Yleiset uutiset

Olemme tekemässä rakennusjätealan markkinamurrosta kiertotalouden periaatteilla. Tuotantomme laajentamiseksi rakennamme Tuusulaan uusioraaka-ainetehtaan. Investoinnin arvo on yli viisi miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2017 ja ovat valmiit keväällä 2018. Näin sanoo Destaclean Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen.

Kierrätystalous on nyt entistä kiinnostavampi aihe maailmalla. Rakennusjätteiden saaminen jatkokäyttöön uusiotuotteiden muodossa kiinnostaa päättäjiä ja alan toimijoita laajasti.

Kesäkuun puolivälistä lähtien Destamatic Oy kulkee nimellä Destaclean Oy.

”Keskitämme voimamme ja osaamisemme Destaclean® -kierrätyskokonaisuuteen, jolla olemme saavuttaneet jo nyt merkittävää jalansijaa ja julkisuutta,” kertoo Partanen.

Partasen mukaan nimenmuutos kuvaa selkeämmin valittua tavoitepolkua puhtaamman ympäristön puolesta ja rakennusjätealan viemistä kohti kiertotaloutta.

Destaclean Oy:n uusi slogan on ”Puhtaasti parempi tulevaisuus”.

Destaclean®-konsepti jalkautuu Eurooppaan

Yhtiön tavoitteena on ollut laajentaa kumppaniverkostoa ja asiakaskuntaa niin kotimaassa kuin laajemmin Euroopassa. Alkuvuoden aikana yhtiön johto on käynyt yhteistyöneuvotteluita useiden merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa ja neuvotteluita jatketaan.

”Rakennusjätteiden valtava määrä sekä niiden moninaisuus puhuttaa nyt päättäjiä ja asiantuntijoita. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty. Nyt on käytännön toteutuksen aika. Rakennusjätteiden keräys ja kierrätys on myös iso kuluerä. Jätteiden järkevä lajittelu kiinnostaa enenevässä määrin myös laajempia kohderyhmiä,” sanoo Destacleanin toimitusjohtaja Kimmo Rinne.

Diplomi-insinööri Kimmo Rinne nimitettiin huhtikuun alussa Destaclean Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän tuli Destamatic Oy:n palvelukseen kaksi vuotta sitten UPM-Kymmene Wood Oy:stä, jossa hän toimi vaneritehtaan johtajana ja tuotepäällikkönä. Destamatic Oy:ssä Rinne on vastannut tähän saakka tuotannon johdosta ja materiaalien kierrätyksen Destaclean-liiketoiminnan kehittämisestä. Hän on toiminut myös Destamaticin varatoimitusjohtajana.

Merkittävä Tekes-rahoitus uudelle liiketoimintakonseptille

Merkittävän Tekes-rahoituksen turvin yritys kehittää uutta kiertotalouden liiketoimintakonseptia Destaclean 2020 -hanketta.

”Uusi rakennusjätteiden kierrätyksen liiketoimintakonsepti luo uutta kiertotalouden toimeliaisuutta ja yritysten yhteispeliä markkinoille. Siitä hyötyvät kaikki kierrätysketjun osapuolet: jätteen tuottajat, jätealan yrittäjät, uusioraaka-aineiden ja uusiotuotteiden valmistajat sekä ennen kaikkea uusiotuotteiden käyttäjät”, Partanen toteaa.

Destaclean Oy on edelläkävijä rakennusjätteiden kierrätyksessä Suomessa ja koko EU-alueella. Yritys on saanut ensimmäisenä Suomessa ja koko EU:ssa hyväksynnän käsittelyprosessilleen puujätteen jätestatuksen poistamiseksi ja näin valmistetun kierrätyspuukuidun käyttämiseksi ympäristörakentamisen tuotteissa.

Rakennusjätteen markkinat Suomessa ja Euroopassa

Vajaat kaksi vuotta sitten Destamatic Oy esitteli ensimmäiset rakennusjätteistä kehittämänsä Destaclean Puukivi -uusiotuotteet. Nyt pihakivi-tuoteperhe on valmiina kaupallisilla markkinoilla.

Destaclean Puukivelle on runsaasti sopivia käyttökohteita pihaympäristön ja julkisen aluerakentamisen sekä infrarakentamisen tuotesovelluksissa. Niiden markkina-arvoksi Suomessa on arvioitu 100–150 miljoonaa euroa. Vastaavasti markkinat Euroopassa ovat noin 30-kertaiset.

Suomessa kierrätettävää puujätettä syntyy noin 600 000 tonnia vuodessa, mikä jatkokäsiteltynä uusioraaka-aineiksi ja -tuotteiksi voisi edustaa huomattavaa liikevaihtopotentiaalia ja markkinaosuutta koko EU-markkinoilla.

Rakennusjätteen kierrätysmarkkinat kokonaisuudessaan ovat valtaisat. Rakennusjätteen pois lukien maa-ainekset vastaanotto- ja käsittelypalvelujen volyymi Suomessa on 1,9 miljoonaa tonnia arvoltaan 200–300 miljoonaa euroa ja EU-maissa noin 30 miljardia euroa.

Destaclean®-konsepti lanseerattiin vajaat pari vuotta sitten

Kierrätettyä puukuitua sisältävien Destaclean Puukivien valmistus käynnistettiin vuoden 2015 maaliskuussa yhtiön Hyvinkään tehtaalla. Tuoteinnovaatio on uusi koko maailmassa ja täysin kotimainen.

Sekä pihakivien ja -laattojen sekä ympäristörakentamisen tuotteiden valikoima on laajentunut.

Puukivikonsepti mahdollistaa tuotevalikoiman laajentamisen alue- ja infrarakentamisen tuotteisiin. Näitä ovat muun muassa bussipysäkkien peruslaatat, tukimuurit, meluseinät ja aitarakenteet.

Puukivi on uudenlaista, aitoa materiaalien kierrätystä, joka on voimakkaasti kasvava osa kiertotaloutta.

Destaclean Puukivelle on myönnetty Vihervuosi 2016 mitali helmikuussa. Valtakunnallisessa Tuottava Idea 2015 -kilpailussa se voitti ensimmäisen sijan Yhteiskuntasarjassa.

Uusi patenttihakemus vireillä – saavutettavissa yli 90 prosentin kierrätysaste

Destacleanilla on käsittelyssä hydraulinen komposiitti -patenttihakemus (patent pending). Patentin mukaisella menetelmällä on saavutettavissa jopa yli 90 prosentin kierrätysaste.

”Hydraulisissa komposiiteissa voidaan hyödyntää puukuidun lisäksi muita erilaisia kuituja, kuten esimerkiksi mineraali- ja tekstiilikuitua. Sementtiä korvaavina sideaineina voidaan käyttää uusioraaka-aineita, kuten masuunikuonaa ja puutuhkaa,” sanoo Rinne.

Technopolis laajentaa Helsingin Ruoholahden kampustaan 33,2 miljoonan euron investointihankkeella. Laajennuksen suunniteltu valmistumisaika on heinäkuu 2018.

“Tämä investointi on tärkeä osa kasvustrategiaamme pääkaupunkiseudulla”, sanoo Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang. “Ruoholahden kampuksen käyttöaste on tällä hetkellä 97,4 %. Haluamme tarjota joustavuutta ja kasvumahdollisuuksia niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaille. Laajennus tulee myös parantamaan nykyisten kampuspalveluiden tehokkuutta lisäämällä jo olemassa olevan palveluinfrastruktuurin käyttöä.”

Technopolis on allekirjoittanut pitkän vuokrasopimuksen uuden rakennuksen ankkuriasiakkaan kanssa. Laajennuksen esivuokrausaste on 37 % ja vuokrattava toimistopinta-ala 9 900 m². Hankkeeseen kuuluu myös 115 parkkipaikkaa. Investoinnin alkutuotto on arviolta 5,8% ja vakiintunut tuotto 6,6%. Arvioijat ovat määritelleet uudelle rakennukselle markkinoiden tuottovaateeksi 5,9 %.

Delete ostaa ruotsalaiset purku- ja saneerausyhtiöt Demcom Demolition AB:n ja Demcom Machine AB:n. Kaupan myötä Deletestä tulee yksi Pohjoismaiden johtavista teollisuuspuhdistuksen ja purkupalveluiden tarjoajista 170 miljoonan pro forma -liikevaihdolla ja yli 800 ammattilaisen henkilöstöllä. – Yritysosto on meille erittäin tärkeä, sillä sen myötä Delete on paitsi Suomen suurin, nyt myös Ruotsin suurin teollisuuspuhdistus- ja purkuyritys. Kaupan myötä meillä on resurssit tuottaa purkupalveluja myös muualla Euroopassa, sanoo Delete-konsernin toimitusjohtaja Jussi Niemelä.

Kyläkaupan uusi julkisivu ei varmasti tule jättämään ketään – ei suomalaisia, ei kansainvälistä vierasta, ei lasta, ei varttunutta – tunteettomaksi. Se tulee kokonaisuudessaan herättämään erilaisia tunteita meissä kaikissa ihmisissä. 96 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 18 metriin yltävä rakennus on näyttävä ilmestys.

-Olen todella tyytyväinen uuteen, rakenteilla olevaan julkisivuun, myhäilee kyläkauppias Vesa Keskinen. -Sen nimenomainen tarkoitus on herättää ja synnyttää kysymyksiä, hän kertoo. Moni varmasti kysyy mielessään kysymyksen: Onko tässä julkisivussa mitään järkeä? Toivottavasti he kaikki kysyvät heti sen jälkeen itseltään, onko Kyläkaupan laajennuksissa ja ideoissa ollut koskaan mitään järkeä. Näihin kysymyksiin jokainen voi vastata näkemyksiinsä mukaan, mutta ainakin seutukunnalla on tullut työpaikkoja ja melkoisesti erilaisia tapahtumia… Yrittämistä ainakin on ollut joka tavalla.

Tällä julkisivulla on lisäksi moninainen symbolinen sanoma, jota jokainen voi tulkita omalla tavallaan. Päävärinä on Royal Blue – kuninkaallinen sininen. -Googlaamalla emme löytäneet koko maailmasta yhtään merkittävää rakennusta, joka olisi ollut samanvärinen. Eli julkisivu on jo pelkästään päävärinsä suhteen ainutlaatuinen. Ei liene yllätys, että kyseinen väri on yksi mieliväreistäni, kertoo Vesa Keskinen.

Uuden julkisivun symboliikka perustuu OnnenKylä-tarinaan

Kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoitti OnnenKylä-tarinan jo vuonna 1999. Se painettiin Hyvän Tuurin Kirjaan vuonna 2000. OnnenKylä-tarinasta on Keskisen mukaan näiden vuosien aika on tullut useita toivomuksia,  niin värityskirjoista satukirjoihin kuin sarjakuvista teatteriesityksiin. Jopa elokuva-ajatusta on heitetty.

-Haluan uskoa, että joskus niistä kaikista vielä tulee totta. Alkuperäinen OnnenKylän fantasiatarina on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis tarina ja yksityiskohta kerrallaan kehittyvä entistä kiehtovammaksi ja lumoavammaksi, Keskinen uskoo vahvasti.

OnnenKylä-tarinasta elementtejä myös uudessa julkisivussa

Tästä tarinasta on elementtejä myös uudessa julkisivussa. Noin kolmimetrinen OnnenEnkeli OnnenKenkä sylissään toivottaa kaikki tervetulleeksi julkisivun korkeimmalla paikalla. OnnenEnkeli on suojelusenkeli, joka meillä kaikilla on tarvittaessa apunamme. OnnenEnkeli ei liity millään tavalla mihinkään uskontoon, vaan se on Onnetar, joka asuu Tuurissa, OnnenKylässä. Yksisarvinen on Onnettaren uljas ratsu, jonka kenkä on aiheena OnnenKenkä-monumentissa. Hevosenkenkä on ruostuvaa rautaa ja sitä pidetään kannat ylöspäin onnen vangitsemiseksi. OnnenKenkä on puhdasta kultaa ja sitä pidetään päinvastoin kuin tavallista kenkää onnen vapauttamiseksi kaikille. Tarina kertoo, että mitä useammin käyt OnnenKylässä, sitä enemmän sinulla on onnen niin pelissä kuin rakkaudessakin.

Muita julkisivun OnnenSymboleita ovat OnnenLuvut 13 ja seitsemän, jotka muun muassa on löydettävissä kolmenatoista 7-sakaraisena OnnenTähtenä. Mitä muuta OnnenSymboliikkaa sinä löydät Kyläkaupan uudesta julkisivusta näiden lisäksi?

Arvostettu rakennusliike Rakennusliike Kemppe Oy on myynyt osake-enemmistön Arjasmaa CC Oy:lle. Arjasmaa CC Oy omistaa jo ennestään Rakennustoimisto Laamo Oy:n. Molemmat yritykset jatkavat omina yrityksinään. Yritysten nykyiset projektit ja asiakassuhteet jatkuvat entisellään. Rakennusliike Kemppe Oy:n toimitusjohtaja Risto Kemppe ja talouspäällikkö Hanna Kemppe jatkavat yrityksen palveluksessa ja osakkaina.

Puurakennuksia valmistavaan PRT-Forest -konserniin kuuluva Pyhännän Rakennustuote Oy on ostanut Stora Ensolta Hartolan tilaelementtitehtaan koko liiketoiminnan. Samalla yhtiöt päättivät tiivistää yhteistyötään puuelementtirakentamisen kehittämisessä.

Hartolan nykyaikainen noin 20 000 neliön tuotantotila tuo merkittävän lisän Pyhännän Rakennustuotteen mahdollisuuksiin vastata puurakentamisen kasvuun liittyvään kysyntään. Esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa on nähtävissä suurta kasvupotentiaalia lähivuosina. 

Pyhännän Rakennustuotteen toimitusjohtaja Markku Koivuniemi sanoo yhtiön tähtäävän kärkipään puuosatoimittajaksi Suomessa tarjoamalla ammattirakentajien käyttöön markkinoiden laajimman valikoiman erityyppisiä tila- ja suurelementtejä, joita se valmistaa PRT-Pro™ -tuotemerkillä.

Yhtiö toimittaa puurakennuksiin valmiita runkoja, kattoja, seinäelementtejä, välipohjia ja parvekeratkaisuja, jotka asennetaan paikoilleen työmaalla. Hartolan tehtaan modernit tuotantolinjat mahdollistavat entistä monipuolisemmat rakenneratkaisut.

”Pitkälle viimeisteltyjen tilaelementtien kysyntä kohdistuu etenkin pienempiin huoneistoihin. Tilaelementtien kohdalla valinta kannattaakin tehdä heti hankkeen suunnitteluvaiheessa. Puurakenteiset suurelementit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden toteuttaa hyvinkin yksilöllistä puuarkkitehtuuria”, Koivuniemi kertoo.

Yli 80 000 puurakennusta Jukkatalo-, Lappli-talo- ja Kontio -tuotemerkeillä valmistaneen PRT-Forest -konsernin toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä toteaa, että investointi Hartolan tehtaaseen liittyy luontevasti konsernin kasvustrategiaan. 

”Konserniimme kuuluvilla yrityksillä on kapasiteetin lisääntymisen ansiosta nyt hyvä valmius toimittaa rakenneratkaisuja pientalojen ohella myös suuriin puurakennuksiin, joita on vireillä kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea.” 

Hartolan tehtaan keskeinen sijainti Lahden talousalueella auttaa palvelemaan eteläisen Suomen rakennusliikkeitä ja rakennuttajia. 

PRT-Pro™ -merkkisiä massiivipuisia tila- ja suurelementtejä aletaan valmistaa Hartolan tehtaalla jo heinäkuussa Pyhännän Rakennustuotteen uuden tilauskannan mukaisesti. Osa tilauksista valmistetaan edelleen Pohjois-Pohjanmaalla, konsernin Pyhännän tehtaalla.

Tilaelementtien suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistunut Hartolan tehtaan henkilöstö jatkaa uuden omistajan palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Yhtiön suunnitelmissa on palkata tehtaalle lisää työntekijöitä lähitulevaisuudessa.

Kesko on ostanut Onnisen – uusi rakentamisen ja talotekniikan toimiala jatkaa kansainvälistä kasvua

Kesko Oyj on ostanut Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Uusi rautakaupan ja teknisen kaupan yhdistävä kokonaisuus tekee Keskosta entistä vahvemman kansainvälisen toimijan Euroopassa. Keskon rauta- ja erikoiskaupan toimialan nimi muuttuu rakentamisen ja talotekniikan kaupaksi. Yrityskaupan johdosta Kesko on päivittänyt tulevaisuuden näkymänsä.

Ostetun liiketoiminnan pro forma -liikevaihto vuonna 2015 oli 1 465 milj. euroa ja käyttökate 39 milj. euroa. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta on 369 milj. euroa. Onnisella on noin 3 200 työntekijää ja 150 toimipistettä seitsemässä maassa.

Kesko Oyj on 12.1.2016 kertonut pörssitiedotteella ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Yrityskauppaan tarvittavat luvat on saatu Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastolta ja Euroopan komissiolta. Luville ei asetettu ehtoja.

Asiakkaiden kokonaisratkaisut kasvun avaimina

Onnisen ostaminen nopeuttaa Keskon kansainvälisen kasvustrategian toteuttamista ja tarjoaa merkittävää synergiapotentiaalia. Keskon liiketoiminta laajenee LVI- ja sähkötuoteryhmissä, ja se pystyy palvelemaan paremmin erityisesti urakoitsija-asiakkaita. Tämän lisäksi Kesko saa uusia asiakkuuksia infra- ja teollisuusasiakasryhmistä. Molemmat yhtiöt toimivat Itämeren alueen ja Skandinavian markkinoilla muodostaen alalle Pohjois-Euroopan kattavimman kauppaverkoston ja suurimman myyntiorganisaation.

“Kesko on Suomen selvästi kansainvälistynein kaupan alan yritys. Onnisen osto vahvistaa asemaamme entisestään kotimaassa ja avaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kasvulle rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Euroopassa. Haluamme palvella kuluttaja-asiakkaiden lisäksi myös yritysasiakkaita entistä paremmilla kokonaisratkaisuilla ja palveluilla. Onninen sopii Keskon rautakauppaliiketoiminnan kanssa loistavasti yhteen, yrityskauppa on “perfect match”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Taustalla yritysasiakkaisiin painottumisessa ovat kansainväliset megatrendit. Kuluttajat ostavat yhä enemmän palveluja yrityksiltä ja yhä suurempi osuus rakentamisesta ja remontoinnista on ammattilaisten tekemää. Erityisesti Onnisen tuotealueen ja osaamisen kysyntää vauhdittava korjausrakentaminen on kasvussa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen käyttöä.

“Elintaso kasvaa ja rakentaminen teknistyy. Ihmisillä on vähemmän halua rakentaa ja remontoida itse, joten kiinnostus tarjoamiimme kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin on merkittävästi lisääntynyt. Tämä puolestaan lisää töitä rakentamisen, LVI- ja sähkötekniikan yrityksille, jotka ovat meidän yritysasiakkaitamme. Tavoitteenamme on luoda asiakkaillemme rakentamisen ja talotekniikan palveluiden kokonaisuus, jossa rakentamisen ja remontoinnin palvelutuottajat sekä kuluttajat kohtaavat – palvelujen ekosysteemi”, Keskon varatoimitusjohtaja, rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Terho Kalliokoski sanoo.

Toimialan nimeksi rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rauta- ja erikoiskaupan toimialan nimi muuttuu rakentamisen ja talotekniikan kaupaksi. Toimialan nimenmuutoksen taustalla on toimialan painotuksen siirtyminen tekniseen kauppaan ja yritysasiakkaisiin. Toimialaa johtaa Keskon varatoimitusjohtaja ja toimialajohtaja Terho Kalliokoski. Onnisen toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Pasanen. Hän vastaa Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan yritysasiakasliiketoiminnasta ja raportoi Terho Kalliokoskelle.

Yrityskaupan taloudelliset vaikutukset

Kesko arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja käyttökatetasolla (EBITDA) noin 30 milj. euroa vuodessa vuodesta 2020 alkaen. Synergiaetujen saavuttaminen edellyttää sekä investointeja että kertaluonteisia kustannuksia. Synergiaetujen yhteenlasketun nettokassavirtavaikutuksen arvioidaan olevan noin 25 milj. euroa positiivinen vuosina 2016-2019.

Mittakaava- ja synergiaetuja tavoitellaan pääosin yhteisiä asiakkuuksia hyödyntämällä, hankinnassa ja logistiikassa, kauppapaikkaverkoston kehityksessä sekä ICT:ssä ja hallinnossa.

Kauppahinnan käyvän arvon kohdistuksista nettovarallisuudelle arvioidaan aiheutuvan ensimmäisille 6 kuukaudelle noin 5 milj. euron kuluerä.

Käteisellä maksettava kauppa rahoitettiin Keskon likvideillä varoilla sekä käytettävissä olevilla velkarahoitusreserveillä.

Onninen-konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema

TULOSLASKELMA	1.1. – 31.12.2015	1.1. – 31.12.2014
Liikevaihto	1 465	1 401
Myytyjen suoritteiden hankintameno	-1 187	-1 134
Bruttokate	278	266
Henkilöstökulut	-139	-130
Liiketoiminnan muut kulut	-100	-103
Käyttökate	39	34
Poistot ja arvonalentumiset	-11	-11
EBITA	28	23
Liikearvon poistot	-1	-2
Liikevoitto	27	21
Rahoitustuotot ja -kulut	0	-1
Tulos ennen veroja	27	20
Tuloverot	-7	-6
Tilikauden tulos	19	14
TASE	31.12.2015	31.12.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	29	29
Aineelliset hyödykkeet	13	11
Laskennalliset verosaamiset	6	5
Yhteensä pitkäaikaiset varat	49	45
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	213	206
Myyntisaamiset	178	163
Muut saamiset	19	13
Rahavarat	1	1
Yhteensä lyhytaikaiset varat	411	382
VARAT YHTEENSÄ	460	427
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma	142	131
Oma pääoma yhteensä	142	131
Pakolliset varaukset	0	1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	55	50
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	35	53
Ostovelat	174	144
Muut korottomat velat	52	47
Laskennalliset verovelat	2	2
Yhteensä lyhytaikaiset velat	263	246
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	460	427
Pro forma tuloslaskelmien ja taseiden tiedot ovat tilintarkastamattomia ja perustuvat Onninen-konsernin johdon raportointiin.

Siltojen korjaustyöt on aloitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tiestöllä. Korjausohjelmaan kuuluu 11 siltaa. Työt suoritetaan pääosin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana ja niistä aiheutuu tienkäyttäjille jonkin verran haittaa.

Kiutakönkään silta, mt 8693, Kuusamo
Silta ylittää Oulankajoen. Korjaustyöt käsittävät kansilaatan korjauksen, sillan kaiteiden ja pengerkaiteiden uusimisen sekä päällysteen korjaamisen. Kansirakenteen korjaustyö tehdään puoli kantta kerrallaan sillalla kulkevan ajoneuvoliikenteen takia. Korjaustyön aikana liikenteen käytössä on yksi 3 m levyinen kaista kerrallaan. Työt on aloitettu toukokuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Taivalvaaran alikulkukäytävä, vt 20, Taivalkoski
Siltaa levennetään ja alikulkukäytävän kuivatusta parannetaan. Korjaustöiden aikana on liikenteen käytössä yksi ajokaista molempiin suuntiin. Työmaan kohdalla oleva linja-autopysäkki siirretään työn ajaksi Talonpojantielle. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Romppaisensalmen silta, yhdystie 8400, Taivalkoski
Sillan kansilankutus uusitaan ja sillan kantavia rakenteita vahvennetaan. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Silta on suljettuna yöaikaan viikoilla 29 – 30 (klo 16.00 – 8.00) kansilankutuksen uusimisen aikana. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Iijoen silta I, vt. 20, Taivalkoski
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Särkiluoman silta, vt 5, Kuusamo
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Sirkkapuron silta, mt 19007, Vaala
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Keihäskosken silta, mt. 18534, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää pintarakenteiden, reunapalkin ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön ajan on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Vaalankurkun silta, mt 800, Vaala
Sillan korjaustyöt on aloitettu vuonna 2015. Viime vuonna tehtiin toinen ajokaista ja nyt tehdään toinen. Sillan korjaustyöt käsittävät pintarakenteiden ja reunapalkkien uusimisen sekä sillan alusrakenteiden korjaustoimenpiteitä. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Käytössä on yksi ajokaista ja ajoneuvoliikennettä ohjataan liikennevaloin.  Kevyen liikenteen kulku järjestetään koko urakan ajan erotetulla kevyen liikenteen kaistalla. Työt on aloitettu maaliskuussa ja valmistuvat elokuussa 2016.
Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Olhavanjoen silta, vt 4, Ii
Sillan peruskorjaus sisältää uuden kannen rakentamisen ja kevyenliikenteen väylän rakentamisen sillalle ylävirran puolelle. Työmaan keston aikainen yleinen liikenne ohjataan kulkemaan kohteessa varasillan kautta. Työt alkavat toukokuun lopussa ja uusittu silta saadaan liikenteelle marraskuun loppuun mennessä. Viimeistelytyöt tehdään keväällä 2017. Silta on kokonaisuudessaan valmis kesällä 2017.
Urakoitsijana toimii Lemminkäinen Infra Oy.
Iijoen silta, vt 20, Pudasjärvi
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Sillankorjaustyöt on aloitettu viime vuonna Iijoen sillan alavirran puoleisen kaistan pintarakenteiden purkamisella. Korjaustyöt jatkuvat nyt toisen kaistan osalta. Sillan kohdalla on käytössä yksi ajokaista ja yksi kevyen liikenteen kaista. Liikenne ohjataan liikennevaloilla. Nopeusrajoitus on sillan kohdalla 30 km/h. Korjaustyöt on aloitettu huhtikuussa ja ne valmistuvat heinäkuussa 2016. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Hankkeelle on perustettu facebook-sivut joiden kautta pääsee seuraamaan töiden etenemistä (“Iijoen sillan korjaus ja vt 20 liikennejärjestelyt”).

• Iijoen sillan korjaus ja vt 20 liikennejärjestelyt (Facebook)

Leuvanojan silta, mt 18562, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää sillan uusimisen. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Liikenne ohjataan kiertotien kautta. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.Urakoitsijana toimii VRJ Pohjois-Suomi.

Hämeen linnassa ovat alkaneet tämän kesän korjaustyöt. Tänä vuonna korjaustöissä ollaan siirtymässä alueille, joilla on alkuperäisiä, 1700-luvun lopulla rakennettuja muureja ja maavalleja. Korjaustyön ja sen suunnittelun avuksi alkuperäisiä vallihaudan kivi- ja maavallirakenteita tutkitaan tekemällä koekaivanto. Sen avulla vallihaudan rakenteista toivotaan saatavan tarkka käsitys.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jossa korjaustyöt kestävät useita vuosia.  Nyt tehtävät korjaustyöt ovat jatkoa vuonna 2013 aloitetuille Hämeen linnan vallihaudan kunnostustöille, joissa korjataan vallihaudan kivimuureja. Muurit ovat osin sortuneet ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat aiheuttaneet niihin vaurioita.  Kivirakenteiden korjauksia tehdään kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja. Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita.

Koekaivannosta tietoja tulevien korjaustöiden pohjaksi

Jotta korjaustyöt ja niiden turvallinen toteuttamistapa voidaan suunnitella, on ensin perehdyttävä huolellisesti alkuperäiseen rakenteeseen. Sen vuoksi eteläpuolella olevaan kivimuurin vauriokohtaan tehdään laajempi kaivanto, kuin mitä itse korjaustyö vaatisi. Siitä tutkitaan mm. minkälaisia maakerroksia maavallit sisältävät, onko maavalleissa tukirakenteita, kuinka syvä vallihaudan kivilatomus on, onko vallihaudan kivilatomuksen takana ja alla puurakenteita ja millaisia ne ovat. Arkeologit valvovat ja dokumentoivat kaivaustyön.

Hieman rakenteista jo tiedetäänkin alkuperäisten piirustusten sekä viime vuonna tehdyn tekniikkasillan uusimisen yhteydessä suoritettujen kivimuurin korjaustöiden ja arkeologisten tutkimusten perusteella. Tuolloin löydettiinrisunkeja eli fasiineja, jotka ovat oksista tehtyjä kimppuja tai mattoja. Niiden tehtävä on ollut toimia maakerroksia sitovana rakenteena. Lisäksi löydettiin kivimuurin rakennustöissä käytetty kivipora, joka antaa vihjeitä alkuperäisistä työtavoista.

Korotustöitä, aitaamista ja sadevesijärjestelmiä

Pohjoispuolen vallihaudalla jatketaan viime vuonna aloitettuja korotustöitä. Pohjoispuolen vallihaudan muurit ovat alimpia kiviä ja perustusrakenteita lukuun ottamatta rekonstruktio eli myöhempi toteutus, joka on tehty tuhoutuneen osan tilalle 1980-luvulla, vanhojen piirustusten sekä säilyneiden ja esiin kaivettujen vallihaudan rakenteiden avulla. Tällöin ympäröivät maa-alueet jäivät korkeammiksi kuin kivimuurin yläosa, minkä vuoksi eroosio kuluttaa jyrkkiä maaleikkauksia. Ongelma ratkaistaan korottamalla kivimuuria 1-2 kivikertaa sekä luiskaamalla maarakenteita loivemmiksi.

Turvallisuuden parantamiseksi viime vuonna korotetulle osalle rakennetaan tänä vuonna samanlainen aita, mikä vallihautaa jo muilta osin ympäröi. Aidan tehtävänä on parantaa yleisöturvallisuutta.

Vallihaudan pohjoispuolelle rakennetaan myös sadevesijärjestelmät, jotta estetään routavauriot ja veden mukanaan kuljettamien maiden joutuminen vallihautaan. Tuolla alueella on ollut 1800-luvun alussa valmistunut, takaa avoin, kolmiomainen ulkovarustus eli ravelliini. Viime vuonna varmistui, että puretun ravelliinin perustusrakenteita on säilynyt maan alla. Linnan pohjoispuolella on sijannut myös Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava-alue. Kesällä tehtävät viemäröinnin kaivuutyöt ja aitatolppien pystytykset tehdään historiallisten rakenteiden vuoksi arkeologien valvonnassa. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, on työ keskeytettävä tutkimusten ajaksi.

Bastionit ja vallihauta suojasivat keskiaikaista linnaa

Korjaustöiden kohteena oleva vallihauta maavalleineen on huomattavasti nuorempi kuin niiden sisäpuolella oleva linna. Aseistuksen kehittyessä parannettiin keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta bastionilinnoituksella. Puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyvistä bastioneista ja niitä yhdistävistä välivalleista eli kurtiineista. Bastioninen eteen rakennettiin ravelliini ja kaivettiin vallihauta. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvun vaiheilla ja muutama vuosi myöhemmin myös pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta raveliinia lukuun ottamatta.

Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita

Viime vuonna kokeiltiin lampaiden käyttöä maisemanhoidossa. Kokeilu onnistui hyvin ja tänä kesänä lampaita nähdään paljon useammin maavalleilla.  Lampaiden pitkäjänteisellä laidunnuksella tavoitellaan sitä, että rehevöityneiden maavallien kasvillisuus muuttuu vähitellen niittymäisemmäksi ja sitä kautta helppohoitoisemmaksi.  Lampaita paimentavat koirat ja on tärkeää, että muut koirat pidetään alueella kytkettyinä ja etäällä lampaista ja niitä paimentavista koirista.

Asfaltin tuotantomäärä nousi Suomessa yli 5 miljoonaan tonniin vuonna 2015.

Määrä kasvoi selvästi kolmeen edellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2012 asfalttia tuotettiin hieman alle 4,5 miljoonaa tonnia.

Tuotannon kasvua selittää muun muassa bitumin hinnan lasku.

Bitumin osuus päällysteestä on noin 30 %. Sen hinta on laskenut noin 35 % vuodentakaisesta, eli laskennallisesti päällystäminen on 10 % edullisempaa kuin vuosi sitten.

Jos tämän hetkistä bitumin hintaa verrataan vuoden 2014 keskiarvoon, päällystäminen on nyt laskennallisesti 18 % edullisempaa kuin pari vuotta sitten. Samalla rahalla päällystää siis lähes viidenneksen pidemmän tieosuuden kuin silloin.

Kunnat eivät hyödyntäneet hinta-alea

Asfaltin kulutus kasvoi vuonna 2015 selvimmin yksityisissä hankkeissa. Jos talouden tilaa mitataan asfaltin menekissä, näkymät vaikuttavat valoisilta: asfalttia kului yksityisissä töissä enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

Kulutus kasvoi selvästi myös Liikenneviraston hallinnoimissa valtion väylätöissä.

Sen sijaan kunnissa asfaltinkulutus pysyi täsmälleen samalla tasolla kuin edellisvuosina.

“Vaikuttaa siltä, että kunnat eivät ole hyödyntäneet halpaa bitumia katujen korjaamisessa”, INFRA ry:n johtaja Heikki Jämsä arvioi.

”Nykyään puhutaan paljon kuntien hankintaosaamisesta. Kuntien hankintayksiköiden kannattaisi olla valppaana, jotta ainutlaatuinen tilanne halvan bitumin osalta saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä ja katujen korjausvelkaa lyhennettyä”, Jämsä muistuttaa.