Yleiset uutiset

Mikkeliin rakennettavan arkistolaitoksen keskusarkiston rakennustyöt ovat käynnistyneet viime viikolla Kalevankankaalla tontin raivauksella.  Raivaustöiden jälkeen alkavat maanrakennustyöt, jotka valmistuvat kesäkuussa 2016. Täyteen vauhtiin työt pääsevät kesäkuussa, kun rakennuksen elementtirakenteisen betonirungon pystytys alkaa.  Rakennuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa 2015, ja se valmistuu vuoden 2017 lopussa.

Rakennuksen rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Rakennus vuokrataan arkistolaitoksen käyttöön vuokrasopimuksella.

Keskusarkistoon sijoitetaan arkistolaitoksen muiden toimipisteiden aineistoja noin 65 000 hyllymetriä sekä kartta-aineistoja.  Uuteen arkistoon tulee pääosin vähemmän käytettyä sekä myös digitoitua arkistoaineistoa.  Arkistossa ei ole tutkijapalvelua paikan päällä, vaan se tukeutuu siltä osin arkistolaitokseen kuuluvan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijapalveluihin.

Rakennuksen kustannusarvio on 16,4 miljoonaa euroa.  Summasta suurimman yksittäisen osan muodostaa  arkistohyllyhankinta, jonka arvo on noin neljä miljoonaa euroa.  Rakennuksen pinta-ala on 5 000 m².

Rakennustyöt jaetaan noin 30 osaurakkaan, jotka kaikki kilpailutetaan erikseen.  Hankkeen projektinjohdosta vastaa ja työmaan päätoteuttajana toimii mikkeliläinen rakennuttajatoimisto Suomen Controlteam Oy.  Rakennushanke työllistää rakennusvaiheessa keskimäärän 20–30 henkilöä.  Keskusarkistossa tulee työskentelemään päätoimisesti 5–7 henkilöä.

Kaupunkikeskus Tapiola on LähiTapiolan rakennuttama kokonaisuus. SRV Rakennus Oy toimii kohteen projektinjohtourakoitsijana. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

SRV on yhdessä rakennuttajan kanssa tilannut Espoon kaupunkikeskuksen Tapiolan asuinrakennusten taustaseinät Profin Oy:ltä. Ne toteutetaan 5 in 1 lasiliukuseinäjärjestelmällä, jolloin saavutetaan huomattavaa kokonaiskustannustehokkuutta nopean asennettavuuden ja tehdasvalmiin laadun kautta. Samalla saadaan talvirakentamisessa merkittäviä säästöjä myös lämmityskustannuksissa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mikko Haapala.

Kyseessä on Haapalan mukaan merkittävä sopimus, joka osoittaa yhtiön järjestelmäratkaisujen läpimurron onnistuneen. Yritys on toimittanut vastaavia ratkaisuja useisiin pääkaupunkiseudun kohteisiin sekä muun muassa YIT:lle Jyväskylän 2014 vuoden asuntomessujen 13-kerroksiseen Maailmapylvääseen. Profin Oy on avannut markkinat myös Ruotsissa ja Norjassa, jossa sillä on useita vastaavia hankkeita neuvotteluissa.

Lasiliukuseinä tehostaa tilankäyttöä ja nostaa asuntojen käytettävyyttä. Myös tilan ja valon tuntu nousee huomattavasti, jolla on suuri merkitys asukkaiden positiiviseen asumiskokemukseen. Viime vuosien aikana lasiliukuseinien käyttäminen kaikessa rakentamisessa on yleistynyt huomattavasti myös vientimaissa. – Lasiliukuseinän käytön hyödyt on nyt huomattu myös laajemmassa mittakaavassa, Haapala kertoo.

Neljän miljoonan euron investoinnilla 3200 neliömetrin terminaali- ja toimistotilat sekä 1000 neliömetrin halli. Lämmitys maalämmöllä ja sähkö vesivoimalla.

DB Schenker rakentaa uuden terminaalin Vaasaan Nordic Logistics Centerin alueelle (Kuriirintie 3, 65380 Vaasa). Yli neljän miljoonan euron investoinnilla rakennetaan 3200 neliömetriä lämmintä terminaali- ja toimistotilaa sekä 1000 neliömetrin lämmittämätön halli. DB Schenker muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vaasan terminaali-investointi jatkaa DB Schenkerin voimakasta investointitahtia Suomessa. Viime vuonna valmistui Vantaalle uudet pääkaupunkiseudun terminaalitilat ja pääkonttori. Vuonna 2012 otettiin käyttöön Nurmijärven logistiikkakeskus. Yhteensä näiden investointien arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan DB Schenkerillä on Suomessa yli 40 kiinteistöä.

“Vaasan talousalue on menestynyt taantumassa erinomaisesti Suomen tasolla ja alueella toimii myös useita merkittäviä asiakasyrityksiämme”, sanoo Schenker Oy:n toimitusjohtaja Göran Åberg. “Konsernimme strategian mukaan panostamme ympäristöarvioihin kuljetus- ja logistiikkatoiminnoissa. Myös kaikissa rakennushankkeissamme huomioimme ekologiset tekijät ja pyrimme käyttämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Vantaalle rakensimme yhden Suomen suurimmista aurinkovoimaloista ja tästä Vaasan terminaalista tulee täysin hiilineutraali.”

Vaasan terminaalin lämmityksessä käytetään maalämpöä ja käytettävä sähkö tuotetaan vesivoimalla. Energiatehokkuutta parannetaan erilaisin käytännön ratkaisuin kuten ledvalaistuksella, oviautomatiikalla, käyttöveden säästöllä ja teknisillä rakenneratkaisuilla.

DB Schenker työllistää Vaasassa suoraan noin 25 henkilöä sekä yhteistyökumppaneiden kautta jakelu- ja runkoliikenteessä noin 30 henkilöä. Nykyiset toimitilat Vaskiluodon saarella on myyty Havator Oy:lle, jonka vuokralaisena DB Schenker toimii uusien tilojen valmistumiseen saakka. Vuonna 1979 valmistuneissa tiloissa on toimittu aiemmin muun muassa Kiitolinjan, Waskitransin ja P Nyholmin yritysnimillä. Uuden terminaalin rakentaa Vasacon.

Kimmo Riihimäki perusti Hämeen Laaturemontin 1993.

Hämeen Laaturemontti ostaa Nesco-konsernin koko osakekannan 29.1.2016 allekirjoitetussa yrityskaupassa. Syntyvässä kokonaisuudessa yhdistyvät kaksi oman alansa markkinajohtajaa: Hämeen Laaturemontti on Suomen suurin kattoremonttiyritys, ja Nesco-konsernin Vesivek on Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden myynti- ja asennusorganisaatio.

Betset on saavuttanut merkittävän askeleen konsernirakenteen optimoinnissa ja toiminnan kääntämisessä entistä kannattavammaksi. Betset on allekirjoittanut sopimuksen Kazakstanilaisen investorin kanssa Zao Betsetin koko osakekannan kaupasta. Yrityskaupan seurauksena Betset keskittyy kehittämään Suomen ja Viron liiketoimintojaan entistä voimakkaammin.

Betsetin näkymät ja tulosennuste vuodelle 2016 säilyvät suhdanteeseen nähden hyvänä. Yrityskauppa parantaa yhdessä käynnissä olevan tehokkuusohjelman kanssa Betset konsernin kannattavuutta vaiheittain vuodesta 2016 alkaen. Kaupasta johtuva kertaluonteinen alaskirjaus vaikuttaa oleellisesti vuoden 2015 konsernitilinpäätökseen.

”Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta liiketoimintamme Venäjällä on ollut kannattamatonta lähes vuoden ajan ja merkittävästi heikentynyt rupla on syventänyt tappiotamme. Betsetin tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Viron liiketoimintoja ja siksi päätimme luopua Venäjän liiketoiminnoista. Järjestely antaa entistä paremmat valmiudet liiketoimintojen kehittämiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstömme tarpeiden kokonaisvaltaisempaan huomioimiseen”, Betset Oy:n hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Hannu Löytönen sanoo.

”Olemme innoissamme ja tiedostamme mahdollisuudet, jotka tämä merkittävä yritysjärjestely antaa Betsetin ydinliiketoimintojen kehittämiseen Suomessa. Betset on luonut menestyksekkään brändin ja onnistunut löytämään kokeneen ja motivoituneen henkilöstön palvelemaan asiakkaidemme tarpeita niin Suomessa kuin Venäjällä. Zao Betsetin uudella omistajalla on oikeus käyttää Betsetin tavaramerkkiä Venäjällä yhden vuoden ajan. Suomessa Betsetin lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää palvelukokonaisuuttamme entistä monipuolisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi”, Zao Betsetin hallituksen puheenjohtaja, Betset Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen toteaa.

Raisio-konserni rakentaa Raision tehdasalueelleen bioenergialaitoksen, jonka myötä yhtiön omissa toiminnoissaan käyttämä ja tehdasalueen muille toimijoille myytävä teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Investoinnin arvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa ja sen arvioitu välillinen työllistämisvaikutus koko ketjussa on 30 – 40 työpaikkaa. Oman bioenergialaitoksen myötä Raisio ottaa ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta.

Oman bioenergialaitoksen rakentaminen Raision tehdasalueella käytettävän teollisuushöyryn ja kaukolämmön tuotantoon on osa yhtiön tavoitetta korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla aina, kun se on ekologisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Uusi bioenergialaitos käyttää polttoaineena puuhaketta, joka hankitaan paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä ja muilta toimittajilta. Teholtaan 9,5 MW:n bioenergialaitos käyttää puuhaketta keskimäärin kolme rekka-autollista vuorokaudessa.  Rakennustyöt aloitetaan kevättalvella 2016 ja laitos otetaan käyttöön kevään 2017 aikana.

Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla lämpöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilidioksidipäästöt pienenevät selvästi. Höyryn toimittamiseen liittyvä hävikki vähenee murto-osaan nykyisestä ja energiatuotannon ympäristöpäästöt pienenevät oman bioenergialaitoksen myötä.

Kouvolan kaupunki järjesti syksyllä 2015 yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa suunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli ideoida vetovoimaisen asuinalueen sovittamista Korian entisen varuskunta-alueen yhteyteen.

Asuntomessut järjestetään Kouvolassa Korian Pioneeripuistossa kesällä 2019, ja messualueelle on tulossa noin 30 erityyppistä omakotitaloa sekä rakennuspaikkoja muutamalle kerros- tai rivitalokohteelle. Alueella on myös uudiskäyttöön soveltuvia entisöimiskohteita. Pioneeripuiston alue sijaitsee noin kuusi kilometriä Kouvolan keskustasta länteen.

Kilpailuehdotus ”Koriaa” vei voiton

Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti kilpailun voittajaksi kilpailuehdotuksen ”Koriaa”. Koriaa-työryhmän vetäjä on Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

Palkintolautakunnan mukaan kilpailuehdotus ”Koriaa” on vähäeleinen ja melkein itsestäänselvän oloinen. Katuverkko on taloudellinen ja hahmottuu luontevasti. Uudet korttelit asettuvat luontevaksi osaksi aluetta, mutta jättävät tilaa kasarmialueen olemassa olevalle järjestykselle eivätkä kiistele sen kanssa huomiosta.

Asuinalueen uusi aukio on onnistuneesti sijoitettu Pioneerikoulun tuntumaan, tapahtumakentälle johtavan reitin varrelle ja alueen luontevaan solmukohtaan. Ruokala on esitetty purettavaksi ja korvattavaksi asuinkorttelilla, joka toimii välittävänä elementtinä pientaloalueen ja kasarmin välillä. Myös Upseerikerhon lähistölle sijoittuvat uudisrakennukset ovat mittakaavaltaan ja sijoitukseltaan onnistuneita. Sotilaskodin kehittäminen alueen ravintolaksi Ruokalan sijaan on alueen tulevan käytön sekä Sotilaskodin säilymisen kannalta hyvä ratkaisu.

Asuintontit sijoittuvat väljästi mutta johdonmukaisesti Talliojan ympäristöön ja ne muodostavat hyvän lähtökohdan vaihtelevalle pientaloasutukselle, joka avautuu viuhkamaisesti Talliojan puistoon.

Palkintolautakunta päätyi jakamaan myös toisen palkinnon. Toisen palkinnon sai ehdotus ”Pioni”, jonka työryhmän vetäjä on Serum Arkkitehdit Oy.

Palkintolautakunta toteaa arviointipöytäkirjassaan, että ”Pioni” kilpailuehdotuksessa Tallipuiston suunnitelma sekä Pioneerikentän käsittely olivat kilpailun parhaita. Puiston käsittely on hienovaraista ja realistista, mutta tuottaa silti elämyksellisen kokonaisuuden.

Palkintolautakunta suosittelee, että alueen kokonaisrakenne ja yleissuunnitelma toteutetaan ehdotuksen ”Koriaa” mukaisesti. Lisäksi palkintolautakunta suosittelee, että suunnitelmassa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa yksi kortteli hyödyntäen ehdotuksen ”Pioni” aukiomaisen puistokadun ideoita sekä toteuttaa Talliojan puistoalueen ajatuksia. Palkintolautakunta esittää, että alueen jatkosuunnittelua tilataan molempien ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailuun kutsuttiin viisi työryhmää

Kilpailuun kutsuttujen työryhmien vetäjät olivat Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy ja Serum Arkkitehdit Oy. Kilpailun palkintolautakunta arvosteli kilpailutyöt.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Osuuskunta Suomen Asuntomessujen nimeämänä edustajana toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, kilpailijoiden nimeämänä edustajana arkkitehti, SAFA Sanna Meriläinen ja Kouvolan kaupungin nimeäminä edustajina tekninen johtaja Hannu Luotonen, kaavoituspäällikkö Hannu Tylli, kaavoitusinsinööri Heikki Kauppi, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä ja projektipäällikkö Sanna Kauppi.

Kuvaaja: Tuomas Uusheimo

Kangasala-talo palkitaan vuoden 2015 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus osaksi suomalaisen kirkonkylän kulttuurimaisemaa.

Talon rakenteissa, julkisivuissa ja sisätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen ulko- ja sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana.

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n suunnittelema Kangasala-talo on esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta. Niukkaan ja monoliittiseen rakennusmassoitteluun on luotu herkkyyttä ja rytmikkyyttä mittakaavallisesti hallitulla julkisivupinnan yli ulottuvalla reliefimäisellä ruudukolla. Ruosteensävyyn patinoidut julkisivut ja innovatiivinen arkkitehtuuri liittävät rakennuksen niin vanhan kivikirkon ja harjumaiseman sävyihin kuin Kimmo Pyykön taideteosten materiaaleihin. Arkkitehtien oivallus värjätä harmaa arkinen betonipinta lämpimään, auringonvalossa välkehtivään ruskean sävyyn, korostaa rakennuksen julkista arvokkuutta, mutta on samalla kustannustehokas tapa toteuttaa ilmeikäs kokonaisuus tiukoissa kustannusraameissa.

Kangasala-talon harmaat sandwich-elementit on patinoitu Betonipallas Oy Pertti Kukkosen Umbra-patinavärjäysmenetelmällä. Kemiallisessa reaktiossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin hydrataatiotuotteiden kanssa ja väri muuttuu ruosteen ruskean sävyiseksi.

Betonipinnat jatkuvat sisätiloissa. Rakennuksen sisätilojen valoisuus luo kontrastin monoliittimaiselle ja jykevälle julkisivulle. Panoraamanomaiset näkymät  avautuvat sisätiloissa.Kangasala-talon hiotut betonilattiat yhdistävät tiloja toisiinsa. Ensimmäisen kerroksen aulan kuultokäsitelty katto on jätetty betonipinnoille. Paikallavalettujen betoniportaiden plastinen muotoilu tuo tiloihin veistoksellista ilmettä.

Betonirakenteissa korostuvat toisaalta betonin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus. Paaluille perustetun rakennuksen sekarungossa on käytetty sekä betonielementtejä, paikallavalua että teräsrakenteita. Eri lohkoissa olevat tilat ovat vaatineet erityisjärjestelyjä rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ensimmäisen kerroksen aulan katto on valettu paikallaan ja siihen tukeutuvat myös kookkaat paikallavaluportaat, joiden kaiteet toimivat kantavana rakenteena. Museon veistokselliset kierreportaat on toteutettu osittain paikallavalu- ja osittain elementtirakenteisina.

Kangasala-talo sijaitsee Kangasalan keskustassa. Rakennus on osa keskustakorttelia, joka koostuu eri aikaisista rakennuksista. Kirjastorakennuksen vieressä sijaitseva Kangasala-talo on kulttuurirakennus, jossa on monikäyttösali, taidemuseo, galleriatila sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat. Se on itsenäinen rakennus, joka ilmeikkäästi täydentää ja eheyttää ympäröivää korttelirakennetta ja ottaa arvoisensa paikan läheisen kivikirkon ja harjumaiseman tuntumassa.

Talon tilojen suunnittelun perusajatuksena on neljä siirtolohkaretta, joiden välissä risteilee aula-kanjoni. Yhdessä lohkareessa on Kangasala-sali, toisessa Kimmo Pyykkö-taidemuseo, kolmannessa valtuustosali ja neljännessä kunnanhallituksen kokoustiloja. Lohkareiden välisen kanjonin kautta kuljetaan portaita ja hisseillä kerroksesta toiseen.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti. Kompakti kokonaismuoto ja ulkovaipan hyvät lämmöneristysarvot takaavat rakennukselle hyvän energiatehokkuuden. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

• Rakennuttaja: Kangasalan kunta, Torikeskus Oy
• Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy
• Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy
• Betonielementtitoimittaja: Betset Oy Kyyjärven tehdas
• Patinointikäsittelyt: Betonipallas Oy

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui tänä vuonna 12 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Vuoden Betonirakenne 2015 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Pertti Halonen,Betoniteollisuus ry:n edustajana ja jäseninä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämänä arkkitehti Santeri Lipasti, rakennusarkkitehti Asko Eerola Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edustajana, tekn.tri Olli-Pekka KariSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n nimeämänä, tekn.tri  Tarja Merikallio Suomen Betoniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistön edustajana toimittaja Paula Holmila. Tuomariston sihteereinä toimivat arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto Betoni-lehdestä sekä tekn.tri. Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.