Yleiset uutiset

Helsingin Pitäjämäelle on suunnitteilla Suomen suurin kaupallinen datakeskus, joka tulee palvelemaan konesalitilaa ja pilvipalveluita tarvitsevia yrityksiä.

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. – Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista.
Tiilikainen pitää välttämättömänä, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa pystyttäisiin jatkamaan. – Vaikka varsinaista päätöstä sen jatkamisesta ei vielä ole, ohjelman tarve on pikemminkin kasvanut hyvien tulosten ja myönteisten vaikutusten myötä. Olemme saavuttaneet puurakentamiselle asetettuja tavoitteita, mutta töitä on vielä varsinkin puutuotealan vientimarkkinoilla. Suomen ei pidä tyytyä kalikan viejän rooliin, vaan pyrkiä viemään mahdollisimman pitkälle jalostettuja puutuoteteollisuuden tuotteita.

-Vientimarkkinoille pääsemisen kannalta on välttämätöntä, että me hankimme kokemusta ja osaamista teollisesta puurakentamisesta kotimaassa, jotta voimme mennä vahvoina ja kilpailukykyisinä vientimarkkinoille, huomauttaa Tiilikainen.

Valtiovallalla perusteita edistää puurakentamista

Puurakentamisen edistäminen ankkuroituu hallituksen biotalousstrategiaan, jonka tavoitteena on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Hallitus pyrkii lisäämään puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa teollisessa käytössä ja energiatuotannossa.

Tiilikaisen mukaan puutuoteteollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia kasvavan sahapuutarjonnan myötä. Kun tulevien sellutehdasinvestointien raaka-aineen saatavuus on turvattava riittävällä kuitupuulla, markkinoille tulee samalla kasvava määrä sahateollisuudelle tukkipuuta jalostettavaksi. – Koska puutuoteteollisuuden tuotteilla ja rakentamisen komponenteilla on vientimarkkinoita, valtiovallan puolelta on perusteltua pökkiä puurakentamista ja puutuoteteollisuutta ohjelmatasolla eteenpäin, jotta se voisi kasvaa ja käyttää markkinoille tulevaa sahapuuta, muistuttaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan nyt tarvitaan toimia myös puun liikkeelle saamiseksi, jotta saadaan tavoitteena oleva 15 miljoonaa kuutiota puuta jalostukseen. Puurakentaminen on osa puun monipuolista käyttöä.– On edistettävä puukauppaa, sukupolven vaihtoa ja tilakoon kasvattamista osana metsätalouden strategiaa. Veroratkaisuja merkittävämpää on digitaalisuuden parempi hyödyntäminen puukaupassa. Kun meillä on kattava ajantasainen tietokanta metsistä, voimme siirtyä sähköiseen puumarkkinaan ja sen myötä metsien täysimääräiseen hyödyntämiseen, kertoo Tiilikainen.

Puu kaupunkirakentamiseen

Puukerrostalorakentamista Tiilikainen pitää hyvänä esimerkkinä puurakentamisen valtavista mahdollisuuksista. – Nopeimmin puun käyttöä voidaan lisätä juuri kaupunkirakentamisessa, mistä Asuntomessujen puukerrostalo on hyvä esimerkki. Myös korjausikään tulevien lähiöiden korjaamiseen puuelementtirakenteet tarjoavat hyviä ja edullisia ratkaisuja. Nyt kun puun käyttö on uudisrakentamisen puolella saatu auki, on hyvä katsoa peruskorjaustarpeita ja täydennysrakentamista, mikä rooli puun käytöllä voisi niissä olla.

Hallitusohjelman eräs kärkihanke on saada pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, mikä toteutuu osin uudisrakentamisena ja osin jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisena. – Peruskorjauksen yhteydessä voidaan lisätä vanhaan taloon kerroksia, saada taloyhtiölle neliöiden myynnistä tuloja ja samalla monipuolistaa vanhan rakennuksen ulkonäköä ja koko asumisen miljöötä. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, kuvailee Tiilikainen.

Tiilikaisen mielestä ilmastotavoitteiden kannalta puurakentamista tulisi edistää koko Euroopan laajuisesti, jolloin sen merkitys kasvaisi. Puu sitoo uusiutuvana materiaalina hiiltä ja tämä näkyy myönteisenä rakennuksen elinkaaren aikaisessa hiilijalanjälkivertailussa – Tämä on ekstra hyvää, joka kyllä tunnistetaan, mutta ei vielä noteerata siten, että rakentamisen materiaalit otettaisiin mukaan ilmastotavoitteiden sisään ja annettaisiin laajempaa merkitystä EU:n päätöksenteossa.

Puu tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle

Tiilikainen korostaa sääntelyn purun välttämättömyyttä puurakentamisen vauhdittamisessa. -Edistämme puun käyttöä rakentamisessa muun muassa tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Tämä valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Tällä hetkellä rakentamismääräykset hidastavat puun käytön kasvua. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista myös nostamalla puurakentaminen tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle.

Tiilikainen tunnistaa muiden rakentamisen materiaalien esillä pitämän kritiikin puurakentamisen edistämistä kohtaan. – Tämä happamuus on turhaa, koska kaikessa rakentamisessa tarvitaan kaikkia materiaaleja ja puun käytön lisäämisellä rakentamisessa on myös muita laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita kuten sahapuun käytön ja viennin lisääminen sekä vähähiilisyyden edistäminen.

Kesko suunnittelee uutta päätoimitaloansa, ns. K-kampusta, Helsingin Ruskeasuolle vuoteen 2018 mennessä. Uusiin tiloihin siirtyisi suurin osa Kesko-konsernin pääkaupunkiseudun toiminnoista. Kiinteistöön on tarkoitus avata myös uusi K-ruokakauppa. Helsingin Ruskeasuolla Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä sijaitseva alue on sekä sijainniltaan että liikenneyhteyksiltään erinomainen niin keskolaisille ja Keskon sidosryhmille kuin suunnitellun K-ruokakaupan asiakkaillekin.

Keskon tavoitteena on keskittää pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toiminnot pääosin saman katon alle vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on rakennuttaa niin sanotun Manskun Rastin alueelle Keskon käyttöön uusi toimitalokokonaisuus, johon muuttaisivat Keskon yhteiset toiminnot ja päivittäistavarakaupan sekä rauta- ja sisustuskaupan toiminnot pääkaupunkiseudulta. Rakennuksessa avattaisiin myös uusi K-ruokakauppa. Tiloihin ei suunnitella siirrettävän Keskon autokaupan, maatalous- ja konekaupan, vapaa-ajan kaupan ja logistiikkayhtiö Keslog Oy:n toimintoja.

– Keskolaisten kokoaminen yhdelle K-kampukselle tukee strategiaamme yhä yhtenäisemmästä Keskosta ja tavoitteitamme tehokkaasta toiminnasta. Se mahdollistaa entistä paremman osaamisen hyödyntämisen ja yhteistyön yli toimialarajojen, kertoo pääjohtaja Mikko Helander.

Kesko on solminut hankkeesta ehdollisen yhteistyösopimuksen Skanskan kanssa. Hankkeen lopullinen toteutuminen edellyttää muun muassa kaavoitukseen ja maanluovutukseen liittyviä päätöksiä, jotka valmistellaan kiinteistövirastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Keskon vuonna 1939 valmistunut Helsingin Katajanokalla sijaitseva päätoimitalo suunnitellaan muutettavan pääosin asuin- ja hotellikäyttöön.

Uponor käynnistää tehostamisohjelman Talotekniikka Euroopan toiminnan sopeuttamiseksi Euroopan heikkoon kysyntätasoon. Segmentin liiketoimintaa painaa pitkään heikkona pysynyt rakennusalan kysyntä ja etenkin kilpailun kiristyminen suurimmalla markkina-alueella eli Saksan asuntojen uudisrakentamisessa.

Toimenpiteillään yhtiö hakee Talotekniikka Eurooppa -segmentissä noin kolmen miljoonan euron kustannussäästöjä vuositasolla. Tarkoituksena on järkeistää myyntiverkostoa ja keskittää ja ulkoistaa joitakin tukitoimintoja. Toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan yhteensä noin 4–5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka kirjataan vuoden 2015 aikana.

Tehostamistoimenpiteiden suunnittelu on käynnistetty ja niistä kerrotaan tarkemmin, kun suunnitelmat täsmentyvät. Kokonaisuudessaan toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan noin 100 henkilötyövuoteen Talotekniikka – Euroopassa. Ohjelman ensimmäisenä osana on Ruotsissa kesäkuussa 2015 käynnistetty yt-menettely 20 vakituisen ja 20 määräaikaisen työtehtävän vähentämiseksi.

Melontapalveluihin erikoistunut yritys Natura Viva Oy rakentaa uuden melontakeskuksen Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille.

Natura Vivan melontakeskus on toiminut Vuosaaressa vuodesta 2008 lähtien, ensin Kulttuurikeskus Sofian rannassa Kallahdenniemessä, sitten Best Western Hotel Rantapuiston rannassa. Uusi sijainti on noin kilometrin päässä nykyisestä toimipaikasta itään, osoitteessa Harbonkatu 13, 00980 Helsinki, lähellä Kallahdenniemen pohjukkaa. Keväällä 2016 avautuvaan keskukseen tulee kajakki- ja huoltorakennus, joissa säilytyspaikkoja on yhteensä sadalle kajakille. Rakennusten väliin tulee avoterassi, jossa tulee toimimaan kesäkahvila melontakeskuksen asiakkaille.

Natura Viva tarjoaa pääkaupunkiseudulla monipuolisia melontapalveluja päivittäin toukokuun alusta syyskuun loppuun. Vuokraamon ohella Natura Viva järjestää alkeiskursseja ja retkiä sekä melontatekniikan koulutusta ja yritystapahtumia. Kahdeksan toimintavuotensa aikana yritys on tuonut melonnan pariin noin 10 000 alan uutta harrastajaa. Melontakeskus on auki kesäkuukausina 12 tuntia joka päivä. Natura Viva on merkittävä palvelutuottaja Helsingin matkailussa. Yritys tarjoaa päivittäin sekä ulkomaisille että kotimaisille matkailijoille ja risteilijävieraille tarkoitettuja melontaretkiä.

”Uusi toimipiste antaa mahdollisuudet melontapalveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa tiloissa” toteaa Ilkka Lariola, Natura Viva Oy:n toimitusjohtaja. Kajakkien säilytystilojen ohella keskukseen tulee WC- ja pukuhuonetilat suihkuineen miehille ja naisille sekä toimiston yhteyteen kahvilatoimintaa palveleva keittiö. Huoltorakennuksessa sijaitsevat oppaiden ja muun henkilökunnan tilat sekä varusteiden puhdistus- ja huoltotilat. Rakennusten kokonaispinta-ala on 312 m2.

Perustustyöt uudessa kohteessa käynnistyivät heinäkuun alussa. Toiminta uudessa melontakeskuksessa alkaa toukokuussa 2016.

Päätoimija konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto on tehnyt sopimuksen kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj:n kanssa uuden 4 200 brm2 liikekiinteistön rakentamiseksi Oulun Limingantulliin osoitteeseen Alasintie 8. Joutsensillan ja Limingantien kulmauksessa sijaitseva vanha teletoimintakeskus puretaan uuden liikerakennuksen tieltä.

“Olemme tyytyväisiä kun pääsemme rakentamaan uutta liiketaloa, joka muokkaa koko Oulun sisääntuloväylää”, iloitsee liiketoimintajohtaja Jaakko Heikkilä, Rakennusliike Lehdolta.

Lehto toteutti aiemmin Kempeleen Zeppeliiniin juuri avatun Hesburger ravintolan Spondalle. “Spondalla ollaan tyytyväisiä, että päästään tuomaan odotettu uusi toimija Oulun markkinaan”, toteaa projektipäällikkö  Hannu Hirvensalo.

Päätoimijan liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki on kiitollinen uudesta asiakkuudesta. “Ammattimainen kiinteistönomistaja luottaa rakennuskonseptiimme”, toteaa Myllymäki. Purkutyöt on tarkoitus käynnistää loppukesästä 2015 ja hankkeen on määrä valmistua keväällä 2016.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 13.7.2015 myöntänyt Mustankorkea Oy:lle ympäristöluvan (Nro 127/2015/1) Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan. Toiminta sijoittuu Laukaan Lievestuoreelle. Alueella tullaan vastaanottamaan ja käsittelemään yhdyskuntajätteitä jätehuoltoyhtiön alueelta sekä lisäksi teollisuusjätteitä ja pilaantuneita maita.

Lupa on myönnetty useille jätteenkäsittelymenetelmille, kuten rakennusjätteen käsittelylle, kierrätysliiketoiminnan käsittelykentälle, siirtokuormausasemalle, hyötyjätteen ja kuivajätteen käsittelylaitoksille, nestemäisen lietteen käsittelylle, pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylle, maankaatopaikalle sekä tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen biojätteen, puhdistamolietteen ja vastaavien jätteiden laitosmaisesta käsittelystä. Lisäksi lupa on myönnetty vain osittain voimalaitoksissa, muissa polttolaitoksissa ja termisissä prosesseissa syntyvien jätteiden käsittelyyn sekä eräiden jätteiden hyödyntämiseen.

Huomio suojarakenteisiin ja toiminta-aikaan

Aluehallintovirasto myönsi luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, siltä osin kuin on kyse stabiloimalla käsiteltyjen pilaantuneiden maiden hyödyntämisestä alueen kenttärakenteissa. Luvassa on määrätty alueen suojarakenteista ja toiminta-ajoista hakemuksessa esitettyä tiukemmin. Raja-arvoja on asetettu mm. melulle, viemäriin johdettaville vesille sekä ulkoilmaan johdettavan poistoilman pölypitoisuudelle. Lisäksi luvassa on annettu määräyksiä mm. jätemääristä ja jätteiden käsittelymenetelmien toteuttamisesta, varastoinnista, tarkkailusta, häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä toiminnalle asettavasta vakuudesta.

Vantaan Asuntomessualuetta

Kesän 2015 Asuntomessut avattiin tänään Vantaan Kivistössä. Messut avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja avajaistervehdyksen esitti Suomen Asuntomessujen hallituksen puheenjohtaja Erkka Valkila.

Kimmo Tiilikainen kiitteli asuntomessualueen sijaintia hyvien kulkuyhteyksien päässä, kuitenkin keskellä luontoa.

– Asuntomessualueen sijainti vasta avatun Kehäradan läheisyydessä on loistava. Viihtyvyyttä parantaa luonnon läheisyys, yhdistettynä moderniin asumiseen ja onnistuneeseen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, Tiilikainen sanoi.

Erityisen kiinnostavana kohteena hän piti puukerrostaloa. Tiilikainen totesikin, että PuuMera on hyvä esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista. Hän nosti esiin myös asuntojen kovan kysynnän pääkaupunkiseudulla ja huomautti, että haasteena on riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaaminen esimerkiksi Helsingin alueella.

Myös Asuntomessujen hallituksen puheenjohtaja Erkka Valkila korosti avajaistervehdyksessään pääkaupunkiseudun voimakasta kasvua, ja erityisesti kasvun tuomaa tarvetta kerrostaloasunnoille.

– Pääkaupunkiseudulla halutuin asuntotyyppi on kerrostaloasunto. Tänä vuonna Asuntomessuilla esittelyssä onkin omakotitalojen rinnalla kolme modernia kerrostaloa: Suomen ilmastoystävällisin puukerrostalo PuuMera, uusio- ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen rakennettu Opaali ja nykyaikaisesti avaimeton Spinelli. Esittelyssä on myös yksi uuden ajan asumismuodon prototyyppi, joka esittelee vision tulevaisuuden asumisratkaisusta ja edustaa korkealaatuista vaihtoehtoa edulliselle vuokra-asumiselle, Valkila totesi.

Valkila painotti asuinympäristön hyvän suunnittelun merkitystä osana onnistunutta rakentamista.

– Helppo ja sujuva arki edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä, toimivia lähipalveluja ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Messualue edustaa tätä kaikkea.

Heinäkuun alussa avatun Kehäradan ansiosta Kivistöön pääsee helposti Helsingin keskustasta, Tikkurilasta ja lentoasemalta, ja alueelle rakentuu lähikaupan ja päiväkodin lisäksi muun muassa koulu ja neuvola.

Värikäs kaupunginosa Kehäradan varressa

Vantaan kaupungin tervehdyksen avajaisiin toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen.

Mäkinen kertoi saavutettavuuden ja kohtuuhintaisuuden olevan Vantaan tavoitteita kaupunkia rakennettaessa. Asuntomessualueen hyvä suunnittelutyö ja tiivis kaupunkirakentaminen tukevat näitä tavoitteita. Kivistö, asuntomessualue mukaan luettuna, on tulevaisuudessa yli 20 000 ihmisen koti, josta löytyy niin työpaikkoja kuin palveluitakin. Sujuvuus arjessa lisää hyvinvointia.

– Vantaa on vahvasti kasvava monikeskuksinen kaupunki, jossa asuminen ja palvelut keskittyvät juna-asemien läheisyyteen. Kehäradan varressa sijaitseva Kivistö on yksi tulevaisuuden keskuksista, jossa pyöräily, taide ja ekologisuus ovat suunnittelun avainsanoja. Kivistön keskeinen suunnitteluideologia lähti liikkeelle siitä, että radan varteen haluttiin elämää täynnä oleva, iloinen ja värikäs kaupunginosa.

Asuntomessut Vantaalla 10.7.-9.8.2015 joka päivä kello 10-18. Messujen viimeisen viikon keskiviikkona ja torstaina 5.-6.8. messut ovat avoinna myös illalla aina kello kahdeksaan saakka. Messut aukeavat joka päivä normaalisti kello kymmenen.

ABB:n älykäs tekniikka ohjaa Villa Kapeen toimintoja Vantaan Asuntomessuilla.

ABB:n maaliskuussa 2015 lanseeraama älykäs tekniikka ohjaa Villa Kapeen toimintoja Vantaan Asuntomessuilla. Myös mobiilisti ohjattava ABB-free@home-kodinohjausjärjestelmä tuo asumiseen mukavuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Ratkaisu sisältää muun muassa astronomisen kellon.

EKE-rakennuksen Kivistön Koneisto -kerrostalon loft-huoneistoissa suunnittelijat joutuivat ratkomaan isojen, yli 2,7 metriä korkeiden ikkunoiden ja messualueen ääneneristävyysvaatimusten yhdistämistä. Ikkunoissa on käytetty ääneneristävyyden parantamiseksi mm. paksumpaa, jopa kahdeksanmillistä lasia. Kuva: EKE-rakennus

Vantaan asuntomessujen kerrostalokohteiden suunnitteluvaiheessa ratkottiin sekä ekologisuuteen että suurten ikkunoiden ääneneristävyyteen liittyviä haasteita. – Eskopuun ikkuna-asiantuntija Jarno Leponen on lehdistön tavattavissa Kivistön Koneiston loft-huoneistossa C35 messujen lehdistopäivänä 9.7. kello 14–16.