Skanska kehittämään uutta korkeatasoista Pohjois-Leppävaaran keskustaa

print_3ryiOM76lP

Leppävaaran pohjoisosaan on suunnitteilla korkeatasoinen keskusta, jonka kehittämiseen Espoon kaupunki on valinnut kumppanit. Skanska suunnittelee hotellikorttelia yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Lisäksi Skanskan suunnitteluvarausalueeseen kuuluu liike- ja toimistotiloja ja mahdollisesti asumista.

Kokonaisuudessaan Pohjois-Leppävaaran suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista Skanska on mukana Lintuvaarantien itäpuolella sijaitsevan osan kehittämisessä.

“Tavoitteemme on suunnitella ja toteuttaa Leppävaaraan palvelujen, työpaikkojen, asumisen sekä katuverkoston viihtyisä kokonaisuus. Lähtökohtana on korkeatasoinen, kaupunkimainen ympäristö, jonne tulee liiketiloja kävelyalueiden varteen, sanoo hankekehityspäällikkö Jorma Seppä Skanskasta.

”Alueen suunnittelu ja kaavoitus polkaistiin nyt käyntiin, ja meillä on toiveena luonnollisesti saada rakentaminen käyntiin mahdollisimman pian”, kertoo Seppä.

Sweco tekee esiselvityksen Helsinki-Tallinna välisen tunnelin kannattavuudesta

mhs1nkj56q3ak2x22kib

Sweco on mukana tekemässä esiselvitystä, jossa kartoitetaan tunnelihankkeen toteuttamisedellytyksiä sekä liikenteellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Harjun maakuntahallitus sekä tanskalainen Femern Belt Development -säätiö. 

Tekeillä oleva esiselvitys tarkastelee tunneli-  tai sillan ja tunnelihankkeen yhdistelmän toteuttamiskelpoisuutta, taloudellista kannattavuutta ja sosioekonomisia vaikutuksia. Uusi, nopea ja luotettava liikenneyhteys Suomenlahden yli mahdollistaisi laajemmat rahti- ja matkustajaliikennevirrat sekä Suomen että Viron välillä, mutta myös muun Skandinavian ja Keski-Euroopan välillä. Myös Helsingin ja Tallinnan kilpailukyvyn uskotaan vahvistuvan tunnelin toteuttamisen myötä. Tällä hetkellä noin 60 000 virolaista käy Suomen puolella töissä.

”Helsinki-Tallinna välisen tunnelihankkeen esiselvitys on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Uudenlainen näkökulma tässä esiselvityksessä on se, että hankkeen kannattavuutta tarkasteltaessa arvioidaan perinteistä kannattavuuslaskelmaa laajemmin myös hankeen sosioekonomisia vaikutuksia mm. Suomen ja Viron kilpailukykyyn sekä talouteen”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo toteaa.

Esiselvitys kokoaa yhteen aiemmissa selvityksissä tuotetun aineiston, jonka pohjalta tarkennetaan teknistä ratkaisua. Selvityksen painopiste on tunneliyhteyden toiminnallisen ja liikenteellisen ratkaisun etsimisessä sekä tunnelihankkeen laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämisessä. Selvitystä varten on koottu monialainen ja osamiseltaan vahva asiantuintijaryhmä Virosta sekä Suomesta.

Esiselvitys valmistuu helmikuussa 2015.

LEMMINKÄINEN JA EDUSKUNTA ALLEKIRJOITTIVAT SOPIMUKSEN EDUSKUNTATALON PERUSKORJAUKSESTA JA SIBELIUS-AKATEMIAN REMONTISTA VÄISTÖTILOIKSI

Lemminkäinen ja eduskunta ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Lemminkäinen peruskorjaa Eduskuntatalon ja tekee muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa, johon eduskunta muuttaa peruskorjauksen ajaksi. Hanke toteutetaan tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Lemminkäisen osuus peruskorjauksesta ja muutostöistä on yhteensä 88,7 miljoonaa euroa, joka kirjataan Lemminkäisen 2014 kolmannen neljänneksen tilauskantaan. Eduskuntatalon peruskorjaus alkaa 13.3.2015 ja kestää syksyyn 2017. Muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa alkoivat syyskuussa.

Suojellun arvokohteen peruskorjauksen vaativimpia osuuksia on talon kellaritiloissa olevan ahtaan putkitunnelin laajentaminen, mikä edellyttää louhintoja tärinäherkällä alueella. Lemminkäinen on osallistunut korjausprojektin aikaisempiin vaiheisiin, joten toimintaympäristö ja sen erityispiirteet ovat tuttuja.

Talon vesikatto uusitaan, kaikki ikkunat korjataan ja sisäpihojen julkisivut uusitaan. Myös pääportaat puretaan, niiden pohjarakenteet kunnostetaan ja portaat rakennetaan oikaistuina uudelleen. Peruskorjauksessa uusitaan lisäksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Eduskuntatalon talotekniikka

Peruskorjauksen ajan eduskunta kokoontuu Sibelius-Akatemian kiinteistössä, jonka konserttisalista rakennetaan täysistuntosali.

Eduskuntatalossa on suuri määrä arvokkaita erikoiskäsiteltyjä pintoja, kuten stuccoseinät ja -pilarit, ja kiinteitä taideteoksia, kuten katto- ja seinämaalaukset, reliefit ja mosaiikkityöt, joiden konservointi on jo alkanut.

”Sekä kohde että hanke ovat maassamme ainutlaatuisia monin tavoin. Eduskuntatalo on uniikki, osa kansallisomaisuuttamme, ja julkisuuden kohteena jatkuvasti. Museaalinen suojelu asettaa omat haasteensa. Vuodenajat ja kosteusolosuhteet vaihtuvat hankkeen aikana, mutta sisätilojen käyttöolosuhteiden on oltava koko ajan siinä kunnossa, että taideteokset ja erikoiskäsitellyt pinnat eivät kärsi. Ison kohteen aikataulu on myös haaste: siksi valitsimme toimittajan hyvissä ajoin, jotta voimme varmistaa yhteisen selkeän näkemyksen yksityiskohdista jo ennen työhön ryhtymistä”, sanoo projektinjohtaja Hannu Peltonen eduskunnasta.

 

Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2014 elokuussa edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100:

rki_2014_08_2014-09-15_tie_001_fi_001

Heinäkuusta elokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi ennallaan. Työpanosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia. Tarvikkeiden hinnat nousivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Taysin uudisrakentamisesta päätetään syyskuussa

5a376340-a02a-4e4d-8261-5149e4aa013f
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy ja UKI Arkkitehdit Oy
Tampereen yliopistollisen sairaalan historian merkittävimmän uudistuksen etenemisestä päätetään 29. syyskuuta järjestettävässä ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakentaminen käynnistetään keväällä 2015.

Etupihan kahteen uudisrakennukseen D ja L ovat tulossa uudet, toimivat tilat niitä kiireellisimmin tarvitsevien potilaiden, kuten lasten, nuorten, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivien sekä synnyttäjien, verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian tarpeisiin. Uusia tiloja tarvitaan myös, koska ajanmukaisia tiloja ei voi tehdä remonttien avulla sairaalan nykyisiin tiloihin. Sen estävät kantavien seinien sijainti, kerroskorkeudet ja kulkuyhteydet.

Uudisrakennukset D ja L valmistuvat vaiheittain vuoteen 2018 mennessä, ja niiden kustannusarvio on varusteluineen noin 150 miljoonaa euroa.

Etupihalle on suunniteltu myös Tays Sydänkeskus Oy:n rakennuttama ja rahoittama N-rakennus, jonka kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa sekä maanalainen pysäköintilaitos, jonka kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa ja sen maksavat Vieritie Oy ja pysäköitsijät. Ne rakennettaisiin samassa yhteydessä sairaanhoitopiirin D- ja L -uudisrakennusten kanssa.

Taysin etupihan uudisrakentamisen jälkeen on tarkoitus päättää sairaalan vanhojen, huonokuntoisten tilojen remontoinnista. Sen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa.

Uusien tilojen rakentamista, vanhojen korjaamista

Taysin uudistamisen tavoitteena on turvata alueen kasvavalle väestölle nykyvaatimusten mukaiset terveyspalvelut. Se edellyttää toiminnan ja tilojen uudistusta.

– Tilat ovat käyneet osin ahtaiksi ja huonokuntoisiksi. Yksiköiden osat sijaitsevat kaukana toisistaan. Se aiheuttaa potilaille harmia ja henkilökunnalle turhaa työtä, joka pitäisi kohdentaa suoraan potilaiden hoitamiseen. Myös hoitokäytäntöjen ja –mahdollisuuksien kehittyminen edellyttävät lisää nykyaikaisia tiloja, kertoo kehitysjohtaja Isto Nordback.

Välttämättömien uudistusten avulla on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta, helpottaa potilaiden asiointia, luoda toimiva työympäristö ja yksinkertaistaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista alueella. Uudet tilat lisäävät potilaiden yksityisyyttä ja viihtyvyyttä, myös läheiset voivat olla nykyistä enemmän läsnä. Taysin uudistamisen tavoitteena on myös parantaa sairaalan tuottavuutta.

Aikataulua lykättiin kuntien toiveesta

Taysin etupihan rakennustöiden oli tarkoitus käynnistyä loppukesästä 2014, mutta Pirkanmaan kunnat toivoivat keväällä siihen aikalisää kuntien heikon taloudellisen tilanteen ja sote-uudistuksen yksityiskohtien tarkentumisen vuoksi. Kuntien toiveesta kevään aikana valmisteltiin myöhennetty ja jaksotettu suunnitelma.

– Kyseessä on iso investointi, mutta kun sen suhteuttaa sairaanhoitopiirin liikevaihtoon, sitä voidaan pitää varsin normaalina kunnallisena investointina. Investoinnin avulla uudistiloja saavien toimintojen hinnankorotuspaineet tulevat vähenemään, kun tuottavuushyödyt ja ulkokuntamyynnin kasvu on huomioitu, sanoo talousjohtaja Pasi Virtanen.

– Taysin uudistaminen on Pirkanmaalla merkittävä yhteinen hanke, jolla turvataan alueen asukkaiden hyvä erikoissairaanhoito myös tulevaisuudessa. Hankkeen myötä yliopistosairaalan palvelut voidaan tuoda vähintään nykyisessä laajuudessaan myös nykyiselle erityisvastuualueelle ja muualle maahan, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

www.pshp.fi/uudistamisohjelma

Vihdin Nummelaan tulevan hoivakodin rakennustyöt käynnistyvät

a44720c4ae4e867b_800x800ar

Vihdin Nummelan Vanhan-Sepän tielle sijoittuvalle uudelle ikäihmisten hoivakodille on myönnetty maisematyölupa ja maatyöt kohteessa on juuri aloitettu. Hoivakoti on tarkoitettu erilaisista toimintakyvyn häiriöistä kärsiville ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. Attendo Vanhaksi Sepäksi nimetty hoivakoti tulee sisältämään 40 asuntoa.

Rakennusurakan on määrä valmistua loppukeväästä 2015, joten asukkaat pääsevät muuttamaan ensi kesäksi uuteen kotiin.

aec5cf114474c995_800x800ar

– Hanke on edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja hyvässä yhteistyössä kiinteistön omistajan ja urakoitsijan kanssa, sanoo hallintojohtaja Sami Lukkarinen Attendosta.

Hoivapalvelut uuteen hoivakotiin tuottaa Attendo, kiinteistön omistaa Suomen Hoivatilat Oy ja urakoinnista vastaa Lapti Oy.

– Rakennuksen maisemointi- ja maatyövaihe on saatu käyntiin hyvissä ajoin ennen talvea. Tämä mahdollistaa ripeän ja laadukkaan rakentamisen ilman säästä aiheutuvia viivästyksiä, kertoo rakennuttajapäällikkö Jari Lappalainen Laptista.

Rakennusvaihe työllistää 70 miestyövuotta ja valmistuessaan Attendo tarjoaa Vihdissä työtä 20 – 24 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle hoivakodissa.

Vesa Järvinen toimialajohtajaksi A-insinööreihin

a-insinoorit_vesa_jarvinen

Tekniikan tohtori Vesa Järvinen on nimitetty A-insinöörit Oy:n infrasuunnittelun toimialajohtajaksi. Järvinen palaa taloon toimittuaan Ruukki Construction Oy:n infrastruktuuriratkaisuiden teknisenä johtajana ja sitä ennen A-insinöörien silta- ja taitorakenteiden yksikön johtajana.

Vesa Järvinen on valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan rakennustekniikka. Hän työskenteli A-insinööreissä jo opiskeluaikanaan ja siirtyi valmistuttuaan yrityksen siltayksikköön rakennesuunnittelijaksi. Sieltä hän eteni myöhemmin suunnittelupäälliköksi ja yrityksen osakkaaksi.

Kangasalalta kotoisin oleva Järvinen opetti päätyönsä ohessa rakennusmestareille teräsrakentamista ja vastasi useita vuosia siltaopetuksesta Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sittemmin hän ilmoittautui myös itse jatko-opiskelijaksi ja ryhtyi tutkimaan turvallisia, törmäyskestäviä sillankaiteita. Aiheesta tuli myös hänen väitöskirja-aiheensa. Järvinen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2004.

Ennen Ruukkiin siirtymistään Järvinen kiinnostui tietomallinnuksesta ja hän osallistui mm. Liikenneministeriön tietomallinnusohjeen laatimiseen. Tietomallin hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa kasvaa, ja Järvisen nimitys tähtää BIM-osaamisen hyödyntämiseen enenevässä määrin myös A-insinöörien infrasuunnittelussa.

Keskustakirjastohanke lähtee päätöksentekoon – makasiinien henki, vapaus tehdä, siirretään kirjastoon

Helsingin keskustakirjaston hankesuunnitelma on nyt valmis ja päätöksenteko alkaa. Hankesuunnitelma käsitellään kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 16.9. ja sen jälkeen kiinteistölautakunnassa syksyn kuluessa. Lautakuntakäsittelyiden jälkeen se etenee kaupunginhallitukseen ja ensi vuonna kaupunginvaltuustoon.

“Keskustakirjaston suunnittelu on vaatinut paljon työtä jo noin vuoden ajan. Olen tyytyväinen siitä, että hankesuunnittelu on edennyt suunnitelman mukaisesti niin sisällöllisesti kuin kustannuksiltaankin. Merkittävä hanke vaatii myös aikaa päätöksenteolle ja olemme varanneet siihen kuusi kuukautta. Tällöin rakentaminen voisi alkaa syyskaudella 2015”, toteaa hankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

“Keskustakirjasto ja sen sisältämä mahdollisuus oppia, luoda ja osallistua ikään kuin haastaa tasavertaisesti eduskunnan. Kun sen käyttäjät seisovat kirjaston yli 1000 neliömetrin parvekkeella, he katsovat suoraan eduskuntaan, sillä se on samalla korkeudella kuin eduskuntatalon portaat. Keskustakirjastosta tuleekin ihmisten toimintavapauden näyttämö. Samalla siitä tulee voimakas puheenvuoro kaikkien kirjastojen puolesta”, jatkaa Viljanen.

Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen merkittävällä 30 000 000 euron osuudella.
Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa Keskustakirjaston rakentamisaikataulu, rakennuksen laajuus ja kustannukset sekä tavoiteltu laatutaso.

Viime vuonna päättyneen ALA Arkkitehtien voittaman arkkitehtuurikilpailun jälkeen suunnittelutiimi on työskennellyt intensiivisesti ja suunnitelmat ovat jalostuneet.

Arkkitehtuurin taidonnäyte ja vihreä ekotalo

Keskustakirjaston vaikeana pidetty rakenneratkaisu on hankesuunnitelman myötä kehittynyt. Keskustakirjastosta tulee ekologinen talo, jonka hiilijalanjälki on pieni. Rakennusmateriaalien hiilijalanjäki vastaa arkkitehtuurikilpailun tavoitetta, ja energiankulutustavoitetta on entisestään kiristetty. Rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtoninen hahmo pilvimäisine kattoineen ja lämpimine puujulkisivuineen viimeistelee upeasti Kansalaistorin itäreunan.

Kiinteistöviraston tilakeskus on kutsunut puualan toimijat vuoropuheluun laajan puujulkisivun teknisistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Kaikille avoin tila

Keskustakirjastosta tulee asukkaiden yhteinen olohuone, ei-kaupallinen, julkinen, kaikille avoin tila sekä digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen paikka. Kirjasto jatkaa Keskustakirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelua yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tänä syksynä käynnistyy kehittäjäyhteisön eli Keskustakirjaston kavereiden toiminta. Kirjastoväki kutsuu näin kaupunkilaisia ratkomaan keskustakirjaston tarkentuneita suunnittelukysymyksiä kanssaan.

Uutena elementtinä kirjaston toimintaan tulee myös (Kokeilupiste-hankkeessa testattu) palvelu, jossa kaupunkilaiset voivat tutustua uusiin innovaatioihin ja niiden tuotteistuksiin sekä antaa niistä tekijöille palautetta.

ASUNTOVERSTAS RAKENNUTTAA LÄHES 5 MILJOONALLA LISÄKERROSASUNTOJA HELSINKIIN

Asuntoverstas toteuttaa kolme lisäkerroshanketta eri puolelle Helsinkiä. Kohteet sijaitsevat erinomaisilla sijainneilla Munkkinimessä, Ruskeasuolla sekä Punavuoressa. Yhteensä uusia, ylimmän kerroksen huoneistoja rakentuu 2014-2015 aikana 12 kappaletta. Yhteinen nimittäjä kohteille on kiinteistöissä parhaillaan meneillään olevat mittavat peruskorjaukset. Ensimmäiset hankkeet ovat jo rakenteilla ja asuntojen ennakkomarkkinointi on aloitettu.

”Helsingin kaupunki on asettanut lisärakentamisen tavoitteeksi 30 % kaikesta rakentamisesta. Näillä hankkeilla tuemme osaltamme kaupungin strategiaa samalla kun rakennamme ihmiselle uusia koteja”, toteaa Asuntoverstas Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Samuel Tuomola.

Hankkeet toteutetaan kanssasijoittamis-periaatteella. Asuntoverstas investoi itse osan hankkeisiin tarvittavasta pääomasta ja osa tulee yhtiön asiakas-sijoittajilta. Asuntoverstaan näkemyksen mukaan klubimaiset, pienelle sijoittajajoukolle suunnatut kanssasijoitushankkeet tai minirahastot tulevat jatkossa yleistymään. Nämä soveltuvat erinomaisesti lyhyisiin, 1-3 vuoden mittaisiin konvertointihankkeisiin, lisäkerrosrakentamiseen tai pieniin RS-hankkeisiin.

”Kiinnostus lisäkerroshankkeitamme kohtaan on yllättänyt meidät. Pääoman kerääminen hankkeisiin on osoittautunut ongelmattomaksi, joskin vaikeaksi yhtälön tekee oikeiden hankeaihioiden tunnistaminen. Tarjontaa on paljon, mutta meitä kiinnostavat kohteet, joissa on hyvä sijainti, sekä edellytykset toimivien asuntojen rakentamiselle. Lisäksi optimitilanteessa kiinteistön suuret peruskorjaukset pyritään toteuttamaan samanaikaisesti lisärakentamisen kanssa”, Tuomola jatkaa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 3,5 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 2,2 prosenttia. Vuotta aiemmin koko toimialan liikevaihto väheni 1,8 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2014_06_2014-09-11_tie_001_fi_001

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 4,3 prosenttia, erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 2,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 1,0 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, kesäkuu, Tilastokeskus