Hämeen linnan korjaustyöt kesällä 2016

hameen-linna-paa

Hämeen linnassa ovat alkaneet tämän kesän korjaustyöt. Tänä vuonna korjaustöissä ollaan siirtymässä alueille, joilla on alkuperäisiä, 1700-luvun lopulla rakennettuja muureja ja maavalleja. Korjaustyön ja sen suunnittelun avuksi alkuperäisiä vallihaudan kivi- ja maavallirakenteita tutkitaan tekemällä koekaivanto. Sen avulla vallihaudan rakenteista toivotaan saatavan tarkka käsitys.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jossa korjaustyöt kestävät useita vuosia.  Nyt tehtävät korjaustyöt ovat jatkoa vuonna 2013 aloitetuille Hämeen linnan vallihaudan kunnostustöille, joissa korjataan vallihaudan kivimuureja. Muurit ovat osin sortuneet ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat aiheuttaneet niihin vaurioita.  Kivirakenteiden korjauksia tehdään kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja. Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita.

Koekaivannosta tietoja tulevien korjaustöiden pohjaksi

Jotta korjaustyöt ja niiden turvallinen toteuttamistapa voidaan suunnitella, on ensin perehdyttävä huolellisesti alkuperäiseen rakenteeseen. Sen vuoksi eteläpuolella olevaan kivimuurin vauriokohtaan tehdään laajempi kaivanto, kuin mitä itse korjaustyö vaatisi. Siitä tutkitaan mm. minkälaisia maakerroksia maavallit sisältävät, onko maavalleissa tukirakenteita, kuinka syvä vallihaudan kivilatomus on, onko vallihaudan kivilatomuksen takana ja alla puurakenteita ja millaisia ne ovat. Arkeologit valvovat ja dokumentoivat kaivaustyön.

Hieman rakenteista jo tiedetäänkin alkuperäisten piirustusten sekä viime vuonna tehdyn tekniikkasillan uusimisen yhteydessä suoritettujen kivimuurin korjaustöiden ja arkeologisten tutkimusten perusteella. Tuolloin löydettiinrisunkeja eli fasiineja, jotka ovat oksista tehtyjä kimppuja tai mattoja. Niiden tehtävä on ollut toimia maakerroksia sitovana rakenteena. Lisäksi löydettiin kivimuurin rakennustöissä käytetty kivipora, joka antaa vihjeitä alkuperäisistä työtavoista.

Korotustöitä, aitaamista ja sadevesijärjestelmiä

Pohjoispuolen vallihaudalla jatketaan viime vuonna aloitettuja korotustöitä. Pohjoispuolen vallihaudan muurit ovat alimpia kiviä ja perustusrakenteita lukuun ottamatta rekonstruktio eli myöhempi toteutus, joka on tehty tuhoutuneen osan tilalle 1980-luvulla, vanhojen piirustusten sekä säilyneiden ja esiin kaivettujen vallihaudan rakenteiden avulla. Tällöin ympäröivät maa-alueet jäivät korkeammiksi kuin kivimuurin yläosa, minkä vuoksi eroosio kuluttaa jyrkkiä maaleikkauksia. Ongelma ratkaistaan korottamalla kivimuuria 1-2 kivikertaa sekä luiskaamalla maarakenteita loivemmiksi.

Turvallisuuden parantamiseksi viime vuonna korotetulle osalle rakennetaan tänä vuonna samanlainen aita, mikä vallihautaa jo muilta osin ympäröi. Aidan tehtävänä on parantaa yleisöturvallisuutta.

Vallihaudan pohjoispuolelle rakennetaan myös sadevesijärjestelmät, jotta estetään routavauriot ja veden mukanaan kuljettamien maiden joutuminen vallihautaan. Tuolla alueella on ollut 1800-luvun alussa valmistunut, takaa avoin, kolmiomainen ulkovarustus eli ravelliini. Viime vuonna varmistui, että puretun ravelliinin perustusrakenteita on säilynyt maan alla. Linnan pohjoispuolella on sijannut myös Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava-alue. Kesällä tehtävät viemäröinnin kaivuutyöt ja aitatolppien pystytykset tehdään historiallisten rakenteiden vuoksi arkeologien valvonnassa. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, on työ keskeytettävä tutkimusten ajaksi.

Bastionit ja vallihauta suojasivat keskiaikaista linnaa

Korjaustöiden kohteena oleva vallihauta maavalleineen on huomattavasti nuorempi kuin niiden sisäpuolella oleva linna. Aseistuksen kehittyessä parannettiin keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta bastionilinnoituksella. Puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyvistä bastioneista ja niitä yhdistävistä välivalleista eli kurtiineista. Bastioninen eteen rakennettiin ravelliini ja kaivettiin vallihauta. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvun vaiheilla ja muutama vuosi myöhemmin myös pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta raveliinia lukuun ottamatta.

Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita

Viime vuonna kokeiltiin lampaiden käyttöä maisemanhoidossa. Kokeilu onnistui hyvin ja tänä kesänä lampaita nähdään paljon useammin maavalleilla.  Lampaiden pitkäjänteisellä laidunnuksella tavoitellaan sitä, että rehevöityneiden maavallien kasvillisuus muuttuu vähitellen niittymäisemmäksi ja sitä kautta helppohoitoisemmaksi.  Lampaita paimentavat koirat ja on tärkeää, että muut koirat pidetään alueella kytkettyinä ja etäällä lampaista ja niitä paimentavista koirista.