Yleiset uutiset

Tänään päättyneillä Asuntomessuilla Vantaalla vieraili 10.7.–9.8. välisenä aikana yhteensä 138 748 maksanutta kävijää*. Päiväkohtainen kävijäennätys 7171 tehtiin torstaina 6.elokuuta.

– Tämän vuoden Asuntomessuilla asumisen ja rakentamisen tulevaisuuden ratkaisut nousivat erityisesti esiin. Messuilla nähtiin paljon innovatiivisia ratkaisuja, joita testataan ensimmäisiä kertoja Suomessa, kuten puukerrostalo, kierrätysmateriaaleja hyödyntäen rakennettu kerrostalo, sekä muun muassa pientalojen ekologiset toteutukset ja uuden tyyppiset tiiviiseen kaupunkirakenteeseen soveltuvat omakotitalot. Nämä messut olivatkin sisältönsä puolesta erittäin monipuoliset, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä ekologinen rakentaminen olivat tärkeä teema tämän vuoden Asuntomessuilla Vantaalla. Kivistön asuntomessualue tulee jäämään historiaan esimerkkinä pyrkimyksestä tiivistää kaupunkirakennetta, samalla kuitenkin huolehtien riittävän monipuolisista asunto- ja hallintamuodoista, vuokra-asuntoja sekä omakotitaloja unohtamatta.

– Kaupunkirakenteen tiivistäminen on Suomessa tulevaisuudessa välttämätöntä ja väistämätöntä. Meidän on edelleen parannettava yhdyskuntatehokkuutta sekä julkista liikennettä kestävän kehityksen edistämiseksi sekä kasvukeskusten asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Vantaan kaupunki on hienosti onnistunut kaikissa näissä tavoitteissa, Heiskanen jatkaa.

Näyttelykohteiden monipuolisuus nousee esiin myös Asuntomessujen kävijätutkimuksen toisessa väliraportissa. Sanoma Media Finland Oy:n tekemän kävijätutkimuksen väliraportin mukaan näyttelykohteiden monipuolisuutta pitää hyvänä tai erittäin hyvänä 86 prosenttia vastaajista.

Kävijätutkimuksesta käy ilmi myös, että 24,4 prosenttia kävijöistä on kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana ja 15,4 prosenttia matkailukohteena. Kävijätutkimuksen toisen väliraportin vastaukset on kerätty 10.-30. heinäkuuta välisenä aikana, ja tutkimukseen on ottanut osaa 4781 vastaajaa.

Messut olivat lähtölaukaus Kivistön uudelle asuinalueelle

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen toteaa, että kaupunki saavutti Asuntomessuilla tavoitteensa: kiinnostus Vantaata ja uutta Kivistön asuinaluetta kohtaan kasvoi, ja Vantaan kaupungin saama palaute Asuntomessutapahtumasta oli hyvää.

– Asuntomessut ovat olleet Kivistön uuden kaupunginosan upea alkupamaus. Messuvieraat löysivät hyvin uuden Kehäradan. Kiinnostusta herättivät myös tiivis ja kustannustehokas rakentaminen sekä yhdyskuntarakenteen uudet tekniset ratkaisut, kuten jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja kuskiton bussi. Olemme tyytyväisiä kävijöiltä saatuun hyvään palautteeseen, ja iloitsimme itsekin koko tapahtuman hienosta tunnelmasta, Nenonen kiittelee.

Rakentaminen messualueen ympäristössä jatkuu kiivaana ja Kivistön keskusta-alue, sisältäen asuntomessualueen, onkin jo noin 1000 asukkaan kotipaikka vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna Kivistöön valmistuu myös palvelurakennus Aurinkokivi, jossa sijaitsevat muun muassa alakoulu, päiväkoti ja neuvola. Kaupunkikeskuksen puolestaan tavoitellaan avaavan ovensa vuonna 2018. Tällöin alueen palvelutarjonta moninkertaistuu, kun yli 100 liikkeen kauppakeskus, hypermarketit, kirjasto, terveyspalvelut, majoituspalveluja ja bussiterminaali sekä uutta asumista rakentuu Kehäradan Kivistön aseman ympäristöön.

– Kivistö tulee olemaan tulevaisuudessa 30 000 asukkaan kaupunginosa. Tämä värikäs ja omaleimainen alue on Asuntomessujen ansiosta yhä useamman mielissä potentiaalisena asuinpaikkana, siitä olemme tietysti mielissämme, Nenonen sanoo.

*Lopullinen virallinen kävijäluku vahvistetaan noin kuukauden kuluessa MediaAuditFinland Oy:n (entinen Levikintarkastus Oy) suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen.

Alkusyksyllä Helsinkiin muuttaa jälleen tuhansia uusia opiskelijoita. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasilta asuntoa hakee 5000 opiskelijaa. Eniten hakijoita on soluasuntoihin (2300 hakemusta).

–       Asuminen jaetussa asunnossa on opiskelijalle edullinen ja yhteisöllinen tapa asua. Soluasumisen lisäksi myös asunnonhaku jo ennalta toisensa tuntevalla kaveriporukalla on hyvä vaihtoehto yhteisölliseen asumiseen, kertoo Hoasin asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Liina Länsiluoto.

Syksyllä elo-lokakuussa Hoasin asuntoihin muuttaa noin 2500 asukasta. Näistä noin 2000 asukkaalle on jo solmittu vuokrasopimus, mutta asuntotarjouksia tehdään vielä elokuun aikana satoja.

–       Tällä hetkellä lähetämme asuntotarjouksia asunnoista, joihin pääsee muuttamaan syyskuussa tai lokakuussa. Opiskelijoiden tekemien irtisanomisilmoitusten pohjalta asuntoja vapautuu jatkuvasti, Länsiluoto kertoo.

Asuntopulan helpottamiseksi Hoasilla kokeillaan elokuussa normaalia lyhyempää irtisanomisaikaa. Jos opiskelija haluaa muuttaa pois Hoasin asunnosta elokuun lopussa, hän voi irtisanoa asuntonsa kuun puoliväliin saakka.

Kokeilulla pyritään vapauttamaan mahdollisimman paljon asuntoja syyskuussa opintonsa aloittaville opiskelijoille.

Hoas rakennuttaa lisää opiskelija-asuntoja Jätkäsaareen

Hoas pyrkii helpottamaan opiskelijoiden asuntotilannetta rakentamalla jatkuvasti lisää asuntoja. Vuodenvaihteessa 2015–2016 Helsingin Jätkäsaareen osoitteeseen Hyväntoivonkatu 6 valmistuu koti yli 150 opiskelijalle.

Sukupolvien kortteliksi kutsutun kohteen ideana on tuoda yhteen eri-ikäisiä ihmisiä opiskelijoista senioreihin. Kortteliin tulee kaikkiaan 262 asuntoa, jotka sijaitsevat kolmessa talossa: Hoasin vuokratalossa asuu etupäässä yksin asuvia nuoria opiskelijoita (102 asuntoa), Asuntosäätiön HITAS-omistustalon isommissa asunnoissa enemmän perheitä (47 asuntoa) ja Setlementtiasuntojen vuokratalossa eri-ikäisiä yksinasuvia, pariskuntia ja pienperheitä (113 asuntoa). Hoasin talo valmistuu ensimmäisenä, noin vuotta muita taloja aiemmin. Koko korttelin arvioitu valmistumisaika on vuoden 2016 lopulla.

–       Hoasin tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden asuntotilannetta Helsingin seudulla. On hienoa, että voimme samalla edistää yhteisöllistä ja mukavaa asumista, joka tuo eri-ikäisiä ihmisiä yhteen, kuvailee Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Sukupolvien korttelin suunnittelussa on mietitty monella tapaa sitä, miten kortteli voi tukea yhteisöllisyyden syntymistä. Korttelin monipuoliset yhteistilat ja rakenne kutsuvat asukkaita tekemään yhdessä. Korttelissa aloittaa talojen valmistuttua korttelivalmentaja, joka auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Korttelissa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia, joiden järjestämisessä korttelivalmentaja auttaa.

–       On jännittävää nähdä, minkälainen tunnelma kortteliin syntyy. Tiloilla pyritään hyvät puitteet yhteisille tapahtumille – toivottavasti asukkaat löytävät omanlaisensa tavat käyttää niitä hyväksi, Tarhio pohtii.

Sukupolvien korttelin vuonna 2010 alkaneessa kehitystyössä ovat olleet mukana monialaisen yritysjoukon lisäksi Aalto-yliopisto, Tekes, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki.

Atrian uusi sikaleikkaamo Nurmossa parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa tuotteiden jäljitettävyyden

Atria investoi Nurmon sikaleikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 36 miljoonaa euroa.

Nurmon nykyisen sikaleikkaamon yhteyteen rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan ja automatisoidaan viimeisintä tuotantotekniikkaa hyödyntäen. Uusia tuotantotiloja rakennetaan noin 4500 m2. Hanke käynnistyi tammikuussa 2015 ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tämä investointi on iso panostus suomalaiseen ruuan tuotantoon. Atria haluaa omalta osaltaan varmistaa, että suomalainen kuluttaja voi tulevaisuudessakin syödä Suomessa tuotettua ja valmistettua ruokaa.

Uusinta teknologiaa

Investoinnin myötä Nurmon sikaleikkaamon tuottavuus ja kannattavuus paranee merkittävästi. Investoinnin arvioidaan tuovan noin 8 miljoonan euron vuosittaiset säästöt leikkaamon toimintaan. Tuotantolinjoja automatisoidaan uusinta leikkaamoteknologiaa hyödyntäen. Uuden teknologian hyödyntäminen parantaa myös tuotannon laatu- ja tuoteturvallisuusolosuhteita. Lisäksi raskaita työvaiheita pystytään automatisoimaan, parannetaan työergonomiaa ja työturvallisuutta.

Alkuperällä on väliä

Uusi teknologia mahdollistaa lihan tilakohtaisen jäljitettävyyden laajentamisen entisestään. Atrialla on tällä hetkellä muutamia sianlihasta valmistettuja tuotteita, joissa käytetyn lihan tuotantotila on merkitty pakkaukseen. Tulevaisuudessa tilakohtaiset pakkausmerkinnät voidaan toteuttaa myös aikaisempaa pienemmissä lihaerissä. Kuluttajille voidaan jatkossa kertoa yhä useammin lihan tuottaneen tilan nimi kuluttajapakkauksessa.

Lihan alkuperän merkintä lisää tuntuvasti atrialaisen sikaketjunläpinäkyvyyttä. Se on oleellinen osa Atrian vastuullista toimintatapaa;tapaa, jota suomalaiset arvostavat.

Hankkeen toteuttajat

Nurmon sikaleikkaamohankkeen pääurakoitsija on Peab Oy, joka vastaa myös rakennusurakasta.

Muut urakoitsijat ovat:

–Maanrakennusurakoitsija: Pelanderin Kaivuu Oy

–Betonielementtiurakoitsija: Betset Oy

–Teräsrakenneurakoitsija: MR Steel Oy

–Kylmätilaelementtiurakoitsija: Hermetel Oy

–Lattiapinnoiteurakoitsija: Kotek Factory Service Oy

–Betonikaton korjausurakka: Kotek Factory Service Oy

–Sähköurakoitsija: Kaunisto Yhtiöt Seinäjoki Oy

–Putkiurakoitsija: Caverion Suomi Oy

–Ilmanvaihtourakoitsija: Peltisepänliike Nykänen Ky

–Kylmäliuosputkiurakoitsija: Are Oy

–Kylmälaiteurakoitsija: Johnson Controls Finland Oy

–Rakennusautomaatiourakoitsija: Honeywell Oy

Hankkeen suunnittelijat :

–Pääsuunnittelu: Contria Oy

–Arkkitehtisuunnittelu: Liark Oy

–Rakennesuunnittelu: Contria Oy

–Geotekninen suunnittelu: Aluetekniikka Oy

–Talotekniikkasuunnittelu: RE – Suunnittelu Oy

Prosessisuunnittelu ja tietojärjestelmämääritykset on tehty pääasiassa atrialaisin voimin.

Sikaleikkaamon päälaitetoimittaja on tanskalainen Attec A/S, joka on kehittänyt ja toimittanut leikkaamolaitteita vuosikymmenet. Attecilla on vahvaa osaamista niin raudan, kuin automaatiolaitteiden osalta. Attec on johtava leikkaamolaitteiden valmistaja ja on toimittanut leikkaamolaitteistoja ympäri maailman.

Tuuliniittyyn rakennetaan puisia rivi- ja kerrostaloja. Korkein niistä on 12-kerroksinen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy

Tapiolan keskuksen tuntumaan tulee uusi Tuuliniityn asuinalue, jossa pääasiallisena rakennusmateriaalina on puu. Taustalla on Espoon kaupungin vuosi sitten laadittu puurakentamisen edistämisohjelma. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 21 500 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa asuntoja noin 500 ihmiselle.

Tuuliniityn uusi puurakentamisalue sijaitsee Tapiolan tenniskeskuksen länsipuolella. Uuden alueen ja Hakalehdon asuntoalueen väliin rakennetaan puron varteen korkeatasoinen puistoalue.

Alueelle tulee 4-6 -kerroksisia kerrostaloja ja puiston reunaan kaksikerroksisia rivitaloja. Alueen pohjoiskärkeen rakennetaan 12-kerroksinen puukerrostalo, johon tulee opiskelija-asuntoja. Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu näin korkeaa puukerrostaloa. Alueen eteläpuolella on näyttävä puurakenteinen toimistotalo (FMO-talo).  

Alueen suunnittelussa on lähtökohtana ollut perinteinen tapiolalainen periaate, jossa eri osa-alueille on rakennettu sekä kerros- että rivitaloja ja lisäksi korkeampiakin rakennuksia maamerkiksi. Kaavan mahdollistama 12-kerroksinen puukerrostalo toimii Tuuliniityn alueen maamerkkinä.

Asukkaiden pysäköintipaikat sijoitetaan pihakannen alle. Alueen pohjoispäästä rakennetaan kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli Tapiolan keskukseen.

Tuuliniityn alueen omistaa kaupunki. Alue on varattuna suunnittelua varten Asuntosäätiölle, joka on perinteinen Tapiolan alueen rakennuttaja, ja Metsäliitto Osuuskunnalle, joka panostaa puurakentamisen kehittämiseen.

Kaupunki ja edellä mainitut yritykset järjestivät alueen suunnittelusta vuonna 2013 arkkitehtuurikilpailun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Alueen asemakaava on laadittu voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Tavoite on, että Tuuliniityn alueen rakentaminen aloitetaan vuonna 2016, jolloin Tapiolan keskuksen kehittämisessä on tärkeä vuosi. Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016 ja 2 000 autopaikan keskuspysäköintilaitos jo maaliskuussa 2016.

Tenniskeskus jatkaa toistaiseksi toimintaansa alueella, mutta aikanaan myös sen paikalle rakennetaan asuntoja.

Kaupunginhallitus käsittelee Tuuliniitty II asemakaavaa 10. elokuuta. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto.

Vantaan asuntomessualueella Kivistössä sanapari kestävä kehitys ei jää vain sananhelinäksi. Ekologisesti kestävä arki on tehty alueella mahdolliseksi monella tapaa.

– Alueen suunnittelussa ja asemakaavoissa on edellytetty rakennusten hyvää ekotehokkuutta ja rakennusmateriaalien kestävyyttä. Esimerkiksi julkisivuilta vaaditaan yli sadan vuoden kestävyyttä, kertoo Kivistön kaavoituspäällikkö Lea Varpanen .

– Messualueelle toteutetun puukerrostalon, PuuMeran, hiilijalanjälki on muun muassa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen sekä materiaalivalintojensa ansiosta alle puolet keskimääräisen kerrostalon hiilijalanjäljestä. Opaali -nimisessä kerrostalossa puolestaan on pystytty kierrätetyillä, ympäristöystävällisillä materiaalivalinnoilla pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä. Kohteessa on käytetty kierrätyslasia, hamppubetonia ja osassa julkisivua käsittelemätöntä puuta, Varpanen listaa esimerkkejä.

Hulevedet hallintaan ja auringon energia talteen

Kivistössä hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti. Kvartsijuonenpuiston eteläosaan toteutetaan laaja hulevesien imeytysallas. Altaan rakentaminen alkaa Asuntomessujen jälkeen. Pienimuotoinen imeytysallas löytyy myös Tiikerinsilmän aukiolta.

– Hulevesiä viivytetään ja haihdutetaan luonnonmukaisesti viherkatoilla, joita löytyy niin pientaloista kuin keskustan tulevista pysäköintitaloistakin. Lisäksi pihoilla on erilaisia hulevesien imeytys- ja viivytysaltaita ja kaduilla hulevesiuomia.

Messukohteista löytyy monipuolisesti esimerkkejä uusiutuvan energian käytöstä: aurinkokeräimiä, maalämmön hyödyntämistä sekä kokonaan puulla lämpiävä talo. Aurinkopaneelit tulevat myös Kivistöön vuonna 2016 valmistuvaan palvelurakennukseen, Aurinkokiveen, jossa tulee sijaitsemaan muun muassa alakoulu, päiväkoti ja neuvola.

Energiatehokkuutta alueella edistetään katuvalaistuksenkin kautta, sillä se on toteutettu led-valaisimilla. Lisäksi Kvartsijuonenpuiston valaistuksessa on aikakatkaisin.

Arki sujuu ilman autoakin ja pihoilla viljellään

Kivistön juna-asema ja kattava pyöräteiden verkosto tekevät vähäpäästöisen liikkumisen Kivistössä helpoksi. Alueella onkin haluttu kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen sujuvuuteen.

Jätteet Kivistön uusissa keskustakortteleissa, asuntomessualue mukaan lukien, kulkevat maanalaisia putkia pitkin läheiselle jäteasemalle. Tämäkin vähentää osaltaan raskaiden ajoneuvojen liikennettä alueella ja lisää näin myös katujen ja pihojen turvallisuutta.

Kivistön asuntomessualueella on haluttu kannustaa myös kotipihaviljelyyn, ja viherhuoneitakin toteutetaan moneen messukohteeseen.

Messualueella sijaitsevan Kvartsijuonenpuiston luoteisreunalla sijaitsee lisäksi palstaviljelyalue ja omenapuutarha.
– Vaikkapa pysäköintilaitosten katoillakin on mahdollista harrastaa kaupunkiviljelyä, muistuttaa Varpanen.

 

Centrian, JEDU:n ja OY Oulun Eteläisen instituutti selvittävät yhteistyössä Oulun Eteläisen, Keski-Pohjanmaan ja Raahen seudun rakennustuoteteollisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Centria tutkimus ja kehitys, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutti käynnistävät yhteisen projektin selvittääkseen Oulun Eteläisen, Keski-Pohjanmaan ja Raahen seudun rakennustuoteteollisuuden nykytilaa sekä laatiakseen vuoteen 2025 ulottuvan kehittämissuunnitelman. Centrian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Vesa Martinkaupin mukaan hankkeen tavoitteena on määritellä keskeisimmät toimenpiteet, joilla alueen rakennustuoteteollisuutta kyetään vahvistamaan.

Erityisenä painopisteenä selvityksessä etsitään toimenpiteitä, joilla elinkeinoelämä ja julkiset toimijat voivat tiivistää yhteistyötä koulutuksessa ja soveltavassa tutkimustoiminnassa. Laadimme vuoden loppuun mennessä rakennustuoteteollisuuden kehittämisen tiekartan vuoteen 2025, Martinkauppi jatkaa.

Tiekartta sisältää keskeisimmät kehittämistoimet yrityskehitykseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Tavoitteena on osaltaan kannustaa yrityksiä lisäämään panostuksiaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, kertoo kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski, Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutista.

Yritykset keskeisessä roolissa kehitystarpeiden määrittelyssä

Rakennustuoteteollisuus on erittäin merkittävä teollisuudenala Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla, sillä se työllistää arviolta noin 4000 henkilöä. Ala onkin tunnistettu yhdeksi vuoteen 2020 ulottuvan Oulun Eteläisen alueen osaamisstrategian kuudesta keskeisimmästä kehittämisen kohteesta.

Yleensä tämän teollisuudenalan yrityksiä ja tuotteita on totuttu tarkastelemaan erikseen valmistusmateriaalin mukaan, mutta tällä projektilla kehitystarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Hyvin harva rakennus on valmistettu pelkästään puusta, metallista, kivestä tai betonista, joten rakennustuotteiden tarkasteleminen yhtenä kokonaisuutena on mielekästä, toteaa JEDU:n aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja Matti Peltola. Kehittämisen tiekartan pohjatiedon keräämisessä yritysten rooli on merkittävä. Tulemme olemaan tämän syksyn aikana yhteydessä yhteensä 50 alueen rakennustuoteyritykseen.

Rahoitus Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja alueen seutukunnilta

Rakennustuoteteollisuuden nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla -hanketta koordinoi Centria-ammattikorkeakoulu Oy.  Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä osallistuu nykytilan kartoitustyöhön. Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutti on mukana tukemassa hankkeessa laadukkaan ja luotettavan selvitystyön sekä oikeiden johtopäätösten tekemistä. Tulevaisuuden kehittämispotentiaalin määrittämisessä hanketoimijoita avustaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 000 euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta tulevan Euroopan unionin aluekehitysrahaston osuus on 70 %. Haapaveden-Siikalatvan, Kaustisen, Kokkolan, Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat osallistuvat hankkeen rahoitukseen kukin 5 000 euron panoksella. Hanke kestää joulukuun 2015 loppuun.

Uudellamaalla toimivien yritysten odotukset tulevan syksyn talousnäkymistä ovat edelleen vaatimattomat. Poikkeus on rakennusteollisuus, jonka suhdannekuva on kirkastunut.

Heinäkuussa tehdyn EK:n Suhdannebarometrin mukaan elpymistä ei ole nähtävillä.

”Viime kuussa lähes joka viides teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä odotti suhdanteiden paranevan, vaikka tilaustilanne ja kannattavuus ovat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna heikommat. Investointeja sen sijaan tehdään hieman enemmän kuin vuosi sitten”, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen .

Uudenmaan suhdannetilanne käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometrista. Heinäkuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi 352 uusmaalaista yritystä, jotka työllistävät 116 000 henkeä.

Suhdannebarometrin mukaan suhdannekäännettä ei voi jäädä odottamaan, sillä sellaista ei Uudellamaalla eikä koko Suomessakaan ole näköpiirissä.

”Kaikkea kasvua on tuettava ja pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä”, Pakarinen vaatii.

Vaihtelu palvelualojen suhdanneodotuksissa suuri

Palveluita myyvien yritysten suhdannetilanne on heikko.

”Nyt ollaan samalla tasolla kuin finanssikriisin jälkeen. Ennustuksissa on tosin päästy plussalle eli elpymistä odottavia yrityksiä on hieman enemmän kuin tilanteen heikkenemistä odottavia,” Pakarinen kertoo.

Palvelualalla huolestuttaa erityisesti työpaikkojen määrän väheneminen.

”Palveluala on alueen suurin työllistäjä, joten työttömyyden kasvu iskee erityisesti Uudellamaalla. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on kuitenkin merkittävä, esimerkiksi ict- ja viestintäala kasvattavat tuotantoaan ja henkilöstöään, mutta heikosta kysynnästä kärsivä kaupan ala aikoo edelleen pienentää työvoimaansa.”

Poikkeuksen työvoiman kysynnässä tekee rakennusteollisuus, joka jopa kärsii ammattitaitoisen työvoiman rekrytointiongelmista.

Pohjoismaiden johtava talotekninen asennus- ja kiinteistöhuoltoyhtiö Bravida laajentaa toimintaansa Suomessa. Bravida ostaa Halmesvaara Oy:n, joka työllistää noin 110 ammattilaista. Pääkaupunkiseudulla toimivan konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 22,6 miljoonaa euroa.

Yritysoston myötä Bravida saa vahvan jalansijan tärkeillä pääkaupunkiseudun markkinoilla. Halmesvaaran osto tuo osaamista erityisesti lvi-palveluiden puolelle.

• Bravidan strategia on kasvattaa Suomen liiketoimintoja edelleen. Halmesvaara vahvistaa toimintaamme pääkaupunkiseudulla ja täydentää erinomaisesti palveluitamme, Bravida Suomen toimitusjohtaja Marcus Karsten sanoo.

Halmesvaaran liiketoiminnot siirtyvät Bravidan Suomen tytäryhtiöön, jonka toimitusjohtaja on Marcus Karsten. Halmesvaaran henkilöstö jatkaa yrityskaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä.

• Yrityksen kasvun kannalta Bravidan kiinnostus oli avainasemassa. On hienoa, että henkilökuntamme osaamiseen luotetaan ja se vahvistaa Bravidan toimintaa pääkaupunkiseudulla, Halmesvaara Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Lipsanen sanoo.

Halmesvaaran myyjiä ovat Vesa Lipsanen, Turo Levänen, Ariel Nemes, Poju Zabludovicz, Timo Savimäki, Peder Biese, Lauri Ratia, Heikki Lamminaho, Petri Nikula ja Matti, Timo ja Ulla Halmesvaara. Yrityskauppa vaatii vielä Suomen kilpailuviranomaisten

Huhti-kesäkuu 2015 lyhyesti

• Liikevaihto laski toisella neljänneksellä 7,0 prosenttia 179,5 miljoonaan euroon (4-6/2014: 192,9).
• Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 28,6 (32,2) miljoonaa euroa eli 15,9 (16,7) prosenttia liikevaihdosta.
• Liikevoitto (EBIT) oli 30,9 (32,5) miljoonaa euroa eli 17,2 (16,8) prosenttia liikevaihdosta.
• Osakekohtainen tulos oli 0,52 (0,56) euroa.

Tammi-kesäkuu 2015 lyhyesti

• Liikevaihto laski 6,5 prosenttia 312,7 miljoonaan euroon (1-6/2014: 334,4).
• Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 43,9 (45,3) miljoonaa euroa eli 14,0 (13,5) prosenttia liikevaihdosta.
• Liikevoitto (EBIT) oli 46,2 (46,3) miljoonaa euroa eli 14,8 (13,8) prosenttia liikevaihdosta.
• Osakekohtainen tulos oli 0,82 (0,73) euroa.

Tilikauden 2015 ohjeistus ennallaan

• Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta.

Avainluvut
(Milj. euroa)	4-6/ 2015	4-6/ 2014	Muutos-%	1-6/ 2015	1-6/ 2014	Muutos-%	1-12/ 2014
Tuloslaskelma
Liikevaihto	179,5	192,9	-7,0 %	312,7	334,4	-6,5 %	618,4
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä	28,6	32,2	-11,3 %	43,9	45,3	-3,0 %	64,2
Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä	15,9 %	16,7 %		14,0 %	13,5 %		10,4 %
Liikevoitto (EBIT)	30,9	32,5	-4,7 %	46,2	46,3	-0,2 %	63,7
Liikevoitto-% (EBIT-%)	17,2 %	16,8 %		14,8 %	13,8 %		10,3 %
Tulos ennen veroja	28,9	30,4	-4,9 %	46,3	42,2	9,7 %	63,3
Katsauskauden tulos	23,0	24,9	-7,6 %	36,3	32,2	12,7 %	48,3
Muita keskeisiä tunnuslukuja
Tulos per osake, euroa	0,52	0,56	-7,6 %	0,82	0,73	12,8 %	1,10
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), %, rullaava	22,8 %	25,7 %		22,8 %	25,7 %		22,9 %
Rahavirta investointien jälkeen	-7,2	-7,0	-2,5 %	-20,8	-11,9	-75,5 %	49,9
Korollinen nettovelka kauden lopussa				101,8	97,0	-5,0 %	47,4
Nettovelkaantumisaste (gearing), %				51,4 %	48,5 %		24,6 %
Omavaraisuusaste, %				40,9 %	41,1 %		49,5 %
Henkilöstö kauden lopussa				3 300	3 340	-1,2 %	3 142

 

Toimitusjohtaja Erkki Järvinen:

“Markkinatilanteessa ei tapahtunut merkittävää muutosta toisella vuosineljänneksellä. Läntisen toiminta-alueemme kehitys oli vakaata, kun taas idässä tilanne jatkui vaikeana. Koko konsernin liikevaihto laski heikkojen valuuttojen ja Venäjän alhaisen kysynnän seurauksena.

Venäjän tilanteessa ei tapahtunut muutoksia toisella neljänneksellä. Heikolla Venäjän ruplalla oli edelleen merkittävä kielteinen vaikutus SBU Eastin euromääräiseen liikevaihtoon, minkä lisäksi myyntivolyymien lasku jatkui molemmissa pääbrändeissämme. Tiukasta kilpailutilanteesta ja heikosta ostovoimasta johtuen päätimme pidättäytyä myyntihintojen korotuksista Venäjällä toisen neljänneksen aikana. Tarkasta kulujenhallinnasta huolimatta SBU Eastin kannattavuus jäi selvästi vertailukautta alhaisemmaksi, kun heikot valuutat nostivat raaka-ainekustannuksiamme.

SBU Westin alueella kysyntä oli hyvää Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa, kun taas Suomessa heikko taloustilanne ja vähäinen rakentaminen heijastuivat kielteisesti maalinkysyntään. Myyntimiximme hyvä kehitys jatkui Puolassa, mutta Ruotsissa matalamman katteen tuotteiden suhteellinen osuus liikevaihdosta kasvoi. Sekä liikevaihtomme että kannattavuutemme olivat toisella neljänneksellä lähellä vertailukauden tasoa, vaikka lisäsimme edelleen myynti- ja markkinointipanostuksia.

Läntisten markkinoiden hidas, mutta vakaa kehitys näyttäisi jatkuvan, kun taas idässä tilanne säilynee vaikeana vielä pitkään. Uusien tehokkaampien ja joustavampien toimintatapojen löytäminen sekä tarkka kustannushallinta ovat tärkeässä roolissa tulevina kuukausina.”

Näkymät vuodelle 2015

Geopoliittiset jännitteet, alhainen öljyn hinta ja heikko rupla tekevät toimintaympäristöstä vaikean vuonna 2015. Venäjän talouden arvioidaan laskevan selvästi, ja EU-alueelle odotetaan hidasta toipumista. Venäjällä maalinkysynnän odotetaan laskevan ja alemman hinta- ja laatukategorian tuotteiden suhteellisen markkinaosuuden kasvavan. EU-alueen kysynnän odotetaan säilyvän lähellä viime vuoden tasoa. Tikkurila korottaa hintojaan lähinnä Venäjällä kompensoidakseen osin, ei täysimääräisesti, heikon ruplan vaikutuksia. Myynti- ja markkinointipanostuksia jatketaan aiempien vuosien tapaan markkina-aseman vahvistamiseksi. Kustannusten taso on jatkuvassa seurannassa.

Ohjeistus vuodelle 2015

Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta.
Tikkurilan osavuosikatsaus Q2/2015.pdf