Helsinki kunnostaa rakennushistoriallisesti arvokkaita kouluja

Grundskola_Norsen_5_108047__webiso

Grundskola Norsen (ent. Svenska Normallyceum) osoitteessa Unioninkatu 2 peruskorjauksen aikana joulukuussa 2015.

Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi koulujen peruskorjauksiin. Vuonna 2016 valmistuvat muun muassa rakennushistoriallisesti arvokkaiden Roihuvuoren ala-asteen ja Grundskolan Norsenin perusparannukset.

Vuonna 2016 laajat peruskorjaukset valmistuvat myös Oulunkylän ja Vuosaaren ala-asteilla ja Helsingin kuvataidelukiossa. Yhteensä yli 2000 koululaista ja lukiolaista pääsee palaamaan kunnostettuihin ja nykyaikaisiin koulutiloihin. 

Unioninkadulla entisöidään Helsingin vanhinta koulua

Unioninkatu 2:ssa sijaitseva vuonna 1880 valmistunut Grundskolan Norsen, entiseltä nimeltään Svenska Normallyceum, on Helsingin vanhin edelleen alkuperäisessä käytössä oleva koulurakennus. Kesällä valmistuvassa peruskorjauksessa ruotsinkielisenä yläasteena toimivan rakennuksen julkisivut ja vesikatto on jo uusittu ja sisätyöt ovat käynnissä.

”Julkisivut maalattiin perinteisellä keltasävyisellä kalkkimaalilla. Käytävien, porrashuoneiden ja juhlasalin pintakäsittely ja koristemaalaukset tehdään rakennuskonservaattorin ohjeistuksen mukaan”, kertoo projektinjohtaja Sirpa Pylväs kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Entisöinnin ohella suunnittelun lähtökohtana on ollut talotekniikan uudistaminen vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Arvorakennuksen paloturvallisuutta, ääneneristävyyttä ja ilmatiiviyttä parannetaan. Alun perin Norsen oli määrä peruskorjata jo vuosina 2014–2015, mutta hanke lykkääntyi arvioitujen kustannusten nousun vuoksi.

Toukokuussa 2015 alkanut työ on edennyt aikataulussa ja oppilaiden on tarkoitus palata kouluun elokuussa 2016. Tiloihin muuttavat Grundskolan Norseniksi yhdistyneet Högstadieskolan Lönkan ja Högstadieskolan Svenska normallyceum. Aiemmin rakennuksessa peruskoulun ohella toiminut ruotsinkielinen lukio ei palaa tiloihin, vaan se on yhdistetty Tölö Gymnasietin kanssa.

Betoniarkkitehtuuri säilyy Roihuvuoren ala-asteella

Myös Roihuvuoren ala-asteen (os. Vuorenpeikontie 7) peruskorjauksen on määrä valmistua siten, että oppilaat aloittavat rakennuksessa koulutyön elokuussa 2016. Betoniarkkitehtuuristaan tunnettua Aarno Ruusuvuoren suunnittelemaa rakennusta pidetään arkkitehtonisesti hienona esimerkkinä Helsingin 1960-luvun koulurakentamisesta. Rakennuksen sisätiloja ja julkisivua uudistetaankin tarkasti alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.

Ikkunat ja julkisivun betoniulkokuoret on uusittu ja ulkolasiseinään on vaihdettu yli 2000 kappaletta iskunkestäviä lasitiiliä.

Rakennukseen asennettavan nykyaikaisen ilmanvaihtojärjestelmän myötä koulun huono sisäilma jää historiaan. Kaikki talotekniikka on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuksen arkkitehtuuri ja ilme säilyvät.

”Ilmanvaihtokoneita ei arkkitehtuurin vuoksi voitu sijoittaa vesikatolle, joten konehuone rakennetaan vanhaan liikuntasaliin. Juhlasalista muodostetaan yhdistetty juhla- ja liikuntasali”, kertoo projektinjohtaja Sirpa Pylväs kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Toteutuneesta hankkeesta laaditaan erillinen restaurointiraportti, johon kirjataan muun muassa keskeiset tavoitteet, laaditut suunnitelmat ja mahdolliset niihin työmaavaiheessa tulleet muutokset. Raportti pyrkii ohjaamaan rakennuksen tulevaa ylläpitoa ja sekä muiden vastaavien kohteiden korjauksia.

Myös päiväkoteja peruskorjataan

Valmistuvien remonttien lisäksi peruskorjaus on käynnissä tai käynnistyy vuoden aikana useissa kouluissa. Remontit alkavat Hoplaxskolanissa helmikuussa, Kaisaniemen ala-asteella kesäkuussa ja Botby grundskolassa syyskuussa. Jätkäsaareen aletaan rakentaa uutta koulua, johon sijoittuu peruskoulun 1.-2. luokkien lisäksi päiväkoti. Stadin ammattiopiston toimipisteissä on käynnissä merkittäviä korjaushankkeita, joiden on määrä valmistua vuosina 2017 ja 2018.

Myös päiväkoteja peruskorjataan ahkerasti ja vuonna 2016 Helsinkiin valmistuu kolme uutta päiväkotirakennusta. Helsingin vuoteen 2025 ulottuvalla suunnittelukaudella noin 70 % tilojen investoinneista käytetään korjausrakentamiseen. Kaupungin tilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeisiin on varattu vuodelle 2016 yhteensä 189,4 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Grundskola Norsenin peruskorjauksesta

Rovaniemen lentoaseman kiitotie peruskorjataan kesällä 2016

Finavia Oyj panostaa lentoliikenteen turvallisuuteen ja Lapin matkailun toimintaedellytyksiin uudistamalla Rovaniemen lentoaseman lentoliikennealueet kesällä 2016. Rovaniemen lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja sen matkustajamäärät ovat kasvussa.

Rovaniemen lentoaseman ensi kesän uudistustöissä kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Lisäksi kiitotien valaistusjärjestelmä uusitaan ja sadevesiviemäröintejä korjataan. A sematasolla olevia lentokoneiden seisontapaikkoja uusitaan ja korjataan sekä kiitotien päissä olevia rullausteitä parannetaan laajarunkokoneille paremmin sopiviksi.

– Rovaniemen lentoasema on tärkeä portti Lappiin, mikä käy ilmi muun muassa kasvaneista matkustajamääristä. Uudistustöillä varmistetaan, että lentoliikenne pohjoiseen sujuu ja että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kiitotieremontti on Finavialta noin 13 miljoonan euron investointi Lapin matkailuun. Työt tehdään vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe: 16.5.–27.6.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 13.–27. kesäkuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00–05.30.

Toinen vaihe: 28.6.–31.7.
Lentoasema on kokonaan suljettu. Finavia järjestää lentomatkustajille ilmaisen bussikuljetuksen Rovaniemeltä Kemi-Tornion lentoasemalle  – ainakin Finnairin lennoille AY 4586 ja AY 4588.

Bussi lähtee Rovaniemen lentoasemalta Kemi-Tornion lentoasemalle kolme tuntia ennen lennon aikataulunmukaista lähtöaikaa. Kemi-Tornion lentoasemalta bussi lähtee Rovaniemelle noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen. Ajoaika on noin 1,5 tuntia.

Kolmas vaihe: 1.–31.8.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 1.-12. elokuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00.–05.30.

Rakennusten energiatodistuksia uusille rakennustyypeille

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Energiatodistus on työkalu uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Energiatodistusvelvoitteet koskevat vain rakennuksia, joita lämmitetään tai jäähdytetään.

Lainmuutoksella uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat ehdotetaan tulemaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siltä osin, kuin rakennuksiin tai niiden käyttöön ei liity salassa pidettävää tietoa. Lisäksi väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin rakennuksiin, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta. Myös suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin. Vain siinä tapauksessa, jos suojellun rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimuksen vuoksi tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, rakennus voisi jäädä edelleen menettelyn ulkopuolelle.

Lainmuutostarve johtuu Euroopan komission kannanotosta ja sen mahdollisista seurauksista. Komissio katsoi, että Suomen kansallinen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle. Energiatodistus on käytössä kaikissa EU-maissa.

Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus tulee hankkia ja sitä käyttää lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi. Esillelaittovelvoite koskee tietynlaisia yleisön käyntien kohteena olevia tiloja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2016. Esityksessä ehdotetaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetuille rakennuksille siirtymäaikaa siten, että muutos koskisi niitä vasta vuoden 2017 alusta lukien.

Muutokseen liittyen tullaan muuttamaan myös ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatodistuksesta. Asetuksessa tullaan täsmentämään noudatettavia pinta-alasääntöjä ja säädetään sovellettavista luokitteluasteikoista menettelyn piiriin tulevien rakennusten ja niiden tilojen osalta.

Energiatodistuksen sisällöllistä kehittämistä tullaan jatkamaan. Työ tehdään samanaikaisesti, kun valmistellaan uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä ja sen vuoksi tarvittavia säädösmuutoksia.

Rakentajat oppivat kohtaamaan asiakkaansa entistä paremmin

Rakennusteollisuus on teettänyt uuden oppaan, joka auttaa rakentajia selvittämään haastavia asiakastilanteita. Tavoitteena on ratkaista asiakkaiden kokemat ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Kimi Kriittinen löytää uudesta asunnostaan vaikka kuinka paljon virheitä. Kimi soittaa vihaisena rakennusfirmaan. Rakennusyhtiö käy tarkastamassa asunnon, mutta varsinaisia virheitä ei löydy. Korjaustasoituksia ja -maalauksia tehdään ja putkiurakoitsija käy säätämässä ja ilmaamassa patterit, mutta se ei riitä. Kriittiset eivät ole tyytyväisiä asuntoonsa ja vaativat kaupan purkamista.”

Kriittisten-perheen kuvitteellinen tarina löytyy uudesta Palvelukokemuksen korjauskirjasta, joka on suunnattu kaikille rakennusalalla työskenteleville. Kirja perehdyttää erilaisten asiakaskohtaamisten sujuvaan hoitamiseen rakennusprojektin aikana. Myös silloin, jos asiakkaaseen iskee ostokrapula ja vaatimukset ovat kohtuuttomia.

Kirjasta löytyy kuusi erilaista asiakastarinaa ja neuvoja tilanteiden selvittämiseksi. Tarinoiden pääpaino on uudisasuntorakentamisessa, mutta vinkit pätevät myös vaikkapa putkiremontteihin.

Taustalla yleensä laatukysymykset

– Asiakkaille voi syntyä kielteisiä kokemuksia rakennusyrityksistä monista eri syistä, sanoo tekniikan tohtoriMaiju Vuolle Tampereen teknillisestä yliopistosta. Vuolle oli mukana kaksivuotisessa hankkeessa, jossa Palvelukokemuksen korjauskirja tehtiin.

– Asunnonnostajat voivat pettyä rakentamisen laatuvirheiden vuoksi tai omaan kotiin liittyvät odotukset ja kokemukset eivät kohtaa. Voi myös olla niin, että asiakas kokee, että rakennusliike ei ota häntä tosissaan tai kuuntele häntä, Vuolle sanoo.

Kirjassa on mukana sujuvien kohtaamisten ohjenuora, KOTI. Siihen on koottu muistilistaksi toimenpiteitä, joista korostetaan asiakkaan Kuuntelua, Oikea-aikaisuutta, Tiedotusta ja Inhimillisyyttä.

– Monesti asiakkaiden pettymyksen syy ei ole itse virhe, vaan urakoitsijan epäonnistuminen asiakaspalvelussa. Yhteistoiminta urakoitsijan, tilaajan ja käyttäjän kanssa ovat keskeisiä asioita rakentamisen laadussa, korostaa myös Rakennusteollisuus RT:n laatuasioista vastaava johtaja Jukka Pekkanen.

Rakentamisen laatu on siis paljon muutakin kuin vain teknistä virheettömyyttä.
Rakennusteollisuudella on jo neljän vuoden ajan ollut käynnissä Laatupolku-hanke, joka tähtää laatuvirheiden vähentämiseen, palvelun parantamiseen ja tiedon jakamiseen laatuasioista.

Erilaisia kohtaamisia erilaisille asiakkaille

Palvelukokemuksen korjauskirjassa kohtaamisia valotetaan kolmen kuvitteellisen asiakkaan näkökulmasta. Veli Vihreä uskoo, että yhteistyö ja positiivinen asenne helpottavat asioiden hoitoa. Eila ja Eino Epävarma etsivät tukea muilta, mitä naapurit ovat puutteistaan reklamoineet. Krista ja Kimi Kriittinen tietävät asiat muita paremmin – ja että syy on aina rakentajissa.

Laadukas asiakkuuden johtaminen -hankeen osapuolia olivat Rakennusteollisuus RT, rakennusyhtiöt Hartela, Peab, Pohjola Rakennus ja Arkta sekä Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.

Palvelukokemuksen korjauskirja ja sitä esittelevä video sekä muuta materiaalia rakentamisen laadusta löytyvät osoitteista:

www.rakennusteollisuus.fi/laatuoppaat

Tampella-kyltti siirretään kattoremontin alta Tilakeskuksen varastoon Nekalaan

tampellankyltti

Tampella-kyltti on näkyvällä paikalla Tammerkosken rannalla vanhan tehdasrakennuksen katolla.

KOY Koskitammen katolla sijaitseva Tampella-kyltti irrotetaan tilapäisesti vesikattoremontin takia ja siirretään varastoon Nekalaan Tilakeskuksen varikolle odottamaan kunnostusta.

Skanska Talonrakennus suorittaa irrottamisen, alas nostamisen ja kuljettamisen Nekalaan. Tampella-kyltti palautetaan kevään 2016 aikana takaisin KOY Koskitammen vesikatolle.

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tutkimusta ja kehittämistä tehdään hajanaisesti kiinteistö- ja rakennusalalla

2015-12-22 13_49_49-20_2015_Tutkimus_ja_kehittaminen_kiinteisto-_ja_rakennusklusterissa.pdf - Nitro

Kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tarvitsisi kokonaisvaltaisen toimintapolitiikan. Valtion tulisi löytää keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrää kiinteistö- ja rakennusalalla saataisiin kasvamaan.

Kiinteistö- ja rakennusklusterin kansantaloudellinen merkitys on valtava, mutta sen tuottavuuskehitys on ollut teollisuusalojen heikointa. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) selvästi vähemmän rahaa kuin muilla teollisuusaloilla.

Valtion toimet kiinteistö- ja rakennusklusterin TKI-toiminnassa ovat koordinoimattomia. Yksi syy toiminnan hajanaisuuteen on se, että ohjauskeinoja on käytössä runsaasti, mutta kokonaisvastuuta ei ole asetettu yhdellekään toimijalle. Valtioneuvoston tulisi laatia kiinteistö- ja rakennusklusterille kokonaisvaltainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintapolitiikka, jossa määriteltäisiin julkisten toimijoiden roolit ja vastuut selkeästi. Tässä toimintapolitiikassa tulisi etsiä keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrä saataisiin kasvamaan kiinteistö- ja rakennusklusterissa. Toimintapolitiikan avulla olisi mahdollista päästä eroon yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen rakentuvista ohjelmista.

Yhteisen toimintapolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla voitaisiin myös minimoida ristiriitatilanteita, joita syntyy, kun toimintaa ohjataan hyvin monesta eri suunnasta.

Kiinteistö- ja rakennusklusteri:

  • Kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennus-, kiinteistö- ja talotekniikka-alat, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka sekä rakennusmateriaaliteollisuus
  • Klusteri muodostaa taloudellisesti mittavan kokonaisuuden, jonka toiminta kattaa noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja 25 prosenttia bruttokansantuotteesta
  • Sekä valtion että yksityisten rahoittajien panostukset klusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat klusterin kokoon nähden vähäisiä
  • Esimerkiksi TEKES on rahoittanut noin 8-17 miljoonalla eurolla ja Suomen akatemia muutamalla miljoonalla eurolla vuosittain kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • Valtion panostuksia ei ole luokittelun haasteista johtuen mahdollista tarkasti selvittää, mutta tilastojen perusteella kyse on joistain kymmenistä miljoonista euroista vuodessa
Linkit

TARKASTUSKERTOMUS 20/2015: Tutkimus ja kehittäminen kiinteistö- ja rakennusklusterissa

KONE toimittaa henkilöhissin Posivan loppusijoituslaitoksen maanalaiseen kuiluun

Posiva Oy ja KONE Hissit Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen henkilöhissin toimittamisesta Posivan käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Yli 400 metrin syvyyteen kulkevan hissin suunnittelu ja valmistus ovat merkittäviä vaiheita loppusijoituslaitoksen rakentamisessa.

Posivalle toimitettavan kaksitasoisen hissin mallina on ollut KONEen testilaboratorion hissi Tytyrin kaivoksessa Lohjalla. Lisäksi toimitukseen kuuluu rakennusaikainen hissi, joka mahdollistaa lopullisen kuiluvarustelun asentamisen.

Erityispiirteenä hississä on korkeisiin rakennuksiin tarkoitettu KONE UltraRope(TM)-köysiteknologia. Se rikkoo alan teknisiä raja-aitoja ja mahdollistaa jopa kilometrin pituisen yhtäjaksoisen hissimatkan. KONE UltraRope eliminoi tavanomaisten teräsköysien haitat ja avaa täysin uusia mahdollisuuksia korkeiden rakennusten suunnittelussa.

“Posiva on ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka sai rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jonka edistymistä seurataan tarkkaan maailman muissa ydinvoimamaissa” Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka sanoo. “Olemme iloisia siitä, että voimme hyödyntää suomalaista osaamista nyt myös hissiteknologian alalta. Loppusijoituslaitoksen henkilöhissiltä vaaditaan teknisesti paljon. Koneen hissiteknologian laadukkuus ja osaaminen ovat huippuluokkaa. Siksi valitsimme KONEen loppusijoituslaitoksemme henkilöhissin valmistajaksi”, Mokka jatkaa.

“Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme mukaan tähän uniikkiin korkean teknologian hankkeeseen”, kommentoi KONEen Suomen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa.

Rakennusaikaisen hissin arvioidaan olevan käytössä vuoden 2019 alussa. Henkilöhissi valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2020 lopulla ja se otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

Tilaus kirjattiin vuoden 2015 viimeiselle neljännekselle.

Fennovoima Oy: Urakkasopimus allekirjoitettu Koulutusrakennuksen toteuttaa oulaistelainen rakennusliike

Fennovoima on allekirjoittanut urakkasopimuksen koulutusrakennuksen toteuttamisesta Rakennusliike Sorvoja Oy:n kanssa. Sopimuksen arvo on noin 2,0 miljoonaa euroa sovittujen optioiden kanssa.

Sopimus sisältää sekä koulutusrakennuksen rakennus- että LVI-töiden suunnittelun ja toteutuksen. Rakentamistyöt alkavat tammi-helmikuussa. Rakennuksen on tarkoitus valmistua heinäkuussa 2016.

Rakennusliike Sorvoja on oulaistelainen rakennusalan yritys, jolla on yli 50 vuoden kokemus kotimaisista rakennusalan projekteista. Yritys on niin teollisuus-, liike- kuin asuinrakennustenkin rakentaja.

Fennovoiman koulutusrakennus palvelee Hanhikivi 1 -projektin työntekijöiden koulutus- ja perehdytystilana. Lisäksi rakennuksessa sijaitsevat Hanhikiven niemen työmaa-alueen kulku-lupaprosessiin tarvittavat työntekijöiden personointipisteet.

Koulutusrakennukseen on myös varattu työskentelytila eri viranomaisille. Tila mahdollistaa esimerkiksi verohallinnon, poliisin ja TE-toimiston edustajien neuvontapalveluiden tarjoamisen alueelle tuleville työntekijöille.

Kaksikerroksisen koulutusrakennuksen kerrosala on noin 1 200 neliömetriä. Esivalmistetuista puuelementeistä toteutettava koulutusrakennus on ensimmäinen Fennovoiman rakennuttama varsinainen rakennus Hanhikiven niemellä.

Kristiinankaupungin Huvilakadulle nousee uusi ikäihmisten hoivakoti

8bf127a0-5852-4e29-b0e8-eda11bea2c0b-main_image

Kristiinankaupungin Huvilakadulle Selkämeren sairaalan läheisyyteen on tulossa uusi ikäihmisten hoivakoti. Rakennuslupahakemus on juuri jätetty ja rakentaminen alkaa maaliskuussa 2016. Hoivakodin rakennuttamisesta vastaa Majo Hoivakiinteistöt ja hoiva- ja tukipalvelut tuottaa Attendo. Uudiskohteeseen tulee 43 tehostetun palveluasumisen kotia, joihin pääsee muuttamaan keväällä 2017. Valmis hoivakoti työllistää noin 30 työntekijää.

– Olemme seuranneet palvelutarpeen kehitystä Kristiinankaupungissa jo pitkään. Hoivakotimme mahdollistaa esimerkiksi dementiaa sairastavien laadukkaan asumisen kotikaupungissaan. Myös kustannusnäkökulmasta uusi hoivakoti on kilpailukykyinen vaihtoehto kaupungin oman asumispalvelun ja laitoshoidon rinnalle, kertooTomas Grönroos Attendosta.

Majo Hoivakiinteistöt ja Attendo ovat juuri toteuttaneet tilaratkaisuiltaan vastaavankaltaisen hoivakodin Ouluun kuin mitä Kristiinankaupunkiin ollaan toteuttamassa.

– Tilat ovat asukkaille viihtyisät, esteettömät ja etenkin muistisairaiden hyvinvointia ja turvallista elämää tukevia. Huvilakadun kiinteistö on suunniteltu rivitalomaiseksi, joten se sulautuu lähiympäristön muiden asuinkiinteistöjen joukkoon, sanoo Jouni Jääskeläinen Majo Hoivakiinteistöstä.

Asuinpaikat ovat hoivakodin valmistuessa tarjolla Kristiinankaupungin ja lähikuntien ikäihmisille. Hoivapalveluita voi todennäköisesti hankkia palvelusetelillä, mikäli Kristiinankaupunki päättää palvelusetelin käyttöönotosta.

Sofiankatu 4 kunnostetaan entiseen loistoonsa – Torikortteleissa alkaa viimeinen peruskorjaus

Sofiankatu-4_107902__webiso

Sofiankatu 4:ssä keväällä alkava remontti päättää peruskorjausten sarjan, joka on tähdännyt Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristön avaamiseen kaupunkilaisille.

Torikortteleiden viimeinen peruskorjausvaihe päästään aloittamaan, kun Helsingin kiinteistölautakunta valitsee Sofiankatu 4:n muutos- ja peruskorjaustöille urakoitsijat. Lautakunta käsittelee 17.12. ehdotusta, jonka mukaan pääurakoitsijana tulee toimimaan NCC Rakennus Oy.

Kunnostettavassa rakennuksessa toimivat nykyisin Helsingin kaupunginmuseo, ravintola Nuevo ja Kino Engel. Rakennustyöt päästään aloittamaan huhtikuussa 2016, kun museo on muuttanut uusiin tiloihinsa Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan. Korjatut tilat otetaan käyttöön syksyllä 2017.

Peruskorjauskokonaisuus on pysynyt budjetissaan

”Helsingin kaupunki on kunnostanut Torikortteleita vuodesta 2007 alkaen. Kokonaisuudessaan kunnostus- ja elävöittämishankkeeseen käytetään noin 67 miljoonaa euroa, mikä vastaa alkuperäistä kustannusarviota”, kertoo tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen.

Torikortteleissa toimii nykyisin noin viisikymmentä yrittäjää. Valmistuttuaan kortteleissa on tilaa arviolta noin sadalle yrittäjälle, ja vuokrattavia liiketiloja on 13 000–15 000 m². Torikortteleiden ja jatkossa erityisesti Sofiankatu 4:n tarjonnassa korostuvat kahvila- ja ravintolapalvelut, kivijalkakaupat; sisustaminen, design, kotimaiset tuotteet, muoti ja tapahtumat.

Sofiankadulta yhteys Kiseleffin taloon

Sofiankatu 4 on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on kattavan peruskorjauksen tarpeessa. Muutos- ja peruskorjaushankkeen aikana kaupunki uusii muun muassa talon LVI-, paloturvallisuus, sähkönjakelu-, tietoverkko- ja turvajärjestelmät. Elokuvateatteri- ja ravintolatilojen kunnostamisen lisäksi museolta vapautuneisiin kerroksiin rakennetaan myymälä- ja toimistotiloja.

Talon tuleville asiakkaille kunnostustyö näkyy myös uusina kulkuyhteyksinä, sillä Sofiankatu 4:n ja Kiseleffin talon alimpien kerrosten väliset alkuperäiset kulkuyhteydet avataan. Uusi toimintakonsepti on lähellä talon alkuperäistä käyttötarkoitusta; Sofiankatu 4 valmistui vuonna 1913 Kiseleffin talossa toimineen Stockmannin tavaratalon laajennukseksi.

”Alamme vuodenvaihteen jälkeen etsiä potentiaalisia vuokralaisia, joiden kanssa kehitämme toimintakonseptin loppuun. On tärkeää saada tulevat vuokralaiset mukaan hyvissä ajoin”, kehittämis- ja kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer Helsingin Leijona Oy:stä sanoo.

Sofiankatu 4:n kunnostamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Tilojen tulevasta vuokrauksesta ja Torikortteleiden kehittämisestä huolehtii Helsingin Leijona Oy.