UUDELLEENJÄRJESTELYJÄ TIKKURILAN AMMATTILAISPALVELUISSA

cyvxjaahgbmejbj1buby

Pystyäkseen paremmin palvelemaan erilaisia urakoitsijoita ja muita sidosryhmiä nyt ja tulevaisuudessa Tikkurila Oyj on muovannut ammattilaispalvelunsa entistä asiakaslähtöisemmäksi.

Rakennusprojekteissa toimivia sidosryhmiä palvelemaan on perustettu projektimyynti, josta vastaa myyntipäällikkö Matti Kumpulainen. Projektimyyntikoostuu urakoitsijamyynnistä ja suunnittelijapalvelusta.

Urakoitsijamyynti keskittyy ensisijaisesti julkisivu- ja lattiapinnoitusurakoitsijoihin, joita palvelevat projektimyyntipäälliköt Mikko Auer (pääkaupunkiseutu ja Länsi-Suomi) ja Jyrki Tienhaara(pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa).

Suunnittelijapalvelussa sisustussuunnittelijoita palvelee ensisijaisesti asiakasryhmäpäällikköEeva Chydenius, rakennesuunnittelijoita ja arkkitehtejä asiakasryhmäpäällikkö Tuukka Kyläkallio ja teollisia suunnittelijoita ja arkkitehtejä asiakasryhmäpäällikkö Marjut Lehto.

Projektimyynnin asiakkaita palvelevat myös asiakasryhmäpäälliköt Mika Iikkanen (Etelä-Häme ja Kaakkois-Suomi), Tomi Heino (Pohjois-Suomi) ja Keijo Koponen (Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa). Suuria lattiaurakoitsijoita palvelee koko Suomen alueella avainasiakaspäällikkö Kari Kyttänen.

Tikkurilalle tärkeiden muiden ammattikunta-asiakkaiden palvelu on järjestetty myyntialueittain seuraavasti:

Myyntialueella 1 ammattilaisasiakkaita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Mikko Felin ja Matti Vahteristo, (pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi), Mikko Älli (Lounais-Suomi) sekä Risto Hakkarainen (tekninen asiantuntija). He raportoivat myyntijohtaja Tom Malmbergille.

Myyntialueella 2 ammattilaisasiakkaita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Juha Hagelberg(Pirkanmaa) ja Mika Iikkanen (Etelä-Häme ja Kaakkois-Suomi). He raportoivat Suomen liiketoiminnasta vastaavalle johtajalle Arto Lehtiselle.

Myyntialueella 3 urakoitsijoita ja suunnittelijoita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Tomi Heino(Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi) ja Keijo Koponen (Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa). He raportoivat myyntipäällikkö Kaarle Luukkaiselle.

Uusi vesitorni Hiekkaharjuun

b17a4f4e-d783-41dc-88aa-9dbe0df762eb-main_image

Vantaan Hiekkaharjun uuden vesitornin havainnekuva, josta näkyy tornin ehdotettu sijoituspaikka. Kuva: Pöyry

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakentaa Vantaan Hiekkaharjuun uuden vesitornin. Se on suunniteltu sijoittuvaksi Malmimäen puistoon nykyisen vesitornin läheisyyteen. Vesitornin valmistuttua vanha Hiekkaharjun vesitorni on tarkoitus purkaa. Uuden vesitornin kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n hallitus hyväksyi 21.8.2015 kokouksessaan vesitornin hankesuunnitelman.

HSY:n vuosina 2013-2014 tekemässä kartoituksessa vesitornin kunto todettiin sellaiseksi, että oli syytä käydä toimeen Itä-Vantaan alueen vedenjakelun turvaamiseksi.

Tikkurilan alueen vedenjakelun varmistamisen vaihtoehdoiksi nousivat vanhan tornin saneeraaminen, uuden tornin rakentaminen tai vesitorniton vedenjakelu. Arvioituaan vedenjakelun varmistamisen eri vaihtoehtoja HSY:n hallitus totesi toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi uuden tornin rakentamisen.

Uusi vesitorni on suunniteltu rakennettavaksi Malmimäen puistoon nykyisen vesitornin läheisyyteen. Uuden vesitornin valmistuttua vanha alueen vesitorni on tarkoitus purkaa. Tornin kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen haemme kaavamuutosta puistoalueelle. Jos kaavamuutos onnistuu, pystymme rakentamaan vesitornin vuoteen 2018 mennessä. Tornin perusrakenteet tullaan toteuttamaan kestävällä tekniikalla ja siitä tehdään arkkitehtuurisesti tyylikäs maamerkki Hiekkaharjuun, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Faktalaatikko
Itä-Vantaan vedenjakelualueella asuu noin 138 000 asukasta. Hiekkaharjun vesitorni palvelee suoraan Tikkurilan alueen vedenjakelua ja välillisesti Hakunilan ja Korson alueiden vedenjakelua. Merkittävä veden käyttäjä alueella on Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Vesitornin merkitys vedenjakelulle:
– mahdollistaa vedenpuhdistuslaitoksen tasaisen tuotannon ja pumppauksen energiatehokkaasti vuorokauden ympäri
– toimii varavesisäiliönä vedenjakelun häiriötilanteissa
– tasaa verkostopainetta.

HSY:llä on käytössä pääkaupunkiseudulla 12 vesitornia:https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/vesitornit/Sivut/default.aspx

Tesoman nykyisen jäähallin tilalle rakennetaan uusi halli

Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi Tesoman jäähallin hankesuunnitelman kokouksessaan 20.8.2015. Uusi jäähalli rakennetaan nykyisen hallirakennuksen tilalle vuoden 2016 aikana.

Tesoman liikuntapuistossa on kaksi jäähallia: vuonna 1989 rakennettu Tesoma 1 ja 1999 rakennettu Tesoma 2. Tesoma 1 on Tampereen kaupungin omistama, Tesoma 2 on yksityisomisteinen. Samalla tontilla sijaitsee myös Tesoman uimahalli.

Tesoma 1 on elinkaarensa päässä. Rakennuksen kylmätekniikka olisi uusittava, koska järjestelmässä olevan kylmäaineen käyttö ei ole enää sallittua. Rakennus on osoittautunut myös rakenteiltaan ja kuormituksiltaan alimitoitetuksi, ja sen talotekniikka on vanhentunut. Ympäristövalvonta edellytti jäähallin sulkemista huhtikuussa 2015 sisäilmaongelman vuoksi.

Jäähallin perusparannus ei ole sen huonon kunnon takia järkevää, vaan järkevintä on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa sen tilalle kokonaan uusi. Rakennettava uusi halli suunnitellaan laajuudeltaan nykyistä vastaavaksi ja se tarjoaa nykyisen tasoiset palvelut uusissa tiloissa.

Uusi jäähalli sijoittuu nykyisen paikalle uimahallin ja Tesoma 2:n väliin. Rakennusten lähekkäistä sijaintia hyödynnetään muun muassa kiinteistöjen huollossa ja lipunmyynnissä. Uuteen jäähalliin tulee 4345 bruttoneliömetriä ja tilavuus on noin 33 900 kuutiometriä. Kustannusarvio on 6 770 000 euroa.

 

Joutsenmerkityt talot – uusi aluevaltaus Suomessa

Joutsenmerkityt talot, päiväkodit ja koulut ovat menestystarina muissa Pohjoismaissa. Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen Joutsenmerkitty talo. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa.

Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa.

-Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristö- ja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Naapurimaan esimerkki rohkaisi Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin Joutsenmerkitty kerrostalo.

Turussa taas etsitäänparhaillaan kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan Joutsenmerkittyä päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu.

– Tarkoitus olisi tehdä konsepti Joutsenmerkitystä päiväkodista. Myös joku yksityinen toimija voisi rakentaa päiväkotinsa aina Joutsenmerkityksi, projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina 2016–2020. Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT.

Lautkankare korostaa, että Joutsenmerkki on merkittävä ekoteko.

– Se vaatii tietynlaisen tahtotilan ensikertalaiselta, sillä ympäristönäkökulman huomioiminen laajasti koko rakennusprosessin ajan, sitä ennen ja sen jälkeen vaatii usein pientä jumppaa. Hyödyt ovat kuitenkin pitkävaikutteisia kaikille osapuolille.

Tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset

Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun ja ne täyttävät tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset.

Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös rakennusprosessin laatuohjaukselle. Lisäksi rakennuksen luovutukselle sekä hallinnolle/käytölle on omia vaatimuksia.

Bravida sai Valion toimitilojen talotekniikan hoidettavakseen

Suomeen tänä keväänä rantautunut taloteknisten ratkaisujen kokonaistoimittaja Bravida on solminut Valio Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen kiinteistöpalveluista. Sopimus kattaa muun muassa Valion pääkonttorikiinteistöjen palvelut.

Bravidan uuteen yhteistyösopimukseen Valion kanssa kuuluu Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevien pääkonttorikiinteistöjen tekninen kiinteistönhoito, ylläpito, talotekniset huollot, korjaus- ja saneerauspalvelut sekä Valvomo- ja HelpDesk-palvelut. Sopimus tuo Valion käyttöön Bravidan koko taloteknisen palveluvalikoiman. Valtakunnallisen sopimuksen puitteissa Bravida voi toimittaa palveluja joustavasti myös muihin Valion kohteisiin.

Pohjoismaiden markkinajohtaja taloteknisissä ratkaisuissa otti Suomen markkinoilla näyttävän jalansijan jo alkuvuonna, kun yhtiö osti Halmesvaara Oy:n ja Peko-yhtiöiden liiketoiminnan.

”Valion asiakkuus on Bravidalle tärkeä, sillä olemme parhaimmillamme tämänkaltaisissa haastavissa asiakasympäristöissä. Valiolla on vaativat tuotantoprosessit ja monia erilaisia toimitiloja, joista huolehtimalla voimme tuottaa Valiolle lisäarvoa”, kertoo Bravidan Service-liiketoiminnan johtaja Ilkka Nurmela.

Valio ja Bravida voivat räätälöidä kumppanuuttaan vastaamaan Valion ydintarpeisiin, kustannustehokkuutta vaalien. Jos esimerkiksi jonkun tilan käyttötarkoitus muuttuu, sopimusta voidaan muuttaa sen mukaisesti.

Valion mukaan yhteistyö vaikuttaa lupaavalta jo ennen varsinaista tilojen haltuunottoa. Yhtiössä ollaan tyytyväisiä siihen, että Bravida on antanut Valiolle jo kehitysideoita, vaikka varsinaiseen starttiin on vielä puolitoista kuukautta.

”Valitsimme Bravidan, koska heidän tapansa toimia vaikutti meille parhaalta. Tietysti palvelun hintakin oli yksi valintakriteereistä. Odotamme uusia näkökulmia ja tapoja toimia, joustavuutta, kustannustehokkuutta sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä”, sanoo Valion kiinteistöpäällikkö Heikki Sirkesalo.

Sopimus astuu voimaan 1. lokakuuta 2015. Sopimuksen kestoa tai arvoa ei julkaista.

Nuorella maalariyrittäjällä asenne ja työn laatu kohdallaan

amistoori-tea-heino-press

26-vuotias Tea Heino suoritti Amiedussa pintakäsittelyalan perustutkinnon ja perusti maalausalan yrityksen jo opiskeluaikanaan. Tyytyväisten asiakkaiden suosituksista on poikinut uusia töitä niin, että tekemistä on riittänyt toistaiseksi niin paljon kuin ehtii vain tehdä.

Tea Heino oli työskennellyt lukion jälkeen logistiikka-alalla. Päätettyään lähteä opiskelemaan hän valitsi alan, jossa pääsee tekemään käsillään. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaminen kesti puolisentoista vuotta.

– En ole mikään toimistossa istuja, Tea hymyilee. – Halusin työn, jossa paikka vaihtuu eikä tarvitse istua neljän seinän sisällä, ja näkee oman työnsä jäljen heti. Harkitsin talonrakennusalaakin, mutta pintakäsittely tuntui parhaimmalta ja on myös sopivan fyysistä.

Amiedu oli luonteva valinta opiskelupaikaksi, ja aikuiskoulutus saa Tealta pelkkää kiitosta.

– Oli tosi mukavaa! Kouluttajat ovat päteviä, ja pääsi tekemään käytännössä ja monipuolisesti. Kaksi kuukautta kestänyt työharjoittelu oli ihan parasta, vaikka teoriatiedot ja kouluttajilta saadut neuvot antavat nopeammin valmiuden tehdä asioita, Tea hehkuttaa. – Aikuiskoulutus on siitä hyvä juttu, että opiskelijat ovat enemmän oman ikäisiä ja motivoituneempia – useimmat tietävät jo mitä haluavat.

Yrittäjäksi jo opiskeluaikana

Tea perusti pääkaupunkiseudulla toimivan Maalaus Tupasaari -yrityksensä opiskeltuaan vuoden verran. Hän tekee sisä- ja ulkomaalauksia, maalausurakointeja, ja myös tapetointi ja lattioiden asennus onnistuvat.

– Päätös yrittäjyydestä vahvistui opiskelun aikana. Eräs opiskelukaverini perusti yrityksen jo ennen minua, ja sekin rohkaisi uskaltautumaan yrittäjäksi, Tea perustelee. – Lisäksi sain kahdelta aiemmin yrittäjinä toimineelta kouluttajalta arvokkaita vinkkejä paitsi työhön, myös yrittäjyyteen.

Yrittäjän työnkuva ja vastuu ovat laajat. Tea tekee paitsi maalaustyöt, myös vastaanottaa ja suunnittelee työkohteet, hankkii materiaalit, hoitaa asiakasyhteydet ja kirjanpidolliset tehtävät.

– Parasta yrittäjyydessä on se, että näkee kättensä jäljen ja voi hoitaa kokonaisuuden alusta loppuun. Tyytyväinen asiakas on aikamoinen palkinto työn valmistuttua. Ja erityisen hienoa ovat heidän suositustensa kautta tulleet uudet työt ja asiakkuudet, Tea hymyilee.

Yrittäjältä vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia, eikä se edes sovi kaikille.

– Pitää olla suunnitelmallinen, jämpti, osata aikatauluttaa, hinnoitella ja ennakoida asioita, Tea tietää. – Yrittäjyys vaatii tarkkuutta – pitää olla periaatteita, joiden mukaan toimii ja tekee työnsä, jotta voi ylläpitää hyvää laatua. Välillä täytyy osata sanoa myös ei, mutta niin, että muistaa aina asiakkaan näkökulman. Asiakas sen laskun kuitenkin maksaa.

Hyvää työtä ja suunnitelmia tulevalle

Tea aikoo laajentaa yritystään tulevaisuudessa. Myös lisäopinnot kiinnostavat.

– Toivon, että voin palkata jo vuoden sisällä yhden työntekijän, ja lisää myöhemmin. Olisi hienoa voida työllistää ihmisiä. Maalarin ammattitutkinto ja maalarimestarin erikoisammattitutkinto kiinnostavat myös, ja niitä voisin harkita jossain vaiheessa.

Tea sai tehtäväkseen Amiedun Valimotien sisämaalausurakoinnin. Ami-säätiön hallintojohtaja Seppo Tammisto on urakoitsijavalintaansa erittäin tyytyväinen.

– Tea teki suuren vaikutuksen suhtautumisellaan työhön ja siihen liittyviin tarjous- ja muihin velvoitteisiin, Seppo Tammisto kiittelee. – Tutustuimme Tean ammattitaitoon hänen työharjoittelunsa aikana, ja lisäksi saimme kouluttajilta hyvää palautetta. Halusimme antaa Tealle mahdollisuuden päästä yrittäjyyden alkuun kohtuullisen kokoisen urakan muodossa. Tean ammattitaito ja asenne ovat erinomaisen hyviä ja uskomme, että nuori yrittäjä saa tulevaisuudessa paljon mielenkiintoisia töitä. Olemme olleet tyytyväisiä Teaan niin persoonana kuin ammattilaisenakin. Hän on täyttänyt tiukat laatu- ja aikataulukriteerimme erittäin hyvin.

Tutustu rakennus- ja LVI-alan koulutuksiin >> http://www.amiedu.fi/henkiloasiakas/ammattiala/rakentaminen-ja-lvi

Sweco laatimaan Keliber Oy:n alustavaa kannattavuusselvitystä

Keliber Oy ja Sweco Industry Oy ovat tehneet sopimuksen Keliber Oy:n litiumkaivoshankkeen alustavan kannattavuusselvityksen laatimisesta. Sweco vastaa syksyn 2015 aikana laadittavan
alustavan kannattavuusselvitysprojektin läpiviennistä ja kokonaisuudesta.

”Olemme tyytyväisiä, että saamme tämän projektin toteuttamiseen kumppaniksemme Swecon kaltaisen erittäin vahvan teollisuuden osaajaan, jolla on kokemusta niin kannattavuusselvityksistä kuin myös projektinjohdosta ja EPCM -toteutuksista. Meidän tavoitteenamme on erityispuhtaan litiumkarbonaatin tuotanto vahvassa kasvussa olevan litiumakkumarkkinoiden tarpeisiin ja me pääsemme nyt kokoamaan kaikki laajan tutkimus- ja kehitysohjelmamme tulokset yksiin kansiin ja arvioimaan hankekokonaisuuttamme”, toteaa Keliber Oy:n toimitusjohtaja Olle Sirén.

Swecon kemian ja kaivosliiketoiminnan johtajan Tomi Keskisen mukaan nyt tehty sopimus on jatkoa aiemmalle Swecon ja Keliberin väliselle hyvälle yhteistyölle. ”Olemme iloisia luottamuksesta ja saadessamme olla mukana kehittämässä hanketta eteenpäin”, Keskinen kertoo. Hän on erittäin tyytyväinen, että kaivostoimintaan uskotaan Suomessa ja hankkeet ovat lähdössä eteenpäin. ”Keliberin tavoitteena on ottaa huomioon turvallisuuden, ympäristön ja kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan. Tämä vastaa täysin myös Swecon arvoja. Tavoitteenamme on olla Euroopan johtavin ja arvostetuin asiantuntijayritys kestävän kehityksen, rakennetun ympäristön ja teollisuuden alalla”, Keskinen toteaa.

Fennovoima: Titan-2 ja Destia solmivat urakkasopimuksen

Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen pääurakoitsija Titan-2 on julkistanut uuden aliurakoitsijan. Destia valittiin toteuttamaan urakka, joka sisältää valmistelevia töitä laitosalueella: pintamaan ja kasvillisuuden poistoa, maaleikkausta, pengerrystöitä sekä tiejärjestelyjä. Destia aloittaa työt laitosalueella elokuun aikana. Töiden kestoksi arvioidaan noin puoli vuotta. Osapuolet ovat sopineet, että sopimuksen tarkkaa arvoa ei julkisteta.

Nyt tehtävät työt valmistelevat aluetta laitosrakentamista varten. Varsinaisen ydinvoimalan rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2018 sen jälkeen, kun Fennovoimalle on myönnetty ydinenergialain mukainen rakentamislupa.

– Julkistamme vielä uusia sopimuksia alueen töistä lähiaikoina, apulaisjohtaja Alexander Zmikhnovskiy Titan-2-yhtiöstä lupaa.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamisurakka kuuluu venäläisen Titan-2-yhtiön päähankkeisiin. Yhtiöllä on aiempaa kokemusta vastaavasta rakennushankkeesta Hanhikivi 1:n referenssilaitoksen Leningrad  II ‑ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Sosnovyi Borissa.

Titan-2 on Fennovoiman laitostoimittajan RAOS Project Oy:n pääurakoitsija. Se on yksi Venäjän johtavista rakennusalan yrityksistä. Sen palveluihin kuuluvat suunnittelu-, rakennus- ja asennustyöt, laitetoimitukset, niiden tekninen valvonta ja ylläpito.

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Se rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä tuottaa liikenteen asiantuntijapalveluja.

Lue Titan-2:n tiedote aiheesta: http://www.titan2.ru/en/news/detail.php?ID=4990

Malmin lentokentän alueen suunnittelu kaupunkilaisten kanssa käynnistyy

132bb95d-22a5-49e8-9d0c-2c6ebc883432-main_image

Malmin työhuone -workshopit 1.9. ja 3.9. Stadin ammattiopistossa. Kuva: Uusi kaupunki -kollektiivi

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Alueelle laaditaan kaavarunko, jota valmistellaan syksyllä yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Kaavarungossa määritellään hankkeen tavoitteet sekä merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana.

– Malmin lentokenttä on uuden yleiskaavaluonnoksen merkittävin uusi rakentamisalue. Sillä on iso merkitys kasvavan Helsingin asuntotuotannolle, sanoo kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho.

Joukkoliikenneratkaisuista tutkitaan muun muassa pikaraitiotieyhteyksiä Helsingin keskustan ja Jakomäen suuntiin sekä Malmin kautta kulkevaa poikittaisyhteyttä Myyrmäen ja Vuosaaren välillä.

– Lentokentän alueen rakentaminen mahdollistaa uudet raideyhteydet ja yhdistää koillisen kaupunkirakennetta. Tavoitteena on lisätä koko alueen elinvoimaa, Aho kuvaa.

Kaupunginosaan suunnitellaan lähikeskustaa palveluineen ja työpaikkoineen. Kerrostalojen lisäksi suunnitellaan pientalo- ja rivitalokoteja.

– Suunnittelussa lähdetään liikkeelle viheralueista. Tavoitteena on, että alueen virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat, kertoo projektipäällikkö Tuomas Hakala.

Rakennettavuudeltaan alue on helsinkiläisittäin keskivertoa rakentamismaata. Maaperä on tutkimusten mukaan pääosin savea, jonka syvyys on 5–15 metriä.

Malmin työhuone -workshopeissa suunnitellaan aluetta kaupunkilaisten kanssa

Syksyllä 2015 järjestetään neljä kaikille avointa tilaisuutta Malmilla.

– Infotilaisuus suunnittelusta torstaina 20.8.2015 klo 18 alkaen
– Malmin työhuone -workshop 1 tiistaina 1.9.2015 klo 17–20
– Malmin työhuone -workshop 2 torstaina 3.9.2015 klo 17–20
– Kaavarungon esittely keskiviikkona 30.9.2015 klo 17 alkaen

Kaikki tilaisuudet ovat Stadin ammattiopistossa, Vilppulantie 14. Ilmoittautuminen Malmin työhuone -workshopeihin 26.8. mennessä osoitteessa www.hel.fi/malmi. Lähialueen asukkaille on lähetetty kutsu myös postitse. Tervetuloa mukaan!

Kaavarunko on nähtävillä mielipiteitä varten 21.9–12.10.2015. Tavoitteena on esitellä se kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2015.

Rantasalmi Log Homes sai suurtilauksen Bulgariasta

c310abcb-b72c-40ff-a2da-808a11463c69-main_image

Lameco LHT Oy:n omistama hirsitalotehdas Rantasalmi Log Homes on solminut merkittävän kauppasopimuksen. Tehdas toimittaa Bulgarian Sofiaan 15 hirsitaloa, joista muodostuu modernia arkkitehtuuria edustava, yhtenäinen hirsitalokortteli.

Isolla, alueellisella ja useita rakennuksia sisältävällä rakennushanke on työllistävältä vaikutukseltaan merkittävä Rantasalmella sijaitsevalle hirsitalotehtaalle. Kauppasopimus on ilahduttava piristysruiske myös tehtaan vientimyynnille: tehdas valmistaa kaikki kohteessa tarvittavat hirsituotteet ja näiden kotimaisuusaste on jopa 95%.

Sofiaan valmistuva hirsitaloalue on lajissaan harvinainen näyte yhtenäisestä korttelirakentamisesta. Se edustaa skandinaavista, modernia hirsitalorakentamista ja -arkkitehtuuria. Alueesta tulee visuaalisesti yhtenäinen, oma kokonaisuutensa. Alueen kaikki 15 rakennusta on suunnitellut suomalainen arkkitehti Asko Lax.