Lemminkäinen

Lemminkäinen ilmoitti 31.3.2015 luopuvansa rakennuttajan roolista yhdessä Lipsanen & Co. Groupin kanssa suunnitteilla olleessa Ilmatar-asuntokohteessa Vasilin saarella Pietarin keskustassa. Neuvottelut hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista Lipsanen & Co. Groupin kanssa on saatu päätökseen. Osapuolet ovat sopineet, että Lemminkäinen luopuu kokonaan osuudestaan hankkeeseen ja siirtää siihen liittyvät oikeutensa Setl Groupille, jonka kanssa Lipsanen & Co. Group on tehnyt hanketta koskevan sopimuksen. Sopimuksen jälkeen Lemminkäisellä ei ole enää projektiin liittyviä velvoitteita tai riskejä.

Hankkeesta luopumisen yhteydessä Lemminkäinen tekee yhtiön vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tulokseen noin 13 miljoonan euron alaskirjauksen, joka koostuu toteutuneista suunnittelu- ja muista kuluista.

Lemminkäisen päätöksen taustalla on Venäjän liiketoimintaympäristön epävarmuus ja maan heikentynyt taloudellinen tilanne sekä hankkeen riskitaso Lemminkäiselle.

Lemminkäinen pitää tulosohjeistuksensa vuodelle 2015 muuttumattomana: Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).

Lemminkäinen on tiedottanut Ilmatar-hankkeesta 10.2.2011 ja 31.3.2015.

Lemminkäinen on saattanut päätökseen Ruotsin talonrakentamisen liiketoiminnan myynnin. Lemminkäinen sopi 5.6.2015 Rekab Entreprenad AB:n osakekannan myynnistä Rekabin nykyiselle johdolle sekä Rekabin Malmön liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle Wästbygg-konsernille ja Uppsalan liiketoiminnan myynnistä norjalaiselle Veidekke-konsernille. Kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet Uppsalan ja Malmön liiketoimintojen myynnit. Lemminkäinen sekä ostajat ovat sopineet, ettei kauppahintoja julkisteta. Kaupalla on pieni negatiivinen vaikutus Lemminkäisen tulokseen, jonka yhtiö kirjasi vuoden toisen kvartaalin tulokseen. Rekabin liiketoiminta siirtyi pois Lemminkäiseltä 1.9.2015 alkaen.

Yrityskauppojen myötä Lemminkäinen luopuu talonrakentamisen liiketoiminnasta Ruotsissa. Rekabin Luulajan liiketoiminta sulautetaan osaksi Lemminkäisen Infraprojektit-liiketoimintasegmenttiä.

Lemminkäinen tiedotti yrityskaupasta aiemmin 5.6.2015.

Lemminkäinen, Are Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy, Projektipalvelu Prodeco Oy, Sweco Talotekniikka Oy ja UKI Arkkitehdit Oy ovat allekirjoittaneet Kempeleen kunnan kanssa toteutusvaiheen allianssisopimuksen Kempeleen terveyskeskuksen rakentamisesta. Rakentaminen alkaa välittömästi, ja hanke valmistuu vaiheittain. Uudisosa valmistuu syyskuussa 2016, saneerauksen ensimmäinen vaihe toukokuussa 2017 ja toinen vaihe loppuvuodesta 2017. Hankkeen kokonaisarvo on noin 14,7 miljoonaa euroa, josta Lemminkäisen osuus on noin 7,2 miljoonaa euroa.

Allianssihankkeessa rakennetaan uusi rakennus Kempeleen olemassa olevan terveyskeskuksen viereen, minkä jälkeen vanha rakennus saneerataan. Allianssin tavoitteena on toteuttaa terveyskeskushanke kustannustehokkaasti huomioiden rakennuksen koko elinkaari. Allianssissa kaikki osapuolet tekevät päätökset yhdessä, ja mahdolliset riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken.

”Kehitysvaiheessa panostimme käyttäjälähtöisyyteen. Loimme alkuvaiheessa kokonaisvaltaisen kuvan hankkeesta, minkä ansiosta pystyimme allianssin osapuolten kanssa suunnittelemaan käyttäjien kannalta toimivimman ratkaisun”, kertoo Suomen talonrakentamisen liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.

”Valmistuessaan terveyskeskus saa uudet modernit ja toimivat tilat. Uuteen rakennukseen sijoittuvat vuodeosasto, näytteenotto sekä terveyskeskustilat. Saneerattuun rakennukseen tulee opiskelijaterveydenhuolto, hammaslääkäri, neuvola sekä terveyskeskuksen koulutus- ja ruokailutilat. Terveyskeskuksen toiminta jatkuu koko rakennushankkeen ajan”, kertoo Kempeleen kunnan tekninen johtaja Risto Sarkkinen.

Lemminkäinen kertoi hankkeen kehitysvaiheen sopimuksesta 6.11.2014.

Lemminkäinen ja Finavia Oyj ovat sopineet Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin laajennus- ja muutostöistä. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2015 ja valmistuvat vuonna 2020. Sopimuksen kohteena olevien töiden laajuus on noin 75 800 bruttoneliötä, ja niiden kustannusarvio on noin 173 miljoonaa euroa. Uusissa tiloissa sijaitsevat muun muassa terminaalin matkustajatilat ja erillinen asematasobussien terminaali.

Urakka toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jolle laaditaan tavoitebudjetti. Tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä asiakkaan, käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakentajien kesken. Lentoasema on työympäristönä erittäin vaativa, muun muassa tiheän lentoliikenteen ja turvallisuutta koskevien lukuisien kansainvälisten määräysten vuoksi. Terminaalirakennus on käytössä koko laajennuksen ajan, ja urakka pyritään hoitamaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutusta lentoaseman asiakaspalveluun ja matkustajaliikenteen sujuvuuteen.

”Lemminkäisen valinta urakoitsijaksi on osoitus vahvasta kokemuksestamme ja osaavasta henkilöstöstämme. Uskon, että vastaavanlaisilla kumppanuuteen perustuvilla projektimuodoilla on isoissa hankkeissa jatkossa entistä merkittävämpi rooli”, toteaa Lemminkäisen Pauli Mäkelä.

Urakka on merkittävä osa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetin kehittämisprojektia.

“Helsinki-Vantaan lentoasema on yksi Euroopan johtavista lentokentistä Aasiaan suuntautuvan lentoliikenteen matkustajamäärällä mitattuna. Terminaalia laajentamalla pystymme tarjoamaan heille entistä laadukkaampaa palvelua ja mahdollistamme entistä suurempien laajarunkokoneiden saapumisen Helsinki-Vantaalle”, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavialta sanoo.

Huhti–kesäkuu 2015 (4–6/2014)

• Saadut tilaukset olivat 423,0 milj. euroa (602,0)
• Liikevaihto oli 492,1 milj. euroa (510,5)
• Liikevoitto oli 15,6 milj. euroa (14,8), mikä oli 3,2 prosenttia (2,9) liikevaihdosta.
• Katsauskauden tulos oli 5,0 milj. euroa (28,2). Jatkuvien toimintojen tulos oli 5,0 milj. euroa (5,3).
• Osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (1,24). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (0,13).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 milj. euroa (-25,5).
• Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 33,1 % (32,1) ja nettovelkaantumisaste 57,2 % (85,4).
• Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 211,7 milj. euroa (339,9).

Tammi–kesäkuu 2015 (1–6/2014)

• Saadut tilaukset olivat 809,2 milj. euroa (1 014,8)
• Liikevaihto oli 781,8 milj. euroa (789,8)
• Liikevoitto oli -2,4 milj. euroa (-2,5), mikä oli -0,3 prosenttia (-0,3) liikevaihdosta.
• Katsauskauden tulos oli -14,7 milj. euroa (8,3). Jatkuvien toimintojen tulos oli -14,7 milj. euroa (-14,9).
• Osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (0,20). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (-0,92).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 26,0 milj. euroa (-128,1).

Ohjeistus vuodelle 2015

Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).

 

Avainluvut, IFRS		4-6/ 2015	4-6/ 2014	Muutos Q2/15 vs. Q2/14	1-6/ 2015	1-6/ 2014	Muutos H1/15 vs. H1/14	1-12/ 2014
Liikevaihto	M€	492,1	510,5	-18,4	781,8	789,8	-8,0	2 044,5
Päällystys	M€	258,8	243,8	15,0	323,2	303,8	19,4	907,5
Infraprojektit	M€	65,7	75,5	-9,8	124,6	135,1	-10,5	286,0
Suomen talonrakentaminen	M€	127,0	135,2	-8,2	258,3	251,1	7,2	539,0
Venäjän toiminnot	M€	17,4	34,1	-16,7	36,0	50,1	-14,1	196,1
Muut erät	M€	23,3	21,9	1,4	39,7	49,6	-9,9	115,9
Liikevoitto	M€	15,6	14,8	0,8	-2,4	-2,5	0,1	36,3
Päällystys	M€	15,2	14,3	0,9	-11,8	-5,8	-6,0	32,2
Infraprojektit	M€	4,3	-0,3	4,6	5,1	1,6	3,5	7,2
Suomen talonrakentaminen	M€	-3,4	5,9	-9,3	3,8	12,0	-8,2	9,3
Venäjän toiminnot	M€	1,4	0,4	1,0	2,5	-1,0	3,5	19,7
Muut erät	M€	-1,9	-5,5	3,6	-2,1	-9,2	7,1	-32,2
Liikevoitto-%	%	3,2	2,9		-0,3	-0,3		1,8
Päällystys	%	5,9	5,9		-3,6	-1,9		3,5
Infraprojektit	%	6,6	-0,4		4,1	1,2		2,5
Suomen talonrakentaminen	%	-2,7	4,4		1,5	4,8		1,7
Venäjän toiminnot	%	8,1	1,2		7,0	-2,0		10,1
Tulos ennen veroja	M€	10,2	7,3	2,9	-13,7	-17,1	3,4	-1,7
Jatkuvien toimintojen tulos	M€	5,0	5,3	-0,3	-14,7	-14,9	0,2	-5,0
Katsauskauden tulos	M€	5,0	28,2	-23,2	-14,7	8,3	-23,0	18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake	€	0,05	0,13	-0,08	-0,90	-0,92	0,02	-0,68
Katsauskauden tulos/osake	€	0,05	1,24	-1,19	-0,90	0,20	-1,10	0,40
Liiketoiminnan rahavirta1)	M€	23,5	-25,5	49,0	26,0	-128,1	154,1	-48,4

1) 1–6/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.

Avainluvut, IFRS		30.6.2015	30.6.2014	Muutos Q2/15 vs. Q2/14	31.3.2015	Muutos Q1/15 vs. Q2/15	31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot	M€	1 667,1	2 086,8	-419,7	1 617,3	49,8	1 456,1
Sidottu pääoma	M€	547,0	697,0	-150,0	554,4	-7,4	590,4
Taseen loppusumma	M€	1 292,3	1 463,4	-171,1	1 206,4	85,9	1 257,8
Korollinen nettovelka	M€	211,7	339,9	-128,2	198,7	13,0	213,6
Omavaraisuusaste1)	%	33,1	32,1		37,9		37,1
Nettovelkaantumisaste2)	%	57,2	85,4		50,5		51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk	%	10,9	0,2		13,2		13,5

1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 23,1 %, 6/2014: 20,9 % ja 12/2014: 24,6 %.

2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 125,2 %, 6/2014: 184,4 % ja 12/2014: 128,4 %.

Taulukon tunnusluvut sisältävät myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin kuuluvat erät.
Toimitusjohtaja Casimir Lindholmin kommentti:

”Lemminkäisen toisen neljänneksen liikevaihto ja liikevoitto olivat viime vuoden tasolla”, toteaa toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Tuloksemme parani kaikissa liiketoimintasegmenteissä, paitsi Suomen talonrakentamisessa. Segmentin kannattavuutta rasittivat noin 5 milj. euron kuluerät, jotka muodostuivat mm. tonttien myyntitappioista sekä takuukorjaustöihin liittyvistä varauksista. Päällystyksessä bitumin hinnan lasku on kasvattanut päällysteiden kokonaismääriä, mutta samalla alentanut yksikköhintoja. Infraprojekteissa tulos kehittyi myönteisesti. Koemme, että markkinatilanne infrarakentamisessa päämarkkina-alueellamme on edelleen vahva. Meidän on jatkettava toimintamme tehostamista markkinatilanteessa, jossa kova kilpailutilanne heijastuu urakoiden hintatasoon nyt myös Suomessa.”

”Tilauskantamme oli viime vuotta pienempi. Eniten tilauskanta laski Venäjällä, jossa emme ole käynnistäneet uusia asuntohankkeita. Infraprojekteissa voitimme kesäkuussa uusia urakoita yhteensä 80 milj. eurolla, jotka eivät näy katsauskauden tilauskannassa.”

”Olemme jatkaneet ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen ja omaisuuserien myyntiä strategiamme mukaisesti. Katsauskaudella ja hieman sen jälkeen luovuimme Ruotsin talonrakentamisesta sekä teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminnasta Norjassa. Näiden toimenpiteiden negatiivinen tulosvaikutus vuoden toisella neljänneksellä oli yhteensä noin 3 milj. euroa. Olemme lisäksi jatkaneet ei-strategisten tonttien ja kiviainesalueiden myyntejä. Näillä toimenpiteillä tehostamme pääomiemme käyttöä ja parannamme tulostamme pitkällä aikavälillä.”

”Liiketoimintamme kassavirta oli positiivinen ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Sidottu pääomamme ja korollinen velkamme ovat selvästi viime vuotta pienemmät. Olemme päässeet tähän vähentämällä investointeja, tehostamalla laskutustamme sekä sopeuttamalla asuntotuotantoa kysyntää vastaavaksi. Katsauskaudella toteutimme hybridilainamme osittaisen takaisinoston ja ostimme velkakirjoja takaisin käteisellä yhteensä 27,1 miljoonan euron nimellisarvosta. Aiempaa vahvempi taseemme ja hyvin onnistunut Deliver 2014 -kustannussäästöohjelma luovat hyvän pohjan liiketoimintamme jatkuvalle kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm.
Markkinatilanne

Suomessa kokonaisrakentamisen määrä pysynee vuonna 2015 viime vuoden tasolla. Käynnissä olevat infrahankkeet eivät riitä kääntämään infrarakentamista kasvuun. Talonrakentamisessa korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan, mutta uudisrakentamisen odotetaan heikkenevän joitakin prosentteja viime vuodesta. Uusia asuntoja aloitetaan arviolta 23 500 (2014: 24 500). Päällystysmäärät ovat kasvussa, mutta bitumin halpeneminen rajoittaa liikevaihdon kasvua. Ruotsissa ja Norjassa infrarakentamista tukevat suuret väylähankkeet ja investoinnit energiatuotannon korjaamiseen ja uusimiseen. Venäjällä comfort-luokan asuntojen kysyntä on viime vuodesta jonkin verran laskenut. Baltian maissa infrarakentamisen kysyntä on pysynyt vakaana. (Lähde: Euroconstruct kesäkuu/2015)

Liitteet:
Osavuosikatsaus_2015_Q2.pdf

Lemminkäinen ja norjalainen energiayhtiö Småkraft AS ovat sopineet kahden vesivoimalaitoksen rakentamisesta Sognin ja Fjordanen lääniin Länsi-Norjaan. Urakan arvo on yli 19 miljoonaa euroa. Työt alkavat heinäkuussa 2015 ja valmistuvat joulukuussa 2016.

Urakka on osa Småkraft AS:n Fjærland-projektia, jossa yhtiö kehittää kuutta pientä voimalaitosta Fjærlandsfjorden-vuonoon laskevien jokien varrella. Lemminkäinen rakentaa tiettömällä alueella sijaitsevat Lidalin ja Romøyrin voimalaitokset. Urakkaan sisältyy näiden kahden voimalaitoksen rakentaminen, mukaan lukien tuloaukot, kuilut ja tunnelit. Lisäksi Lemminkäinen rakentaa tuloaukot kahdelle muulle Fjærland-projektiin kuuluvalle voimalaitokselle. Tässä yhteydessä rakennetaan noin 2,5 kilometriä tunneleita.

”Meillä on vahva asema infrarakentamisen ratkaisujen ja palveluiden tuottamisessa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Urakka on hyvä esimerkki projekteista, joissa haluamme olla mukana ja jotka tukevat strategiaamme kasvattaa infran projektirakentamistamme”, sanoo liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä.

Lemminkäinen on allekirjoittanut sopimuksen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian kanssa uusien asuntojen ja toimistotilojen rakentamisesta Tampereen Postitalo-kiinteistön yhteyteen. Rakentamisen arvioidaan alkavan tammikuussa 2016 ja valmistuvan vuoden 2017 lopussa. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta.

Urakassa rakennetaan yhteensä 85 uutta asuntoa ja noin 1 000 m2 toimistotilaa Postitalon yhteyteen. Samalla kehitetään ja saneerataan 2 500 m2 nykyisen Postitalon liiketiloja sekä muita tiloja.

“Ns. Postitalo-kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja keskeisellä paikalla Rautatieaseman ja Postiljooninpuiston vieressä. Haluamme kehittää kiinteistöstä kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisen ja eheän kokonaisuuden. Nyt tehtävillä toimilla laajennetaan kokonaisuutta rakentamalla Rautatienkadun puolelle asuntoja myyntiin ja samalla toimistorakennuksen korjausten lisäksi parannetaan maantason kaupallisia palveluita”, kertoo kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Timo Rantala Fenniasta.

”Olemme rakentaneet aikaisemmin samaan kiinteistöön Cumulus-hotellin, joka valmistui vuonna 2012. Uusi urakka on hyvä jatkumo Postitalon kehittämiselle”, kertoo liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.

Lemminkäisen, Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen, WSP Finlandin, Sweco Talotekniikan ja Are Talotekniikan muodostama konsortio sekä Oulun kaupunki ja Oulun Tilakeskus ovat allekirjoittaneet kehitysvaiheen allianssisopimuksen monitoimitalon rakentamisesta Oulun Hiukkavaaraan. Hankkeen kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa, josta Lemminkäisen osuus tarkentuu toteutusvaiheen sopimuksessa. Kehitysvaihe jatkuu vuoden 2015 loppuun, minkä jälkeen tehdään toteutusvaiheen allianssisopimus. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2016 ja monitoimitalo ottaa käyttöön loppukesästä 2017.

Hiukkavaaran monitoimitaloon rakennetaan tilat päiväkodille, noin 700 oppilaan peruskoululle, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle, nuorisotoiminnalle ja liikunnalle. Suunniteltu laajuus on noin 11 000 bruttoneliömetriä. Allianssin tavoitteena on toteuttaa monitoimitalo kustannustehokkaasti huomioiden rakennuksen elinkaari. Allianssissa osapuolet tekevät päätökset yhdessä ja mahdolliset riskit ja hyödyt jaetaan niiden kesken.

”Kehitysvaiheen työpajoissa ovat mukana kaikki osapuolet loppukäyttäjien edustajia myöten. Näin varmistamme, että tilat palvelevat valmistuttuaan niin oppilaiden kuin opettajien tarpeita”, kertoo Lemminkäisen aluejohtaja Marko Palonen.

Oulun Tilakeskus järjesti syksyllä 2014 toteutuskilpailun monitoimikeskuksen rakentamisesta. Tavoitteena oli löytää tilojen käytön ja piha-alueen osalta monipuolinen, innovatiivinen ja tehokas ratkaisu. Lisäksi tärkeänä arviointikriteerinä pidettiin yhteistyökyvykkyyttä.

Lemminkäisen, Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen, WSP Finlandin, Sweco Talotekniikan ja Are Talotekniikan muodostaman konsortion ehdotus “Polku” vakuutti joustavuudella ja uudenlaisella näkökulmalla.

” “Polku” ehdotuksessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti monitoimitilan vaatima toimivuus, joustavuus ja viihtyvyys. Se onnistuu kokonaisuutena yhdistämään yhteisöllisen monitoimitalon ja uudenlaisen avoimen oppimisympäristön tavoitteet”, kertoo Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen.

Tuusulan käräjäoikeus on 11.6.2015 antanut vapauttavan päätöksen Lemminkäistä ja sen kahta työntekijää vastaan nostetussa ympäristörikkomussyytteessä. Käräjäoikeus katsoi, että Lemminkäinen tai sen kaksi työntekijää eivät ole syyllistyneet ympäristörikkomukseen.

Syyttäjä nosti vuoden 2014 lopulla syytteen Lemminkäistä ja sen kahta työntekijää vastaan ympäristörikkomuksesta, joka liittyy yhtiön Sammonmäen asfalttiaseman ympäristöluvissa määritettyihin kiintiöihin kierrätysasfaltin käyttömääristä asfalttimassan tuotannossa. Kierrätysasfaltin murskaaminen uuden asfaltin raaka-aineeksi on ympäristöä säästävä käytäntö. Se pienentää ympäristöhaittoja verrattuna neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun asfalttiin.