Lemminkäinen on allekirjoittanut aiesopimukset koskien ruotsalaisen tytäryhtiönsä Rekab Entreprenad AB:n osakekannan myymistä Rekabin nykyiselle johdolle sekä Rekabin Malmön liiketoiminnan myymistä ruotsalaiselle Wästbygg-konsernille ja Uppsalan liiketoiminnan myymistä norjalaiselle Veidekke-konsernille. Johdolle myytävä liiketoiminta käsittää Uumajan, Örnsköldsvikin ja Sundsvallin alueiden liiketoiminnot. Lemminkäinen sekä ostajat ovat sopineet, ettei kauppahintoja julkisteta. Kaikki kaupat on tavoitteena viedä päätökseen heinäkuun aikana. Uppsalan ja Malmön myynnit vaativat vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.
Rekab on keskittynyt talonrakentamiseen valikoiduilla alueilla Ruotsissa. Vuonna 2014 sen liikevaihto oli noin 140 miljoonaa euroa, ja se työllisti noin 240 henkilöä. Yrityskauppojen myötä Lemminkäinen luopuu talonrakentamisen liiketoiminnasta Ruotsissa. Rekabin Luulajan liiketoiminta ja siellä työskentelevät kahdeksan työntekijää sulautetaan osaksi Lemminkäisen Infraprojektit-liiketoimintasegmenttiä.
Strategiansa mukaisesti Lemminkäinen hakee pitkällä aikavälillä kannattavaa kasvua hyödyntämällä infrarakentamisen vahvaa markkina-asemaansa Pohjois-Euroopassa. Talonrakentamisessa yhtiö keskittyy Helsingin ja Pietarin metropolialueisiin.
Lemminkäinen, Holiday Club Resorts Oy ja HimosLomat-yhtiöt ovat 12.5.2015 allekirjoittaneet aiesopimuksen kylpylän, hotellin ja vapaa-ajanasumisen rakentamisesta Himoksella, Jämsässä.
Aiesopimus johtaa toteutusvaiheen sopimukseen, mikäli Jämsän kaupunki sitoutuu hankkeeseen liittyviin velvoitteisiin, jotka osapuolet ovat asettaneet sen edellytyksiksi. Lisäksi hanke vaatii asemakaavan muutoksen. Aiesopimus käsittää hankkeen ensimmäisen vaiheen, jonka investointiarvo on noin 30 miljoonaa euroa. Koko hankkeen arvo on valmistuessaan yli 50 miljoonaa euroa.
Lemminkäisen nykyisessä suunnitelmassa kylpylä, hotelli ja vapaa-ajanasuminen sijoittuvat Himos Areenan ja Centerin väliselle alueelle.
”Pidämme Himosta kasvavana ja kehittyvänä vapaa-ajankeskuksena sen keskeisen sijainnin ja ympärivuotisen toiminnan vuoksi”, sanoo liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.
Lemminkäinen ja Lahden kaupunki ovat sopineet Lahden urheilukeskuksen suurmäen (HS130) ja tuomaritornin kunnostamisesta. Lisäksi urheilukeskukseen rakennetaan uusi latusilta vanhan tilalle. Urakkakokonaisuuden arvo on 4,17 miljoonaa euroa. Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat joulukuun 2015 alussa.
Urakkaan sisältyy betonirakenteisen suurmäen saneeraus sekä jääladun ja alastulorinteen uusiminen. Tuomaritornin tilat rakennetaan uudelleen, lisäksi vanha puinen latusilta korvataan uudella betonirakenteisella. Betonia urakkaan tarvitaan noin 1 000 kuutiota.
Rakentamistyöt ovat osa Lahdessa pidettävien vuoden 2017 mäkihypyn MM-kisojen valmistelua.
”Lemminkäinen huomioi työsuunnitelmassaan erikoiskohteen tarpeet innovatiivisesti ja taloudellisesti. Esimerkiksi materiaalien nostot, joita työssä tarvitaan paljon, on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi”, sanoo projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden kaupungin tilakeskuksesta.
Korkein työskentelykohta on noin 70 m maanpinnasta, ja alastulorinne on erittäin jyrkkä.
”Työsuunnittelussa on huomioitu erityisesti työturvallisuus. Käytämme erillisiä työmaateitä, joille tasoitamme eri korkeuksille työskentelytasot. Näin koneet, kuten nosturit, voivat toimia tasaisella pinnalla”, sanoo johtaja Markku Lilja Lemminkäiseltä.
Lemminkäinen ja AS Tallinnan Vesi ovat sopineet Tihasen (Merimetsän) kokoojaviemäritunnelin korjauksesta Tallinnassa. Urakan arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä.
Tunneli on Tallinnan keskustan vesihuoltoverkoston osa, joka ohjaa Mustamäen ja Kristiinen kaupunginosien jäte- ja hulevedet Paljassaaren vedenpuhdistuslaitokselle.
Urakkaan sisältyy 10 metriä syvällä kulkevan tunnelin vaurioituneiden osien korjaus ja häiriöttömän toiminnan varmistaminen.
”Urakoitsijan valinnassa ratkaisi pohjarakentamisen osaaminen ja luotettavuus sekä erityisesti se, että Lemminkäinen pystyy hoitamaan urakan kokonaisuudessaan suunnittelusta valmiiksi asti”, sanoo toimitusjohtaja Karl Brookes Tallinnan Vedestä.
Saadut tilaukset tammi–maaliskuussa olivat 387,4 milj. euroa (412,8).
Liikevoitto oli -18,1 milj. euroa (-17,3), mikä oli -6,2 prosenttia (-6,2) liikevaihdosta.
Katsauskauden tulos oli -19,6 milj. euroa (-19,9).
Osakekohtainen tulos oli -0,96 euroa (-1,04).
Liiketoiminnan rahavirta oli 10,7 milj. euroa (-102,2).
Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 1 617,3 milj. euroa (1 901,2).
Omavaraisuusaste oli 37,9 % (32,5) ja nettovelkaantumisaste 50,5 % (98,9).
Sidottu pääoma oli 554,4 milj. euroa (691,1).
Korollinen nettovelka oli 198,7 milj. euroa (364,2).
Vuoden alusta yhtiö siirtyi uuteen segmenttijakoon. Lemminkäisen neljä liiketoimintasegmenttiä ovat: päällystys, infraprojektit, Suomen talonrakentaminen ja Venäjän toiminnot.
Avainluvut, IFRS
1-3/2015
1-3/2014
Muutos
1-12/2014
Liikevaihto
M€
289,6
279,2
10,4
2 044,5
Päällystys
M€
64,4
60,0
4,4
907,5
Infraprojektit
M€
58,9
59,6
-0,7
286,0
Suomen talonrakentaminen
M€
131,3
115,9
15,4
539,0
Venäjän toiminnot
M€
18,6
16,0
2,6
196,1
Muut erät
M€
16,4
27,7
-11,3
115,9
Liikevoitto
M€
-18,1
-17,3
-0,8
36,3
Päällystys
M€
-27,0
-20,1
-6,9
32,2
Infraprojektit
M€
0,8
1,9
-1,1
7,2
Suomen talonrakentaminen
M€
7,3
6,1
1,2
9,3
Venäjän toiminnot
M€
1,1
-1,4
2,5
19,7
Muut erät
M€
-0,3
-3,7
3,4
-32,2
Liikevoitto-%
%
-6,2
-6,2
1,8
Päällystys
%
-41,8
-33,5
3,5
Infraprojektit
%
1,3
3,2
2,5
Suomen talonrakentaminen
%
5,5
5,3
1,7
Venäjän toiminnot
%
6,0
-8,8
10,1
Tulos ennen veroja
M€
-23,8
-24,5
0,7
-1,7
Jatkuvien toimintojen tulos
M€
-19,6
-20,2
0,6
-5,0
Katsauskauden tulos
M€
-19,6
-19,9
0,3
18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake
€
-0,96
-1,05
0,09
-0,68
Katsauskauden tulos/osake
€
-0,96
-1,04
0,08
0,40
Liiketoiminnan rahavirta1)
M€
10,7
-102,2
112,9
-54,8
1) 1–3/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.
Avainluvut, IFRS
31.3.2015
31.3.2014
Muutos
31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot
M€
1 617,3
1 901,2
-283,9
1 456,1
Sidottu pääoma
M€
554,4
691,1
-136,7
590,4
Taseen loppusumma
M€
1 206,4
1 306,5
-100,1
1 257,8
Korollinen nettovelka
M€
198,7
364,2
-165,5
213,6
Omavaraisuusaste1)
%
37,9
32,5
37,1
Nettovelkaantumisaste2)
%
50,5
98,9
51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk
%
13,2
-5,7
13,5
1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 24,6 %, 3/2014: 20,3 % ja 12/2014: 24,6 %.
2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 132,0 %, 3/2014: 218,7 % ja 12/2014: 128,4 %
Ohjeistus vuodelle 2015
Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).
Toimitusjohtaja Casimir Lindholm:
”Vuoden ensimmäisen neljänneksen tappio kasvoi edellisvuodesta, mihin en voi olla tyytyväinen”, toteaa Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Päällystys-segmentissä kannattavuuttamme heikensivät vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset sekä yksittäisten projektien kateheikennykset. Alkuvuoden tilauskantamme on kuitenkin kasvanut viime vuotta nopeammin etenkin Suomen, Ruotsin ja Norjan päällystyksessä. Lisäksi infrarakentamisen kysyntä on edelleen hyvä päämarkkina-alueellamme. Jatkamme kuluvana vuonna operatiivista tehokkuuttamme parantavia toimenpiteitä, ja saatamme loppuun Deliver 2014 -kustannussäästöohjelman. Uskon, että tavoittelemamme 30 miljoonaa euroa kevyempi kulurakenne näkyy täysimääräisenä vuoden 2015 operatiivisessa tuloksessamme.”
”Suomen talonrakentamisessa tulostamme paransi pääkaupunkiseudun asunto- ja toimitilatuotanto. Epävarman markkinatilanteen johdosta olemme vähentäneet omaperusteisten asuntojen aloituksia. Venäjän toiminnoissa kannattavuuttamme paransi hyvin sujunut asuntomyynti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta. Päätimme kuitenkin luopua rakennuttajan roolista suunnitteilla olevasta noin 2 000 asunnon kohteessa Pietarissa, jossa riskitaso olisi ollut meille liian suuri. Neuvottelut hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista ovat käynnissä.”
”Sidottu pääomamme on pienentynyt selvästi viime vuodesta. Olemme mm. tehostaneet laskutustamme, myyneet ydinliiketoimintaan kuulumattomia omaisuuseriä sekä optimoineet asuntotuotantoamme markkinatilannetta ja riskinsietokykyämme vastaavaksi. Pääomien vapautuminen yhdessä hyvin sujuneen asuntomyynnin kanssa näkyivät myös positiivisena liiketoiminnan kassavirtana. Aiempaa vahvempi tase ja yksittäisten projektien riskitason pienentäminen antavat meille hyvän pohjan liiketoimintamme kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm.
Markkinanäkymät
Suomessa kokonaisrakentamisen määrä vuonna 2015 pysynee edellisvuoden tasolla. Korjausrakentaminen kannattelee koko talonrakentamista. Infrarakentamisen markkinatilannetta tukevat kasvukeskusten käynnissä olevat ja tulevat suurhankkeet. Julkisen sektorin heikko taloustilanne saattaa vähentää perusväylänpidon panostuksia ja kasvattaa valtion väyläinfran korjausvelkaa entisestään. Kasvava inframarkkina Skandinaviassa houkuttelee maihin suuria keskieurooppalaisia rakennusliikkeitä, mikä lisää alan hintakilpailua. Venäjällä taloudellinen ja poliittinen tilanne pysyy edelleen epävarmana ja ruplan heilahtelu lisää liiketoimintaympäristön epävakautta. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja voi hidastaa asunnonostoaikeita. Baltian maissa infrarakentamisen markkinatilanne pysynee nykyisellään.
Lemminkäinen on voittanut alkuvuodesta tämän vuoden valtiollisia päällystystöitä yhteensä noin 160 miljoonan euron arvosta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa.
Suomessa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin puolta jaossa olleista päällystystöistä. Norjassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita 72 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin kolmasosaa jaossa olleista päällystystöistä. Ruotsissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yli 20 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 15 prosenttia jaossa olleista päällystystöistä.
Lemminkäisen alkuvuodesta voittamien valtiollisten päällystysurakoiden osuus kasvoi verrattuna viime vuoteen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Tanskassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita yli 12,5 miljoonan euron arvosta. Suurin urakka on Herningin ja Holstebron välillä kulkevan moottoritien kahden ensimmäisen vaiheen päällystystyöt. Työt ajoittuvat vuosille 2015–2017.
Baltian maissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 11 miljoonaa euroa. Virossa urakoihin sisältyy suurimpien teiden rakennus- ja päällystystöitä. Latviassa päällystystyöt keskittyvät A2-tielle, joka kulkee Riikasta Viron rajalle. Liettuassa päällystystyöt sijoittuvat Vilnan ja Klaipedan kaupunkien alueille.
Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla Hollolaan kaksi uutta koulua: Heinsuon yhtenäiskoulun ja Kalliolan koulun. Kummankin koulun rakennustyöt käynnistyvät välittömästi ja rakennukset on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2017. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on lähes 50 miljoonaa euroa.
Sopimukseen sisältyy koulujen suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennusten hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan.
Heinsuon yhtenäiskouluun tulee tilat noin 700 oppilaalle, pinta-alaa on yhteensä 8 800 bruttoneliötä. Kalliolan kouluun tulee tilat noin 500 oppilaalle, pinta-alaa on yhteensä 7 100 bruttoneliötä.
”Yhdistämme koulujen elinkaarirakentamisessa arkkitehtonisen ja pedagogisen suunnittelun. Haluamme luoda oppilaille ja opettajille motivoivan ja virikkeellisen oppimisympäristön”, kertoo Suomen talonrakentaminen -liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä.
”Hollolan uudet koulut valmistuvat kunnan kasvaviin tarpeisiin ja vähentävät ratkaisevasti vaikeita sisäilmaongelmia. On myös tärkeää, että tulevat tilat tukevat Opetushallituksen vuonna 2016 voimaantulevia opetussuunnitelmia ja antavat nuorille mahdollisuuden avoimeen oppimisympäristöön ja ilmiöperusteiseen oppimiseen”, toteaa Hollolan kunnan tilakeskuspäällikkö Tuomo Vesikko.
Lemminkäinen rakentaa parhaillaan elinkaarimallilla koulua myös Pudasjärvelle. Viime syksynä valmistui samalla mallilla Ouluun Kastellin monitoimitalo sekä vuosina 2011 – 2013 neljä koulua ja yksi päiväkoti Kuopiossa.
Lemminkäinen on päättänyt luopua rakennuttajan roolista yhdessä Lipsanen & Co. Groupin kanssa suunnitteilla olevassa noin 2 000 asuntoa sisältävässä Ilmatar-asuntokohteessa Vasilin saarella Pietarin keskustassa. Päätöksen taustalla on Venäjän liiketoimintaympäristön epävarmuus ja Venäjän heikentynyt taloudellinen tilanne sekä hankkeen riskitaso Lemminkäiselle. Lemminkäinen ja Lipsanen & Co. Group tekivät hankkeesta puitesopimuksen helmikuussa 2011. Yhtiöt neuvottelevat hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista.
”Toimintamme asuntorakentamisessa ja päällystyksessä Venäjällä jatkuu ja käynnissä olevat hankkeemme Pietarissa ja Moskovassa etenevät suunnitelmien mukaisesti”, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.
Vuoden 2014 lopussa Lemminkäisen Venäjän toiminnot -liiketoimintasegmentti työllisti 755 henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 196 miljoonaa euroa. Heinäkuussa 2014 tarkistetussa strategiassaan Lemminkäinen arvioi, ettei yhtiön liikevaihto Venäjällä kasva merkittävästi muutaman seuraavan vuoden aikana.
Lemminkäinen pitää tulosohjeistuksensa vuodelle 2015 muuttumattomana: Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).
Lemminkäinen ja Norjan tielaitos ovat sopineet tieurakasta, maarakennustöistä ja kevyen liikenteen tunnelin rakentamisesta Kanebogeniin, joka sijaitsee Lofoottien saariryhmässä, Pohjois-Norjassa. Urakan arvo on noin 13,7 miljoonaa euroa. Työt alkavat huhtikuun 2015 lopussa ja valmistuvat kesäkuussa 2016.
Urakkaan sisältyy entisen tien leventäminen, kahden kiertoliittymän rakentaminen sekä uuden 40 metrin pituisen tunnelin rakentaminen kevyttä liikennettä varten. Päällystystöihin käytetään noin 12 000 tonnia asfalttimassaa.
”Levennyksen ja kevyen liikenteen tunnelin ansiosta tien käyttö on entistä turvallisempaa sekä autoilijoille että jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Myös tien ruuhkautuminen vähenee”, sanoo Risto Kupila Lemminkäiseltä.
Lemminkäinen ja Helsingin kaupunki ovat sopineet Teollisuuskadun jatkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisesta ja Pasilankadun muutostöistä Helsingissä. Urakan arvo on noin 9,5 miljoonaa euroa. Työt alkavat maaliskuussa 2015 ja valmistuvat loppuvuodesta 2016.
Urakassa rakennetaan Teollisuuskadulle uusi tunneli, joka yhdistetään vanhaan, Ratapihantien alla olevaan tunneliin. Vanhan tunnelin käyttötarkoituksen muutos ajoneuvoliikenteelle soveltuvaksi on suunnittelijan ja Helsingin kaupungin kehittämä innovaatio. Pasilankadulle rakennetaan uusi kunnallistekniikka ja parannetaan liikenteen sujuvuutta uusimalla kaistajärjestelyt sekä muuttamalla raitioliikenteen kiskojen linjauksia. Lisäksi Teollisuuskadulle rakennetaan kaksi uutta siltaa sekä korkeatasoiset päällys- ja viherrakenteet.
Muutostyö liittyy Keski-Pasilan keskuksen kehittämiseen ja alueen liikennejärjestelyjen parantamiseen. Uudistuvasta Pasilasta aiotaan kehittää niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin merkittävä moderni, uusi kaupunkikeskus. Vuoteen 2040 mennessä Pasilassa on arviolta 20 000 asukasta ja 50 000 työpaikkaa.
”Olemme mukana kehittämässä uutta Keski-Pasilaa. Toimiva infra helpottaa ihmisten arkea nopeuttamalla ja sujuvoittamalla liikenteen solmukohtia”, sanoo liiketoimintasegmentin johtaja Robert Blumberg Lemminkäiseltä.
