Uutta Stockaa Tapiolaan

a07f80c21e65f420_400x400ar

Stockmannin uudistuvan tavaratalon rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa Tapiolassa. Tavaratalo valmistuu maaliskuussa 2017 osana Ainoa-kauppakeskushankkeen toista osaa. Laajennusosan kokonaispinta-ala on noin 20 000 neliömetriä, ja siitä hieman yli puolet tulee olemaan Stockmann-tavarataloa. Valikoima keskittyy strategiamme mukaisesti muotiin, kosmetiikkaan, ruokaan ja kodin tuotteisiin.

Uniikki tavaratalokonseptimme tarjoaa asiakkaille saumattoman ja monikanavaisen ostokokemuksen. Moderniin ostosympäristöön haetaan vaikutteita Tapiolan puutarhakaupunginosan vehreydestä ja maineikkaasta arkkitehtuurista. Tavaratalon sisätiloissakin luonto tulee olemaan vahvasti läsnä mm. materiaalivalinnoissa.

Tavaratalokonseptin on suunnitellut saksalainen suunnittelutoimisto Blocher & Blocher, joka vastasi myös Helsingin keskustan tavaratalon naisten jalkineosaston uudistuksesta. Aivan uudenlaista ja häikäisevää Herkkua suunnittelee oman talomme myymäläsuunnittelutiimi.

Asiakkaat ovat mukana tavaratalon kehitystyössä

Sosiaalisen median kanavissa on avattu keskustelu, jossa kysymme asiakkaiden mielipiteitä ja kehitysideoita koskien tulevaisuuden tavaratalokokemusta ja strategisia painopistealueitamme. Keskusteluun voi osallistua ja projektin etenemistä seurata tunnisteella #uuttastockaa. Kutsumme aktiivisia somekeskustelijoita kevään aikana järjestettäviin Asiakastuntija-workshoppeihin, joiden teemoina ovat tavaratalokokemus, ruoka ja koti sekä muoti ja kauneus.

Lisätietoja tavaratalohankkeestamme: www.stockmanngroup.com/fi/tapiola

Eksote valitsi K-sairaalan urakoitsijat

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) valitsi keskussairaalan uuden laajennusosan, K-sairaalan, uudisrakentamisen urakoinnit. Kilpailutuksessa mukana olivat rakennustekninen-, sähkö-, putki-, ilmanvaihto-, sprinkler- ja automaatiourakat. Hankintojen arvo yhteensä on 35.118.540 euroa.

Eksoten hallitus päätti 13.1. hankkia urakat seuraavasti:

Rakennusurakka: HL-Rakentajat Oy 22.660.000, 00 €

Sähköurakka: ARE Oy 5.960.000,00 €

Putkiurakka: Saipu Oy 2.649.000,00 €

Ilmanvaihtourakka: Saipu Oy 2.939.000,00 €

Sprinkler-urakka: Firecon Group Oy 566.800,00 €

Taloautomaatiourakka: Siemens Oy 343.740,00 €

Rakennus- ja muutoshankkeen urakkamuoto on jaettu urakka, jossa rakennusteknisten töiden toteuttaja toimii pääurakoitsijana. Muut urakat ovat kuitenkin alisteisia pääurakalle eli rakennustekniset työt toteuttava urakoitsija vastaa myös muiden hankittavien urakkakokonaisuuksien aikatauluttamisesta ja sovittamisesta kokonaisaikatauluun ja työmaajärjestelyiden toteuttamisesta. Hankintojen toteutusaika on helmikuu 2016–lokakuu 2017.

RAKLI ry: Jyväskylän seutu kehityksen kärjessä

500px-Jyväskylä.vaakuna.svg

Keski-Suomessa rakennetaan lähivuosina runsaasti. Suurhankkeita ovat muun muassa uusi sairaala, Suomen vientiäkin piristävä biotuotetehdas, modernin kaupunkisuunnittelun malliesimerkki Kankaan alue ja Jämsän kylpylä. Myös infrastruktuuria ja olemassa olevia kiinteistöjä kehitetään nyt aktiivisesti. Jyväskylä on Suomen kaupungeista kolmanneksi voimakkaimmin kasvava, minkä vuoksi tarvetta rakennetun ympäristön uudistamiselle ja palvelujen lisäämiselle on runsaasti.

”Jyväskylän talous on saatu tasapainoon ja kasvava kaupunki tarvitsee investointeja pystyäkseen palvelemaan uusia asukkaitaan. Uudisrakentamisen lisäksi kiinnostavia näkymiä on myös kiinteistökehityksessä, kun esimerkiksi sairaala-alueella vapautuu paljon tilaa uuden rakennuksen valmistuessa muutaman vuoden kuluttua”, kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi yhteisseminaariin kokoontuneille rakentajille ja kiinteistönomistajille.

Kasvukeskukset imevät investointeja

Kasvaville alueille investoiminen on tällä hetkellä Suomessa voimakas trendi, koska kaupungistuminen etenee maassamme ripeästi.”Esimerkiksi asuntorakentamisesta 90 prosenttia keskittyy 12 suurelle kaupunkiseudulle”, kertoi Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Näillä seuduilla sijaitsevat kiinteistöt kiinnostavat myös sijoittajia. ”Viime vuosi oli kiinteistömarkkinoilla erittäin vilkas. Kun tuotto-odotukset Helsingin ydinkeskustassa laskevat, ovat sijoittajat valmiita ottamaan enemmän riskiä ja kauppaa on alettu käydä enenevässä määrin myös kasvukeskusten kohteista”, toimitusjohtaja Erkki Hakala Catellasta kuvasi markkinatilannetta.

Ei vain nostureita

Kaupungin voimakas kasvu vaatii kiinteistökannan jatkuvaa kehittämistä ja uusien käyttötarkoituksien ideoimista, mistä esimerkkinä toimii entisen kaupan muuntuminen Hollywood Bowling & Billiards -peli- ja ravintolamaailmaksi Jyväskylässä. Uudistamalla ja tiivistämällä olemassa olevaa kaupunkia, taataan sen elinvoimaisuus ja positiivinen kehitys. ”Kiinteistöalan pitää tarjota sitä, mille on tarvetta, ja tämän vuoksi tarvitaan sekä kykyä ymmärtää asiakkaita ja heidän toimintaansa entistä paremmin että mahdollisuuksia uudistaa rakennuksia reippaastikin”, RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen alleviivasi.  Yksi kiinteistöliiketoimintaa muuttava ilmiö on esimerkiksi yrityskoon pienentyminen, minkä tuloksena syntyy Start Up Leipomon ja Voimala Business Parkin kaltaista tarjontaa.

Rakentajille riittää töitä

”Työvoimaa on Keski-Suomessa nyt hyvin saatavilla rakennushankkeisiin. Tästä voidaan kiittää työ- ja elinkeinotoimiston aktiivisia toimia, joilla on varmistettu sekä nuorten ensimmäisen työpaikan saanti että kokeneempien tekijöiden mahdollisuus muuntokoulutukseen”, kiitti Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Hannu Koponen. Myös oppilaitokset vastaavat runsaan rakentamisen aiheuttamaan tarpeeseen ja kouluttavat lisää ammattilaisia. Yhden yksittäisen suurhankkeen työllisyysvaikutus on tuhansia henkilötyövuosia, joten useamman yhtäaikaisen työmaan myötä Keski-Suomessa on nyt tarjolla töitä lukuisille rakentajille. Esimerkiksi julkisen rakennushankkeiden parissa työskentelee seudulla tänä ja ensi vuonna kumpanakin noin 3000 henkilöä, kertoo Keski-Suomen liitto.

Suurhankkeet yhdistävät

Keskisuomalaisissa hankkeissa näkyvät hyvin kiinteistö- ja rakentamisalan tuoreimmat virtaukset. Resurssiviisaus on keskeisessä roolissa luonnollisesti biotuotetehtaassa, mutta myös uuden sairaalan rakentamisessa sekä kiinteistökehityshankkeissa. Kankaan alueella toteutuu moderni, sekoittunut kaupunkirakenne, jossa viihtyisyyttä lisäävät taidekokemukset. Jyväskylän seudulle elinvoimaa tuovia hankkeita on valmisteltu ja rakennetaan erittäin avoimella ja kaupunkilaisia osallistavalla tavalla. Myös yhteistyö tilaaja- ja toteuttajatahojen välillä on alueen hankkeissa ollut erittäin tiivistä. Yhteistoimintamallit ja kaikkien osaamisen tehokas hyödyntäminen parantavat niin prosessin hallintaa kuin lopputuloksen laatuakin.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kuulumisia Keski-Suomesta käsiteltiin RAKLIn ja Rakennusteollisuus RT:n järjestämässä seminaarissa Jyväskylässä 13.1.2016.

www.rakli.fi
www.rakennusteollisuus.fi

Rakenna & Sisusta -messut tarjoaa koulutusta

4652d05b-5d33-48f7-af4c-1f28b6fd9a27-main_image

Rakenna & Sisusta -messujen hallit tulevat olemaan täynnä kiinnostavaa sisältöä. Turun Messukeskuksessa 12.-14.2. järjestettävä tapahtuma on alueen suurin alan tapahtuma. Se kerää vuosittain melkein 20 000 kävijää. Rakenna & Sisusta -messuilla on mukana 250 näytteilleasettajaa. Määrä on suunnilleen samaa luokkaa kuin viime vuonna. Painopisteet vaihtelevat vuosittain.

Rakentaminen ja pienet pintaremontit ovat kaikissa elämänvaiheissa ajankohtaisia. Tämä varmasti selittää tapahtuman kestosuosion, kuvaa projektijohtaja Krista Ahonen.

Apua rakennus- ja remonttihaaveisiin

Remontoijan ja rakentajan kannattaa suunnata kulkunsa messuille, sillä informaation määrä on poikkeuksellisen suuri.
PRKK eli Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus järjestää messuilla kolme koulusta. Remonttikoulu on tarkoitettu mm. vanhan omakotitalon tai vapaa-ajan kiinteistön omistajille, vanhan kiinteistön ostamista tai myyntiä suunnitteleville sekä myös pienen rivitaloyhtiön hallituksien jäsenille ja asukkaille. Rakentajakoulun tavoitteena on puolestaan antaa omakotirakentajalle valmiudet rakennuttaa oma talo turvallisesti ja sellaisella kustannustasolla, johon varat riittävät. Kolmas koulutus on suunnattu pienten ja keskisuurten taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja mahdollisille asukasisännöitsijöille.

Lisäksi tietoiskulavoilla saa vinkkejä mm. putkiremonttiin.

Sisustusvinkit omalta lavalta

Tänä vuonna sisustuspuoli saa uutta sykettä. Yhdessä helsinkiläisen Wola Event Designin kanssa on suunniteltu ja somistettu sisustusalue, jossa sisustusliikkeet ja bloggaajat pääsevät näyttämään ”sisustuskyntensä” messuyleisölle.

– Tarkoituksena on, että yleisö pääsee tutustumaan bloggaajien tarjoamiin näkemyksiin sisustamisesta ja stailauksesta. Näitä vinkkejä voi sitten hyödyntää kodissaan.

Bloggaajatapahtumaa vetää lauantaina 13.2. tunnettu sisustusbloggaaja, toimittaja Jonna Kivilahti (Mrs. Jones -blogi). Sisustusalueella on myös pop up -kahvila ja ohjelma-alue.

Onko asuinalueesi kehittymässä?

Ohjelmassa on tietoa mm. kotien turvallisuusteknologiasta. Talotohtori Panu Kaila on paikalla antamassa vinkkejä vanhan rakennuksen korjauksiin. Lauantain kiinteistöpäivän ohjelmassa tällä kertaa keskiössä asuinalueiden uudistuminen. Näkökulmia on luvassa mm. Turun seudun kehittämisestä, ryhmäkorjaushankkeista ja korjaushankkeiden rahoituksesta. Samalla kuullaan myös miten asuinalue ja tehdyt korjaukset vaikuttavat tänä päivänä asuntojen hintoihin.

Ammattilaisille suunnattu Lounais-Suomen Kiinteistö- ja rakennuspäivä on ohjelmassa perjantaina 12.2. Keskustelussa on tuolloin mm. asbestisäädös, pätevyysvaatimukset, kosteudenhallinta ja taloustilanne.

www.rakennusmessut.fi

L&T mukana rakentamassa Kakolan uutta aikaa puhdistamalla alueen maaperää

Verkaranta Kiinteistöt Oy on ostanut Turussa Kakolan entisen vankila-alueen ja ryhtyy kunnostamaan siitä uutta korttelialuetta, jolle tulee asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja. L&T osallistuu alueen kunnostukseen puhdistamalla vuosien saatossa pilaantunutta maaperää.

1800-luvun puolivälistä lähtien käytössä olleella Kakolan alueella on ollut monenlaisia vankilaan liittyviä toimintoja, muun muassa metalli- ja puutyöverstaita sekä maalaamoita, keittiö, pesula ja poliklinikka. Lisäksi alueella on ollut erilaisia varastoja sekä pieniä huoltamoita. Vaikka toiminnasta syntyvät jätteet on toimitettu käsiteltäväksi muualla, maaperään on vuosien mittaan kertynyt betonin- ja tiilenkappaleita sekä metallipurua.

Lassila & Tikanoja puhdistaa Kakolan maaperää kuljettamalla alueelta pois arviolta 30 000 tonnia eli noin 750 rekkakuormallista pilaantuneita maita.

”Lähtökohtaisesti kaivantoja ei ole tarve uudisrakentamisen vuoksi täyttää tässä yhteydessä. Mikäli joitain alueita kuitenkin joudutaan täyttämään, täyttömaana käytämme ensisijaisesti alueen omaa pilaantumatonta maa-ainesta. Näin pystymme toimimaan kustannustehokkaasti ja vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia”, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Poutiainen Lassila & Tikanojalta.

Pilaantuneet maat kuljetetaan pääosin L&T:n käsittelykeskeskukseen Uuteenkaupunkiin. Rekkaliikenteen lisäksi kunnostustöistä aiheutuu jonkin verran kaivuumelua. Työt käynnistyivät joulukuussa ja ne valmistuvat kesään mennessä.

Kakolaan rakennetaan asuin- ja liikekortteleita

Kunnostuskohteena olevalla Turun Kakolanmäen alueella sijaitsee useita rakennuksia, joista vanhimmat ovat peräisin 1850-luvulta ja monet niistä ovat suojeltuja. Vankilatoiminta alueella loppui vuonna 2007, minkä jälkeen alue on ollut käyttämättömänä.

”Kakola on historiansa vuoksi joutunut kärsimään epätietoisuudesta, väärinkäytöstä, ilkivallasta ja rohkeuden puutteesta. Mielestämme on aika saattaa alue uuteen arvoiseensa aikaan”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Olli Ojala Verkaranta Kiinteistöistä.

Kakolan rakennuksissa on tarkoitus säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa. Muurien sisäpuolelle Verkaranta Kiinteistöt on suunnitellut asumista, julkisia palveluja, liiketiloja sekä asumista palvelevia toimintoja. Muurien ulkopuolelle rakennetaan uusia asuntoja. Alue valmistuu käyttöön vaiheittain 2020 alkupuoleen mennessä.

www.kakola.fi

Helsingin kaupunginkanslia: Asuntotuotantotoimiston vuoden 2015 työmaa on valittu

0f966ee6-882b-4890-8c06-94ce4f9659c8

Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kontulan taiteilijatalot ja Heka Kontula Kontulankaari 13. Kuva Arno de la Chapelle.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT on ottanut käyttöön uuden tavan palkita yhteistyökumppaneitaan työstä rakennusalan työmaaturvallisuuden parantamiseksi. Parhaiten tässä työssä vuoden 2015 aikana onnistuttiin Heka Kontula Kontulankaari 13:n ja Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kontulan taiteilijatalot -työmaalla, jonka pääurakoitsija on Varte Oy. Työmaan vastaavana työnjohtajana toimiJanne Rimpioja.

Asuntotuotantotoimisto auditoi kohteiden valmistumisvaiheessa pidettävässä johdon katselmuksessa työmaiden työturvallisuustason, harmaan talouden torjuntatoimien tason sekä laadunvarmistuksen tason. Vuoden 2015 aikana auditoitiin 18 valmistunutta uudis- ja peruskorjauskohdetta.

Työmaiden työturvallisuuden taso, aikataulujen hallinta sekä laadunvarmistuksen taso ovat parantuneet, kun tarkastelujaksoksi otetaan 10 vuotta. Viime vuosina on havahduttu erityisesti työturvallisuuden merkityksen tiedostamiseen. Tavoite on, että työtä ei saa tehdä kenenkään turvallisuutta tai terveyttä vaarantaen, työmaan täytyy torjua tehokkaasti harmaata taloutta ja sopimuksessa edellytettyä laadunvarmistusta on noudatettava.

Palkittu kohde:

  • Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka Kontulankaari 13 ja Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö Kontulan taiteilijatalot.
  • Kohteessa on 14 korkotuettua vuokra-asuntoa sekä neljätoista Ateljeesäätiön työtilaa.
  • Kohde on valmistunut 11.12.2015. Arkkitehtisuunnittelu: DPI-U2 Architects Risto Urala.
  • Vastaava työnjohtaja: Janne Rimpioja, Varte Oy

Kesko ostaa Onnisen ja vahvistaa asemaansa rakentamisen ja talotekniikan kaupassa

Kesko Oyj on sopinut ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Ostettavan liiketoiminnan pro forma -liikevaihto lokakuusta 2014 syyskuun loppuun 2015 oli 1 438 miljoonaa euroa ja käyttökate 39 miljoonaa euroa. Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on 369 miljoonaa euroa. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö.

Uusi kokonaisuus tarjoaa täydet rakentamisen ja talotekniikan valikoimat sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaille. Yrityskauppa luo erinomaisen perustan Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan kasvulle Suomessa ja muualla Euroopassa.

Rakentaminen ja remontointi teknistyvät ja siirtyvät entistä enemmän ammattilaisten tehtäväksi. Tähän markkinamuutokseen vastaaminen on Keskon strategian keskeisiä tavoitteita. Onnisen hankinta vahvistaa erityisesti yritysmyyntiä. K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynnistä yritysmyynnin osuus on yli 40 prosenttia ja yrityskaupan myötä yritysmyynnin osuus nousee noin 60 prosenttiin.

Yritysoston myötä Keskon liiketoiminta laajenee merkittävästi LVI- ja sähkötuoteryhmissä, ja se pystyy palvelemaan paremmin erityisesti urakoitsija-asiakkaita. Tämän lisäksi Kesko saa uusia asiakkuuksia infra- ja teollisuusasiakasryhmistä.

Molemmat yhtiöt toimivat Itämeren alueen ja Skandinavian markkinoilla. Toteutuessaan järjestely mahdollistaa Keskolle merkittävät mittakaava- ja synergiaedut.

“Ihmisillä on entistä vähemmän aikaa toteuttaa teknisesti yhä vaativampia rakennusprojekteja ja he haluavat ostaa aiempaa enemmän valmiita rakentamisen ratkaisuja. Strategiamme yhtenä keskeisenä tavoitteena on vastata tähän kehitykseen. Onnisen hankinnan myötä saamme paljon uutta huippuosaamista ja laajenemme uusille tuotealueille sekä uusiin asiakasryhmiin. Onninen ja sen vahva brändi tarjoavat Keskolle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa myyntiä yritysasiakkaille. Onnisen hankinta on Keskolle “perfect match” ja 3,6 miljardin euron liikevaihdolla Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa on oman alansa johtavia Euroopassa ja Suomen kansainvälisin kaupan alan toimija”, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Onninen on Itämeren alueen ja Skandinavian johtavia LVI- ja sähkötuotteiden ja -palveluiden tarjoajia. Yritysasiakaskauppaan erikoistuneella konsernilla on noin 150 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa sekä Venäjällä. Onniselta hankittava liiketoiminta työllistää noin 3 000 henkilöä, joista noin 1 200 työskentelee Suomessa. Yhtiön teräsliiketoiminta ja Venäjän tytäryhtiö jäävät yrityskaupan ulkopuolelle.

Onvestin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto näkee yrityskaupan hyvänä ratkaisuna Onniselle. “Tämä kauppa on merkittävä. Onnisen ja Keskon yhdistelmä tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle erinomaisen jakelukanavan kansainvälisille markkinoille. Yhdessä yhtiöt muodostavat yhden Euroopan suurimmista rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityksistä, jolle Onnisen teknisen kaupan osaaminen tuo merkittävän strategisen kilpailuedun. Yrityskauppa luo merkittäviä mahdollisuuksia, kun molempien yritysten parhaat käytännöt saadaan yhteiseen käyttöön. Samalla on tärkeää, että Onninen pysyy suomalaisomistuksessa.”

Yrityskaupan taloudelliset vaikutukset

Kesko arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja käyttökatetasolla (EBITDA) noin 30 milj. euroa vuodessa vuodesta 2020 alkaen olettaen, että yrityskauppa toteutetaan vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Synergiaetujen saavuttaminen edellyttää sekä investointeja että kertaluonteisia kustannuksia. Synergiaetujen yhteenlasketun nettokassavirtavaikutuksen arvioidaan olevan noin 25 milj. euroa positiivinen vuosina 2016-2019.

Mittakaava- ja synergiaetuja tavoitellaan pääosin yhteisiä asiakkuuksia hyödyntämällä, hankinnassa ja logistiikassa, kauppapaikkaverkoston kehityksessä sekä ICT:ssä ja hallinnossa.

Kauppahinnan käyvän arvon kohdistuksista nettovarallisuudelle arvioidaan aiheutuvan ensimmäisille 6 kuukaudelle noin 5 milj. euron kuluerä.

Käteisellä maksettava kauppa rahoitetaan Keskon likvideillä varoilla sekä käytettävissä olevilla velkarahoitusreserveillä.

Keskon tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan kaupan osalta sen toteutusajankohdan yhteydessä.

Yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Onninen-konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema*

TULOSLASKELMA

1.10.2014 – 30.9.2015

1.1.2014 – 31.12.2014

Liikevaihto

1 438

1 401

Myytyjen suoritteiden hankintameno

-1 162

-1 134

Bruttokate

277

266

Henkilöstökulut

-134

-130

Liiketoiminnan muut kulut

-104

-103

Käyttökate

39

34

Poistot ja arvonalentumiset

-11

-11

EBITA

28

23

Liikearvon poistot

-2

-2

Liikevoitto

26

21

Rahoitustuotot ja -kulut

0

-1

Tulos ennen veroja

25

20

Tuloverot

-8

-6

Tilikauden tulos

17

14

TASE

30.9.2015

31.12.2014

VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet

30

29

Aineelliset hyödykkeet

12

11

Laskennalliset verosaamiset

6

5

Yhteensä pitkäaikaiset varat

48

45

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus

222

206

Myyntisaamiset

257

163

Muut saamiset

22

13

Rahavarat

1

1

Yhteensä lyhytaikaiset varat

503

382

VARAT YHTEENSÄ

550

427

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma

139

131

Oma pääoma yhteensä

139

131

Pakolliset varaukset

1

1

Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat

80

50

Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat

50

53

Ostovelat

211

144

Muut korottomat velat

67

47

Laskennalliset verovelat

3

2

Yhteensä lyhytaikaiset velat

331

246

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

550

427

*Pro forma tuloslaskelmien ja taseiden tiedot ovat tilintarkastamattomia ja perustuvat Onninen-konsernin johdon raportointiin.

 

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeeseen saatiin kaksi tarjousta

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen tarjousten määräaikaan 11.1.2016 kello 12.00 mennessä kaupungin kirjaamoon on saapunut kaksi tarjousta.

Tarjoukset tulivat yritysryhmittymiltä, jotka Tampereen kaupunginhallitus on 24.8.2015 päättänyt kutsua neuvottelumenettelyyn eli

-Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Restamax Oyj ja Eppu Normaali Oy

– SRV-Yhtiöt Oyj / SRV Rakennus Oy

Tarjoukset käydään läpi ja ennen helmikuun loppua kaupunginhallitus valitsee kumman yritysryhmittymän kanssa jatketaan neuvottelua. Päätökset hankkeen toteutuksesta valitun yritysryhmittymän kanssa tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä 2016.

Isännöintiliitto: Putkiremontti on mainettaan parempi ­– aikailu käy kalliiksi

2016-01-11 13_49_10-2016-01-08T12-49-07111.pdf - Nitro Reader 3

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet pelkäävät turhaan putkiremontin aloittamista, selviää Isännöintiliiton vastavalmistuneesta Putkiremonttibarometri 2015:sta. Isännöintiliitto neuvoo tekemään päätökset remontista suunnitelmallisesti, jotta osakkaiden rahaa säästyy.

Tutkimuksessa haastateltiin ensimmäistä kertaa myös hallitusten puheenjohtajia isännöitsijöiden lisäksi. Mukana oli 89 puheenjohtajaa putkiremontin läpikäyneistä taloyhtiöistä ja 258 sellaista, joilla remontti on joko suunnitteilla tai joilla ei vielä ole tarvetta remontille.

Käsitykset toteutusvaiheen onnistumisesta olivat heikot puheenjohtajilla, joiden taloyhtiössä ei ollut teetetty remonttia. Remontin läpivieneistä hallituksista taas selvä enemmistö arvioi, että urakan yleinen työnjälki oli hyvä, urakkatarjousten aikataulut ja hinnoittelu pitivät ja työt saatettiin hyvin loppuun.

Korjataan vasta kun vuotaa

Remontit tehdään yleensä vasta kun ongelma on jo akuutti. Isännöitsijöiltä kysyttäessä kävi ilmi, että ylivoimaisesti suurin syy putkiremonttien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot. Kuntotutkimuksen perusteella remonttiin oli ryhtynyt vain 36 prosenttia vastanneista.

Barometristä selviää, että putkiremonttien hinnoissa on selvää nousupainetta. Erityisesti uusien remonttitapojen hinnat nousevat: sukitus, sujutus ja ruiskuvalu kallistuivat viime vuonna 13 prosenttia.

Teettäkää remontit ajoissa

Taloyhtiöissä kannattaisi teettää putkien kuntotutkimukset hyvissä ajoin ja toimia niiden perusteella.

– Vuotojen korjaaminen maksaa. Jos remontti joudutaan valmistelemaan kiireessä, siitä tulee kokonaisuutena kalliimpi kuin jos putket olisi korjattu ennen vahinkoja. Putkiremontti-ikään tulevien taloyhtiöiden määrä vain kasvaa lähivuosina, Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski huomauttaa.

Yleensä putkiremontti tehdään 50-vuotiaassa taloyhtiössä. Viime vuonna remontoitiin eniten 1966 valmistuneita taloyhtiöitä. Putkiremontti käynnistyy keskimäärin 13 kuukauden kuluttua suunnittelun alkamisesta.

Putkiremonttibarometri on Isännöintiliiton vuosittain toteuttama kyselytutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aro Systems Oy:n, Consti Talotekniikka Oy:n, Pipe-Modul Oy:n, Sewerex Oy:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n kanssa.

Putkiremonttibarometrissa 2015 kokemuksiaan kertoi 255 isännöitsijää. Haastatelluilla isännöitsijöillä oli käynnissä vajaat 700 putkiremonttia. Hallitusten puheenjohtajat olivat kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa.

Löydät tutkimusraportin kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Kannelmäen ostarin tilalle ehdotetaan asuntoja ja uusia liiketiloja

49f72cf0-56a1-43ba-baee-02a2f16071c4-main_image

Havainnekuva ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntoja noin 650 asukkaalle. Uudet asuintalot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Osaan taloista tulisi katutasoon liike- ja myymälätilaa kahdelle ruokakaupalle, ravintolalle ja muille palveluille. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ostoskeskuksen alueen asemakaavaehdotusta tiistaina 12. tammikuuta.

Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa. Aloite rakennusten korvaamisesta uusilla asuintaloilla on tullut rakennusten omistajilta. Kauppakeskus Kaari Kannelmäen eteläosassa on vienyt asiakkaita vanhalta ostoskeskukselta ja vähentänyt liiketilojen kysyntää. Osa liiketiloista on jäänyt tyhjilleen. Suuri osa rakennuksista on myös peruskorjauksen tarpeessa.

Asukkaiden autopaikat ja osa liiketilojen autopaikoista rakennettaisiin pihakansien alle. Asiakas- ja vieraspysäköinti sijoittuisi katutasoon. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.

208ab4dd-aea7-4c5b-b556-497f4dc15006

Havainnekuva korttelin eteläosan sisältä. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Asemakaavan yhteydessä on suunniteltu muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin on suunniteltu kiertoliittymät liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kaavan tultua lainvoimaiseksi.

Alueen uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain noin viiden vuoden aikana niin, että korvaavat liiketilat valmistuvat ennen vanhojen tilojen purkamista. Uusia liiketiloja alueelle tulee vajaa puolet nykyisestä.