Yleiset uutiset

Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Länsisatamaan rakennetaan uusi nopean liikenteen matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavia matkustajamääriä. Helsingin Satama Oy:n hallitus valitsi 29.9.2015YIT Rakennus Oy:n toteuttamaan uuden terminaalinprojektinjohtourakan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 22.10.2015.

Urakkasopimuksen allekirjoituksen myötä terminaalin rakentaminen alkaa nyt toden teolla ja rakennus valmistuu maaliskuussa 2017.

Arkkitehtonisesti korkeatasoisessa terminaalissa ihmiset pääsevät laivaan ja laivasta pois sujuvasti ja nopeasti. Matkustajakäytäviä on kaksi, joista toinen on kaksikerroksinen. Terminaalin pinta-ala on n. 9 300 m2 ja matkustajakäytävien kanssa n.12 700 m2. Terminaalirakennuksen on suunnitellut PES –Arkkitehdit Oy.

Uuden matkustajaterminaalin kustannusarvio on 45 M€. Helsingin Satama Oy:lle on myönnetty Euroopan Unionin 30 prosentin rahoitustuki Verkkojen Eurooppa (CEF= Connecting Europe Facility) -rahoituksen kautta TWIN-PORT 2 hankkeelle, jonka osa uusi matkustajaterminaali on.

Delete jatkaa laajentumistaan ja panostusta tulevaisuuteen vahvistamalla purku- ja saneerausliiketoimintaansa Ruotsissa. Nyt Delete on ostanut uusimpana tulokkaana joukkoonsa purkuun ja saneeraukseen keskittyneen CL Miljö AB:n Norrköpingistä. Yrityskaupan myötä Delete työllistää yli 700 henkeä Suomessa ja Ruotsissa ja yltää vuositasolla noin 130 miljoonan euron liikevaihtoon.

CL Miljö vahvistaa noin 5 miljoonan euron liikevaihdollaan ja 23 työntekijällään Deleteä tiellä Pohjoismaiden ykköseksi. Kaupan myötä Deleten tarjonta Ruotsin markkinalla vahvistuu erityisesti asbesti- ja muiden haitta-ainepurkujen sekä teollisuuden palveluiden osalta.

– Kasvamme nopeasti ja vakaasti kohti tavoitettamme olla Pohjoismaiden johtava teollisuuspuhdistus- ja purkupalveluita tarjoava yritys, kertoo Delete Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä.

– CL Miljön toimipisteet Norrköpingissä, Tukholmassa ja Göteborgissa ovat maantieteelliseltä sijainniltaan myös strategisesti tärkeitä meille laajentuessamme, lisää Niemelä yrityskaupan merkityksestä.

Viimeisen viiden kuukauden aikana Delete on ostanut jo kolme ruotsalaisyritystä – AB Sprängsotningin, MITABin ja CL Miljön – jotka vahvistavat Deleten tarjontaa ympäristöpalveluissa. Kaikkia näitä yrityksiä yhdistää yrityskulttuuri, jonka kulmakiviä ovat työturvallisuus, ympäristöasiat ja laatu.

– Pidämme erityisen tärkeänä näitä toiminnan kulmakiviä, kun etsimme sopivia yrityksiä osaksi Deleteä. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja toimintaamme ohjaa myös jatkuvaan parantamiseen tähtäävät arvot – koskaan ei voi olla liian valmista, summaa Jussi Niemelä Deleten tapaa toimia.

– Toimintamme kulmakivien kautta haluamme myös lisätä alan arvostusta. Deleten tavoitteena on olla Pohjoismaiden paras teollisuudelle ympäristöpalveluja tarjoava yritys, ja olla asiakkaidemme mielestä halutuin ympäristöpalvelujen tuottaja ja kumppani, päättää Niemelä.

Juuri julkaistu suhdannekatsaus osoittaa, että Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne näyttäytyy alan toimijoille viime kevättä parempana. Töiden määrään odotetaan kasvua ensi talven sekä kevään aikana. Etenkin asunto- ja toimitilarakentamisen näkymät ovat kirkastuneet hieman ja niin ikään korjausrakentamisen ennakoidaan jatkavan kasvuaan.

Viime kesän aikana Varsinais-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne oli tavallista heikompi. Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä alueen talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma oli 2,4 miljoonaa kuutiometriä, joka on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myönnettyjen rakennuslupien yhteismäärä oli 23 prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.

Kesäkuun loppuun mennessä asuntoaloituksia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yhteensä 1 562. Määrä on 6 prosenttia enemmän kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona. Rakennuslupien määrä sen sijaan supistui 24 prosenttia. Omakotitaloja aloitettiin 27 prosenttia ja rivitaloja 16 prosenttia vähemmän suhteessa edellisen vuoden toisen neljänneksen vuosisummaan. Kerrostalohuoneistoja toisaalta aloitettiin 48 prosenttia enemmän.

Muun talonrakentamisen aloitukset vähenivät vuosisummana 15 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät vähenivät 23 prosenttia, mutta julkisten palvelurakennusten aloitukset vastaavasti kasvoivat 39 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset laskivat reilun viidenneksen.

Sekä rakennuttajat että talonrakennusurakoitsijat ovat antaneet viimeisen puolen vuoden suhdanteelle tyydyttävän arvosanan. Seuraavan puolen vuoden aikana teetettävien talonrakennustöiden määrän uskotaan lisääntyvän. Rakennuttajat uskovat asuntotuotannon pysyvän ennallaan, kasvua odotetaan lähinnä toimitilarakentamiseen. Talonrakennusurakoitsijat puolestaan ennakoivat asuntotuotannonkin kasvua. Suunnittelijoiden arvosana kuluneelle puolivuotiskaudelle on hyvä. Myös suunnittelutöiden määrään odotetaan lisäystä ensi kevääseen mennessä. Niin ikään korjausrakentamiseen ennakoidaan kasvua, mutta viime kevään odotuksia maltillisemmin.

 

Suomalaisten puutuoteteollisuusyritysten edunvalvoja Puutuoteteollisuus ry on saanut uuden yhdistysjäsenen. Johtavien suomalaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö Hirsitaloteollisuus ry on liittynyt Puutuoteteollisuus ry:n jäseneksi 1.10.2015.

Puutuoteteollisuus ry uudelleenorganisoi toimintansa 1.4.2015 alkaen ja siirtyi samalla Rakennustuoteteollisuus RTT:stä Metsäteollisuus ry:n toimialajärjestöksi.

”Hirsitaloteollisuuden liittyminen Puutuoteteollisuuden jäseneksi on merkittävä askel alan vaikutusvoiman vahvistamiseen. Jäsenet edustavat maamme johtavia hirsitalotehtaita, ja ne valmistavat yli 80 % kaikista Suomessa tehtävistä hirsirakennuksista. Hirsitaloteollisuuden liittyminen Puutuoteteollisuuteen on tärkeä osa toteutussuunnitelmaamme, jossa alan edunvalvontaa yhtenäistetään”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.

”Hirsitaloteollisuus on hyvin vientiorientoitunut ala. Monissa maissa – kuten Japanissa ja muualla Aasiassa – Suomi tunnetaan nimenomaan energiatehokkaasta hirsirakentamisesta. Jotta vientimme säilyy jatkossakin kilpailukykyisenä, on vaikuttaminen oman maamme päättäjiin kriittistä. Yhdessä Puutuoteteollisuuden kanssa meillä on tähän entistä paremmat mahdollisuudet”, kertoo Hirsitaloteollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko Rintamäki

Hirsitalo on erittäin ekologinen rakennusmuoto

Rintamäen mukaan toisinaan unohdetaan, että hirsitalo on tutkimusten mukaan elinkaarivaikutuksiltaan erittäin ekologinen rakentamismuoto. Pelkästään rakennuksen käytönaikaisen energiakulutuksen vertailun sijaan laskelmia pitää tarkastella kokonaisuutena: aina hirsirakentamiseen käytettyjen raaka-aineiden hankintaketjusta loppumateriaalin kierrätykseen.

”Meillä on paljon yhteisiä intressejä Puutuoteteollisuuden kanssa, kuten puuhun liittyvän tutkimuksen edistäminen. Tavoitteenamme on myös, että jatkossa olemme mukana puu- ja hirsirakentamiseen liittyvässä standardointityössä”, linjaa Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies Seppo Romppainen.

Puutuoteteollisuus biotalouden ydintä

”Tavoitteemme on, että puutuoteteollisuuden näkökulma huomioidaan jatkossa entistä tiiviimmin biotalouteen liittyvissä päätöksissä. Puurakentamisessa ja siihen liittyvissä ratkaisuissa on valtavasti potentiaalia sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Puutuotteiden käytön edistämiseen ja esteiden poistamiseen sekä uusin mahdollisuuksiin on keskityttävä aiempaa voimakkaammin. Yhdessä hirsitaloteollisuuden kanssa meillä on tähän entistä paremmat edellytykset”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikkola muistuttaa.

AVAIN Palvelukodit Oy ja Sysmän kunta allekirjoittivat 20.10.2015 tehostetun palveluasumisen yksikön tarpeeseen tulevan kiinteistön maakaupat. Kaupassa Avain Yhtiöhin kuuluva AVAIN Palvelukodit Oy osti noin 12.000 neliön määräalan nykyisen vanhainkodin ja palvelutalon läheisyydestä. Uuden rakennuksen tieltä puretaan tyhjillään ollut Uusi-Heikkilän kiinteistö, jossa on toiminut aikaisemmin muun muassa B-mielisairaala. Lisäksi puretaan kunnan sikalarakennus, myös puretaan tyhjillään olleet paritalokiinteistö sekä vuokrakerrostalo.

Tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamista Sysmän kunnassa vauhditti Aluehallintovirasto ”Avi edellytti, että laitospainotteisesta asumisesta tulisi siirtyä palveluasumiseen” toteaa kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Kunnan vanhainkoti jää jatkossa pois käytöstä ja asukkaat tulevat olemaan pääosin nykyisen vanhainkodin asukkaita. ”Mitään ajolähtöä vanhainkodista ei tule, mutta nykyiset vanhainkodin asunnot olisi ollut kallista ja epätarkoituksenmukaista muuttaa yhden hengen asunnoiksi, joita tämän hetken vaatimukset edellyttävät. Me jouduimme orientoitumaan Avin päätösten mukaan.” jatkaa kunnanjohtaja Kitkiöjoki. Kunnanjohtaja ja tekninen johtaja Harri Hoffren näkevät, että uusi kiinteistö sijoittuu hyvin palvelutalon sijaintiinkin nähden.

”Kaavallinen valmius ja rakennuslupa tälle palveluasumisen yksikölle ovat jo olemassa, mikä on nopeuttanut asian käsittelyä ja urakkakilpailu on parhaillaan käynnissä” toteaa AVAIN Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukku. Urakkakilpailun jälkeen AVAIN palvelukodit Oy hakee rahoituspäätöstä ARA:lta. ”Urakkakilpailusta tehdään päätös jo marraskuussa ja vuoden vaihteen tietämillä alkavat rakennustyöt” jatkaa Liukku.

Kunnanjohtaja täsmentää, että ”tavoite valmistumiselle on vuoden 2017 mennessä.” ”Vuoden kuluttua pitäisi olla jo aika lähellä valmista. Me teemme ihmisille koteja, jonne palvelut tuodaan”, Liukku jatkaa.

Rankoontien rakennukseen tulee 60 asuntoa kahteen kerrokseen. Yhden asunnon pinta-ala on 25 neliötä ja asuinnossa on omat kylpyhuone- ja wc-tilat. Lisäksi rakennetaan asukkaiden käyttöön yhteisiä monitoimi- ja ruokailutiloja. Kotikeittiö, oleskelu- ja askartelutiloja on myös suunniteltu kiinteistöön.

AVAIN Palvelukodit ja kunta solmivat välivuokraussopimuksen, jossa kunta vuokraa edelleen asunnot. Avain palvelukodit Oy:llä on jo hankkeelle aran alustavan laina- ja avustuspäätös.

”Palvelukodeissa hoivapalveluiden tuottajan tarjoamat palvelut mahdollistavat asukkaan itsenäisen ja omatoimisen asumisen omassa vuokra-asunnossa. Palvelukotien rakentamisessa huomioidaan erityisesti asuntojen sekä ympäristön esteettömyys, turvallisuus ja muut erityisryhmien edellyttämät laatu- ja rakentamismääritykset,” Liukku toteaa.

Vuodesta 1983 lähtien Peikko on myynyt Suomessa ja lähialueilla pääasiassa betonielementtitehtaille eri teräslaaduista valmistettuja raudoitusverkkoja. Raudoitusverkkoliiketoiminnan liikevaihto on ollut viime vuosina noin 2 miljoonan euron tasoa.

Peikko Finland Oy myy raudoitusverkkoliiketoimintansa suomalaiselle Rämö Oy:lle ja voi jatkossa paremmin keskittyä ydinliiketoimintaansa niin tuotantotilojen kuin henkilöresurssien suhteen. Liiketoimintakaupan kohteena ovat Peikon raudoitusverkkotuotantolinja, raaka-ainevarasto sekä kaupallinen ja tekninen tietotaito. Kaupassa ei siirry työntekijöitä, eikä kauppa suoraan vaikuta Peikon henkilöstömäärään Lahdessa tai Rämön henkilömäärän Imatralla. Rämö pystyy Peikolta ostamallaan tuotantolinjalla lisäämään merkittävästi omaa raudoitusverkkoliiketoimintaansa.

”Liiketoiminnan osista luopuminen on aina vaikeaa, mutta toimiala on murroksessa ja toimialalle on saatava isompia pelaajia. Uskomme, että eniten järjestelystä hyötyvät suomalaiset asiakkaat kun markkinalle saadaan yksi isompi suomalainen toimija.” kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

”Nyt ostetun Peikon raudoitusverkkoliiketoiminnan avulla pystymme laajentamaan verkkovalmistuksemme myös ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin verkkoihin, ja näin palvelemaan asiakkaita laajemmalla tuotevalikoimalla. Olen vakuuttunut, että kattavammalla palvelukonseptilla parannamme tehokkuutta ja olemme kilpailukykyisempi markkinoilla.” sanoo Rämö Oy:n toimitusjohtaja Paavo Rämö.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi (1,2 miljardia euroa). Biotuotetehtaan rakennustyöt ovat alkaneet, ja tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Havator ja Metsä Fibre ovat sopineet Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisessa tarvittavista nostopalveluista kokonaispalveluna. Sopimus sisältää myös nostopalveluiden koordinoinnin, suunnittelun, työturvallisuusvalvonnan sekä työmaan ja varastoalueiden välisestä logistiikasta huolehtimisen.

”Olemme ylpeitä päästessämme nosto- ja projektipalveluntuottajaksi tähän kansallisesti merkittävään metsäteollisuuden uusinvestointihankkeeseen. Tällaisissa suurissa projekteissa yhteistyö tilaajien kanssa, ammattitaito, suunnitelmallisuus ja työturvallisuudesta huolehtiminen ovat keskeisessä roolissa”, sanoo Havatorin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi.​​

Edessä on nyt Olympiastadionin penkin painajainen. Remontin lähestyessä ne joudutaan vääjäämättä sahaamaan irti ja korvaamaan aikanaan uusilla. Nyt tarjoamme mahdollisuutta hankkia puiset palat historiaa. Ja mahtavinta on, että penkit saa itse sahata irti. Siitä tunnuksemme “Penkkiurheiluviikko 31.10 -8.11.”.

Fennovoima on vastaanottanut Hanhikiven yhdystien rakennusurakan Suomen Maastorakentajat Oy:ltä. Yli 5 miljoonan euron arvoinen Hanhikiventie on ensimmäinen Hanhikiven niemellä valmistunut urakkakokonaisuus, joka sisältää valmiin tieosuuden lisäksi yhdystien valaistuksen ja tiepenkereiden maisemoinnin.

Hanhikiventie liittää toisiinsa voimalaitosalueen ja valtatie 8:n. Noin neljä kilometriä pitkän kaksikaistaisen tien lisäksi Suomen Maastorakentajien urakka on sisältänyt kevyen liikenteen väylän ja sillan sekä voimalaitos- ja majoitusalueille johtavien vesi- ja viemärilinjojen rakentamisen.

Rakennusurakka valmistui alkuperäisen aikataulun mukaan. Fennovoima vastaanotti urakan torstaina 15. lokakuuta. Hanhikiventien rakentaminen alkoi syyskuussa 2014. Yhdystien suunnittelusta vastasi Destia Oy, ja sen rakentajakonsulttina toimi Ramboll CM Oy.

Hanhikiventie on tällä hetkellä yksityinen tie, mutta se muuttuu myöhemmin yleiseksi tieksi. Yhdystie kuuluu Hanhikiven niemen työmaa-alueeseen, joten tieosuudella liikkuminen on mahdollista ainoastaan Fennovoiman luvalla. Kulunvalvonnalla varmistetaan työmaa-alueen turvallisuus.

Harppuunakortteli – ilmakuva

Turun linnan naapuriin on suunnitteilla uusi asuinalue Harppuunakortteli. Korttelin rakennuttaa ns. allianssimallilla Merimieseläkekassa. Alue on osa Linnanfälttiä, jolla on moniulotteinen ja polveileva Linnaan kytkeytyvä historia 1880-luvulle saakka. Kortteliin rakentuu viihtyisiä ja laadukkaita asuntoja sekä liike- ja toimitiloja, joissa yhdistyvät energiatehokkuus, elinkaarikestävyys sekä kaupunkikuvallisesti Linnan läheisyyteen sopiva toteutus.