Vt 9 Jännevirran silta -hankkeen urakoitsijaksi valittu Kreate Oy

Liikennevirasto on hankintapäätöksellään 16.9.2016 valinnut vt 9 Jännevirran silta -hankkeen urakoitsijaksi Kreate Oy:n. Varsinainen sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuun alkupuolella meneillään olevan valitus- ja oikaisuvaatimusajan jälkeen.

Työt käynnistyvät sopimuksen allekirjoituksen jälkeen lokakuu puolivälissä 2016. Syksyn aikana työt keskittyvät sillan perustusten tekemiseen ja siltapenkereiden rakentamiseen.

Jännevirran silta on Kuopion ja Siilinjärven rajalla olevan valtatie 9:n silta, joka ylittää Saimaan syväväylän Jännevirran kylän kohdalla. Valtatie 9 on tärkeä Joensuu–Kuopio välinen tie. Hankkeessa rakennetaan uusi kiinteä silta salmen yli, nykyisen sillan eteläpuolelle. Valtatien linjauksen ja tasauksen parantamista tehdään noin 3 km:n matkalla sillan molemmilla puolin. Lisäksi hankkeessa parannetaan yksityisteiden liittymiä ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä uusitaan tie- ja katuvalaistusta.

Uusi leveämpi ajorata ja kevyen liikenteen väylä varmistavat turvallisen sillan ylityksen. Kiinteä silta puolestaan sujuvoittaa niin maantie- kuin vesiliikennettäkin. Rakennustyöt eivät aiheuta katkoja tieliikenteeseen eivätkä pitkäaikaisia katkoja vesiliikenteeseen.

Hanke on osa liikenneväylien korjausvelkaohjelmaa 2016–2018. Hanke valmistuu vuonna 2018.

Tietoa hankkeesta:
www.liikennevirasto.fi/vt9jannevirta

Patentti- ja rekisterihallitus: Rakennustekniikka edelleen yleisin patenttihakemusten ala

PRH:een tehtiin alkuvuonna (tammi-kesäkuu) 892 patenttihakemusta. Eniten vastaanotimme rakennustekniikan alan hakemuksia, joita oli 17,8 prosenttia kaikista hakemuksista. Tekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, talonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.

Taulukko: Patenttihakemusten määrä tekniikan aloittain tammi-kesäkuussa 2016

Tekniikan ala Hakemusmäärä kpl Hakemusten osuus %
rakennustekniikka 159 17,8
käsittely ja muokkaus 137 15,4
ihmisen perushyödykkeet 107 12,0
teollinen kemia 90 10,1
ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka 71 8,0
telekommunikaatio 61 6,8
sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet 56 6,3
mittaustekniikka, optiikka 50 5,6
elektroniikka 41 4,6
tietokonetekniikka 32 3,6
polymeerit 27 3,0
orgaaninen kemia 25 2,8
audio-video-media 21 2,4
biotekniikka 15 1,7

Seuraavaksi eniten hakemuksia (15,4 %) tehtiin käsittelyn ja muokkauksen alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa vaatetus, lajittelu, jätteiden käsittely, metallin, muovin ja puun työstäminen, käsityökalut, kuljetus, pakkaus, varastointi, hissit, tekstiilien ja paperin valmistus ja käsittely.

Kolmanneksi eniten hakemuksia (12 %) tuli ihmisen perushyödykkeiden alalle, johon kuuluvat muiden muassa maatalous, lihan käsittely, huonekalut, kotitalousesineet, urheilu- ja pelivälineet ja painaminen.

Hakemusten kolme yleisintä tekniikan alaa olivat samat kuin viime vuoden aikana saapuneissa hakemuksissa.

PRH:n tekemä tilasto kattaa hakemukset kuluvan vuoden alusta kesäkuun loppuun asti. Tilasto sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset eli Suomeen jätetyt patenttihakemukset ja Suomeen tutkittavaksi jätetyt kansainväliset PCT-hakemukset.

ANSTAR OY TOIMITTAA MUURAUSKANNAKKEITA AALTO-YLIOPISTOON

Anstar Oy toimittaa valmistamaansa AR muurauskannaketta useita kilometrejä Otaniemeen Aalto-yliopiston uuteen rakennukseen, joka koostuu 19 osasta. Ensimmäisen osan muuraustyöt ovat juuri alkamassa ja rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2018.

Uudisrakennusten pinta-alaksi tulee noin 33 000 brm2.

Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa Wise Group Finland Oy ja urakoinnista SRV Rakennus Oy.

Lue lisää.

Graniittirakennus Kallio Oy valittiin Huutomäen eritasoliittymän urakoitsijaksi

Osana Liikenneviraston Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hanketta rakennetaan eritasoliittymä Huutomäkeen Saarijärventien risteykseen – valtatien 4 ja valtatien 13 risteys – nykyisen nelostien itäpuolelle.

Liikennevirasto on valinnut Huutomäen eritasoliittymän urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n. Urakka toteutetaan ST- eli suunnittele ja toteuta -urakkamallilla. Urakan kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa.

”Avoin ja vuorovaikutteinen tapa viedä urakkakilpailutus läpi johti siihen, että saimme erittäin tasokkaita tarjouksia, jotka lisäksi alittivat alkuperäisen kustannusarvion”, sanoo projektipäällikkö Jarmo Niskanen Liikennevirastosta tyytyväisenä.

Urakkasopimus allekirjoitettiin 7.9.2016, ja valmistelevat työt tulevan eritasoliittymän alueella on jo aloitettu. Käynnissä on puuston ja pintamaan poisto sekä tarvittavan kiertotien rakentaminen.

Tiesuunnitelma on eritasoliittymän ja sen tiejärjestelyjen osalta hyväksytty ja saanut lainvoiman. Urakan tiesuunnittelu on tehty ja rakennussuunnittelu tehdään täysin mallipohjaisesti, mitä sitten rakentamisen aikana hyödynnetään koneohjauksessa.

SUOMEN JOHTAVA RAUDOITUSYRITYS KASVAA ULKOMAISELLA TYÖVOIMALLA

94b0499d-55b4-4276-a813-e7777bb0c035-main_image

Vahvasti alan keskiarvoa nopeammin kasvava Nousujohde Raudoitus tunnetaan nyt nimellä NJ Rebar. Brändiuudistuksen myötä yritys pystyy kamppailemaan tehokkaammin parhaasta työvoimasta, jota yritys palkkaa lähinnä Puolasta kotimaisten ammattiosaajien heikon saatavuuden vuoksi.

NJ Rebar on erikoistunut kaikkein vaativimpiin ja suurimpiin raudoituskohteisiin, joissa työn laadulla ja aikataulun pitävyydellä on kriittinen merkitys. Kotimainen raudoitusosaaminen on huolestuttavasti hiipumassa muun muassa sen myötä, että alan koulutusta Suomessa on karsittu. Tämän vuoksi NJ Rebar rekrytoi osaavaa työvoimaa Puolasta, jossa alan perinteinen ammattitaito on yhä arvossaan.

Uudistuneen brändin myötä NJ Rebar pystyy puhuttelemaan vahvemmin uusia potentiaalisia työntekijöitä sekä tarjoamaan palvelujaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Yhdessä nimen ja ilmeen kera täsmentyi myös yrityksen asiakaslupaus.

– Uusi sloganimme, The Hearts of Steel, viestii siitä tinkimättömästä työasenteesta ja ammattitaidosta, jonka haluamme asiakkaillemme tarjota, muotoilee NJ Rebarin toimitusjohtaja ja omistaja Tanja Karonen. – Samalla se kertoo kunnioituksestamme työntekijöitämme kohtaan, ovathan he yrityksemme ehdottomasti tärkein voimavara.

NJ Rebarin brändistrategian ja ilmeen on suunnitellut markkinointitoimisto Touch Worldwide Oy.

Uusi panostajalaki voimaan 1.syyskuuta

eTMLxeoTn

Uusi panostajalaki sisältää räjäytystyötä tekevää henkilöä eli panostajaa koskevat säännökset. Säännöksiä tarkennetaan erityisesti henkilön sopivuuskriteerien osalta.

Panostajan työ edellyttää pätevyyskirjaa, jonka saamiseksi henkilön on täytettävä tietyt edellytykset, muun muassa terveydellinen ja muu sopivuus työhön. Erityisesti henkilön muuhun sopivuuteen liittyviä määräyksiä on tarkennettu uudessa laissa aiemmasta: panostajaksi sopivan henkilön on oltava olla hyvämaineinen, minkä todentamisesta säädetään nykyistä tarkemmin.

Pätevyyskirja voidaan myöntää 20 vuotta täyttäneelle henkilölle viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen voimassaolo päättyy hänen täyttäessään 68 vuotta. Pätevyyskirjan saamiseksi henkilön on suoritettava panostajan kurssi ja siihen liittyvä kuulustelu sekä hankittava tietty työkokemus. Kurssin ja työkokemuksen pituus riippuvat siitä, mitä pätevyyskirjaa (tehosteräjäyttäjä, nuorempi panostaja, vanhempi panostaja, ylipanostaja tai räjäytystyön vastuuhenkilö) henkilö on hakemassa.

Pätevyyskirjan myöntää työsuojeluviranomainen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Viranomainen voi peruuttaa pätevyyskirjan, jos panostaja ei enää täytä pätevyyskirjan myöntämisen edellytyksiä. Pätevyyskirja voidaan peruuttaa myös esimerkiksi silloin, jos henkilö rikkoo olennaisesti työturvallisuuslakia pätevyyskirjaa edellyttävässä toiminnassa.

Lisää asiasta:
Panostajan pätevyyskirja

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Laukontorin paviljongille myönnettiin rakennuslupa

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi 30.8.2016 Laukontorin paviljongille ja laiturille rakennusluvan. Laukontorin rantaan ja Laukonsillan läheisyyteen sijoittuvan liikerakennuksen rakennuttaa Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, joka vuokraa tilat liikkeenharjoittajalle. Uusi paviljonki tulee nykyisen, purettavan lipunmyyntirakennuksen paikalle.

Puiseen liikerakennukseen on tulossa ravintola-, kahvila-, lipunmyynti- ja saunatilat sekä torimyyjien sosiaalitilat. Rakennettavan tontin pinta-ala 830 neliömetriä ja kaksikerroksinen rakennuksen kerrosala yhteensä 612 neliömetriä. Lisäksi tontille rakennetaan 28 maalämpökaivoa. Rakennus on voimassa olevan asemakaavan ja Tampereen rakennusjärjestyksen mukainen. Tontti sijaitsee liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueella.

Kaupunkikuvatoiminkunta sekä kaupunkikuva-arkkitehti puolsivat rakennusluvan myöntämistä, myöskään lausuntoja antaneilla viranomaisilla ei ollut huomauttamista hankkeesta. Paikalla pidettiin katselmus naapurien kuulemiseksi ja rakennusta pienennettiin sen perusteella. Myös esteettömyyttä on parannettu lisäämällä sisätiloihin porrasnostin. Rakennuksen pääsuunnittelija on Janne Petteri Kantee.

Rakennuslupa koski pelkästään tonttia eikä vesialuetta ja satama-altaaseen kaavailtua pientä uimapaikkaa. Sen turvallisuutta käsittelevät terveydensuojeluviranomaiset.

Turun uuden palloiluhallin peruskivi muurattiin 26.8.2016

palloiluhallin-peruskivi

Turun uuden palloiluhallin peruskivi muurattiin 26.8.2016 Triviumin tontilla Lemminkäisenkadulla.

Peruskiveä olivat muuraamassa kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sirén, Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari, Lemminkäinen Talon aluejohtaja Jukka Lämsä sekä Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen. Myös muu juhlaväki pääsi lisäämään oman kauhallisen betonia peruskiveen.

Rakennuksen peruskiveen muurattiin lieriö, joka sisältää peruskirjan, päivän lehden, kolikoita, peruskivenmuuraustilaisuuden ohjelman, Turun Teknologiakiinteistöjen viimeisimmän vuosikertomuksen sekä tietoa palloiluhallin rakennushankkeesta.

– Palloiluhallin tulo Turkuun pitkän odotuksen jälkeen tuntuu mahtavalta. Uusi halli parantaa merkittävästi kaupungin harrastusolosuhteita monen lajin osalta, ja erityisen iloinen olen voimistelijoiden puolesta, Saara-Sofia Sirén sanoi puheessaan.

palloiluhallin-runko

– Kävelymatkan päässä toisistaan sijaitsevat Kupittaanpuisto ja sen monet urheilukentät, jäähalli sekä jalkapallostadion. Palloiluhalli täydentää erinomaisesti tätä kokonaisuutta, ja antaa mahdollisuuden myös isojen urheilutapahtumien järjestämiseen, iloitsi Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari.

Palloiluhallihanke etenee aikataulussaan. Työt alkoivat kuluvan vuoden maaliskuussa, kun tontin maamerkkinä ollut piippu kaadettiin.

– Nyt työmaalla pystytetään ensimmäisen vaiheen runkoa. Rungon pystytys etenee siten, että saamme koko taloon katon päälle vielä tämän vuoden aikana. Lattiavalut alkavat lokakuussa ja talotekniikan asennukset loppuvuonna, kertoo aluejohtaja Jukka Lämsä Lemminkäiseltä.

Uusi palloiluhalli saadaan käyttöön Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 loppuun mennessä.

Suomen suurin pysäköintitalo valmis: Helsinki-Vantaalle 3000 uutta parkkipaikkaa ja 30 sähköauton latauspistettä

medium_Helsinki_Airport_P5_2016_jpg

Laajentunut pysäköintitalo P5 nostaa lentoaseman parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. 4600 pysäköintipaikallaan P5 on tiettävästi Suomen suurin parkkitalo. Laajennuksen punainen lanka on energiatehokkuus.

Finavia käynnisti pysäköintitalo P5:n laajennustyöt syksyllä 2014. Alkuperäiseen rakennukseen on nyt rakennettu kaksi lisäkerrosta ja uusi lisäosa. Tuloksena on 3000 uutta parkkipaikkaa.

– Helsinki-Vantaan infrastruktuuri kehittyy valtavasti, kun valmistaudumme palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Mitä enemmän matkustajamäärä kasvaa, sitä enemmän tarvitaan myös parkkipaikkoja, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo.

Parkkitalon laajennus nostaa Helsinki-Vantaan parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. P5:ssa pysäköintipaikkoja on nyt 4600.

– Tiettävästi kyseessä on Suomen suurin parkkitalo. Olemme asentaneet parkkitaloon kattotasoa lukuun ottamatta paikkakohtaisen opastuksen, jonka ansiosta parkkiruudun löytyminen helpottuu. Pysäköintiä voi helpottaa myös varaamalla parkkipaikan etukäteen verkkosivuiltamme tai mobiilisovelluksemme kautta, Haapasaari sanoo.

P5:ssa asiointia nopeuttaa ja helpottaa lisäksi rekisterikilven tunnistusjärjestelmä, joka pyritään asentamaan tulevaisuudessa lentoaseman kaikkiin pysäköintitaloihin.

Energiatehokkuus ja sähköauton latauspiste osa nykyaikaista matkustusprosessia

Betonirakenteinen P5 on kylmä pysäköintilaitos, joten tiloja ei ole hissejä, porrastorneja ja tiettyjä teknillisiä tiloja lukuun ottamatta tarve lämmittää lainkaan. 120 000 neliömetrin kokoisen rakennuksen valaistus koostuu led-valaisimista, joita pelkillä pysäköintitasoilla on lähes 3 000.

– Älykkäällä ohjauksella varustetulla led-valaistuksella saavutetaan jopa 80 % energiansäästö verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Tällä on merkittävä vaikutus rakennuksen hiilidioksidipäästöihin, Finavian projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen kertoo.

Sähkökäyttöiset eli sähkö- ja hybridiautot ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla. Myös Suomessa kehitys on nousujohteista. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi sähkökäyttöisten autojen määrän moninkertaistuvan Suomessa tulevien vuosien aikana.

Finavia vastasi kasvavaan kysyntään rakentamalla P5:seen sähköauton latauspisteet yli 30 autolle.

– Pysäköintialueet ovat luonnollinen paikka ladata akkuja. Lentoasemalle pysäköidään usein ainakin päiväksi ja yleensä pidemmäksikin aikaa, siksi latausmahdollisuus lentoasemalla on tärkeää, Timonen kertoo.

Helsinki-Vantaan P1-pysäköintitalossa on ollut sähköauton latausmahdollisuus jo parin vuoden ajan, ja tarvetta lisäkapasiteetille on ollut. P5:n latausalue on suunniteltu siten, että latauspisteiden määrää voidaan tulevina vuosina lisätä.

– Helppokäyttöiset latauspisteet ovat tärkeä osa nykyaikaista matkustusprosessia ja asiakkaiden palvelukokonaisuutta sekä kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, Timonen jatkaa.

Sähköauton latauspisteitä löytyy Helsinki-Vantaan lisäksi Ivalon lentoasemalta. Oulun lentoasemalla autoa voi lämmittää sähköllä, ja alue soveltuu myös sähköautojen hidaslataukseen. Tulevana syksynä latauspisteitä asennetaan Oulun, Rovaniemen ja Kittilän lentoasemille.

Junayhteyden suosio kasvussa

P5:n laajennus on osa Finavian käynnistämää noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa.

Kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaan liikenneyhteydet ovat monipuolistuneet. Uusien parkkipaikkojen lisäksi lentoasemalle avautui kesällä 2015 junayhteys, jonka ansiosta se on entistä paremmin saavutettavissa eri puolilta Suomea. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä jo 13 prosenttia Helsinki-Vantaalle tulevista matkustajista saapui junalla.

Forentia käynnistää Kempeleessä kaksi liiketilahanketta

2016-08-23 15_29_36-Forentia käynnistää Kempeleessä kaksi liiketilahanketta - Kempeleen kunta

Kiinteistösijoitus ja -rakennuttajayritys Forentia Oy ja Kempeleen kunta allekirjoittivat 18.8. sopimukset kahdesta yritystontista. Toisellle tontille yhtiö rakennuttaa Zatelliittiin uudet liiketilat valtakunnalliselle maatalousalan kaupalle NHK Group:ille. Tiloihin tulee myynti- ja toimistotilojen lisäksi huolto- ja varastotilat. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tälle syksyä ja tilat valmistuvat alkuvuodesta 2017.

Samanaikaisesti yritys käynnistää liiketilahankkeen myös Paiturin alueelle ns. vanhan nelostien varteen. Sinne rakennetaan uudet valoisat myynti- ja pesutilat autokauppatoimintaan Vaihturi Oy:lle sekä toimistotilat Lakeuden Matkat Oy:lle, joka omistaa mm. matkanjärjestäjä Easyloman ja Triawel -nettimatkatoimiston.

Hankkeet tuovat Kempeleeseen 25-40 työpaikalle ajan vaatimuksia vastaavat toimitilat.

”Ajanmukaisten liiketilojemme kysyntä Oulussa ja Kempeleessä näkyvillä ja liikenteellisesti hyvillä liikepaikoilla on ollut taantuman aikanakin hyvä. Viimeisen vuoden aikana kysyntä on edelleen lisääntynyt ja sen rohkaisemana olemme nyt liikkeellä. Kempeleen kunnan ja tässä tapauksessa erityisesti elinkeinopäällikkö Miia Marjasen positiivinen ja aktiivinen ote kannusti osaltaan etenemään”, toteaa Forentia Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Tahkola.

”Kunta tervehtii suurella ilolla Forentia Oy:n merkittäviä investointipäätöksiä. Ne sopivat erinomaisesti Kempeleen monipuoliseen yrityskantaan, lisäävät Kempeleen työpaikkavarantoa ja vahvistavat Kempeleen dynaamista, kehittyvää ja vahvaa asemaa laadukkaana yritysten sijoittumisalueena”, toteaa kunnanjohtaja Tuomas Lohi.