YIT

YIT ja OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto ovat allekirjoittaneet sopimukset kahden kerrostalohankkeen rakentamisesta Vantaalle ja Järvenpäähän. Sopimusten arvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa ja kohteisiin rakennetaan yhteensä noin 110 asuntoa.

Hankkeiden rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2016 ja valmistuvat syksyllä 2017 ja keväällä 2018.

Hankkeet ovat osa OP-Vuokratuoton kanssa aiemmin solmittuja esisopimuksia.

YIT on päässyt aloittamaan projektinjohtourakkansa keskustakirjaston työmaalla tänään perjantaina 18. marraskuuta.

Maanrakennus- ja kellarin betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E.M. Pekkinen on luovuttanut työmaan YIT:lle, joka jatkaa rakennustöitä maanpäällisten osien parissa.

Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, julkinen tila ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän.

YIT aloittaa urakkansa rakennuksen rungon betonirakenteiden paikallavalutöillä ja teräsrakenteiden kokoamisella. Teräsrunkorakenteita on yhteensä yli kaksi miljoonaa kiloa, joista huomattavimmat ovat kaksi talon pituussuuntaan tulevaa, noin 100 metriä pitkää teräskotelokaarta. Teräskaarien väliaikaiset tukirakenteet pystytetään vuoden vaihteessa ja pysyvät kaarirakenteet vuoden 2017 alussa. Rakenneratkaisu mahdollistaa kirjaston suuren ja avoimen sisätilan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pilareita.

Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet.

”Olemme innoissamme, kun pääsemme aloittamaan työt keskustakirjaston työmaalla. Hanke on mielenkiintoinen, mutta myös teknisesti haastava, joten se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta ja asiantuntevaa otetta työtehtävissään”, hankkeen projektipäällikkö Jorma Kontturi kertoo.

Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihanke ja sen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy.

Kirjasto avaa ovensa joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

YIT käynnistää Ranta-Tampellan aluehankkeen talonrakennustyöt Tampereella. Ensimmäinen rakennettava kohde on Keulakorttelin osana oleva Asunto Oy Tampereen Näsinkeula -asuintalo, johon tulee 37 asuntoa. Kohteen arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Keulakortteliin on suunnitteilla viisi taloyhtiötä, ja alustavan arvion mukaan kortteli valmistuu vuonna 2022.

Ranta-Tampella on herättänyt suurta kiinnostusta ja Näsinkeulan asunnot varattiin poikkeuksellisen lyhyessä ajassa ennakkomarkkinoinnin alettua syyskuun alkupuolella. Asuntojen keskeinen sijainti keskustan lähellä ja Näsijärven rannassa luovat puitteet ainutlaatuiselle asuinalueelle. Asuntojen myynti alkaa marraskuussa.

Ranta-Tampellan aluehankkeessa on mukana useita toimijoita ja hankkeen kokonaisarvo on noin 900 miljoonaa euroa. YIT on suurin rakentaja alueella, ja sen tonttien rakennusoikeus on noin 80 000 kem2 (kerrosala).  Alueen esirakentamistyöt aloitettiin kesällä 2014 ja koko alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Ranta-Tampella on yksi suurimmista rakennusalueista Tampereella tulevien vuosien aikana. Alue rakennetaan useassa vaiheessa Tampellan alueen ranta-alueelle kantakaupungin jatkeeksi Näsijärven rantaan. Noin 16,5 hehtaarin alueelle rakennetaan yhteensä yli 2 000 uutta asuntoa.

Vanhan VR:n konepaja-alueen muuttaminen asuinalueeksi Turussa otti tärkeän symbolisen askeleen 1. marraskuuta, kun Fabriikin ensimmäisen asuintalon Fortunan peruskivi muurattiin.

Muuraajina toimivat YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sekä Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, jotka iloitsivat puheissaan Turun kasvusta sekä rakennusbuumista.

”Rakennusvalvonnastamme tarkistin, ettei tällaista asuntotuotannon nousua ole nähty 15 vuoteen. Uskon, että Fabriikki tulee olemaan erittäin vetovoimainen asuinalue. Alueen sijainti on hyvä ja se liittyy luontevasti osaksi Pohjolan vanhaa omakotialuetta ja toisaalta keskustaa”, Randell kuvaili.

Turun keskustaa ratapihan toiselle puolella laajentavan Fabriikin asemakaavan valmistelu aloitettiin jo 10 vuotta sitten. Alueelle on kaavoitettu noin 30 asuintaloa kolmeen kortteliin, mikä tarkoittaa noin 1 000 asuntoa.

Fabriikin rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan alueen keskustanpuoleiseen reunaan kuusi asuinkerrostaloa ja noin 300 asuntoa.
Toinen vaihe rakennetaan alueen keskelle tulevan Tenderipuiston toiselle puolelle.
Kolmannessa vaiheessa rakentuu Köydenpunojankatuun rakentuva kortteli.

Fabriikki on uniikki kohde, sillä kaupunkien keskustoista löytyy enää harvoin yhtä suuria rakentamattomia alueita. Uusien keskusta-asuntojen kysyntä onkin YIT:n aluejohtajan Jyrki Meren mukaan ylittänyt kaikki odotukset; Fortunan 82 asunnosta on varattu jo lähes kaikki.

Fortuna valmistuu vuonna 2018. Samana vuonna on tarkoitus valmistua myös Logomon kävelysillan, joka tarjoaa jalankulkijoille nopean oikopolun Turun keskustaan.

”Vajaakäytössä, aidattuna olleesta entisestä käyttämättömästä metsästä ja ratapihan ylijäämäalueesta on Logomon ja Fabriikin asuinalueen myötä kehkeytymässä tiivistä ja elävää kaupunkia aivan kivenheiton päähän kaupungin keskustasta. YIT:n strategiana on luoda parempaa elinympäristöä ja visiomme on tuoda lisää elämää kestäviin kaupunkeihin. Näitä tavoitteita voimme hienosti edistää Fabriikin alueella”, Kauniskangas sanoi.

Fabriikin nimi valittiin viime vuoden alussa YIT:n järjestämän nimikilpailun avulla.

YIT ja Oy Porvoo International Point College Ab ovat 18.10.2016 allekirjoittaneet KVR-urakkasopimuksen uuden oppilaitosrakennuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta Porvoon Länsirantaan. Sopimus toteutetaan rakennusleasing-mallilla, jossa rahoittajana toimii SEB Leasing Oy. Rakennuslupaa odotetaan keväällä 2017, ja kohde valmistuu joulukuussa 2018.

”Asiakaslähtöisyys on meille tärkeä arvo, ja uskon tämän uuden tilaratkaisun lisäävän opiskelijoidemme ja henkilöstömme hyvinvointia ja työniloa runsaasti. Haemme tiloihin aitoa muuntojoustavuutta, jolla pystytään toteuttamaan moderneja ja pedagogisesti taitavia menetelmiä oppimisen ilon aikaansaamiseksi. Odotamme myös kovasti yhteistyötä yritysten kanssa, jotka voivat hyödyntää tilaa jollain innostavalla konseptilla. Ammattikorkeakoulun naapurissa toimiminen tuo myös kansantaloudellisia hyötyjä ja tarjoaa mahdollisuuden rakentaa niin sanottua ”speedwaytä” eli väyläopintoja koulutusjärjestelmän sisään”, kertoo toimitusjohtaja ja rehtori Sari Gustafsson. 

Point Collegen oppilaitoshankkeen käynnistymisen yhteydessä Länsirannalla kehitetään laajempaa Aleksanterinkaaren ja Kokonniemen välistä aluetta, jolloin kaupunkirakenteen tiivistymisellä luodaan lisää kaupunkia. ”Uuden oppilaitoksen ja tulevan asuntorakentamisen myötä Länsirannasta muotoutuu monipuolinen alue, joka sisältää asumista, koulutusta, kulttuuripalveluita sekä kaupallisia palveluita kävelyetäisyydellä keskustasta. Tämä on sellaista kestävien kaupunkiympäristöjen kehittämistä, johon YIT:n strategia tähtää.” kertoo Juha Kostiainen, kestävän kaupunkikehityksen johtaja.

”Porvoon kaupungin tavoitteena on, että Länsirannan alue kehittyy osaksi kaupungin ydinkeskustaa. Tahdomme, että Länsirannassa yhdistyvät asuminen, sekä kaupalliset että julkiset palvelut ja kulttuuri. Tämän oppilaitoshankkeen myötä alueelle tulee oppilaitoksen lisäksi myös uusia vuokra- ja omistusasuntoja”, toteaa Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

Alueen kehittyminen jatkaakin samalla YIT:n asuntotuotantoa Länsirannan alueella. Nyt alueella on rakenteilla Aleksanterinportti-hanke, jonka 34 citykotia valmistuvat elokuussa 2017.  ”Seudun hyvät yhteydet sekä palvelujen läheisyys tekevät Länsirannasta houkuttelevan asuinalueen, ja kiinnostus Aleksanterinportin asuntoja kohtaan onkin ollut hyvällä tasolla. Jatkossa asuntotarjonta tulee olemaan monipuolista hyödyntäen eri asumismuotoja ja uusia konseptejamme. Tarkoitus on muun muassa hyödyntää uutta Smartti-asumiskonseptia, jossa yhdistyvät toiminnallisuus, muunneltavuus ja kohtuuhintaisuus”, kertoo yksikönjohtaja Tero Karislahti YIT:ltä.

YIT rakentaa puretun Anttilan tavaratalon tontille uuden viiden taloyhtiön korttelin, johon valmistuu yhteensä 371 asuntoa. Kielotien ja Talvikkitien väliin sijoittuvan Valon korttelin ensimmäinen asuintalo on 16-kerroksinen Vantaan Sarastus -tornitalo, jonka rakennustyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Valon kortteliin valmistuu vuosien 2016–2019 aikana tornitalon lisäksi kolme 7-kerroksista kerrostaloa. 

”Nimensä mukaisesti Valon korttelin ja erityisesti Sarastuksen valaistukseen on panostettu. Päiväsaikaan valaistuksesta vastaa pääasiassa luonnonvalo niin ulkona kuin sisällä, sillä leveät parvekkeet lasikaiteineen päästävät valon sisälle. Maamerkin pimeän ajan julkisivuvalaistukseen suunnittelutavoitteena on ollut ratkaisujen näkyminen Kehä III:lle saakka”, Jari Hovilehto, hankkeen projektipäällikkö YIT:ltä kertoo.

Tornitalon korkeus maanpinnasta on noin 54 metriä ja siihen tulee 126 asuntoa sekä kaksi hissiä. Asunnoista suurin osa on yksiöitä ja kaksioita, jotka soveltuvat hyvin nuorille ja senioreille. Asuntojen koot vaihtelevat 27,5–71 neliön välillä ja niistä löytyy myös kolmioita ja neliöitä.

”Kaikissa Sarastuksen asunnoissa on koko asunnon levyinen parveke, jonka kaide on kokonaan lasia, myös kaiteen alaosa”, Hovilehto sanoo.

Valon korttelin suojaisa sisäpiha on suunniteltu asukkaiden oleskelutilaksi, jonne on tulossa lasten leikkipaikkojen lisäksi ulkokuntoilulaitteita aikuistenkin käyttöön.

”Sisäpihan valaistuksessa on käytetty paljon hillittyä epäsuoraa valoa, joka toimii tyylikkäänä iltavalaistuksena asukkaille ja luo turvallisuuden tunnetta”, Hovilehto jatkaa.

Valon kortteliin rakennetaan asuntoyhtiöiden väliin pihakannen alle kahteen tasoon kaksi autohallia, joissa on yhteensä 176 autopaikkaa. Toinen halleista sijaitsee katutasossa, toinen maan alla. Ajoväylät parkkihalleihin tulevat Talvikkitieltä ja Horsmakujalta. Sarastukseen tulee Kielotielle myös kaksi liiketilaa.

Pyöräilyn kasvava suosio on huomioitu Valon korttelissa.

”Kortteliin tulee uudenlaisena suunnitteluratkaisuna lukollisia pyöräkomeroita, jotka sijaitsevat osan autopaikoista jatkeena. Sarastuksen asukkaiden ostettavissa on lisäksi viisi kokonaan erillistä lukittavissa olevaa pyöräkomeroa ja kaksi moottoripyöräpaikkaa”, Hovilehto kertoo.

Uudistuvasta Tikkurilasta toiveyhteydet keskustaan ja kentälle

Vantaan Tikkurilassa palvelut ovat lähellä, kuten kauppakeskus Dixi, ja liikenneyhteydet Tikkurilan matkakeskuksesta eri puolille pääkaupunkiseutua ja koko maata ovat ensiluokkaiset.

”Tikkurilasta on Helsingin keskustaan 16 kilometriä, ja matka taittuu junalla vain 14 minuutissa ja lentokentälle pääsee seitsemässä minuutissa. Myös suurin osa kaukojunista pysähtyy Tikkurilassa. Kehä III:a pitkin pääsee eri puolille pääkaupunkiseutua nopeasti. Vantaan pyöräilyreitistö on myös erinomainen arkiliikuntaan”, Hovilehto kertoo.

Valon kortteli -hanke työllistää useita kymmeniä YIT:läistä sekä merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja seuraavien kolmen vuoden aikana.

”Tavoitteena on aloittaa maanrakennustyöt elokuussa ja perustustyöt lokakuussa”, Hovilehto päättää.

Hankeinfo

YIT rakentaa Vantaan Tikkurilaan Valon kortteli -asuinkerrostalokokonaisuuden vuosien 2016–2019 aikana. Valon kortteli koostuu 16-kerroksisesta Sarastus-tornitalosta sekä kolmesta 7-kerroksisesta kerrostalosta. Kortteliin tulee yhteensä 371 asuntoa noin 500 asukkaalle. Ensimmäisenä kerrostaloista valmistuu Vantaan Välke kesällä 2018. Sarastus valmistuu syksyllä 2018. Sen jälkeen valmistuvat Säihke, Loiste ja Iltarusko. Korttelin pihakannen alle valmistuu kaksi autohallia, joissa on yhteensä 176 autopaikkaa. Valon korttelin kerrostalot on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen & Huttunen ja hankkeen pääsuunnittelija on Timo Hirvonen. Valaistussuunnittelija on VALOA designin projektipäällikkö Marko Kuusisto. Valon kortteli rajautuu Kielotien, Talvikkitien ja Horsmakujan väliselle alueelle.

YIT käynnistää uuden Smartti-konseptin mukaisten asuntokohteiden rakennustyöt Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Kohteisiin valmistuu yhteensä 138 Smartti-asuntoa. Smartti-kohteita on suunnitteilla yhteensä 10 ympäri Suomea, ja ensimmäisestä Smartti-kohteen rakentamisesta Lahteen tiedotettiin heinäkuussa.

”Smartti vastaa laajan asiakaskunnan toiveisiin. Eri-ikäiset sinkut, pariskunnat ja pienet perheet ovat ottaneet uudet ratkaisut innolla vastaan”, sanoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä.

Smartti-asumiskonseptissa yhdistyvät toiminnallisuus, muunneltavuus ja kohtuuhintaisuus. Asunnot perustuvat vakioituun mitoitukseen, jossa väliseinien sijasta tilaa jakavat esimerkiksi kaapit. Asunnot ovat muunneltavissa elämäntilanteen mukaan ja sisustuksen voi valita helposti valmiista vaihtoehdoista YIT Plus -asukasportaalissa. Konseptiin kuuluvat myös kilpailukykyiset hinnat sekä asukkaalle tarjottava valmis rahoitusratkaisu.

Malliasunto pop-up-Smartti Kuopiossa syyskuussa

Smartti-konseptiin pääsee tutustumaan paikan päällä, kun YIT tuo pop-up-Smartti-malliasunnon Kuopioon syyskuussa. Smartti-malliasunto kiertää ympäri Suomea Smartti-paikkakunnilla kesän ja syksyn aikana, ja on tulossa Kuopioon viikolla 39.

Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston entiselle tontille valmistuvan uudisrakennuksen peruskivi muurattiin tänään.

”Kaartinkaupungin kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopisteistä kaupungille sen keskustasijainnin, historiallisen ympäristön sekä turistireittien vuoksi. Olemme tyytyväisiä, että Kasarmitorin vanhat arvotalot saavat veroistaan seuraa tämän uudisrakennuksen myötä”, sanoo peruskiven muuraus -tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtajaPekka Sauri.

Vilkkaassa kaupunkikeskustassa, eri-ikäisten talojen keskellä rakennettaessa käytetään ja suunnitellaan sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti erittäin vaativia ratkaisuja.

”Ratkaisujen löytymiseen on tarvittu osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä”, kuvailee YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas .

Uudisrakennushanke on edennyt suunnitellusti, kun kevään ja kesän purkutyöt valmistuivat ja  louhinta- ja pohjarakennetyöt saatiin alkuun aikataulussa. Louhintatyöt saadaan päätökseen elo–syyskuun vaihteessa.

”Peruskiven muurauksen jälkeen työmaalla ryhdytään rakentamaan kellarikerroksia. Perustusmonttu on 10 metriä syvä ja siihen valmistuu kaksi kellarikerrosta. Alempaan kellarikerrokseen tulee ilmastointikonehuone sekä tekninen tila ja toiseen parkkihalli”, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen.

”Toimistotalon runko alkaa nousta lokakuussa ja ensimmäinen kerros, joka alkaa näkyä torin kulmalla, valmistuu marraskuussa.  Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia.” Tammikuussa ryhdymme asentamaan luonnonkivistä julkisivuverhoilua ja ikkunoita alimpiin kerroksiin eli julkisivu valmistuu pari kerrosta runkoa jäljessä”, jatkaa Ahonen.

”Uusi toimistotalo on seitsemän kerroksen harjakorkeudessaan ensi huhtikuussa ja valmis ensi vuoden loppuun mennessä.”

”Liikenteen poikkeusjärjestelyt Kasarmitorin ympäristössä säilyvät samanlaisina rakennushankkeen loppuun saakka. Ne ovat toimineet tähän asti hyvin”, toteaa  Ahonen.

Hanke työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja hankkeen aikana.  Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta.

HANKEINFO

Ahlström Capital , YIT ja HGR Property Partners rakennuttavat Helsingin Kaartinkaupunkiin Kasarmitorin laidalle uuden kiinteistön, johon valmistuu työpiste jopa tuhannelle työntekijälle loppuvuodesta 2017. Kiinteistöön tulee seitsemän kerrosta ja 16 000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Uudisrakennus valmistuu kaupungin entisen rakennusviraston kiinteistön tilalle. Kiinteistön on suunnitellut Arkkitehtitoimisto SARC ja sen pääsuunnittelija on Antti-Matti Siikala.Kiinteistö sijoittuu kahdelle tontille ja se rakennetaan LEED Platina – ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

Uudisrakennuksen ankkurivuokralainen on Roschier Asianajotoimisto , jonka noin 220 työntekijää siirtyvät uuteen kohteeseen heti sen valmistuttua. Roschierin oman sisäänkäynti tulee Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmaan.