Yleiset uutiset

Oslossa sijaitseva DNB A -toimistorakennus on voittanut European Steel Design Awards 2015 –palkinnon. Palkinto jaettiin 15.syyskuuta teräsrakentamisen tapahtumassa Istanbulissa. Ruukki vastasi rakennuksen teräsrungon suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. 

”Olemme iloisia ja ylpeitä saamastamme kunnianosoituksesta. Hyvä ja läheinen yhteistyö arkkitehtien, insinöörien, teräsrakenneurakoitsijan, rakennusjohdon ja kehitysyhtiön välillä on johtanut siihen, että saimme palkinnon”, totesi kehitysyhtiö Oslo S Utvikling AS:n projektijohtaja Øystein Olav Ylvisåker.

Ylvisåker lisäsi vielä, että heidän työtänsä ohjaavat korkea laatu ja innovaatioiden käyttö. Ruukilta palkintoa oli vastaanottamassa projektijohtaja Minna Kuusela-Opas.

”Tämä on hieno osoitus Ruukin projektinjohdon osaamisesta. Kunnia kuuluu koko osaavalle tiimille. Projektitiimi vastaa projektin läpiviennistä ja koostuu useasta ammattilaisesta, korostaa Kuusela-Opas.

Palkittua rakennusta luonnehditaan DNB:n toimitiloista monimuotoisimmaksi. Siinä on muun muassa kuutiomaisia 6 x 6 metrin ulokkeita, etäällä rakennuksen ytimestä. Ruukin toimitti rakennukseen terästä noin 1 600 tonnia.

Rotterdamilainen arkkitehtitoimisto MVRDV yhdessä norjalaisen DARK Arkitekter toimiston kanssa vastasi DNB A -rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta.

European Steel Design Awards 2015 -kilpailun tarkoituksena on kannustaa luovaan teräksen käyttöön rakentamisessa. Kilpailussa palkitaan rakennuttajia, arkkitehtejä, terässuunnittelijoita ja teräsrakenneurakoitsijoita. Palkinnon kriteereinä ovat estetiikka, tekniikka, ympäristö ja taloudellisuus. Norska Stålforbund, eli Norjan teräsrakenneyhdistys, valitsi DNB A -rakennuksen ehdolle kilpailuun.

Pöyry on saanut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä toimeksiannon Mikkelin keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Toimeksianto koskee nykyiseen sairaalaan tehtävien muutosten ja sairaalan laajennusosien rakennesuunnittelua.

Mikkelin ns. ESPER-hankkeen tavoitteena on yhdistää kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito yhdeksi kokonaisuudeksi nykyiselle sairaalakampukselle. Tarkoituksena on tarjota parempaa ja kustannustehokkaampaa palvelua kaikille sairaanhoitopiirin kunnille ja asukkaille.

Hankkeessa nykyistä sairaalaa laajennetaan muun muassa rakentamalla uusia kerroksia sekä uusi viisikerroksinen sairaala perhetaloksi. Nykyisiä tiloja järjestellään uudelleen ja saneerataan sairaalan ollessa samalla käytössä, mikä tulee ottaa tarkkaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Hanke tiivistää sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidon tiloja noin 20 %. Keskittäminen tehostaa ja parantaa kuntalaisten palveluita samalla kuluja säästäen.

“Pöyryllä on vankka kokemus suurten sairaalahankkeiden rakennesuunnittelusta. Tästä kokemuksesta on paljon hyötyä, etenkin kun hankkeessa täytyy ottaa huomioon työnaikaiset sairaalatoiminnan vaatimukset,” sanoo Pekka Narinen, Pöyryn rakennussuunnitteluyksikön johtaja.

Hanke on alkanut kesäkuussa ja se valmistuu vuonna 2020.

Tilauksen arvoa ei ole julkistettu. Tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen vuoden 2016 palkoista ja työehtosopimusten uudistamisesta nykyisillä teksteillä vuodeksi eteenpäin. Palkkaratkaisu noudattaa työllisyys- ja kasvusopimuksen linjaa.

Rakennusalan palkat nousevat maaliskuun alusta 10 senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Työehtosopimusten sopimuskausi on 1.3.2016 – 28.2.2017. Työehtosopimusten tekstit säilyvät palkkoja koskevia osia lukuun ottamatta nykyisellään.

Rakennusliiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen kokouksessaan perjantaina 25. syyskuuta.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti.

Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset työllistävät näillä kahdeksalla työehtosopimusalalla noin 50 000 työntekijää.

Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaa pohtinut työryhmä esittää ratkaisuja järjestelmien turvallisuuden parantamiseksi. Ehdotukset liittyvät tuotteiden kelpoisuuden testaamiseen, rakennusvalvonnan toimintaan, LVI-töiden tekijöiden pätevyysvaatimuksiin sekä talousveden syövyttävyyden mittaamiseen ja raja-arvoihin. Loppuraportti tarjoaa käytännön riskienhallintatyökaluja taloyhtiöille. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta on osa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittua Talousveden turvallisuuden toimenpideohjelmaa.

TA-Yhtiöt toteuttaa yhdessä Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa ”Vihreistä vihrein” -rakennushankkeen Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle. Länsisataman läheisyyteen rakennettavissa kahdessa asuintalossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa. Asuintalojen erikoisuus ovat rakennusten katoille rakennetut viherkattopihat, joilla sijaitsevat muun muassa keittiöpuutarha viljelylaatikoineen ja lasitettuine viherhuoneineen.

Luhtitalotyyppisten asuinrakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että niistä muodostuu viherkattopihoja. Katoille sijoitettavassa keittiöpuutarhassa asukkaiden on mahdollista viljellä esimerkiksi yrttejä ja vihanneksia ja talon ylimmän kerroksen yhteissaunatiloista asukkaat pääsevät vilvoittelemaan katolla olevaan hedelmäpuutarhaan. Rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja kaunistaa kasviritilöin ja parvekkeiden istutuslaatikoin sommiteltu viherjulkisivu. Ylimmän kerroksen katot ovat niin sanottuja biodiversiteettikattoja, joilla tutkitaan muun muassa kasvilajiston selviytymistä ja hyönteisten kehittymistä.

”Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Suomessa eikä muissa pohjoismaissa. Kantavana ideana hankkeen suunnittelussa on ollut vihreyden lisääminen kaupunkimaisemaan myös rakennusten avulla. Tärkeitä ovat paitsi esteettiset arvot myös biologinen näkökulma”, kertoo hankkeessa kasvillisuuden ja viherrakentamisen asiantuntijana toimiva Taina Suonio Roslings Manor Gardensista. Hankkeessa tutkitaan myös viherkattojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Tutkimushanke on osa ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -tutkimusohjelmaa, jossa ovat mukana myös Helsingin yliopiston asiantuntijat dosentti Susanna Lehvävirran johdolla sekä Roslings Manor Gardens.

Rakennushankkeen tavoitteena on toimia esimerkkinä tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa ja hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Asuntojen rakentaminen aloitetaan marraskuussa 2015, ja ensimmäiset asunnot ovat muuttovalmiita arviolta kesäkuussa 2017. Kahteen asuinrakennukseen tulee yhteensä 55 asumisoikeus- ja 66 vuokra-asuntoa, jotka ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n korkotukemaa tuotantoa. Lisäksi toiseen taloista tulee liikehuoneistoja. Asumisoikeusasuntojen markkinointi aloitetaan vuodenvaihteen 2015–2016 tienoilla ja vuokra-asuntojen myöhemmin vuonna 2016. Hankkeen pääsuunnittelijana ja arkkitehtinä toimii Talli Oy:n Pia Ilonen ja maisema-arkkitehtinä Loci Oy:n Pia Kuusiniemi. Piha- ja vihertyöt toteuttaa työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy.

Valtakunnallisella asuntojen omistajalla ja rakennuttajalla TA-Yhtiöillä on omistuksessaan tällä hetkellä noin 14 000 asuntoa ja yhtiö on toteuttanut viime vuosina vuosittain noin 1000–1400 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle ja muihin Suomen kasvukeskuksiin.

AVAIN Yhtiöt ja Lakea Oy ovat varanneet Riihimäen aseman lähettyviltä, Peltosaaren luoteisnurkasta, korttelin asuntorakentamista varten. Kortteliin on hyväksytyssä yleissuunnitelmassa osoitettu noin 14 000 kerrosneliömetriä asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa noin kuutta kerrostaloa.

Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi alueelle laaditaan esisuunnitelma yhteistyössä rakentajien ja Riihimäen kaupungin kanssa. Suunnitelman pohjalta tehdään tarvittavat asemakaavamuutokset. Asunnot rakennetaan vuosina 2016–2019.

AVAIN Yhtiöt rakennuttaa asumisoikeusasuntoja sekä senioreille suunnatun palvelutalon. Lakea Oy toteuttaa asunnot omalla rahoitusmallillaan. Alue sijaitsee rautatieaseman, kauppakeskuksen koulun, urheilupuiston ja muiden palveluiden välittömässä läheisyydessä.

Peltosaaren uudisrakentamisalueelle tulee kaikkiaan noin 45 000 kerrosneliömetriä uudisrakentamista, josta pääosa on asuinrakentamista. Alueella on kaukolämpö, jonka lämmitysenergiasta suurin osa tulee Ekokemin jätteenpolttolaitokselta, lisäksi rakenteilla on 100 Mt valokuituyhteydet koko alueelle.

Kangasalan uudiskohteessa erityisasumista ja tavallisia vuokra-asuntoja

Y-Säätiön uudiskohteen rakentaminen käynnistyy Kangasalan Isolukontiellä 28.9. Uusi talo tarjoaa koteja kehitysvammaisille ja muille asukkaille saman katon alla. Talo edustaa uudenlaista rakennussuunnittelua, jossa erityisasuminen on hajautettu rakennuksen kerroksiin tavanomaisten asuntojen keskelle.

8-kerroksissa rakennuksessa on yhteensä 56 asuntoa, joista 37 on tavanomaisia Y-Asuntojen ARA-vuokra-asuntoja. Kehitysvammaisille on talossa 8 asunnon kotiryhmä sekä 11 tuetun asumisen asuntoa.

Ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan kehitysvammaisten käyttöön tarkoitetut palvelutilat, ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee koko talon yhteinen saunaosasto sekä kerhohuone. Saunaosasto sekä piha-alue on suunniteltu myös liikuntarajoitteisille käyttäjille soveltuvaksi.

Kohteen rakentaminen aloitetaan erillispysäköintialueella, joka valmistuu ennen asuinrakennusta. Pysäköintialueen tekeminen alkaa perustustöillä maanantaina 28.9. ja se valmistuu lokakuun lopussa. Asuinrakennusprojekti käynnistyy 15.10. ja koko rakennus on muuttovalmis loppuvuodesta 2016.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co. Pääurakoitsijana toimii VRP Länsi-Suomi Oy, ja rakennuttajan tehtävistä vastaa A-Insinöörit Oy.

Kaupunkirakennekaavio Malmin lentokentän alueesta 21.9.2015. Kaavarunkoluonnos ja valmisteluaineisto on nähtävillä 12.10.2015 saakka mm. verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat

Kaavarunkoluonnoksessa kaupunkirakenteen perustana on puistoverkosto. Tavoitteena on, että pikaraitiotiet ja Lahdenväylän ylittävät sillat liittävät alueen ympäröivään kaupunkiin. Kaavarunko on nähtävillä mielipiteitä varten 12. lokakuuta saakka.

Liikennevirasto on solminut sopimuksen Skanska Infran, Pöyryn ja Rambollin muodostaman ryhmittymän kanssa valtatie 6 Taavetti-Lappeenranta-välin allianssihankkeen toteutusvaiheesta. Sama ryhmittymä on vastannut myös hankkeen kehitysvaiheen läpiviennistä, joka alkoi maaliskuussa 2015.

Allianssi on suunnittelu- ja rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa hankkeen tilaaja ja keskeiset toteuttajat vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta, jakavat riskit ja mahdollisuudet yhdessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla, sekä muodostavat yhteisen organisaation.

Taavetti-Lappeenranta-osuuden kattavassa parannushankkeessa valtatie 6 parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi tieksi. Parannettava osuus on 28 km pitkä, josta 12 km on kokonaan uutta tietä. Tien parantaminen tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa. Ympäristöhaittoja vähennetään melu- ja pohjavesisuojauksilla.

Valtatie 6 on Etelä-Karjalan pääyhteys. Tie palvelee sekä paikallista että pitkänmatkan liikennettä, ja on tärkeä väylä teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetuksille.

Hankkeen kokonaisarvo on 76 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheessa hankkeen ratkaisuja on tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyöllä kehitetty ja muutettu niin, että hankkeen kustannusarvio ja laadulliset tavoitteet saavutetaan. Hanke valmistuu osa kerrallaan vuosina 2017 ja 2018.

“Kaikkien hankkeen osapuolien hyvällä yhteistyöllä ja allianssimallin tuottamilla innovaatioilla olemme saavuttaneet kehitysvaiheen tavoitteet ja pääsemme nyt aloittamaan allianssiurakan toteutusvaiheen”, toteaa projektipäällikkö Harri Liikanen. Taavetti-Lappeenranta -hanke on Liikenneviraston ensimmäinen allianssimallilla toteutettava ns. tavallinen tienrakennusurakka. “Kehitysvaiheen perusteella malli soveltuu hyvin myös tällaiseen hankkeeseen.”

“Olemme yhdessä pystyneet viemään hankkeen suunnittelua eteenpäin tavoitteiden mukaisesti. Kehitysvaiheen aikana olemme löytäneet ratkaisuja, joilla tien vaiheittainen liikenteelle otto on mahdollista alkuperäistä aikataulua nopeammin. Tämä tarkoittaa myös, että tienkäyttäjille aiheutetut haitat pienenevät”, kertoo rakennuspäällikkö Janne Tikkamäki Skanskasta.

“Tämän allianssihankkeen kehitysvaihe pystyttiin viemään puolessa vuodessa läpi, koska suunnittelijat oli valittu jo ennen urakoitsijan valintaa. Skanskan tullessa mukaan suunnittelun lähtötietomalli, pohjatutkimukset sekä jo tunnistettujen vaihtoehtojen alustavat selvitykset olivat pitkällä. Jatkamme myös Pöyryllä hankkeen toteutusvaiheen suunnittelua hankkeen parhaaksi”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Suomessa on noin 78 000 km yleisiä teitä, joilla on elintärkeä merkitys paitsi päivittäisen liikkumisemme myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Digitalisaatio on vahvasti mukana myös tiestön suunnittelussa, ja esimerkiksi tässä hankkeessa kehitetään tietomallinnusta tien kunnossapitoa ajatellen. Näin hyödyt eivät rajoitu pelkästään suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen tai tähän hankkeeseen”, sanoo johtaja Peter Molin Rambollin Infra-toimialalta.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.