Yleiset uutiset

Kone tiedotti keskiviikkona kahdesta suuresta hissi- ja liukuporraskaupasta Kiinaan. Yhteensä hissejä toimitetaan 139 kappaletta ja portaita 96. Yhtiö ei kerro kauppasummaa.

1) KONE toimittaa hissejä ja liukuportaita Tianjinin kaupungin keskustassa käynnistyvään Tianjin Luneng Lvyinlin rakennusprojektiin. Toimitus käsittää 31 KONE MiniSpace(TM)- ja 23 KONE MonoSpace® -hissiä sekä neljä KONE TravelMaster(TM) -liukuporrasta.

Tianjin Luneng Lvyinliä on sanottu yhdeksi Tianjinin vilkkaan keskustan näyttävimmistä rakennushankkeista. Siihen tulee korkeatasoisia toimistoja ja asuntoja sekä viiden tähden hotelli. Kokonaisuuden muodostavat 40-kerroksinen toimistotorni, viisi 34-48-kerroksista asuintornia ja katutasolla sijaitseva hotellirakennus. Toimistotornin hissien maksiminopeus on 5 m/s.

“KONE uskoo yhteistyöhön asiakkaan kanssa heti projektin alusta lähtien”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson. “Tiimimme on ollut tiiviisti mukana ratkaisun suunnittelussa varmistaakseen sujuvan liikkumisen rakennuksissa.”

Tianjin Luneng Lvyinlin rakennuttaja on Tianjin Luneng property Co.,Ltd, ja projektin on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Tilaus kirjattiin vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle.

2) KONE toimittaa 85 hissiä ja 92 liukuporrasta Changshan kaupunkiin nousevaan jättimäiseen Fuxing WFC -liikekeskukseen Hunanin provinssissa Kiinassa. Fuxing WFC sijaitsee Kaifussa, Changshan ydinkeskustan kestävän kehityksen mukaisesti rakennetulla liikekeskusalueella, ja sillä on Changshan paikallishallinnon vahva tuki.

Yli miljoonan neliömetrin alueelle levittäytyvä Fuxing WFC tulee käsittämään kauppakeskuksen ja kolme A-luokan toimistorakennusta, joista kussakin on 45 maanpäällistä ja neljä maanalaista kerrosta.

KONEen edistykselliset ratkaisut helpottavat turvallista ja sujuvaa liikkumista A-rakennuksessa, jossa liikkuu päivittäin arviolta 4500 ihmistä ja kuukausittain  yli 90 000. B-rakennuksen kuukausittaiseksi kävijämääräksi arvioidaan 80 000 ja C-rakennuksen 65 000. Hissit kytketään KONE E-link(TM) -järjestelmään, jonka kautta niiden toimintaa voidaan valvoa saumattomasti reaaliajassa.

“KONE ymmärtää ja analysoi projektin tarpeet ja toimittaa kilpailukykyisiä hissi- ja liukuporrasratkaisuja. Siksi voitimme asiakkaan luottamuksen ja saimme projektin”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson.

Fuxing WFC:n rakennuttaja on Hunan Fuxing Real Estate Development Co. Ltd, ja projektin arvioidaan valmistuvan kesäkuuhun 2017 mennessä. Tilaus kirjattiin vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle.

Kirkkohallitus jakoi rakennusavustuksia seurakuntien kunnostustöihin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Suurimmat avustettavat rakennus- ja korjaustyöt ovat Köyliön ja Karvian kirkon korjaukset, Getan kirkon sisätilan ja paanukatteen korjaus sekä Sallan seurakuntatalon peruskorjaus.

Rakennusavustusten jakojärjestelmä perustuu laskentakaavaan, joka huomioi seurakunnan kirkkorakennusten määrän, väkiluvun ja verotulot. Avustuksia jaetaan kahdesti vuodessa.

Rakennusavustusten vuoden 2015 II jako

Turun arkkihiippakunta		Yhteensä 464 200 €
Seurakunta	Hanke	Avustus
Köyliö	Kirkon peruskorjaus	429 900 €
Vehmaa	Kellotapulin soittokoneisto	2 000 €
Vehmaa	Kirkonkylän seurakuntatalon korjaus	2 300 €
Kustavi	Kirkon soittokoneisto	7 300 €
Kustavi	Kirkon hautausmaan valaistus	0
Masku ja Asikainen	Kirkkojen katon tervaus	17 800 €
Punkalaidun	Kirkon paloilmaisinjärjestelmä	4 900 €

Oulun hiippakunta		Yhteensä 280 100 €
Seurakunta	Hanke	Avustus
Pyhäjoki	Seurakunnan nuorisotilan kunnostus	12 300 €
Salla	Seurakuntatalon peruskorjaus	267 800 €
Siikalatva	Pulkkilan seurakuntatalon korjaus	0

Mikkelin hiippakunta			Yhteensä 150 000 €
Seurakunta		Hanke	Avustus
Pertunmaa		Seurakuntakodin korjaus ja muutos	74 200 €
Lemi		Seurakuntatalon korjaus	33 700 €
Savitaipale		Kirkkopihan korjaus	40 000 €
Tohmajärvi		Kemin seurakuntatalon urkujen korjaus	2 100 €

Porvoon hiippakunta			Yhteensä 442 100 €
Seurakunta		Hanke	Avustus
Hammarland		Kirkon ja tornin kattojen tervaus	19 900 €
Finström-Geta		Getan kirkon sisätilojen korjaus	304 900 €
Finström-Geta		Finströmin kirkon paanukaton korjaus ja tervaus	105 800 €
Finström-Geta		Getan kirkon, tapulin ja kappelin kattojen tervaus	11 500 €
Kristiinankaupunki		Ruots. seurakuntakodin korjaus	0
Kristiinankaupunki		Lapväärtin seurakuntatalon korjaus	0

Kuopion hiippakunta		Yhteensä 32 000 €
Seurakunta	Hanke	Avustus
Tervo	Pappilan korjaus, 2. osa	21 600 €
Tervo	Seurakuntatalon korjaus	10 400 €
Lapuan hiippakunta		Yhteensä 415 500 €
Seurakunta	Hanke	Avustus
Karijoki	Pappilan kunnostus	92 200 €
Uurainen	Seurakuntatalon ympäristötyöt	92 500 €
Kristiinankaupunki	Suomalaisen seurakuntatalon inva-wc	8 400 €
Karvia	Kirkon ja kellotapulin korjaus	222 400 €

Metsä Groupin biotuotetehtaan peruskivi muurattiin Äänekoskella tänään maanantaina 12.10.2015. Juhlallisuudet pidettiin biotuotetehtaan rakennustyömaalla Metsä Fibren käyvän tehtaan vieressä. Muuraustilaisuudessa puheen pitivät EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Tiusanen ja biotuotetehdastyömaan luottamusmies Ari Harlamow.

”Äänekosken biotuotetehtaassa yhdistyy monta tulevaisuuden megatrendiä, erityisesti kiertotalous, vähähiilisyys, energiatehokkuus sekä teollinen symbioosi ja kyky uudistua. Hanke vaikuttaa myönteisesti luottamukseen ja osoittaa, että Suomessa on tarvittavaa kykyä katsoa tulevaisuuteen ja nähdä uusia mahdollisuuksia. EU:n investointiohjelman uusi strategisten investointien rahasto on ollut mukana tukemassa biotuotetehdasta osana kansainvälistä rahoituspakettia. Kannustan kaikkia kiinnostuneita käyttämään investointiohjelman tuomia mahdollisuuksia. Tämä ei vaadi julkista rahoitusta tai tukea, vaan yksityiset hankehaltijat ja yritykset voivat hakea investointirahaa suoraan Euroopan investointipankilta jo nyt”, EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo.

Sellua, muita biotuotteita ja bioenergiaa valmistavan biotuotetehtaan rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015, ja tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

”Äänekosken biotuotetehdas on Metsä Groupin kilpailukyvyn kannalta merkittävä investointi, joka parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä ja vahvistaa asemaamme pohjoisen havusellun markkinoilla maailmanlaajuisesti. Tämä on hyvä osoitus Metsä Groupin ja suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimasta sekä kyvystä uudistua. Etenemme määrätietoisesti kohti vuoden 2017 syksyä, jolloin biotuotetehdas käynnistyy”, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo.

Rakennusprojekti on edennyt aikataulussa suunnitelmien mukaisesti maanrakennus- ja perustustyövaiheeseen. Nykyisen sellutehtaan viereen noin 40 hehtaarin tontille rakennettavan biotuotetehtaan työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 250 henkilöä pääasiassa paalutus-, ruoppaus-, silta- ja ratatöissä. Tehdas alkaa nousta ripeästi maanpinnan yläpuolelle elementtirakentamisvaiheessa vuoden lopussa, jolloin työmaalla työskentelee noin 500 henkilöä. Ensi vuoden alussa alkavat laiteasennukset, jolloin hanke työllistää enimmillään 2 500 henkilöä.

Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, noin 1,2 miljardia euroa. Uusi tehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Biotuotetehtaan kaikki sivuvirrat hyödynnetään tehtaan ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä.

Havainnekuva Maaliikennekeskuksen ideasuunnitelmasta. Kuva: arkkitehtitoimisto Ajak

Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500.

Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista. Asuinrakennukset muodostaisivat umpikortteleita, joiden sisään jäisi avoimia ja yhtenäisiä pihoja. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Autopaikat sijoittuisivat osittain pihakansien alle ja osittain pysäköintitaloihin.

Alueen palvelut ja liikkeet keskittyisivät alueen keskellä olevan toriaukion ympärille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Työpaikkarakennukset sijoittuisivat alueen eteläreunaan. Alueen pääkadulle varataan tila raitiotielle.

Asuinalueen ja Keskuspuiston väliin rakennettaisiin puisto, johon tulisi tilaa oleskelulle, leikkipaikalle ja lähiliikunnalle. Kaavassa on varauduttu myös koulun ja päiväkodin rakentamiseen.

Metsäläntien eteläreunassa kulkeva suurjännitejohto siirrettäisiin tien keskelle, jotta sen suoja-alueet eivät rajoita uutta rakentamista.

Luonnos kommentoitavana verkossa

Maaliikennekeskuksen asemakaavaluonnosta voi kommentoida 30. lokakuuta asti osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut. Suunnitelmaan voi tutustua 12.–30. lokakuuta myös muun muassa Pasilan kirjastossa, Rautatieläisenkatu 8.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaluonnosta marraskuussa. Luonnos toimii tontinluovutuskilpailun lähtökohtana, ja lopullinen kaavaehdotus laaditaan yhteistyössä alueelle valittavien kolmen toteuttajan kanssa. Kaavaehdotus on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn vuoden 2016 lopulla.

Aiemmasta suunnitteluvaiheesta saadun palautteen pohjalta kaavaluonnokseen on lisätty enemmän rakentamista ja raitiotievaraus, toimitilojen määrää on vähennetty ja asumista puolestaan lisätty ja erilliset puistotaskut on muutettu yhdeksi yhtenäiseksi puistoksi.

Bahrainin Olympiakomitea on sopinut yhteistyön aloittamisesta Suomen kanssa urheilulääketieteen, hoidon ja teknologian sektorilla. Alkuvaiheessa yhteistyö sisältää uuden urheilusairaalan rakennusprojektin yksityiskohtaisen suunnittelun sekä olemassa olevien klinikoiden uudelleen järjestelyn.

Tulevan kolmen vuoden aikana projekti avaa ovia suomalaiselle terveysalan osaamiselle arkkitehtuurin, teknologian, hoidon ja koulutuksen alueilla. Projektinhallinnasta vastaa turkulainen Sairaala NEOn ja sen johtava lääkäri Jussi Rantanen.

Suomen mahdollisuuksia Bahrainin urheilusairaalaprojektissa lähdettiin selvittämään ja tarjoamaan toukokuussa, kun Finpron FinlandCare-ohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtiin alueelle vienninedistämismatka. Konkreettisiin tuloksiin projektissa on edetty varsin nopeasti.

Samaan aikaan Metropolia Ammattikorkeakoulu on solminut viisivuotisen sopimuksen Bahrainin prinsessa Noora Bint Khalifa Al Khalifan kanssa, joka omistaa oppilaitoksen ja 16 muuta eri alan yhtiötä GCC-maiden (Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat) alueella. Koulutusyhteistyön lisäksi Bahrainin prinsessa toimii sopimuksen mukaan Metropolian edustajana Bahrainissa.

FinlandCare ohjelman johtaja Meria Heikelän mukaan Bahrain on suomalaisille terveysalan yrityksille kiinnostava markkina ja voi toimia sillanpääasemana myös muualle Gulfin alueelle.  Vaikka Bahrain on alueen maista pienin, sen talous kasvaa nopeasti, ja kysyntä korkealaatuisille terveyspalveluille, teknologialle sekä alan koulutukselle lisääntyy nopeasti.

Salpausselän Rakentajat Oy on 1979 perustettu rakennusliike. Se kuuluu jatkossa osana SSR Group Oy nimiseen uuteen konsernin emoyhtiöön, jonka omistavat pääomistajana Mika Wilenius (51 %) sekä rakennusneuvos Jorma Tamminen, toimitusjohtaja Tapani Pöyry ja hankekehitysjohtaja Kari Kangas (yhteensä 49 %.) Uutena konsernin emoyhtiönä toimivan SSR Group Oy:n rakentavana tytäryhtiönä on jatkossa alkuperäinen pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy (SSR), jonka rakentavia tytäryhtiöitä ovat jatkossa SSR Länsi-Suomi Oy ja SSR Pohjanmaa Oy. Ne aloittavat kukin toimintansa 05.10.2015 ja niihin avainhenkilöstö on jo valittu. SSR Group Oy:n emoyhtiön sekä rakentavan pääyhtiön Salpausselän Rakentajat Oy:n pääkonttori ovat jatkossakin Lahdessa.

SSR Group Oy ja alkuperäinen rakentava pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy tulevat laajentamaan toimintaansa niin, että vuoden 2016 alussa toimintansa aloittaa SSR Varsinais-Suomi Oy ja vuoden 2016 aikana perustetaan SSR PKS ja Uusimaa Oy, SSR Itä-Suomi Oy sekä SSR Pohjois-Suomi Oy. Kustakin aluerakennusyhtiöstä emokonserni omistaa 51 % osakekannasta ja aluerakennusyhtiöiden toimiva johto sekä kullakin alueella valittu vahva alueellinen tunnettu kiinteistöalan sijoittaja/toimija, omistavat yhdessä 49 %.

Uusien aluerakennusyhtiöiden SSR Länsi-Suomi Oy:n (toiminta-alue Pirkanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi) sekä SSR Pohjanmaa Oy:n (toiminta-alue entinen Vaasan lääni) toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi on kutsuttu ekonomi Jyrki Lautarinne, 60. Hän on toiminut usean vuosikymmenen ajan rakennusalalla keskeisissä johtotehtävissä mm. Haka –konsernissa ja Skanska –konsernissa. Lautarinne siirtyy uuteen tehtäväänsä 06.10.2015 lukien. SSR Länsi-Suomi Oy:n toimisto sijaitsee Tampereella. SSR Pohjanmaa Oy:n aluejohtajaksi on nimitetty RI Raimo Virtanen, joka on aiemmin työskennellyt Skanskan palveluksesta. SSR Pohjanmaa Oy:n toimisto sijaitsee Seinäjoella. SSR Länsi-Suomi Oy:n ja SSR Pohjanmaa Oy:n enemmistöosakkaana on Salpausselän Rakentajat Oy (51 %) sekä muina osakkaina yhtiöiden toimiva johto sekä tunnettu etelä-pohjalainen suursijoittaja Reima Kuisla (yhteensä 49 %)

Konsernin rakentava pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy keskittyy konsernirakenteen uudistuksen myötä toimimaan Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Kaakkois-Suomen alueilla sekä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla siihen asti, kunnes SSR PKS ja Uusimaa Oy aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana.

SSR Group Oy:n/Salpausselän Rakentajat Oy:n liikevaihto 2015 tulee olemaan 85-90 miljoonaa euroa ja tavoite vuodelle 2016 on noin 135-140 miljoonaa euroa. Tilauskanta on hyvä. Yhtiöt ovat erikoistuneet asunto- ja toimitilarakentamiseen, mutta myös urakkapohjaista rakentamista harjoitetaan jatkossakin. Yhtiöiden talous on vahva ja vakavaraisuus hyvä. SSR-konsernin omavaraisuusaste on n. 40 %. Yhtiöiden oma henkilöstömäärä vaihtelee 120-150 henkilössä ja on liikevaihdon kasvun myötä lisääntymässä. Yhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaisia alihankkijoita ja on hyvin verkostoitunut tältä osin.

SSR Group Oy:n hallituksen muodostavat puheenjohtajana rakennusneuvos Jorma Tamminen sekä jäseninä Veropaja Oy:n toimitusjohtaja Marko Nokka, SSR-yhtiöiden pääomistaja Mika Wilenius, hankekehitysjohtaja Kari Kangas sekä yhtiöiden toimitusjohtaja Tapani Pöyry, joka toimii myös emoyhtiön SSR Group Oy:n sekä rakentavan pääyhtiön Salpausselän Rakentajat Oy:n toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana toimii RKM Tapio Kulju. SSR Group Oy:n ja tytäryhtiöiden yhteisenä hanke- ja kiinteistökehitysjohtaja (vastaten myös markkinoinnista ja myynnistä) toimii toistaiseksi yhtiöryhmän pääomistaja, RI Mika Wilenius.

As Oy Helsingin Kuunari edustaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen ehdotonta laatua. Paikalla rakennetussa kivitalossa Helsingin Lauttasaaressa on avarat huoneistot, joissa kaikissa on merinäköala.

As Oy Helsingin Kuunarille on myönnetty Kestävä Kivitalo -palkinto 2015.  Paikallarakennettu taloyhtiö valmistui Helsingin Lauttasaareen vuonna 2014. Upea sijainti ansaitsi huolella suunnitellun ja laadukkaasti paikalla rakennetun talon.

Rakennusosakeyhtiö Hartelan toteuttama As Oy Helsingin Kuunari koostuu kolmesta, viisikerroksisesta erillisestä kerrostalosta, joiden alla on yhteinen paikoitushalli. Yhtiön kaikista 39 asunnosta on merinäköala.

– Kaikki asunnot on sijoitettu rakennuksen kulmiin siten, että niistä avautuvat avarat näkymät kahteen suuntaan, kohteen pääsuunnittelija Mari Ille L-Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Palkinnon myöntää Kestävä Kivitalo -yritysryhmä.Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että As Oy Helsingin Kuunarin arkkitehtuurissa on otettu onnistuneesti huomioon merellinen ympäristö. Arkkitehtuuri on harmonista ja ympäristöönsä hyvin istuvaa. Rakennuksen klassista ilmettä on kevennetty modernein tyylikeinoin.

Julkisivut ovat osin puhtaaksimuurattua tiiltä ja osin rappausta. Alakerroksessa ja aidoissa on käytetty myös luonnonkiveä. Rakennusten runko on tehty pääosin paikalla valaen.

Kolmesta kerrostalosta koostuva yhtiö sijaitsee aivan merenrannalla, mikä lisäsi suunnittelun vaativuutta. Rakennusten arkkitehtuuri soveltuu hienosti merelliseen ympäristöön.

Lähtökohtana paikallarakentaminen

Paikallarakentaminen otettiin suunnittelun lähtökohdaksi jo aivan alkuvaiheessa.

– Se valittiin laatukriteeriksi sekä rakentamisen että asiakkaan näkökulmasta. työpäällikkö Ulla Kangasmaa Hartelasta sanoo.

– Välipohjassa vaihtoehtona olisi ollut ontelolaatta ja ulkoseinässä villarappaus. Hartela päätyi parempiin rakenteisiin kohteen sijainnin ja laadukkaamman kokonaisuuden vuoksi. Välipohjissa paikallavalu on tiiviimpi ja eristää paremmin ääntä. Merenrantaan rakennettaessa ulkoseinän paras vaihtoehto on kuorimuuri-rakenne, rakennesuunnittelija Timo Luostarinen Insinööritoimisto Teknokolmio Oy:stä sanoo.

Pysäköintihallin autopaikkajako ei sallinut aina kantavia pystyrakenteita optimaalisissa kohdissa. Asia ratkaistiin paikallavaletuilla palkkirakenteilla

– Ruduksen laatupalvelut olivat oleellinen osa paikallavalurakenteiden onnistumista. Samoin oli tärkeää kiinnittää huomiota muotteihin ja  niiden käsittelyyn, Kangasmaa toteaa.

– Asunnot ovat hieman normaalia korkeammat, mikä ei ollut mikään ongelma paikalla rakennettaessa. Asuntoihin saatiin vaivatta myös lattialämmitys ja sen myötä ikkunat ulottumaan lattiaan asti, Mari Ille lisää.

Asukkaat arvostavat

Ulla Kangasmaan mukaan asunnon ostajat osaavat arvostaa laatua.

– Suuri osa Helsingin Kuunarin asunnoista myytiin jo rakentamisen aikana ja asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä valintaansa. Onnistunut toteutus perustuu sekä Hartelan omaan toimintamalliin että projektiin osallistuneiden henkilöiden sitoutumiseen ja oikeanlaiseen ammattiylpeyteen, Kangasmaa toteaa.

Mari Ille lisää, että As Oy Helsingin Kuunarissa oli mahdollista suunnitella asunnot parhaalla mahdollisella tavalla.

–  Sekä asunnot että porrashuoneet ovat väljiä ja valoisia. Asuminen olisi paljon mukavampaa, jos näin voisi suunnitella useammin.

Vanhaa Jännevirran siltaa kannatteleva jänneteräs katkesi huhtikuussa. Vilkasliikenteisellä valtatie 9:llä, Kuopion ja Joensuun välillä, sijaitsevan sillan paikalle on suunnitteilla uusi silta mutta nykyisen tulisi kuitenkin kestää käytössä vielä ainakin kolme vuotta. Katkennut jänne on korjattu, mutta sillan muut mahdolliset vauriot vaativat tarkastamista. 

Rakenteiltaan monitahoista, monta eri siltatyyppiä käsittävää Jännevirran siltaa tarkastamaan tarvitaan koko joukko tekijöitä ja osaamista. Pohjois-Savon ELY-keskus kääntyi tarpeessaan Inspectan puoleen ja kattavan tutkimussuunnitelman mukainen tarkastustyö suoritettiin sillalle elokuussa. Erikoistarkastustyö (ET) käsitti sekä teräs- että betonirakenteiden tutkimuksen. ”Meillä on käytössämme Suomen paras teräsrakennetutkimukseen tarkoitettu laitteisto”, kertoo kiinteistöjen ja rakenteiden liiketoimintapäällikkö Timo Lauri. ”Olen tehnyt tämän selväksi kontakteilleni ja sana tuntuu kiirivän.”

”Jännevirran sillan teräsrakenneosuus muodostuu monista toisiinsa yhteen niitatuista osista, joiden silmämääräinen tarkastus ei riitä. Liitosten tarkastukseen tarvitaan myös ultraääntä, joten normaalista tarkastuksesta poiketen mukana oli myös NDT-mies Panu Remes”, selittää tekninen asiantuntija Ari Timonen.

Kaksikon lisäksi mukaan tarvittiin hinaaja ja työlautta kuljettajineen sekä henkilönostin, sillä tarkastus tehtiin sillan alla olevalta vesiväylältä käsin. ”Nostin vietiin lautalle ja lautta sillan alle. Näin ollen tarkastus poikkesi hiukan muista vastaavista. Poikkeuksellista olivat myös erityisen kauniit maisemat”, Timonen kertoo.

Kokonaispituudeltaan 225,70 metriä pitkän sillan tutkimus vei kaiken kaikkiaan kolme päivää. Sillan Langer-palkkiosuudelle tehtiin niittiliitosten ja jäykistyspalkkien ultraäänitutkimusten lisäksi teräsrakenteiden tutkimuksia, kuten syöpymäsuuruuksien mittausta ja liitossovitusten, vetotankojen, laakereiden, korroosiovaurioiden ja säröjen tarkastusta. Betonirakennetutkimuksiin kuuluivat mm. päällysrakenteen betonipeitteen ja rakenteiden kloridipitoisuuden mittaukset.

”Olen aina innoissani liiketoimintarajat ylittävästä yhteistyöstä, kuten tässä tapauksessa taitorakenne- ja NDT-toimialojen välillä. Asiantuntijoillamme on tilaisuus kehittyä monipuolisesti, jakaa tietoa ja osaamista sekä innovoida uusia lähestymistapoja olemassa oleviin asiakastarpeisiin”, iloitsee liiketoimintajohtaja Jukka Taitto.

Monipuoliselle osaamiselle ja palvelutarjonnalle onkin tarvetta. ”Olen koettanut saada kiinni Liikenneviraston edustajia, joita kiinnostaisi varmasti tieto siitä, että pystymme laitteistomme ja asiantuntemuksemme avulla tutkimaan myös kaidetolppien juurien ruostumista ultraäänilaitteella. Laitteistomme lähettää ultraääntä alaspäin, jonka ansiosta muuten vaikea ruostumisen havaitseminen tolppajuurissa saadaan selville. Muutama tolppien juurista johtuva onnettomuus on ehtinyt tapahtua, kun näitä ei ole saatu selville”, Timo Lauri kertoo.

Uponorin Ecoflex-tehdas Annolovossa Venäjällä. 

Eristettyjen Ecoflex-putkien tuotantolinja vastaa kysyntään Venäjällä ja IVY-markkinoilla

Osana yhtiön kasvusuunnitelmia Venäjällä, Uponor avasi tehtaan Annolovoon Leningradin alueella 1.10.2015. Tuotantolaitos on suunniteltu tuottamaan miljoona metriä Ecoflex-eristeputkea paikalliseen lämmönjakeluun vuosittain sekä vastaamaan Venäjän ja muiden IVY-maiden kysyntään.

“Olemme yhtiönä toimineet Venäjällä jo 20 vuoden ajan, ja olen iloinen siitä, että myös tuotantomme käynnistys on nyt edennyt sujuvasti. Uskon, että Venäjän kasvavat markkinat ja erityisesti Pietarin alueen energiamarkkinat tarjoavat pitkällä aikavälillä vakaan pohjan uudelle tuotantolaitokselle ja paikalliselle henkilöstöllemme”, toteaa Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski.

Muoviputkien osuus Venäjän markkinoilla on tällä hetkellä 30–35 prosenttia ja segmentti kehittyy voimakkaasti. Erityisesti energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa Venäjällä, mikä paikallisen tuotannon ja kehittyneiden logistiikkamahdollisuuksien myötä auttaa Uponoria vastamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä tehokkaammin.

Eristettyjen Ecoflex-putkien tuotantolinja avattiin 1.10. 2015 Venäjän Annolovossa.

Eristetyt Ecoflex-putkistot paikalliseen lämmönjakeluun

Uponorin Ecoflex on joustava, eristetty muoviputkijärjestelmä, joka on suunniteltu veden ja lämmön kuljettamiseen sekä rakennuksen sisällä että niiden välillä. Järjestelmää käytetään lämmitys- tai jäähdytysverkostoihin sekä lämpimän ja kylmän veden jakeluun.

Eristetyt putket vähentävät tehokkaasti lämmön karkausta tai ei-toivottua lämpenemistä myös suuremmilla etäisyyksillä. Materiaalin keveyden ja joustavuuden ansiosta verkoston asentaminen voidaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti jopa vaikeissa olosuhteissa.

Annolovon tehtaassa Uponorin teollisuuslattialämmitys

Koska Uponor on erikoistunut vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin, oli luonnollista asentaa yhtiön oma järjestelmä tähän uudisrakennukseen. Annolovon tehdas käyttää Uponorin teollisuuslattialämmitysjärjestelmää, joka tarjoaa miellyttävän sisäilman ja työympäristön. Järjestelmä toimii alhaisessa lämpötilassa ja on siksi energiatehokas ja ympäristöystävällinen.

Voimakkaassa muutoksessa ja kasvussa on erityisesti Pasila–Vallila–Kalasatama-akseli, jonne Helsingin keskusta laajenee. Havainnekuva: 3D Render

Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kaupungissa on käynnissä useita Euroopan suurimpiin kuuluvia kaupunkikehityshankkeita.

Helsinki esittäytyy kiinteistö- ja sijoitusalan suurtapahtumassa Expo Real 2015:ssä Saksan Münchenissä 5.–7.10.2015 teemalla ”Smartest Choice”. Päähuomio kohdistetaan Pasila–Vallila–Kalasatama-akselin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Väestönkasvu ylläpitää rakentamista

Helsinki houkuttelee työikäistä väestöä. Väestön ennätyskasvu ylläpitää rakennustuotantoa ja helpottaa taantuman vaikutuksia alueella. Väestönkasvuun perustuvat lukuisat käynnistyvät hankkeet osoittavat, että kiinteistösijoittajat uskovat liike- ja toimitilasijoittamisen parhaille paikoille edelleen kannattavan.

Voimakkaassa muutoksessa ja kasvussa on erityisesti Pasila–Vallila–Kalasatama-akseli, jonne Helsingin keskusta laajenee. Akselin itäpäässä rakennetaan Kalasataman keskusta Rediä. Akselin länsipäässä rakenteilla on Pasilan keskus Tripla, jonkakaupallisen osan rakentaminen on käynnistymässä lähikuukausina. Pasilan tornialueen kansainvälinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu käynnistyy vuonna 2016.

Myös akselin keskellä sijaitseva Vallila on muuttumassa: alueen itäosaan on syntynyt entistä vahvempi rahoitusalan keskittymä. Perinteiset Vallilan teollisuus- ja konepaja-alueet ovat muotoutumassa monipuolisiksi yritystoiminnan ja asumisen alueiksi.

Vakaa sijoituskohde

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden volyymi on noussut ennätysvauhtia. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vakauden ja väestönkasvun ansiosta kiinnostava markkina-alue kansainvälisille sijoittajille. Ulkomaiset sijoittajat ovatkin jälleen kasvattaneet omistuksiaan Suomessa. Ulkomaisten sijoittajien osuus transaktiovolyymistä oli alkuvuonna Catellan markkinakatsauksen mukaan 37 prosenttia.

Helsinki–Finland-yhteisosasto

Expo Real -tapahtuman Helsinki–Finland-osastolla Helsingin johdolla esittäytyvät myös Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit sekä ”LOURA” eli lounaisrannikkoyhteistyötä tekevät Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Kaupunkien lisäksi osastolla ovat mukana Senaatti-kiinteistöt, palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio Invest in Finland, Team Finland -verkosto ja yrityksistä SRV ja YIT sekä saksalainen LARS Project.

Expo Real on kiinteistöalan ammatillinen messutapahtuma, joka kerää vuosittain yli 36 000 kävijää. Näytteilleasettajia on tänä vuonna 34 maasta yhteensä yli 1 600. Helsinki on osallistunut tapahtumaan vuodesta 2001 lähtien.