Yleiset uutiset

Havainnekuva OMS-tutkimuskeskuksesta

Kaivannaisalan OMS-tutkimuskeskuksen (Oulu Mining School-tutkimuskeskuksen) rakennustyöt ovat käynnistyneet Oulun yliopistossa. Kaivannaisalan tiedekunnan uusien tilojen valmistuttua yliopistoon saadaan kansainvälisesti huippuluokan kaivannaisalan tutkimuskeskus, joka kattaa geotieteiden, geofysiikan, kaivostekniikan ja rikastustekniikan tutkimus- ja erikoisopetus­tilat.

OMS-tutkimuskeskukseen kuuluu laboratoriotilojen lisäksi ainutlaatuinen täysin automatisoitu ja modulaarinen jatkuvatoiminen minipilot-rikastamo, jossa voidaan rikastaa kaikkia malmeja jatkuvatoimisen prosessin avulla. Rikastamoon kuuluvat murskaus- ja jauhatuslinja sekä jatkuvatoimisia erotuslaitteistoja eri rikastussovelluksiin.

Kokonaisuuteen valmistuu uutena merkittävänä kokonaisuutena vedenkäsittelylaitteisto, jolla voidaan tutkia kaivoksen prosessivesien puhdistamista ja kierrättämistä aidoissa olosuhteissa. Laitos on maailman ensimmäinen suljettu kaivosprosessi, jossa rikastushiekatkin voidaan jalostaa turvallisesti kaupallisiksi tuotteiksi. OMS-tutkimuskeskuksen tavoitteena on konkretisoida kestävän kehityksen mukainen kaivostoiminta, jossa rikastushiekka-altaiden tarpeellisuus kyseenalaistetaan.

”Uusi OMS-tutkimuskeskus mahdollistaa kaivannaisalan tiedekunnan profiloitumisen kansainväliseksi huippukeskukseksi, joka motivoi sekä opiskelijoita että tutkijoita kaivososaamisen monitieteelliseen kehittämiseen”, toteaa kaivannaisalan tiedekunnan dekaani Juha-Pekka Lunkka.

OMS-tutkimuskeskus toteutetaan EU:n aluekehitysrahoituksen tuella ja mukana on yliopiston lisäksi kaivannaisalan yrityksiä. Uudistetut tilat saadaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

K-ryhmän uusi päätoimitalo K-kampus rakennetaan Helsingin Kalasatamaan. Uusi, noin  1 700 keskolaisen moderni työpaikka valmistuu keväällä 2019. Rakennushanke toteutetaan yhteistyössä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman kanssa.

Helsingin Kalasatamaan sijoittuva K-kampus on sekä sijainniltaan että liikenneyhteyksiltään erinomainen niin K-ryhmän työntekijöille kuin sen sidosryhmillekin. Rakennus sijaitsee Kalasataman metroaseman ja rakenteilla olevan kauppakeskus Redin naapurissa, mihin tulevat myös K-supermarket ja K-Market.

“Aiempaa yhtenäisempi K-ryhmä on yksi strateginen tavoitteemme. Kalasatamaan rakennettava K-kampus kokoaa lähes kaikki eri puolilla pääkaupunkiseutua työskentelevät keskolaiset yhteen. Se sekä lisää ja helpottaa yhteistyötä että mahdollistaa aiempaa tehokkaamman toiminnan”, kertoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Suomen modernein työpaikka

K-kampukseen tulee tiloja kuuteen kerrokseen ja rakennus täyttää lähes koko korttelin. Toimitalon suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään uusinta tietoa monitoimityötiloista.

Työskentelytilojen toteutuksessa huomioidaan erilaiset työnteontarpeet, joten niiden vaihtelu voi olla kahvilamaisista kohtaamispaikoista aina täydellistä hiljaisuutta vaaliviin tiloihin. Tiloja voidaan myös muuntaa, jos tarve vaatii.

Rakennuksen alimmassa kerroksessa K-ryhmän toimialat ja yhteistyökumppanit voivat esitellä uutuustuotteitaan niin henkilökunnalle kuin sidosryhmillekin. Kauppakeskus Redin päivittäistavarakaupan kerrokseen avattava K-supermarket ja metroaseman yhteyteen avattava K-Market puolestaan voivat toimia uusimpien kaupan alan innovaatioiden esittelypaikkoina asiakkaille.

Henkilöstö vahvasti mukaan suunnitteluun

Uuden K-kampuksen suunnittelutyö on käynnistynyt ja rakennustyöt on tavoitteena aloittaa vuodenvaihteessa. Hankkeen työllistävä vaikutus on kaikkiaan noin 1 000 henkilötyövuotta.

K-kampuksen toiminnallisuuden suunnitteluun otetaan vahvasti mukaan sinne muuttavat ihmiset. Suunnittelun tueksi perustettavissa työryhmissä he pääsevät testaamaan ja kommentoimaan muun muassa kampuksen arjen toimivuuteen liittyviä ehdotuksia, digitaalista työympäristöä ja joustavia uusia työskentelymalleja.

“Me kaikki K-ryhmäläiset teemme työtä lunastaaksemme yhteisen asiakaslupauksemme K – jotta kaupassa olisi kiva käydä. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu K-kampus tarjoaa tähän ennen näkemättömän upeat puitteet. Samalla se on uudistuneen K:n maamerkki”, toteaa Helander.

Kesko myy vanhan pääkonttorikiinteistönsä Katajanokalla Varmalle. Keskon ja sen edeltäjien Maakauppiaiden Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan päätoimipaikka on sijainnut kiinteistössä sen valmistumisesta saakka keväästä 1940.

K-kampus lyhyesti:

•  Kalasatama, Työpajankatu 12, 00580 Helsinki 
•  27 000 k-m2, kuusi kerrosta
• Noin 1 700 keskolaisen työpaikka
• Valmistuu keväällä 2019
• Rakennushanke toteutetaan yhteistyössä Varman kanssa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Kesän 2016 Asuntomessut avattiin tänään Seinäjoen Pruukinrannassa. Messut avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja avajaistervehdyksen esitti Suomen Asuntomessujen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rossilahti.

Kimmo Tiilikainen nosti esiin puurakentamisen Seinäjoen messualueella. Tiilikainen korosti, että monipuolinen puun käyttö rakentamisessa on Suomelle suuri mahdollisuus biotalouden aikakaudella.

– Puutalorakentaminen on vahvasti mukana tämän vuoden Asuntomessuilla. Puusta on rakennettu pääosa omakotitaloista ja yksi kerrostalo. Puukerrostalon rakennuttaja, Lakea, sai PEFC- projektisertifikaatin sen osoituksena, että käytetyt puut ovat alkuperältään kestävästi hoidetuista metsistä. Tällainen teollinen puurakentaminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vientitoiminnalle. Myös pientalorakentaminen on jatkossakin tärkeä puunkäytön muoto.

Tiilikainen korosti, että Seinäjoella on osattu rakentaa modernisti, kuitenkin perinteitä kunnioittaen.

– Täällä osataan hyödyntää kulttuuriympäristöjä. Pruukinrannan asuntomessualueella on yhdistetty nykyaikainen teollinen puurakentaminen ja pohjalaistalot, jotka ovat osa talonpoikasta rakennuskulttuuriamme.

Väestön ikääntyminen muokkaa asumista Suomessa

– Asuntomessujen tehtävänä on esitellä asumisen ja rakentamisen uusia ratkaisuja ja innovaatioita sekä parantaa asumisen laatua Suomessa, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala toteaa.

Tulevaisuudessa asumiseen tulee vaikuttamaan kaupungistumisen ohella väestön ikärakenteen muutos. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä lähes 30 prosenttia Suomen väestöstä on yli 65-vuotiaita, kun vuonna 2020 luku on hieman yli 22 prosenttia.

– Senioriasuntojen tarve tulee kasvamaan. Samalla esteettömyys, hyvät kulkuyhteydet ja kattavat lähipalvelut nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Kompaktien asuntojen tarve ja palvelutarjonta kasvaa. Uudentyyppisillä palveluilla tulee olemaan merkittävä rooli: esimerkiksi erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla ja apuvälineillä pystytään turvaamaan senioreiden kotona asumista, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rossilahti sanoi avajaistervehdyksessään.

– On ennustettu, että kaupungistuminen johtaa myös yhä yhteisöllisempiin asumisratkaisuihin. Yhteiset asumisen ja olemisen tilat ja elämäntilanteen mukaan joustavat asunnot näkyvät yhä kasvavana trendinä.

Asuntomessuilla Seinäjoella uusia ratkaisuja edustavat muun muassa minikodit, joita on messualueella neljä kappaletta, sekä puukerrostalo Mäihä, jossa on uudentyyppinen hankintamuoto, Lakean Omaksi-rahoitusjärjestelmä.

Tänä vuonna Asuntomessut ovat ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalla.

– Pohjanmaan erityispiirteisiin kuuluu kova tekemisen tahto, loistava yhteishenki ja yritteliäisyys. Tämä kaikki on selvästi nähtävissä Seinäjoella. Seinäjoki on alueensa kasvava ja kehittyvä kaupunkikeskus, Rossilahti sanoi.

Pohjalainen tekemisen tahto näkyy messualueella Seinäjoella

– Asuntomessuilla Seinäjoella pohjalaisuus näkyy monella tavalla, muun muassa rakennusaikaisessa teemassa pohjalaiset rakennus- ja puusepäntaidot. Pohjalaiset puusepäntaidot ovat olleet tunnettu käsite maassamme jo 1800-luvulta alkaen ja esimerkiksi Sakari Topeliuksen Maamme – kirjassa vuonna 1875 mainittiin pohjalaisten kirvesmiesten olevan Suomen parhaita. Asuntomessut Seinäjoella haluaa jatkaa tätä kunniakasta perinnettä, totesi projektipäällikkö Kirsi Joensuu.

Pohjalaisuus tulee esiin myös asuntomessualueen rakentajien kautta. Duudsoneista tuttu HP Parviainen ja pikaluistelija Pekka Koskela ovat rakentaneet kotinsa Pruukinrantaan, ja messualueelle tulevissa uusissa asukkaissa on myös pesäpallossa ansioituneita rakentajia. Rakentajaperheiden joukosta löytyy myös perhe, joka palaa nyt kotiseudulleen Pohjanmaalle.

Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala jatkoi, että Asuntomessujen teema, pohjalainen tekemisen tahto, näkyy Asuntomessuilla Seinäjoella kaikessa siinä tekemisessä ja yhteishengessä, jolla messurakentajat ovat kotejaan rakentaneet.

–Yhteistyössä rakentajaperheiden ja näytteilleasettajien kanssa olemme rakentaneet Asuntomessut ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalle, Tuomaala totesi.

Messualueelle Pruukinrantaan on rakentunut 35 pientaloa, joista yksi on paritalo, sekä yksi puukerrostalo ja yksi rivi-/-luhtitalo. Kaikkiaan näyttelykohteita on 43. Messualueen luonto on säilytetty osana aluetta ja talot ja tontit sulautuvat ympäröivään mäntymetsään. Asukkaita alueelle muuttaa noin 250.

www.asuntomessut.fi

#asuntomessut2016

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj rakennuttaa Vantaan Tikkurilaan, juna-aseman yhteyteen toimisto- ja liiketilakokonaisuuden. Osoitteeseen Väritehtaankatu 8 valmistuva 6-kerroksinen toimisto- ja liikekiinteistö täydentää kehittyvän Tikkurilan palvelutarjontaa ja muodostaa merkittävän kokonaisuuden Tikkurilan kaupunkikuvaan.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja heinäkuussa 2016 käynnistyy ensimmäinen vaihe maanrakennustöillä. Ensimmäisessä vaiheessa kiinteistöön valmistuu yhteensä 9 500 neliömetriä vuokrattavaa tilaa, josta noin puolet on toimistotilaa ja puolet liike- ja palvelutiloja. Sisä- ja ulkopaikoitustilaa kiinteistöön tulee yhteensä 210 autolle. Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkoitus rakentaa noin 4 000 neliömetriä lisää vuokrattavaa toimitilaa. Toisen vaiheen käynnistämisestä päätetään myöhemmin vuokraustilanteen mukaan.

Maaliskuussa 2018 valmistuvan hankkeen ensimmäisen vaiheen investoinnin arvioidaan olevan noin 31 miljoonaa euroa. Toimitalon tiloista on vuokrattu noin 57 prosenttia, ja kiinteistössä tulee toimimaan muun muassa Lehto Group Oyj, Fitness24Seven, Majoituspalvelu Forenom ja ravintoloitsija Kim Heiniö. Tuotto investoinnille on arviolta noin 7,3 prosenttia.

Uutta toimitilaa liikenteen solmukohtaan

Uusi liiketilakokonaisuus sijoittuu Tikkurilan aseman itäpuolelle, Jokiniemen alueelle. Suoraan Tikkurilan juna-asemaan yhteydessä oleva kiinteistö tarjoaa siinä toimiville yrityksille erinomaisen näkyvyyden ja tavoitettavuuden. Sijainti maamme vilkkaimpiin kuuluvan juna-aseman yhteydessä tuo myös luontaista asiakasvirtaa kiinteistössä toimiville yrityksille.

Tikkurila on voimakkaasti kehittyvä kasvukeskus ja liikenteen solmukohta, jonka liikenneyhteydet paranivat entisestään Kehäradan valmistumisen myötä. Uusi kiinteistö tukee alueen kehitystä ja tuo kasvavaan kaupunginosaa kaivattuja lisäpalveluja, jotka lisäävät entisestään Tikkurilan houkuttavuutta ja vetovoimaisuutta.

Liike- ja toimistotalon suunnittelussa ja rakentamisessa korostetaan energiatehokkuutta ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Rakennukselle haetaan Gold-tason LEED®-ympäristösertifikaattia. LEED® (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälinen kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, jolla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta.

Hankkeen pääurakoitsijana toimii Lehto Group Oyj.

Bonava ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ovat tehneet sopimuksen 76 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Tampereelle. Kalevanrinteeseen nousevien asuntojen rakentaminen alkaa kesän 2016 aikana. Asunnot valmistuvat loppuvuodesta 2017.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Garden Helsinki -hankkeen eli HIFK:n monitoimihallin suunnitteluvarauksen mutta rajasi varausalueen maanpäällisiä osia. Nordenskiöldinkadulla vanhan jäähallin vieressä sijaitseva alue on varattu vuoden 2018 loppuun saakka hankkeen jatkosuunnittelua, toteutusedellytysten selvittämistä sekä arkkitehtuurikilpailua varten.

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Helsingin tavoite on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta.

Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat 15.6.2016 yhteistyösopimuksen betonitekniikan tutkimuksen edistämisestä Aalto-yliopistossa.

Sopimuksen mukaan betoniala lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1.000.000 € suuruisen apurahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen. Lahjoittajien joukkoon kuuluvat varainkeruuta koordinoineen Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, SBK-Säätiö, Finnsementti Oy, Rudus Oy, Betoniteollisuus ry:n valmisbetonijaosto, Talonrakennusteollisuus ry, Parma Oy, Suutarinen yhtiöt sekä Betset Oy.

Yhteistyösopimukseen pohjautuen Aalto-yliopisto perustaa viisivuotisen insinööritieteiden korkeakoulun betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice –tehtävän. Tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki 15.8.2016 alkaen. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.

Professori Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan.

Jouni Punkki (1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 sekä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen hän on toiminut betoniteollisuudessa eri tehtävissä. Punkki työskenteli kymmenen vuoden ajan kehitysinsinööriä Parma Oy:ssä, josta hän siirtyi Euroopan johtavan betonialan konserniin, Consolis Group:iin johtajaksi. Vuonna 2015 Punkki perusti Betoniviidakko Oy -konsulttiyrityksen, joka tarjoaa erityisesti betonirakentamisen asiantuntijapalveluja.

–  Vaikka betoni on hyvin perinteinen rakennusmateriaali, siinä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen osalta näen tärkeänä betonin ja betonirakentamisen uudistumisen. Betonin ekologisuus ja esteettisyys tulevat olemaan tärkeitä tutkimusalueita. Myös automaatio ja robotiikka haastavat perinteisen betonirakentamisen ja siten edellyttävät betoniteknistä tutkimusta. Odotan innolla yhteistyötä teollisuuden sekä muiden yhteiskumppanien kanssa, sanoo professori Jouni Punkki.

– Jouni Punkin laaja betoniteollisuuden tuntemus ja hyvät verkostot edistävät vuoropuhelua ja tutkimusyhteistyötä yliopiston ja teollisuuden välillä, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis. Lisäksi hän vahvistaa betonialan materiaalitekniikan opetusta laitoksella.