Escape -projektissa, joka sisältää toimistoja, hotelleja, liiketiloja ja muita rakennuksia Tukholmassa. Kokonaisratkaisu sisältää vuokrakoneiden ja -laitteiden sekä palveluiden tarjoamisen projektin aikana. Sopimus jatkuu vuoteen 2018 asti ja tilaus on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa muodostuen toimituksista AMF Fastigheterille ja muille yhteistyökumppaneille.
Olemme sitoutuneita saavuttamaan kestävää kannattavaa kasvua pitämällä asiakkaan etusijalla NextRamirent-kehitysohjelman kautta. Pyrimme ylläpitämään liiketoiminnan joustavuutta hajautetun tuote-, asiakas-, osaamis-, ja maantieteellisen portfolion kautta. Lisäksi jatkamme One Company -rakenteen kehittämistä mittakaavaetujen ja synergiaetujen saavuttamiseksi. Jatkamme ulkoistusmahdollisuuksien ja yritysostojen tavoittelua vahvan taloudellisen aseman ansiosta.
MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2015
Ramirent arvioi markkinatilanteen olevan haasteellinen Suomen konevuokrausmarkkinoilla vuonna 2015. Rakennusteollisuuden maaliskuussa 2015 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen markkinoiden arvioidaan laskevan 0,5 % vuonna 2015. Korjausrakentamisen kysynnän ennustetaan kasvavan ikääntyvän asuntokannan ja korjausrakentamiseen osoitettujen valtion tukien kasvun ansiosta. Markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan heikkona asuntojen uudisrakentamisen sektorilla erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Konevuokrauspalveluiden kysynnän arvioidaan paranevan toimitilarakentamisessa tiettyjen suurten kauppakeskus- ja teollisuusprojektien aloitusten myötä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) odottaa, että teollisuuden investoinnit kasvavat sekä tehdasteollisuudessa että energiasektorilla vuonna 2015.
Konevuokrausmarkkinoiden kysynnän arvioidaan paranevan Ruotsissa aktiviteetin kasvaessa kaikilla rakentamisen sektoreilla. Ruotsin rakennusteollisuuden (BI) maaliskuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 8,0 % vuonna 2015. Uusien asuntojen aloitusten odotetaan pysyvän korkealla tasolla erityisesti suurissa kaupungeissa jatkuvan asuntopulan takia. Toimitilarakentamisen arvioidaan kasvavan toimistojen ja kaupan alan rakentamisen kasvun tukemana. Hallituksen vuonna 2014 hyväksymä liikenneinfraohjelma tulee ruokkimaan infrarakentamisen aktiviteettia erityisesti Tukholman ja Göteborgin alueilla. Korjausrakentamisen odotetaan lisääntyvän myös vuonna 2015 kiinteistökannan jatkuvan kasvun ja ikääntymisen myötä. Konevuokrauspalveluiden kysynnän arvioidaan pysyvän vakaana Ruotsin eri teollisuuden sektoreilla.
Ramirent arvioi markkinatilanteen olevan haasteellinen Norjan konevuokrausmarkkinoilla vuonna 2015 johtuen lisääntyneestä epävarmuudesta makrotaloudessa yhdistettynä öljyn hinnan laskuun. Prognosesenteretin maaliskuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Norjan rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 3,7 % vuonna 2015. Asuntorakentamisessa markkinatilanne on vakiintunut ja rakentamisen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna 2015. Sekä uudis- että korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan toimitilarakentamisen sektorilla pääasiassa julkisen sektorin projektien ansiosta. Infrarakentamisen kasvua tukevat Norjan hallituksen elvytystoimenpiteet ja useat tie-, rata- ja metroprojektit. Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden keskusjärjestön mukaan öljy- ja kaasusteollisuuden investointien ennustetaan laskevan 11 % vuonna 2015.
Ramirent arvioi Tanskan markkinatilanteen säilyvän vakaana vuonna 2015. Tanskan rakennusteollisuuden (DB) helmikuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Tanskan rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 1,9 % vuonna 2015. Kysynnän korjausrakentamisessa ennustetaan heikkenevän selvästi tänä vuonna. Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan pysyvän vakaana hyvän kysynnän johdosta suurissa kaupungeissa. Markkinoiden aktiviteetin odotetaan paranevan hieman toimitilarakentamisessa johtuen pääosin lisääntyneestä rakentamisesta koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilla. Useiden liikenneinfrastruktuuriin liittyvien projektien arvioidaan tukevan markkinatilannetta.
Ramirent arvioi kokonaiskysynnän Baltian konevuokrausmarkkinoilla säilyvän vakaana vuonna 2015. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Baltian rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan hieman vuonna 2015. Virossa rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 4 % vuonna 2015. Rakennusprojektien odotetaan keskittyvän pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Viron alueelle. Latvian rakennusmarkkinoiden arvioidaan myös laskevan 4 % vuonna 2015. Asuntorakentamisen arvioidaan elpyvän, mutta toimitilarakentamisen ennustetaan laskevan vuonna 2015. Liettuassa rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1 % vuonna 2015. Kasvun moottoreina Liettuassa toimivat lisääntyvä asuntorakentaminen ja korjausrakentamisen korkea aktiviteetti. EU-rahoitteisten projektien arvioidaan ruokkivan aktiviteettia Baltian infra- ja korjausrakentamisen markkinoilla vuoden toisella puoliskolla. Öljyn hinnan laskulla arvioidaan olevan negatiivinen vaikutus energiasektorin projekteihin.
Ramirent arvioi konevuokrauspalveluiden kysynnän olevan Venäjällä vaatimatonta vuonna 2015. Öljyn hinnan lasku vaikuttaa negatiivisesti Venäjän talouteen ja rakentamiseen. Myös ruplan ja Venäjän rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikeuttavat talouskasvua Venäjällä. Merkittävä lähiaikojen riski on edelleen Ukrainan kriisin pitkittyminen ja laajentuminen. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaiseman ennusteen mukaan Venäjän rakennusmarkkinat supistuvat noin kaksi prosenttia vuonna 2015. Talonrakentamisen ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla suurten projektien tukemana, mutta infrarakentamisen arvioidaan laskevan selvästi. Ukrainassa rakennusmarkkinoiden suhdannetilanne on heikentynyt merkittävästi ja markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena koko vuoden 2015 ajan.
Ramirent arvioi kokonaiskysynnän Europe Central -segmentin konevuokrausmarkkinoilla paranevan vuonna 2015. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Puolan rakennusmarkkinoiden odotetaan kasvavan 7,1 % vuonna 2015. pääosin EU:n rahoittamat infrastruktuuriprojektit toimivat kasvun moottorina rakentamisen sektorilla. Markkinatilanteen arvioidaan olevan suotuisa asuntorakentamisessa uusien asuntoaloitusten kasvun myötä. Rakentamisen aktiviteetin arvioidaan jatkavan elpymistään toimitilarakentamisessa teollisuusrakentamisen tukemana. Markkinatilanteen odotetaan pysyvän vakaana korjausrakentamisessa. Korkean projektiaktiviteetin energia- ja muilla teollisuuden sektoreilla arvioidaan vauhdittavan konevuokrauspalveluiden kysyntää. Tšekin tasavallassa rakennusmarkkinoiden ennustetaan kasvavan 2,5 % vuonna 2015. Slovakian rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1,8 % vuonna 2015.
Empower AB on solminut merkittävän sopimuksen E.On Elnät Sverige AB:n kanssa. Sopimuksen mukaan Empower suunnittelee, asentaa ja rakentaa 90 kilometriä pitkän valokuitu-ukkosköyden (OPGW) Ruotsin eteläosassa sijaitsevien Nassjön ja Alvestan kuntien välille. Ukkosköysien asennukseen kaikkine laitteineen sisältyy lähes 500 pylvästä.
“Olemme tyytyväisiä saadessamme E.On:in uudeksi asiakkaaksemme, sillä projekti on avaus yhteen strategiseen kasvualueeseemme Ruotsissa. Pääsemme hyödyntämään kaikkia Empowerin tärkeimpiä vahvuuksia: noudatamme tiukimpia ympäristö-, työturvallisuus- ja laatustandardeja sekä kehitämme uusia työtapoja, joilla varmistamme projektin kustannustehokkaan ja modernin toteuttamisen”, toteaa Empowerin Sähköverkkodivisioonasta vastaava Timo Kiiveri (President).
Projekti kestää noin neljä kuukautta ja se alkaa kesäkuussa 2015.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja Empower -konsernin Sähköverkkodivisioona (Empower PN Oy) ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Fingridin Sodankylässä sijaitsevan Vajukosken 220/110/20 kV sähköaseman laajennuksen toteutuksesta. Sopimuksen arvo on noin kuusi miljoonaa euroa. Urakka sisältää uuden 220/110/20 kV -muunnon rakentamisen ja 110 kV-kytkinlaitokselle toisen pääkiskon rakentamisen.
Suomen sähkönsiirtoverkossa on meneillään mittava investointiohjelma. Fingrid rakentaa kuluvan vuosikymmenen aikana noin 2500 kilometriä lisää voimajohtoja sekä toistakymmentä uutta kantaverkon sähköasemaa. Investointiohjelma mahdollistaa tulevaisuuden uudet energiaratkaisut Suomessa. Vajukosken sähköasema on alueellisesti merkittävä, koska asemaan liittyy vesivoimalaitoksia sekä kaivosteollisuutta. Vajukosken asemalta on yhteys Ivalon sähköaseman kautta myös Norjan kantaverkkoon.
Hankkeen rakennustyöt alkavat toukokuussa 2015. Sähköaseman laajennetut osat otetaan käyttöön vaiheittain siten, että hanke on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2016 alkukesästä.
”Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyömme laajenemisesta Fingridin kanssa. Empower on jälleen mukana rakentamassa älykästä infrastruktuuria Suomeen”, toteaa Timo Kiiveri, Empowerin Sähköverkkodivisioonasta (Empower PN Oy).
Vakuutusyhtiö Pohjolan entisen pääkonttorin tontille suunnitellaan seitsemää tornimaista asuinkerrostaloa sekä kahta pienempää kerrostaloa. Uusia asuntoja tulisi noin 900 asukkaalle. Tontille on mahdollista sijoittaa myös päiväkoti ja tiloja muille palveluille.
Munkkivuoressa Lapinmäentie 1:ssä sijaitsevalle tontille on valmistunut asemakaavaluonnos, joka mahdollistaa muutoksen.
Kaavaluonnoksessa suurin osa uudesta rakentamisesta sijoittuu purettavien toimistorakennusten tilalle Huopalahdentien varteen. Korkein asuinkerrostalo on 16-kerroksinen. Vähintään puolet suunnitelluista asunnoista on yli 80 neliön kokoisia perheasuntoja.
Toimistorakennuksen näkyvin osa, A-torni on kaavassa suojeltu ja se säilyy liike- ja toimitilana. Myös piha-alue Lapinmäentien puolella on merkitty suojeltavaksi. Korttelin keskelle muodostuu uusi yhteinen piha-alue. Tontin pohjoisosaan rakennuksen jalustaan on varattu tilaa päiväkodille. Pysäköinti sijoittuu nykyisiin maanalaisiin tiloihin. Ajoyhteydet tontille säilyvät pääosin nykyisellään.
Tontin muutoksesta järjestettiin keväällä 2014 arkkitehtikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto JKMM ehdotuksellaan Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi valmistelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet tammikuussa 2015. Kaavaa on valmisteltu näiden perusteella.
Luonnoksesta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan asemakaavan muutosehdotus, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2015.
Kaavan valmistelija on tavattavissa tiistaina 12.5. klo 15–18 Munkkivuoren ostoskeskuksen ala-aulassa (Raumantie 1) Tapahtuma Facebookissa
Asemakaavaluonnos ja valmisteluaineistoa on esillä 5.5.–4.6.2015 mm. Munkkiniemen kirjastossa (Riihitie 22), info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2) sekä verkossa www.hel.fi/suunnitelmat. Kirjalliset mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 5.6.2015 Helsingin kaupungin kirjaamoon (helsinki.kirjaamo@hel.fi).
Kalajokinen Andament Group ja Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy ovat allekirjoittaneet toimistohotellin kiinteistöyhtiön perustamista koskevan sopimuksen. Kiinteistöyhtiö rakennuttaa Pyhäjoelle laadukkaista toimistotiloista koostuvan Energy Towerin.
– Tarkoituksena on saada saman katon alle esimerkiksi Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen yrityksiä, jotka tarvitsevat toimistotilaa. Tämä helpottaa alueella toimivien yritysten keskinäistä yhteistyötä ja tuo mukanaan synenergiaetuja, kertoo Andament Groupin toimitusjohtaja Jari Palviainen.
Ollinmäen teollisuusalueelle valtatie 8:n välittömään läheisyyteen nousevan Energy Towerin rakennustyöt on aloitettu, ja tilat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 3-kerroksinen kiinteistö on pinta-alaltaan noin 900 neliötä, ja tilat vuokrataan yrityksille erisuuruisina kokonaisuuksina. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on lähes 1,5 miljoonaa euroa. Tiloista on varattu jo tässä vaiheessa kolmasosa.
Yksi tulijoista on palveluyritys SOL.
– Suurhanke tarvitsee monenlaisia palveluita. Meiltä Energy Toweriin sijoittuvat sekä SOL Henkilöstöpalvelut että toimitilojen siivous- ja kiinteistöhuoltoon erikoistunut SOL Palvelut. Toimistohotellin yksi tärkeä etu on sen keskeinen sijainti, sanoo SOL Henkilöstöpalveluiden palvelujohtaja Marko Mertala.
– Toimistorakennus palvelee hyvin elinkeinoelämää ja suurhankkeita. Energy Towerissa toimivat yritykset ovat näkyvästi esillä vilkkaan valtatien ja teollisuusalueen risteyksessä, kertoo Pyhäjoen Teollisuusyhtiön toimitusjohtaja Veikko Björn.
Wise Group Finland Oy on 30.4.2015 allekirjoittanut sopimuksen, jolla yhtiö hankkii lahtelaisen LVI-Cad Oy:n koko osakekannan. Kaikki yhtiön 10 työntekijää jatkavat nykyisissä tehtävissään. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Visa Silvennoinen. Yhtiön pääomistajat Visa Silvennoinen ja Jyri Pirhonen tulevat Wise Groupin merkittäviksi osakkaiksi.
LVI-Cad Oy on erikoistunut asuntokohteiden LVI-tekniikkaan. Toimialoina ovat rakennuksen LVI-suunnittelu, työaikaiset valvontapalvelut sekä muut toimialan asiantuntijatehtävät. Yrityskaupan johdosta Wise Group on Suomen suurin asuntokohteiden teknisten suunnittelupalvelujen tarjoaja. Tekniseen suunnitteluun sisältyvät rakennesuunnittelu, LVI-suunnittelu ja sähkösuunnittelu.
Korjausrakentaminen on uuden korjausrakentamisbarometrin perusteella edelleen vilkasta. Kahdella kolmesta taloyhtiöstä on jokin korjaushankkeen tai sen valmistelun vaihe käynnissä. Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset, kasvuodotuksia on lähinnä pk-seudulla. Korjausrakentamisbarometri tuottaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden korjausrakentamisesta ja kiinteistönpidosta Suomessa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden 14. kerran toteuttamaan barometrikyselyyn tuli yli 2100 vastausta, joka on yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten.
Korjausrakentaminen vauhdissa – kasvunäkymä silti vain maltillinen
Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Korjausrakentamiseen ei kuitenkaan voi ennakoida voimakasta kasvua, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014.
Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kuluvan vuoden saldoluku* on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiselle.
Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia. Positiivisimmat/myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.
Yleisimmät korjauskohteet 2015: piharakenteet, putkistot, ikkunat ja ovet sekä märkätilat
Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe – hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai rakentamisvaihe – käynnissä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Rakentamis- ja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi.
Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta. Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.
Tulevan 5 vuoden aikana: ulkokuori korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden kärjessä
Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella. Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.
Hissien kohdalla ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit.
Rahoitusta saa varsin hyvin – keskimääräinen lainamarginaali 1,5 prosenttiyksikköä
Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain 9 prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista.
Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä.
Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012.
Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä.
Energiatehokkuustoimenpiteissä edelleen perusasioiden äärellä – suunnitelmallisessa energianhallinnassa parannettavaa
Taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.
Harmillista kuitenkin on, että vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Kulutusseurannan tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön strategia (tahtotila), joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.
Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.
Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.
Kiinnostusta lämpöpumppuihin ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin
Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja.
Apetit-konserniin kuuluva Avena Nordic Grain Oy investoi 1,3 miljoonaa euroa Kirkkonummella sijaitsevan Mildolan kasviöljynpuristamonsa pakkaamon laajentamiseen. Laajennus mahdollistaa pakattujen kasviöljytuotteiden myynnin kasvattamisen ja tuotevalikoiman laajentamisen nykyisestä. Pakkaamon kokonaiskapasiteetin nosto lisää myös tuotantoprosessin ja öljynpuristamon käyttöastetta ja tätä kautta toiminnan kokonaistehokkuutta.
Vuoden 2011 loppupuolella Kirkkonummella käyttöönotettu kasviöljypakkaamo on ylittänyt sille asetetut volyymitavoitteet ja lisännyt merkittävästi sekä pakattujen kasviöljytuotteiden myyntiä että puristamon käyttöastetta.
-Apetitilla on mahdollisuudet kehittyä Itämeren alueella nykyistä merkittävämmäksi pakattujen ja pakkaamattomien kasviöljytuotteiden tuottajaksi. Tavoitteemme on kehittää uusia, pidemmälle jalostettuja kasviöljytuotteita sekä Suomen suurimpana kasviöljyjen puristajana kehittää täysin kotimaisen rypsiöljyn markkinoita, sanoo Apetit Oyj:n toimitusjohtaja Juha Vanhainen.
Rakentamistyöt alkavat vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja pakkaamon laajennus on määrä ottaa käyttöön keväällä 2016.
Kuopioon suunnitteilla olevan Finnpulp Oy:n sellutehtaan investointihanke etenee aikataulussa. Metsäteollisuuden vaikuttajahenkilöiden alkuvuodesta julkisuuteen tuoma hanke on toteutuessaan kaikkien aikojen suurin suomalainen biotalous-investointi. Investoinnin suuruus on 1,4 miljardia euroa.
Finnpulpin kevään aikana toteuttama ensimmäisen vaiheen rahoituskierros onnistui odotetusti. Sen myötä yhtiö sai kolme uutta merkittävää sijoittajaa, jotka edustavat kotimaista metsä- ja teollisuusosaamista.
Toteutetun rahoituskierroksen päätyttyä Finnpulp aloittaa ympäristövaikutusten arviointiprosessin välittömästi. Finnpulp tekee tiivistä yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa, joka ryhtyy valmistelemaan hankkeen edellyttämää kaavoitusta.
Kuopioon suunnitellun tehtaan havusellun tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen sijainti itäisen Suomen puuvarojen keskellä on ihanteellinen yhtiön tulevan toiminnan kannalta.
Tehdas tulee olemaan maailman suurin havusellun ja mäntyöljyn tuotantoyksikkö. Lisäksi se tuottaa merkittävän määrän muita biotuotteita. Biosähköstä valtakunnan verkkoon toimitettava osuus tulee olemaan noin 1 TWh.
