YIT

Suomenlinnan hoitokunta on tänään allekirjoittanut sopimuksen YIT:n ja Pöyryn kanssa maailmanperintökohde Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta. YIT ja Pöyry muodostavat Suomenlinnan hoitokunnan kanssa allianssin, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta.

Hankkeen budjetti on 7 miljoonaa euroa.

Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat ovat alusta alkaen mukana. Projektin osapuolet vastaavat yhdessä suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta jakaen projektiin liittyvät riskit ja hyödyt.

”Hanke on pieni ja erityisesti tästä johtuen haastava allianssimallilla toteutettavaksi. Mallia on tähän mennessä sovellettu pääsääntöisesti suurissa ja monimuotoisissa hankekokonaisuuksissa ja nyt Suomenlinnassa pääsemme soveltamaan saatuja oppeja eri kokoluokan hankkeessa. Lisäksi toimiminen ainutlaatuisessa ympäristössä asettaa haasteita hankkeen toteuttamiselle. Olemme erittäin iloisia saamastamme mahdollisuudesta sekä Suomenlinnan tunnelihankkeen toteuttamisen että hankemallien kehittämisen näkökulmasta”, kertoo YIT:n kallionrakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Ari Bergström.

Nyt alkaa hankkeen kehitysvaihe, joka kestää arviolta loppuvuoden. Kehitysvaiheessa suunnitellaan toteutuksen yksityiskohdat sekä hankkeen edellyttämät poikkeusjärjestelyt. Tunnelin korjaaminen alkaa keväällä 2017.

Merilinnoitus Suomenlinna yhdistyy kaupungin kunnallistekniseen verkkoon meren alitse kulkevan tunnelin kautta. Tunnelia pitkin tulevat suomenlinnalaisille kaukolämpö, viemäröinti, vesi, sähkö sekä tietoliikenneyhteydet. Tunneli on tarkoitettu myös hälytysajoneuvojen käyttöön. Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu ympäri vuoden 800 ihmistä, työskentelee vuodenajasta riippuen 400–500 henkilöä ja käy vuosittain yli 930 000 vierailijaa tutustumassa maailmanperintökohteeseen. Tunneliremontilla varmistetaan heidän tarvitsemiensa kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus.

YIT rakentaa puretun Anttilan tavaratalon tontille uuden viiden taloyhtiön korttelin, johon valmistuu yhteensä 371 asuntoa. Kielotien ja Talvikkitien väliin sijoittuvan Valon korttelin ensimmäinen asuintalo on 16-kerroksinen Vantaan Sarastus -tornitalo, jonka rakennustyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Valon kortteliin valmistuu vuosien 2016–2019 aikana tornitalon lisäksi kolme 7-kerroksista kerrostaloa. 

”Nimensä mukaisesti Valon korttelin ja erityisesti Sarastuksen valaistukseen on panostettu. Päiväsaikaan valaistuksesta vastaa pääasiassa luonnonvalo niin ulkona kuin sisällä, sillä leveät parvekkeet lasikaiteineen päästävät valon sisälle. Maamerkin pimeän ajan julkisivuvalaistukseen suunnittelutavoitteena on ollut ratkaisujen näkyminen Kehä III:lle saakka”,Jari Hovilehto , hankkeen projektipäällikkö YIT:ltä kertoo.

Tornitalon korkeus maanpinnasta on noin 54 metriä ja siihen tulee 126 asuntoa sekä kaksi hissiä. Asunnoista suurin osa on yksiöitä ja kaksioita, jotka soveltuvat hyvin nuorille ja senioreille. Asuntojen koot vaihtelevat 27,5–71 neliön välillä ja niistä löytyy myös kolmioita ja neliöitä.

”Kaikissa Sarastuksen asunnoissa on koko asunnon levyinen parveke, jonka kaide on kokonaan lasia, myös kaiteen alaosa”, Hovilehto sanoo.

Valon korttelin suojaisa sisäpiha on suunniteltu asukkaiden oleskelutilaksi, jonne on tulossa lasten leikkipaikkojen lisäksi ulkokuntoilulaitteita aikuistenkin käyttöön.

”Sisäpihan valaistuksessa on käytetty paljon hillittyä epäsuoraa valoa, joka toimii tyylikkäänä iltavalaistuksena asukkaille ja luo turvallisuuden tunnetta”, Hovilehto jatkaa.

Valon kortteliin rakennetaan asuntoyhtiöiden väliin pihakannen alle kahteen tasoon kaksi autohallia, joissa on yhteensä 176 autopaikkaa. Toinen halleista sijaitsee katutasossa, toinen maan alla. Ajoväylät parkkihalleihin tulevat Talvikkitieltä ja Horsmakujalta. Sarastukseen tulee Kielotielle myös kaksi liiketilaa.

Pyöräilyn kasvava suosio on huomioitu Valon korttelissa.

”Kortteliin tulee uudenlaisena suunnitteluratkaisuna lukollisia pyöräkomeroita, jotka sijaitsevat osan autopaikoista jatkeena. Sarastuksen asukkaiden ostettavissa on lisäksi viisi kokonaan erillistä lukittavissa olevaa pyöräkomeroa ja kaksi moottoripyöräpaikkaa”, Hovilehto kertoo.

Uudistuvasta Tikkurilasta toiveyhteydet keskustaan ja kentälle

Vantaan Tikkurilassa palvelut ovat lähellä, kuten kauppakeskus Dixi, ja liikenneyhteydet Tikkurilan matkakeskuksesta eri puolille pääkaupunkiseutua ja koko maata ovat ensiluokkaiset.

”Tikkurilasta on Helsingin keskustaan 16 kilometriä, ja matka taittuu junalla vain 14 minuutissa ja lentokentälle pääsee seitsemässä minuutissa. Myös suurin osa kaukojunista pysähtyy Tikkurilassa. Kehä III:a pitkin pääsee eri puolille pääkaupunkiseutua nopeasti. Vantaan pyöräilyreitistö on myös erinomainen arkiliikuntaan”, Hovilehto kertoo.

Valon kortteli -hanke työllistää useita kymmeniä YIT:läistä sekä merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja seuraavien kolmen vuoden aikana.

”Tavoitteena on aloittaa maanrakennustyöt elokuussa ja perustustyöt lokakuussa”, Hovilehto päättää.

Hankeinfo

YIT rakentaa Vantaan Tikkurilaan Valon kortteli -asuinkerrostalokokonaisuuden vuosien 2016–2019 aikana. Valon kortteli koostuu 16-kerroksisesta Sarastus-tornitalosta sekä kolmesta 7-kerroksisesta kerrostalosta. Kortteliin tulee yhteensä 371 asuntoa noin 500 asukkaalle. Ensimmäisenä kerrostaloista valmistuu Vantaan Välke kesällä 2018. Sarastus valmistuu syksyllä 2018. Sen jälkeen valmistuvat Säihke, Loiste ja Iltarusko. Korttelin pihakannen alle valmistuu kaksi autohallia, joissa on yhteensä 176 autopaikkaa. Valon korttelin kerrostalot on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen & Huttunen ja hankkeen pääsuunnittelija on Timo Hirvonen. Valaistussuunnittelija on VALOA designin projektipäällikkö Marko Kuusisto. Valon kortteli rajautuu Kielotien, Talvikkitien ja Horsmakujan väliselle alueelle.

YIT saneeraa Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkatu 11:ssa sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi kiinteistöksi. Työt ovat nyt edenneet harjakorkeusvaiheeseen. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistetaan vastaamaan nykypäivän toimitilan vaatimuksia. Peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiataloutta ja kiinteistölle haetaan LEED-ympäristösertifiointia. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto.

Valmistuessaan Lönnrotinkatu 11:ssa on noin 3 800 m2 toimistotilaa viidessä kerroksessa ja 430 m2 liiketilaa katutasossa. Kiinteistöön kuuluu myös ydinkeskustan toimitiloille harvinainen oma pysäköinti noin 40 autolle. Kiinteistössä hyödynnetään uusinta tekniikkaa niin rakenteissa, materiaalivalinnoissa kuin myös älykkäissä teknisissä ratkaisuissa. Tilat ovat helposti muunneltavissa erilaisiin käyttötarpeisiin ja asiakaskohtaiset ratkaisut toteutetaan tilatarpeiden mukaisesti. Modernien tilojen lisäksi vuokralaisille tarjotaan katutasossa mm. kahvilapalveluita.

YIT:n toteuttama saneeraustyö on edennyt aikataulussa ja kiinteistö valmistuu käyttäjilleen tämän vuoden lokakuussa. Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Lexia Asianajotoimisto.

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Puolan Varsovassa Mokotówin alueella. Käynnistettävä hanke on YIT:n ensimmäinen asuntohanke Puolassa ja samalla ensimmäinen suomalainen asuntohanke maassa. Nyt käynnistettävä kohde on Nordic Mokotów-nimisen hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa rakennetaan 125 asuntoa. Ensimmäisen vaiheen arvo on noin 13 miljoonaa euroa ja se valmistuu syksyllä 2017. Nordic Mokotów -hanke käsittää kokonaisuudessaan noin 300 asuntoa, joiden myytävä pinta-ala on noin 18 000 neliömetriä. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa.

Rakennettava hanke sijaitsee vehreällä ja rauhallisella asuinalueella noin kuuden kilometrin päässä sekä Varsovan ydinkeskustasta että lentokentästä. Alueen palvelut ovat monipuoliset sisältäen muun muassa kauppakeskuksia, vapaa-ajan palveluita, päiväkoteja ja kouluja. Myös joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset.

”Tarjoamme viihtyisiä asuntoja upealla sijainnilla Varsovassa. Haluamme erottua pohjoismaisella designilla, puisilla terasseilla, yksityisellä, maanalaisella pysäköintihallilla hybridi- ja sähköautoille, ja tarjoamalla mahdollisuuden asentaa sauna asuntoon. Uskon, että kiinnostus asuntojamme kohtaan tulee olemaan erinomaista”, kertoo Tomasz Konarski, YIT:n Puolan yhtiön toimitusjohtaja.

YIT:n Puolan yksikkö perustettiin syksyllä 2015 hyödyntämään yhden Euroopan suurimman asuntomarkkinan tarjoamia mahdollisuuksia. Puolan lähes 40 miljoonan asukkaan nouseva elintaso ja ostovoima luovat merkittävän tarpeen uusille asunnoille. Laajentuminen Puolaan on osa YIT:n strategiaa kasvattaa CEE-maista kolmatta tukijalkaa yhtiön liiketoiminnalle. YIT:n vuoden 2015 liikevaihdosta 11 % tuli CEE-maista. CEE-maiden asumisen liikevaihdon kasvu on ollut kaksinumeroista jo useamman vuoden ajan ja kannattavuus on kehittynyt suotuisasti.

YIT on allekirjoittanut Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, Onvest Oy:n ja
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian kanssa sopimuksen Triplan kauppakeskuksen Mall
of Triplan ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta yhteisyrityksenä. Joulukuussa
2015 allekirjoitetun aiesopimuksen osapuolista Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
jäi hankkeesta, minkä johdosta lopulliset omistusosuudet poikkeavat
aiesopimuksessa sovituista. YIT:n omistusosuus yhteisyrityksestä tulee olemaan
38,75 % (aiesopimus: 35 %), Eteran 38,75 % (aiesopimus: 35 %), Onvestin 15 % ja
Fennian 7,5 % (aiesopimus: 15 %). Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen
toteutuksen yhteisarvo suunnittelu-, tontti- ja rahoituskuluineen on noin 600
miljoonaa euroa, ja nyt allekirjoitetun sopimuksen mukaan rakentamisesta puolet
rahoitetaan omistajien pääomasijoituksin ja loput projektiluotoin. YIT
allekirjoittaa urakkasopimukset hankkeen rakentamisesta yhteisyrityksen
omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa.

Kaupat on tavoitteena toteuttaa vielä 2016 toisen vuosineljänneksen aikana
kaupan voimaantulon ehtojen täytyttyä. Kauppojen voimaantulon ehtoina ovat
vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen varmistaminen, kauppakeskusta koskevat
lainvoimaiset rakennusluvat ja tarvittavat viranomaispäätökset. Kauppojen
toteutumisen yhteydessä Tripla-hankkeesta arvioidaan kirjattavan YIT:n
tilauskantaan yli 500 miljoonaa euroa.

”Olemme olleet jo vuosia aitiopaikalla seuraamassa Pasilan ratapiha-alueen
muutosta. Etera lähti mukaan johtavaksi sijoittajaksi, koska näemme uudistuvan
Pasilan ja sen keskiössä olevan Mall of Triplan olevan tulevaisuudessa
erinomainen sijoituskohde. Erinomaiset liikenneyhteydet ja piakkoin käynnistyvä
asuntorakentaminen luovat vahvat menestystekijät uudelle kauppakeskukselle”,
sanoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta.

”Olemme ylpeitä saadessamme olla mukana kehittämässä pääkaupunkimme toista
keskustaa”, kommentoi Tripla-sijoitusta Onvestin lakiasiainjohtaja Hanna Ekdahl.

“Olemme toimineet Pasilan alueen kiinteistömarkkinassa pitkään ja tunnemme
Pasilan lyömättömät vahvuudet yhtenä pääkaupunkiseudun merkittävimmistä
keskuksista. Mall of Tripla tulee olemaan erittäin tärkeä kauppa- ja
palvelukeskittymä niin alueen lukuisille eri toiminnoille kuin koko
pääkaupunkiseudun liikenteelliselle keskukselle. Fennia on mukana yhtenä
neljästä sijoittajasta. Konsernistamme Henki-Fennia jäi hankkeesta pois omasta
sijoitusallokaatiostaan johtuen”, kertoo Fennia -konsernin
kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala.

”Kiinnostus kauppakeskus Mall of Triplan tiloja kohtaan on ollut ilahduttavan
suurta. Kaupallisista tiloista on vuokrattu jo yli 30 %, ja olemme saaneet
vuokralaisiksi monta suurta brändiä 3,5 vuotta ennen kauppakeskuksen avaamista”,
toteaa YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

Mall of Tripla on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen
suurin kauppakeskus. Vuokrattavaa tilaa on yli 85 000 neliötä noin 250
toimijalle ja pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle. Pasilasta rakentuu tulevina
vuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka,
jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.
Rakentaminen käynnistyy YIT:n toteuttamasta Triplasta, johon kauppakeskuksen ja
pysäköintilaitoksen lisäksi rakennetaan toimistotiloja, asuntoja ja hotelli.
Myös Pasilan asema ja sen yhteyteen toteutettava joukkoliikenneterminaali ovat
osa hanketta. Helsingin kaupunki on kaavoittanut Triplan pohjoispuolelle
Ratapihakorttelit, joihin rakennetaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Lisäksi
Helsingin kaupungin järjestämä suunnittelukilpailu Triplan eteläpuolelle
rakennettavasta tornitaloalueesta käynnistyy loppuvuonna.

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa Lahden poliisitalon rakentamisesta. Projekti toteutetaan allianssihankkeena Senaatti-kiinteistöjen Kärkihankemallin mukaan ja sen arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan syyskuussa 2016 ja hanke valmistuu tammikuussa 2018.

Hanke käsittää Hennalan varuskunta-alueella Lahdessa sijaitsevan, vuonna 1973 valmistuneen muonituskeskus- ja liikuntarakennuksen perusparannuksen ja laajennuksen Lahden pääpoliisitaloksi. Hankkeen kokonaislaajuus on vajaat 11 000 neliömetriä.

Hankkeessa tehdään Hämeen poliisilaitokselle poliisitalokonseptin mukaiset toimivat ja nykypäivän tekniset, taloudelliset vaatimukset täyttävät terveelliset ja turvalliset tilat kustannustehokkaasti toteutettuna.

Pääkaupunkiseutua halkova Kehä I on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöityjä ja ruuhkaisimpia väyliä. Kehä I:llä kulkee arkena lähes 100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen ennustetaan kasvavan vilkkaimmilla kohdilla jopa 122 000 autoon vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä.

Kehä I:n kehittämistyöt Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle käynnistyivät maaliskuussa. Espoon kaupungin rajan ja Vihdintien välille rakennetaan lisäkaistat, ja Kehältä Hämeenlinnanväylän pohjoissuuntaan johtavat rampit parannetaan. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reittejä korjataan, ja Vihdintien yli Kehän suuntaisesti rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta. Kustannukset ovat 19 miljoonaa euroa. Liikenneviraston maksuosuus kustannuksista on 83 prosenttia ja Helsingin kaupungin 17 prosenttia. Pääurakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy.

”YIT toteuttaa aliurakkana Kehä I:n lisäkaistojen ja meluvallin pohjien syvästabiloinnin Vihdintien ja Lintuvaaran välissä”, kertoo urakan vastaava työnjohtaja Markus Välimäki YIT:ltä.

”Vahvistamme pehmeää savimaata uusia lisäkaistoja ja meluvallia varten. Sekoitamme maaperään kalkin, sementin ja kipsin seoksesta koostuvaa sideainetta. Savi, sideaine ja kosteus muodostavat maahan pilareita, jotka lisäävät maaperän kantavuutta ja pienentävät painumaa”, Välimäki kertoo.

Kun maaperään syötetään sideainetta, muodostuu halkaisijaltaan 600 mm:n ja 800 mm:n pilareita. Pilareiden syvyys vaihtelee metristä noin 10 metriin. Pilareita tehdään kahden kilometrin matkalle tarvittaviin kohtiin yli 7000 kappaletta ja yhteensä noin 41000 metriä. YIT:n urakkaan kuuluu pilareiden tekeminen ja laadunvalvontatyö. Työn edetessä suunnitelmia tarkistetaan maaperän ominaisuuksien mukaan. Kehä I:n eteläpuolen pehmeämpi maaperä vaatii laajempaa lujitusta kuin pohjoispuoli. Stabilointi tehdään huhti – kesäkuussa 2016.

Koko Kehä I:n kehittämisurakan Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle on määrä valmistua loppuvuodesta 2017. Siihen asti on siis syytä varautua ruuhkiin. Liikennevirastosta neuvotaan autoilijoita siirtämään matkansa mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle sekä käyttämään kimppakyytejä ja joukkoliikennettä. Urakan valmistuttua liikenneruuhkiin odotetaan helpotusta, kun väylälle tulee kolme kaistaa molempiin suuntiin.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) rakentaman uuden monipolttoainevoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin Naantalissa 22. huhtikuuta 2016. Allianssimallilla rakennettava CHP-voimalaitos korvaa osittain Naantalin vanhan noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Sähköä ja lämpöä tuottavan uuden voimalaitoksen keskeisiä tavoitteita on lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Rakennustyöt ovat edenneet Naantalissa suunnitellusti. Turbiinilaitoksen ja yhteisten laitteiden rakennusten katto- ja seinäelementit on lähes kokonaan asennettu ja harjakorkeus on saavutettu.
Töitä tehdään jo kaikissa kerroksissa. Polttoaineen käsittelyalueella seulomon, A-ladon, vastaanotto-rakennuksen ja autovaa’an betonirakenteet ovat valmistuneet. Työn alla on hiilisiilon ja -seulomon betonirakennetyöt. Myös olemassa olevaan voimalaitokseen liittyvät työt ovat alkaneet. Päivittäinen työntekijävahvuus työmaalla on keskimäärin 170 henkilöä.

Rakennustöistä vastaa allianssiryhmittymä POLTE, johon kuuluu TSE:n lisäksi A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT. Hankkeen toteutusvaihe päättyy voimalaitoksen valmistumiseen vuonna 2017, mistä jatkuu takuuvaihe vuoteen 2019 saakka. Hanke on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuuden rakennushanke. Tähän mennessä allianssimallia on hyödynnetty lähinnä muutamissa julkisissa infrahankkeissa sekä koulu- ja sairaalahankkeissa.

”Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja allianssi on osoittautunut käytännössä hyväksi tavaksi toimia. Hankkeen ”big roomissa” työmaatoimiston keskiössä on tehty noin 100 kustannuksiin, aikatauluun, turvallisuuteen, laatuun tai ympäristöön myönteisesti vaikuttavaa ideaa tai innovaatiota. Allianssi toteutusmuotona mahdollistaa rakennusalan pysähtyneen tuottavuuden ja parjatun laadun paranemisen, kun osapuolet yhdessä sitoutuvat tavoittelemaan erinomaisia tuloksia. Toiminnallisten tavoitteiden on todettu toteutuvan alliansseissa perinteistä mallia paremmin”, kertoo liiketoimintaryhmän johtaja
Jouni Forsman YIT:ltä.

“Mielestäni työmaan ilmapiiri on ollut hyvä, ja uusista ideoista on voitu keskustella avoimesti koko rakentamisen ajan. Myös siisteys ja työturvallisuus ovat olleet hyvällä tasolla”, sanoo TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Uudessa CHP-voimalaitoksessa käytetään alan viimeisintä tekniikkaa. Laitoksen biopolttoaineosuus on käynnistysvaiheessa 40 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se myöhemmin 60–70 prosenttiin.  Voimalaitoksen investointikustannus on 260 miljoonaa euroa. TSE:n suurimmat omistajat ovat Fortum (49,5 %) ja Turku Energia (39,5 %), joiden lisäksi paikallisia omistajia ovat myös Raision (5 %), Naantalin (3 %) ja Kaarinan (3 %) kaupungit.

Naantalin harjannostajaisissa puheenvuoron käyttivät toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energiasta sekä POLTE-allianssiryhmittymän puolesta liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman YIT:ltä.
Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui yli 200 tilaajan ja allianssiryhmittymän sidosryhmää ja työntekijää.