Yleiset uutiset

Kuva: Parviainen Arkkitehdit Oy

Pääkaupunkiseudun golfpalvelut nousevat uudelle tasolle, kun Tapiolan Golfkeskus TAGI valmistuu ensi keväänä. Nykyisen 18-reikäisen Tapiola Golfin kentän yhteyteen nousee yli 2000 m2 liiketilaa. Investoinnin arvo on noin 5 miljoonaa euroa.

Tapiolan Golfkeskus tulee tarjoamaan mm. Golf Centerin uuden lippulaivamyymälän, OnGolfin matkapalvelut, huipputason lajiopetuksen sekä ympäri vuoden palvelevat kokous- ja ravintolapalvelut. Golfkentän maisemaravintola tuo kaivatun lisän Espoon ravintolatarjontaan.

– Pari vuotta mietimme oikeanlaista palvelukonseptia ja nyt palaset loksahtivat paikoilleen. On hienoa tuoda pääkaupunkiseudulle täysin uudenlainen palvelukokonaisuus – niin lajin harrastajien kuin esimerkiksi lähiseudun yritysten ja asukkaidenkin käyttöön, kertoo Tapiola Golfin toimitusjohtaja Pertti Itkonen.

TAGI mahdollistaa golfin ympärivuotisen harrastamisen. Harjoitusstudiot ja lyöntipaikat tarjoavat puitteet myös sisäharjoittelulle. Opetustoiminnasta vastaa suomalaisen ammattilaisgolfin pioneeri Mika Piltz.

Kaatopaikasta golfkeskukseksi

Tapiola Golfin kenttä avattiin vuonna 2012. Tätä ennen alueella oli Mankkaan kaatopaikka. Täysimittaisena 18-reiän golfkenttänä Tapiola Golf palvelee nyt kolmatta vuotta. Klubipalvelut ovat tähän asti olleet väliaikaisissa tiloissa.

– Tästä tulee varsinainen golffareiden ”hunajapurkki”. Kaikki palvelut ja herkut ovat tarjolla saman katon alla, keskeisellä paikalla, hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja ympäri vuoden, iloitsee Golf Centerin hallituksen puheenjohtaja Panu Parviainen.

Tapiolan Golfkeskuksen rakennustyöt ovat nyt käynnistyneet. Ovet aukeavat toukokuussa 2016.

Lahteen kohoaa valtakunnallisesti merkittävä uusi kaupunginosa. Rautatieaseman vieressä sijaitsevan Askonalueen tehdasympäristöstä kuoriutuu tuhansien ihmisten koti ja työpaikka, jossa on toimintaa aamusta iltaan.

Askonalueella on takanaan lähes sata vuotta teollista historiaa. Aukusti Avonius aloitti huonekalutuotannon Lahdessa vuonna 1918. 1920-luvulla nykyiselle Askonalueelle valmistui useita teollisuusrakennuksia. 1931 yrityksen valmistamien huonekalujen tuotenimeksi vakiintui Asko. Alueella on valmistettu myös monien suomalaisten keittiöistä ja kylpyhuoneista tuttuja Upon kodinkoneita, kuten jääkaappeja, pesukoneita ja liesiä.

Alueen omistaa ja sen kehittämisestä vastaa Renor Oy. Yhtiö on saneerannut alueella raakatilasta uutta vuokrattavaa tilaa yhteensä noin 37 000 m2. Alueelle on rakennettu kaukokylmäverkko ja rakennusten kiinteistötekniikkaa on uudistettu laajasti.  Asemakaavan laadinta on käynnistynyt, ja rakentaminen aloitetaan heti uuden kaavan tultua lainvoimaiseksi todennäköisesti keväällä 2016.

”Haluamme investoida Lahden uuteen kaupunginosaan. Porissa loimme vanhan puuvillatehtaan yhteyteen elävän kaupunkikorttelin käsittäen muun muassa modernin kauppakeskuksen ja toimistoympäristön. Askonalueella meillä on vastaava tilaisuus säilyttää rakennusten teollinen historia ja rakentaa niiden yhteyteen ja ympärille aamusta iltaan sykkivä uusi kaupunginosa – uusia toimistoja, kauppoja ja koteja”, sanoo Renor Oy:n toimitusjohtaja Timo Valtonen.

Askonalue on edelläkävijä hyödyntäessään uutta teknologiaa esimerkiksi energiaratkaisuissa. Tekes myönsi juuri tukea tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään, miten alueen pohjaveden energiaa pystyään hyödyntämään. Energia on yksi kiinteistöjen merkittävimmistä kulueristä, joten uudella teknologialla pystytään säästämään sekä rahaa että ympäristöä. Tutkimusten mukaan Lahti ja Askonalue on yksi parhaista paikoista Suomessa pohjaveden lämpöenergian hyödyntämiseen. Tällaisia järjestelmiä ei Suomessa ole toistaiseksi vielä käytössä.

”Askonalue on yksi Lahden tärkeimmistä kehityskohteista. Sijainti rautatieaseman vieressä takaa sen, että esimerkiksi lentokentälle tai Helsingin keskustaan pääsee reilusti alle tunnissa. Lahteen ja Askonalueelle on helppo tulla kaikkialta Etelä-Suomesta, minkä vuoksi investoijat ovat olleet kiinnostuneita alueen kehittämisestä”, toteaa Lahden teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja Matti Kuronen.

 

Lähiökorttelia voi uudistaa monin tavoin. Kuva: Jenni Eklöf

Uusi verkkoportaali Uudista.fi auttaa 1960–70-lukujen betonielementtitalojen korjausten suunnittelussa ja päätöksenteossa. Portaali on suunnattu niin asukkaille, asuntoyhtiöiden päättäjille, suunnittelijoille kuin kuntapäättäjillekin.

Suomessa 1960–70-lukujen betonielementtirakennukset edustavat suurta osaa rakennuskannasta ja samalla kansallisvarallisuudesta. Valitettavaa on, että vanhenevien rakennusten tekniset järjestelmät lähestyvät käyttöikänsä loppua. Lisäksi useat tuon ajan rakennukset kärsivät heikosta arvostuksesta.

– 60–70-luvuilla rakennetut alueet ovat kuitenkin enimmäkseen mainettaan parempia, joten niitä kannattaa kehittää. Tämä voi tosin olla haasteellista ja vaatii osaamista, kertoo projektitutkija Tuomo JoensuuTampereen teknillisestä yliopistosta.

Yleisiä korjaustarpeita ovat esimerkiksi säärasitukselle alttiiden rakenneosien vauriot, energiatehokkuuden parantaminen ja talotekniikka. Toisaalta rakennukset ovat monien mielestä ilmeeltään yksitoikkoisia ja toiminnallisilta mahdollisuuksiltaan rajoittuneita. Myöskään piha-alueiden laatu ei aina vastaa nykyaikaisia odotuksia ja esteettömyydessä on parannettavaa.

– Kaikkiin kehittämistarpeisiin löytyy kuitenkin hyviä ratkaisuja, ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon myötä uudistukset tulee toteutettua harkitusti ja hallitusti, Joensuu huomauttaa.

Nyt julkaistu portaali Uudista.fi tarjoaa asiantuntijoiden kokoamia hyviä käytäntöjä ja tukea rakennuskannan uudistamiseen liittyvään päätöksentekoon. Helposti omaksuttavassa muodossa oleva materiaali on suunnattu asukkaille, asuntoyhtiöiden päättäjille, opiskelijoille, suunnittelijoille ja kuntapäättäjille. Portaalin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos. Sisällöntuotantoon on osallistunut asiantuntijoilta useilta eri tieteenaloilta.

Kokonaisuus on jaettu neljään aihealueeseen: tila, toiminta, tekniikka ja hallinto. Sivuston sisältö on muotoiltu tiiviiksi ja yleistajuisiksi verkkoartikkeleiksi.  Artikkeleiden taustalla on useista lähteistä koottua tiede- tai ammattikirjallisuutta, ja niiden sisältöä on havainnollistettu suunnitelmin ja kuvituskuvin. Valmiin sivuston laajuus vastaa yli 200 sivuista tietokirjaa.

Sisältöä kehitetään edelleen

Sivuston sisältöä ja toiminnallisuutta kehitetään syksyn 2015 aikana. Sivustoon liitetään laskentatyökalu, jonka avulla useimpien artikkeleissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten kustannusvaikutukset on arvioitavissa. Käyttäjä saa arvion toimenpiteiden kustannuksista koko taloyhtiön ja yhden asunnon tasolla. Lisäksi teksti- ja kuvamateriaalia voidaan syventää. Sivustoa kehitetään mielellään myös yhteistyössä korjausrakentamisen alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Verkkopalvelu on tuotettu osana ARAn Asuinalueiden kehittämisohjelmassa rahoitettua LähiöOppi-hanketta. Hankkeen sisällöstä ja rakenteesta vastaa projektitutkija Tuomo Joensuu. Vastuullisena johtajana toimi TTY:n korjausrakentamisen opettaja Harri Hagan. Lisäksi työtä on ohjannut ARAn, ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton asiantuntijat.

www.uudista.fi

Honkasuosta tulee värikkäiden puutalojen alue. Uuden alueen ensimmäiset asunnot rakentaa Uudenmaan Rakennustekniikka Oy.

Helsingin Honkasuon alueen asuntorakentaminen alkaa. Uuden alueen ensimmäiset asunnot rakentaa Uudenmaan Rakennustekniikka Oy, jonka neljä pientaloa valmistuvat Naapuripellontielle keväällä 2016.

Talotoimittajana toimii Oy Timber Frame Ltd. Toteutettavat kohteet perustuvat Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä -tontinvarauskilpailun voittaneeseen kilpailuehdotukseen.

Käynnistyvät asuntohankkeet edustavat uutta, massiivipuista ja matalahiilijalanjälkistä talosuunnittelua. Talojen energiankulutus on hyvin matala, ja osa energiasta pyritään tuottamaan uusiutuvalla energialla, muun muassa aurinkokennoilla. Kaikki neljä talohanketta täyttävät alueen asemakaavan edellyttämän matalaenergiarakentamisen tavoitteen.

Helsingin suurin puurakentamisalue

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue. Alue sijaitsee Luoteis-Helsingissä, Malminkartanon pohjoisreunassa. Entinen metsä- ja niittyalue muuttuu vuoteen 2020 mennessä 1 600 asukkaan kaupunginosaksi.

Honkasuolle on asemakaavoitettu omakotitaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja, yhteensä noin 60 000 kerrosneliötä. Asuntoja rakennetaan sekä omistus- että vuokra-asuntohankkeisiin. Puurakenteiset talot ovat kaksi–nelikerroksisia, ne maalataan värikkäiksi ja vierekkäisten rakennusten tulee olla eri sävyisiä. Honkasuon sydän on Perhosniitty-puisto kaupunkiviljelypalstoineen.

Honkasuon aloitusalueen kadut ja kunnallistekniikka on rakennettu pintojen ja istutusten viimeistelyjä vaille valmiiksi. Kaupunki luovuttaa tontit esirakennettuina ja rakentamiskelpoisina.

Ekologista kestävyyttä seurataan

Rakennushankkeiden ja asumisen ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään Honkasuolla huomiota monin tavoin. Asemakaavassa on annettu määräyksiä matalaenergia- ja puurakentamisesta. Hulevesien eli sade-ja sulamisvesien hallinnassa suositaan luonnonmukaisia viivytysmenetelmiä.

Haapaperhosen aloitusalueelle on laadittu ekokriteeristö, jolla ohjataan asuntorakentajia energiatehokkaisiin ja hiilidioksidipäästöjä pienentäviin ratkaisuihin. Kaupunki seuraa ekokriteerien toteutumista usean vuoden ajan.

Laitoksen toimittaa Porvoon Energia Oy:lle avaimet käteen -periaatteella KPA Unicon Oy

Porvoon Energia lisää kaukolämmön tuotantokapasiteettiaan Loviisassa uudella nykyistä lämpölaitosta suurempitehoisella laitoksella, jonka peruskivi muurattiin maanantaina 14. syyskuuta. Uusi laitos nostaa uusiutuvan polttoaineen osuuden kaukolämpötuotannossa nykyisestä noin 70 prosentista yli 90 prosenttiin.

KPA Unicon Oy:n toimittama 10 MWth-tehoinen kattilalaitos tulee käyttämään polttoaineena kotimaisia puupohjaisia polttoaineita kuten kuorta ja haketta. Laitos rakennetaan nykyisen puupolttoaineita käyttävän noin 7 MWth-tehoisen laitoksen viereen Loviisan teollisuusalueen Urakoitsijantiellä. Uusi laitos tulee olemaan jatkossa Loviisan kaukolämpöverkon päätuotantolaitos. Vanha laitos jää myös tuotantoon, mutta toimii avustavana laitoksena. Varaöljykattiloiden käyttöä Porvoon Energia pyrkii vähentämään.

KPA Uniconin avaimet käteen -toimitus sisältää prosessilaitteet, Unicon Biograte -polttotekniikan, rakennukset, asennustyöt, laitoksen käyttöönoton ja käyttökoulutuksen. Laitos luovutetaan Porvoon Energialle huhtikuussa ensi vuonna.

Osapuolet ovat sopineet myös viiden vuoden huoltosopimuksesta, jonka avulla pystytään paremmin ja ennustavammin suorittamaan laitoksen vaatimat huoltotoimenpiteet ja pitämään huoli laitoksen korkeasta käytettävyydestä.

”Huoltosopimus on esimerkki elinkaarikustannusajattelusta, joka on noussut merkittävään rooliin laitoshankinnoista päätettäessä”, Porvoon Energian kehitysjohtaja Jukka Rouhiainen kertoo. Hänen mukaan tärkeimmät syyt KPA Uniconin valintaan laitostoimittajaksi olivat kuitenkin tarjotun ratkaisun soveltuvuus, käyttöajan tuotantokustannukset ja hankintahinta.

”KPA Unicon toteuttaa vastuullisia energiaratkaisuja, joissa korostuu korkea energiatehokkuus, matalat päästöt ja alhaiset elinkaarikustannukset. Loviisan uusi biolämpökeskus käyttää polttoaineenaan kotimaisia, uusiutuvia polttoaineita alhaisin käyttökustannuksin. Laitostoimittajana haluamme lisäksi olla varmistamassa laitoksen korkeaa käytettävyyttä, ja tämän olemme sopineet huoltosopimuksessa, jonka myötä tulemme tekemään tiiviisti yhteistyötä Porvoon Energian kanssa varsinaisen projektitoimituksen jälkeenkin”, sanoo KPA Uniconin myyntijohtaja Teemu Koskela

Porvoon Energian suuruusluokaltaan noin seitsemän miljoonan euron investointi tonttilaajennuksineen ja -järjestelyineen mahdollistaa myös kaukolämmön jakeluverkon laajentamista Loviisassa.

”Tulemme kytkemään Valkon paikallisverkon pääjakeluverkkoon. Myöhemmin saattaa tulla ajankohtaiseksi laajentaa verkkoa myös uusiin alueisiin”, Porvoon Energian lämpö- ja tuotantopäällikkö Ari Raunio sanoo.

Porvoon Energia vastaa kaukolämmön tuotannosta ja toimittamisesta sekä Loviisassa että Porvoossa. Loviisassa kaukolämpöverkon pituus on noin 30 km ja lämpöasiakkaita lähes 300.

Porvoon Energia Oy on Porvoon kaupungin omistaman Porvoon Energia -konsernin emoyhtiö, johon kuuluu myös tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy. Emoyhtiö vastaa lämmön ja sähkön tuotannosta, lämmön ja maakaasun myynnistä ja jakelusta, sähkön myynnistä sekä konsernin hallinnosta. Tytäryhtiö huolehtii sähköverkostosta ja -siirrosta. Urakointipalvelut muodostavat yhtiön toisen liiketoiminta-alueen, käsittäen mittarikeskusten ja liittymäjohtojen myynnin, tie- ja katuvalaistustoiminnan sekä tele- ja sähköverkkojen yhteisrakentamisen. Konsernin palveluksessa on 100 henkilöä.

KPA Unicon Oy on suomalainen energiateknologiaa toimittava yritys, joka on erikoistunut räätälöityjen ja moduulirakenteisten kattilalaitosprojektien toimittamiseen. Yhtiön ratkaisut hyödyntävät niin biopolttoaineita kuin fossiilisiakin polttoaineita. Noin 170 henkilöä työllistävän yrityksen päätoimipaikat sijaitsevat Pieksämäellä ja Kiuruvedellä.

Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokatto ja kattokruunu

Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokaton, kryptan ja ikonostaasin korjaustyöt alkavat.

Rakennusmestari (AMK) -koulutus  käynnistyy tammikuussa Jyväskylässä Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.  Aloituspaikkoja on 20 ja koulutus järjestetään monimuotototeutuksena JAMKin pääkampuksen tiloissa. Rakennusmestareiksi suuntautuvien teknikoiden koulutus lopetettiin Suomesta kokonaan vuonna 1996. Viimeisin AMK-toteutus aloitettiin keväällä 2013 yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

– JAMK-TAMK -yhteistyönä alkaneesta rakennusmestarikoulutuksesta valmistuu opiskelijoita ensi keväänä ja he ovat tuoreimmat tulokkaat sitten vuoden 1996, vastuuopettaja ja lehtori Jukka Konttinen kertoo. Uusi koulutus tulee siis todella tarpeeseen.

Rakennusmestarikoulutus tähtää työmaatehtäviin. AMK-insinöörikoulutus toi osaltaan alalle suuntauksen, jossa nimenomaan työmaatehtävistä kiinnostuneiden ammattiosaajien saanti vaikeutui.

– Monesti unohdetaan, kuinka mittavia hankkeita työmaan mestarit joutuvat tekemään, kun kyseessä on jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen hankkeet. Voisi ajatella, että työmaan vastaava mestari toimii melko suuren yrityksen toimitusjohtajana. Alan kannalta on myös välttämätöntä, että työmaalla toimivien työnjohtajien ja vastuuhenkilöiden arvostusta saadaan nostettua, YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Mikko Räty pohtii.

– Näen, että rakennusmestarikoulutuksella turvataan nimenomaan motivoituneiden ja sitoutuneiden osaajien saaminen tulevaisuudessa rakennusalan työmaatehtäviin.

Nyt järjestettävä rakennusmestarikoulutus on Jyväskylässä kertaluontoinen. Kyse on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta, mutta opetushenkilökunta tulee JAMKista. Virallisesti opiskelijat ovat seamkilaisia ja opiskelevat SeAMKin opetussuunnitelman mukaisesti.  Järjestelyyn  päädyttiin, koska JAMKilla ei ole  rakennusmestarikoulutukseen aloituspaikkoja eikä koulutuslupaa. Rakennusmestarikoulutuksen yhteistyösopimus allekirjoitetaan 14.9.

– SeAMKilla ja JAMKilla on ollut jo kauan hyvää yhteistyötä koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla. Nyt  toimintaa tiivistetään entisestään, SeAMKin rehtori Tapio Varmola kiteyttää.

Valmistuville rakennusmestareille voinee luvata hyviä työelämänäkymiä, koska Jyväskylän alueen rakennusalan yrittäjät ovat esittäneet toteutuksesta vahvan toiveen.

– Rakennusmestarikoulutuksella  korvataan rakennusliikkeiden rakennusmestarivajetta, työjohtoporrasta tarvitaan työmaille pikaisesti, Konttinen toteaa.

Rakennusmestari (AMK) -tutkinnon voi suorittaa töiden ohessa. Hakuaika jatkuu 22.9. saakka ja hakeminen tapahtuu osoitteesta opintopolku.fi.

Kuva: Ilmarinen

Ilmarisen ja Kämp Groupin tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt Helsingin Kluuvikadulla sijaitsevan Maximin kiinteistön kehittämiseksi alkuvuoden 2016 aikana. Nykyisiä elokuvateatteritoimintoja jatketaan Maximissa niin pitkälle kuin mahdollista, näillä näkymin loppiaiseen saakka.

Putaanvirran koulun rakennustyömaalla Pihtiputaalla sattui helmikuussa 2013 vakava työtapaturma kun kirvesmies putosi välikatolla olleesta aukosta lähes neljä metriä alempana olevan ilmanvaihtokonehuoneen betonilattialle ja loukkaantui. Työtapaturman seurauksena työntekijän lannerangan nikamiin tuli useita murtumia, minkä vuoksi hän on ollut tapaturmasta lähtien työkyvyttömänä.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 8.9.2015 antamallaan tuomiolla kolme turvajärjestelyistä vastannutta henkilöä eli pääurakoitsijana toimineen rakennusliikkeen toimitusjohtajan ja vastaavan mestarin sekä työmaan rakennuttajana toimineen Pihtiputaan kunnan nimeämän valvojan ja turvallisuuskoordinaattorin 25 – 50 päiväsakon suuruisiin rangaistuksiin, jolloin kyseisille henkilöille kertyi maksettavaa yhteensä 4 900 euroa. Kaikki kolme tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vastaava mestari ja turvallisuuskoordinaattori myös vammantuottamuksesta. Yhteisvastuullisesti tuomitut joutuvat korvaamaan erilaisia oikeudenkäyntikuluja yli 4 300 eurolla.

Työturvallisuusmääräysten mukaan kaikki putoamisvaaraa aiheuttavat aukot työmailla on suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla, jotka on merkittävä selvästi ja estettävä niiden siirtyminen paikoiltaan.

Tapahtumapäivänä kirvesmies oli vuokrausyrityksestä tilattu työmaalle siivoamaan rakennusjätteitä, ja vastaava mestari oli lähettänyt hänet työkohteeseen varoittamatta välikatolla olleista aukoista, jotka oli väliaikaisesti suojattu vain irrallisilla ja merkitsemättömillä vanerilevyillä ja vanerilevyjen alle oli vielä laitettu ohuet uretaanilevyt lämmöneristeeksi. Kirvesmies nosti rakennusjätteeksi luulemansa vanerilevyn aukon päältä ja astui uretaanilevyn päälle, joka ei kestänyt miehen painoa.

Käräjäoikeus katsoi, että rakennusliikkeen toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ja rakennuttajan nimeämä turvallisuuskoordinaattori ei ollut valvonut ja varmistanut, että työmaan turvallisuussuunnitelmat ja työolojen jatkuva seuranta olisi ollut riittävällä tasolla.

Rakennusliikekin tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 8 000 euron yhteisösakkoon ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 560 euroa. Rakennushankkeen turvallisuussuunnittelussa ja sen toteutuksessa todettiin puutteita kun työmaata varten ei ollut laadittu erillisiä putoamissuojaussuunnitelmia eikä siellä ollut pidetty viikoittaisia kunnossapitotarkastuksia siten kuin työturvallisuusmääräykset edellyttävät. Pääurakoitsijalle oli tästä aiheutunut käräjäoikeuden arvioima määrä kustannussäästöä.

Eurooppalaisen EN 1090 -standardin siirtymäaika päättyi Suomessa heinäkuussa 2014. Siirtymäajan loppumisestakin on siis kulunut yli vuosi, joten nopeasti voisi olettaa kaikkien kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden valmistajien jo sertifioineen valmistusprosessinsa. Näin ei kuitenkaan ole, toteaa Inspecta Sertifiointi Oy:n metallituotteiden tuotepäällikkö Unto Kalamies.

Merkintäpakkoa laiminlyödään suotta

Erilaiset standardit ulottuvat laajalle alueelle jokapäiväistä elämää. Ne varmistavat tuotteiden ja menetelmien sopivuuden niille tarkoitettuun käyttöön ja ympäristöön sekä yhteensopivuuden toisiinsa nähden. Rakennusalan Euroopan-laajuisilla standardeilla pyritään erityisesti lisäämään turvallisuutta ja poistamaan kaupan teknisiä esteitä tuotteiden vapaan liikkumisen edistämiseksi. Aikaisemmin rakennustuotannossa vallinneiden kansallisten luokittelujen aikana vientikauppaa harjoittavat yritykset ovat joutuneet hyväksyttämään ja jopa testauttamaan tuotteet kunkin valtion omien vaatimusten mukaan, mikä on aiheuttanut turhia kuluja ja vaikeuksia markkina-alueen laajentamisessa. Sertifioinnin tuoman CE-merkinnän turvin yritys voi markkinoida tuotteitaan ja osaamistaan koko Euroopan talousalueella, mikä edistää rakennusalan tuottavuutta. CE-merkintä on myös oivallinen ”työkalu” rakennusprojektin vaiheissa: sen olemassaolo on helppo varmentaa, poistaen aiemman tarpeen tehdä työläitä asiakirja- ym. selvityksiä.

Rakennustuoteasetuksen myötä sellaisten tuotteiden, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi, vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa ei voi olla käytössä muita menetelmiä kuin CE-merkintä. Käytännössä on voimassa CE-merkintäpakko tuotteille, jotka kuuluvat EN 1090 -standardin sopimusalaan. EN 1090 -sertifikaatin ja CE-merkinnän hankinta on siis välttämättömyys, mikäli yritys aikoo edelleen toimittaa kantavia teräs- tai alumiinirakenteita. Unto Kalamiehen mukaan rakennusalan kentältä on kuulunut viestejä siitä, että toimintaa harjoitetaan mahdollisesti yhä ilman sertifikaattia. Rakennusprojektin aikana esille tulevat laiminlyönnit voivat kuitenkin pahimmillaan aiheuttaa vakavia hankaluuksia, häiriöitä ja viiveitä, joten on ehdottomasti myös rakennuttajan etu, että asiat on hoidettu mallikelpoisesti ja rakenteiden merkinnät ovat kunnossa.

Vasta 350 myönnettyä sertifikaattia

Inspecta Sertifiointi sai hyväksynnän EN 1090 -sertifiointiin ja kirjoitti ensimmäisen sertifikaatin syksyllä 2011. Vuosi 2012 oli suhteellisen hiljaista, seuraavana vuonna tahti kiihtyi ja vuonna 2014 käynnistyi sitten iso rumba siirtymäajan lähestyessä loppuaan. Kalamies kertoo vuosi taaksepäin sertifioinnissa vallinneen varsin hektisen vaiheen, mikä on jo helpottunut merkittävästi, vaikkakin tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä tulee tasaiseen tahtiin. Kaiken kaikkiaan Inspecta Sertifiointi on myöntänyt noin 350 EN 1090 -sertifikaattia. Arvio kokonaistarpeesta liikkuu markkinasuhdanteista riippuen 500 – 1000 yrityksen lukemissa, joten kaikilla sitä ei todellakaan vielä ole.

Suomen Inspectalla työskentelee metallituotesertifioinnin parissa viisi pätevöitynyttä asiantuntijaa, Ruotsissa saman verran ja myös Norjassa harjoitetaan toimintaa. Kaikki sertifikaatit kirjoitetaan kuitenkin Suomesta käsin. Unto Kalamies kertoo, että sertifiointiprojekti käynnistyy yleensä asiakkaan taholta tulleesta yhteydenotosta. Ensimmäiseksi selvitetään pelisäännöt ja yleiset edellytykset, joiden mukaan asiakas voi arvioida tilanteensa. Toisinaan tehdään asiakkaan luona esiauditointi oleellisten puutteiden kartoittamiseksi, mutta yleensä asiakas saattaa järjestelmän sellaiseen kypsyysasteeseen, että on mahdollista suorittaa alkutarkastus. Tarkastuksessa havaittujen poikkeamien korjaaminen hoituu yleensä kirjeenvaihdolla, mutta tapauksesta riippuen voi uusi tarkastus olla tarpeen. Prosessi voi asiakkaasta riippuen kestää viikosta kuukausiin, Inspectan puolesta sertifikaatti kirjoitetaan nopeasti kun poikkeamat on todettu korjatuiksi.

Suomalaisyrityksillä hyvät edellytykset

Yrityksestä riippuen sertifiointiprosessi vaatii erilaista panostusta laadunhallintajärjestelmään ja henkilöstön osaamistasoon. EN 1090 -standardissa keskeisiä osa-alueita ovat mm. erilaisten hitsausmenetelmien, materiaalien paksuuksien ja lujuuksien hallinta sekä prosessien kelpuuttaminen ja ohjeistukset. Suomessa yrityksillä on laadukkaan koulutuksen myötä kuitenkin hyvät perusedellytykset sertifikaattiin vaadittavan laadun tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Unto Kalamies ja Inspecta Sertifiointi kehottavat nyt mattimyöhäisiäkin tarttumaan toimeen ja ottamaan yhteyttä liiketoiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. Hyvänä ponnistuslautana sertifiointitarpeesta epätietoiselle yrittäjälle toimii Teräsrakenneyhdistyksen ylläpitämä FAQ-palsta.