Author: kerttuvali

EKE Kotiautomaatio ja Heatco yhteistyöhön LVI-suunnittelussa

EKE ja Heatco aloittavat yhteistyön LVI-suunnittelupalveluiden tarjoamisessa. Jatkossa EKE:n asiakkaat voivat hankkia pientaloprojektin LVISA-suunnittelupalvelut yhdessä kotiautomaatiojärjestelmän kanssa.

EKE ja Heatco aloittavat yhteistyön LVI-suunnittelupalveluiden tarjoamisessa. Jatkossa EKE:n asiakkaat voivat hankkia pientaloprojektin LVISA-suunnittelupalvelut yhdessä kotiautomaatiojärjestelmän kanssa. Tavoitteena on varmistaa kotiautomaation kanssa optimoitu talotekninen ratkaisu. LVI-suunnittelupalvelut toteuttaa Heatco Finland Oy valtakunnallisen verkoston kautta, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta vastaa EKE-Yhtiöt.

”Markkinoilla on havaittavissa selkeä trendi, jossa asiakkaat toivovat laaja-alaisempia ratkaisuja yhdeltä toimittajalta. Tarjoamalla jatkossa myös LVI-suunnittelua vahvan yhteistyökumppanin kautta, voimme palvella asiakkaittamme entistä paremmin ja tarjota aiempaa energiatehokkaampia taloteknisiä kokonaisratkaisuja”, kuvaa yhteistyön hyötyjä myyntipäällikkö Jani Luukkonen, EKE-Yhtiöistä.

”Heatco on meille hyvämaineisena, valtakunnallisena LVI-suunnittelutoimistona ihanteellinen kumppani. Meille oli tärkeää olla varmoja, että myös LVI-suunnittelija tuntee järjestelmämme mahdollisuudet ja osaa tarjota asiakkaalle oikein mitoitettuja ratkaisuja. Tämä ei ainoastaan varmista että kotiautomaatio toimii koko talotekniikan osalta tehokkaasti, vaan säästää myös rakennuskustannuksissa, kun päällekkäisiä säätöjärjestelmiä ei tarvita.”, kertoo Kotiautomaatio-yksikön johtaja arkkitehti Jorma Zielinski EKE-Yhtiöistä.

”Nykyaikaisen talotekniikan hyödyntäminen energiatehokkuuden ja asumismukavuuden näkökulmista perustuu hyvin vahvasti ammattitaitoiseen suunnitteluun. Laadukas kotiautomaatiojärjestelmä mahdollistaa kodin eri järjestelmien saumattoman yhteistoiminnan. Tiivis yhteistyö suunnittelun eri osa-alueilla varmistaa huipputasoisen lopputuloksen.”, kertoo Heatcon myyntipäällikkö Perttu Havulehto.

Maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8 prosenttia syyskuussa vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8 prosenttia vuoden 2013 syyskuusta vuoden 2014 syyskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden -1,8 prosentista betonirakenteiden 3,0 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, syyskuu 2014

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 112,6 0,8
Pohjarakenteet 108,7 -1,8
Maarakenteet 112,5 1,5
Kalliorakenteet 114,1 2,8
Päällysteet 116,8 -1,4
Kunnallistekniset järjestelmät 111,8 0,6
Betonirakenteet 114,7 3,0
Tekniset ja muut järjestelmät 106,3 0,5
Murskaustyöt 1) 111,9 -0,2
Teiden ylläpito 1) 112,5 0,9
Katujen ylläpito 1) 112,7 0,8
Ratojen ylläpito 1) 111,8 1,2
Ylläpito yhteensä 1) 112,4 0,9

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten sekä maa- ja kiviainesten kallistuminen vuoden aikana. Kustannusten nousua hillitsi muun muassa polttoaineiden ja energian sekä bitumin halpeneminen.

 

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Skanska Oy: Helsingin Jätkäsaareen nousee 100 uutta kotia opiskelijoille

print_VMshJMcRTE

Helsingin Jätkäsaareen nousee 100 uutta kotia opiskelijoille

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Skanska rakentaa Hoasille 100 uutta asuntoa Helsingin keskustaan Jätkäsaaren kaupunginosaan.

”Jätkäsaari on keskeisen sijaintinsa ansiosta mitä mainioin paikka asua opiskeluaikana”, iloitsee Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

CIN-kortteli on kolmen rakennuttajan yhteishanke, joka pohjautuu Aalto-yliopistossa tehtyyn CityInnoNets -tutkimushankkeeseen. Tutkimus tehtiin arvoverkostojen muodostumisesta ja niiden hyödyntämisestä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. CIN-kortteli on tämän tutkimuksen pilottihanke, jossa ovat mukana myös Asuntosäätiö ja S-Asunnot. Korttelissa luodaan puitteet asukaslähtöiseen perusturvalliseen korttelikylään, jossa ihmiset tuntevat toisensa.

”Tarkoitus on luoda tästä uudenlainen asumisen konsepti, jossa asutetaan samaan kortteliin useampi eri sukupolvi, jotka kohtaavat käytävillä ja viettävät aikaa yhdessä pihalla”, toteaa Tarhio.

Uusien asuntojen on määrä valmistua joulukuussa 2015, minkä jälkeen opiskelijat voivat hakea korttelista asuntoa. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on noin 12,4 miljoonaa euroa.

”On hienoa päästä rakentamaan kipeästi kaivattuja opiskelija-asuntoja Helsinkiin. Hoasin opiskelija-asuntohanke on luonteva lisä palvelu- ja julkisen rakentamisen tuotantoomme, josta yksikössämme on pitkä kokemus ja laaja osaaminen”, sanoo Skanskan Etelä-Suomen toimitilarakentamisen tulosyksikön johtaja Petri Sormunen.

”Meillä on ilo asettaa hankkeeseen kokenut ja ammattitaitoinen organisaatio, jolla on näyttöä asiakkaiden tavoitteiden täyttämisestä”, jatkaa Sormunen.

Skanska rakentaa uuden K-Supermarketin Savonlinnan Kellarpeltoon

Skanska rakentaa Ruokakesko Oy:n käyttöön Savonlinnan Kellarpeltoon, Aholaidantielle uuden K-supermarketin. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja kauppa avataan syksyllä 2015.

K-supermarket toteutetaan K-rautakauppiaiden Matti ja Olli Naumasen kiinteistöyhtiön, Kiinteistö Oy Naumasen omistukseen. Kesko tulee rakennukseen vuokralaiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

K-supermarket sijoittuu hyvälle paikalle valtatie 14 tuntumaan ja Kellarpeltoon johtavan tien varteen. Kauppa tulee olemaan kooltaan 1 700 kerrosneliömetriä ja myyntiala 1 012 neliömetriä. Parkkipaikkoja kaupan pihalle tulee 150. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli neljä miljoonaa euroa.

”Uuden K-supermarketin tilat tulevat olemaan yli kolme kertaa suuremmat nykyisiin K-market Kellartorin tiloihin verrattuna. Kaupan näkyvyys ja saavutettavuus paranevat oleellisesti, joten pystymme palvelemaan Kellarpellon lisäksi paremmin myös Pihlajaniemen asukkaita samoin kuin valtatie 14 käyttäjiä”, sanoo Keskon Järvi-Suomen aluejohtaja Jari Kuosmanen.

”Hanke on erittäin tervetullut Savonlinnan seudulle, koska uudisrakentamista on alueella vähän. Työmaa tulee työllistämään noin 10−20 henkilöä”, kertoo yksikönjohtaja Petri Laukkanen Skanskasta.

Destia rakentaa siirtovesijohtoa Jyväskylässä

Destia rakentaa Jyväskylässä noin 11,5 kilometrin pituista siirtovesijohtoa Muuratharjun vedenottamon ja Korpilahden välille. Vesijohto yhdistää Muuramen ja Korpilahden vesijohtoverkot ja turvaa alueen vesihuollon.

– Rakennamme samassa yhteydessä siirtoviemäriä yhteensä noin seitsemän kilometriä. Linja sijaitsee osittain natura- ja pohjavesialueella sekä liikennöitävillä yksityisteillä, mikä rajoittaa käytettävissä olevaa työskentelyaluetta, työpäällikkö Sauli Kuusjärvi kertoo.

Työt ovat käynnistyneet syyskuun alkupuolella. Siirtovesijohtoa on asennettu tällä hetkellä noin 1,5 kilometriä ja natura- ja pohjavesipohjavesialueen siirtoviemäröinti on tehty. Työmaa edistyy aikataulussaan ja valmistuu joulukuuhun 2015 mennessä. Urakan tilaaja on Jyväskylän Energia Oy.

Caverion toimittaa 33 miljoonan euron arvosta kiinteistötekniikkaa Henninger Turm -uudisrakennukseen Saksassa

Henninger_Turm

Caverion on sopinut kiinteistökehittäjä Actris Henninger Turm GmbH & Co. KG:n kanssa lämmitys-, viemäröinti-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, turvallisuus-, automaatio- ja sähköjärjestelmien toimittamisesta uuteen Henninger Turm -uudisrakennukseen Saksan Frankfurt am Mainissa. Hankkeen arvo on 33 miljoonaa euroa ja se sisältää projektitoteutuksen. Työt alkavat joulukuussa 2014 ja ne valmistuvat arviolta vuoden 2016 loppuun mennessä.

Uusi pilvenpiirtäjä korvaa kaupungin entisenä maamerkkinä toimineen Henninger panimon tornin. Uusi rakennus noudattaa historiallisen edeltäjänsä muotoa ja bruttokerrosalaksi tulee 77 000 neliöitä. 40 kerrokseen rakennetaan 207 luksusasuntoa, joiden asuinpinta-ala on yhteensä 19 000 neliötä. U-kirjaimen muotoiseen rakennukseen tulee liiketiloja lähipalveluita varten.

Rakennuksen ilmastointilaitteiden kokonaisteho on yli 340 000 m³/h ja savunpoistojärjestelmien 240 000 m³/h. Lisäksi Caverion asentaa yli 9 000 sprinkleriä, 1 200 saniteettikalustetta, 18 000 neliömetriä jäähdytyskattoa ja 6 000 valaisinta. Rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergiaa toimittaa muun muassa yksi Hessenin osavaltion tämän hetken suurimmista geotermisistä tuotantolaitoksista. Sitä varten vuorenseinämään tehdään 122 reikää, joiden yhteispituus on 12 kilometriä.

”Henninger Turm on sijaintinsa, rakennustapansa ja teknisen varustuksensa ansiosta ainutlaatuinen asuinrakennushanke”, sanoo Actris Henninger Turm GmbH & Co. KG:n projektipäällikkö Jörg Janson. ”Sijoittajana meille on tärkeää, että hanke toteutetaan laadukkaasti tiukasta aikataulusta huolimatta.”

”Toimitamme hankkeessa kiinteistöteknisen kokonaisratkaisun, jossa pystymme hyödyntämään pitkää kokemustamme pilvenpiirtäjistä”, kertoo Caverionin Saksan suurhankkeista vastaava johtaja Manfred Kölbl. ”Tämän hankkeen kaltaisissa tiukan aikataulun projekteissa toimimme tiimiemme kanssa eri järjestelmistä ja tuotteista vastaavana teknisenä rakennusliikkeenä. Pystymme koordinoimaan logistiikkaa kellontarkasti.”

Caverionilla on kokemusta vastaavista hankkeista muun muassa Frankfurtin lentokentän The Squaire ‑rakennuksesta ja Frankfurtin PalaisQuartier-rakennuskompleksista.

Skanska Oy: Kruunuvuorenrannan projektialueella Helsingissä muurattiin peruskivi 170 asunnolle

print_Io7Xjw7v45

Valotaidetta Haso Gunillan ja As Oy Lorentzinpuiston pihatontille

Helsingin Kruunuvuorenrannan projektialueella muurattiin tänään peruskivi 170 Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamalle asunnolle. Kyseessä on Kruunuvuorenrannan ensimmäinen ATT:n rakennuttama asuntokortteli, joka on keskeisellä paikalla uudella asuinalueella.

”Tässä kokonaisuudessa asuntojen kohtuulliset hinnat yhdistyvät onnistuneesti korkeatasoiseen kaupunkikuvalliseen arkkitehtuuriin”, toteaa toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta ATT:sta. Rakennettavan korttelin suunnitelmat perustuvat vuonna 2011 ATT:n järjestämän suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittaneisiin ehdotuksiin. 

Peruskiven muurareiden joukossa olivat muiden muassa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Sisko Marjamaa, ylijohtaja Hannu Rossilahti Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksesta ARA:sta sekä toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti Skanskalta.

Vuoden 2016 lopulla valmistuvista asunnoista valtaosa on asumisoikeusasuntoja, loput hitas-asuntoja. Helsingin Asumisoikeus Gunillan 113 asumisoikeusasuntoa ja Asunto Oy Lorentzinpuiston 57 hitas-asuntoa sijaitsevat vierekkäisillä tonteilla osoitteissa Gunillantie 23 ja Koirasaarentie 32.

Haso Gunilla koostuu kahdesta viisikerroksisesta lamellitalosta sekä pihakannen alle jäävästä autohallista, jonne sijoittuu noin 150 autopaikkaa. As Oy Lorentzinpuistoon kuuluu kolme viisikerroksista taloa. Talojen väliin tulee yhteispiha.

”Hyvin tehtyyn kaavaan on ilo suunnitella rakennuksia. Uuden kaupunginosan katutilat on huolella jäsennelty rakennusten sijoittelun kautta. Pitkänomaiset rakennusmassat suojaavat luonnonläheisiä pihoja ja parvekkeita melulta. Autot ovat piilossa pihakannen alla. Kapea rakennusrunko mahdollistaa uudenlaisia asuntopohjia, joiden oleskelutiloissa on näkymiä läpi rungon”, sanoo Haso Gunillan pääsuunnittelija, arkkitehti, SAFA Anne Lehtinen arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy:stä.

”Olemme toteuttaneet ATT:lle vuosien varrella lähes 5 000 kohtuuhintaista asuntoa. Tämä työmaa on Etelä-Suomen asuntorakentamisyksikkömme historian suurin, ja se on meille erittäin merkittävä työllistäjä”, sanoo Tuomas Särkilahti Skanskasta.

Asukkaiden ja ohikulkijoiden iloksi tulossa myös valotaidetta

Haso Gunillan ja As Oy Lorentzinpuiston pihatontilla on jonkin verran korkeuseroja, ja korttelissa maasto kohoaa kadulta yli kymmenen metriä kohti kalliota. Pihatontin korkeuseroja hyödynnetään myös valotaidekokonaisuudessa, joka toteutetaan alueelle korttelin rakentamisen aikana. Valotaideteokset on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

”Meitä kiinnostaa valo kokonaisuutena. Pyrimme tuomaan teokseen jännitteitä, jotka toimivat sekä päivänvalossa että pimeään aikaan keinovalossa piha-aluetta elävöittävänä, yllätyksellisenä elementtinä. Teos elää ja muuttuu suhteessa katsojaan, valoon ja ympäristöön. Valon sävyt ovat luonnollisia, valkoisen valon variaatioita”, kertoo valoteoksen suunnitellut Jari Vuorinen Lighting Design Collectivesta.

Sekä Haso Gunillassa että As Oy Lorentzinpuistossa on tarjolla asuntoja yksiöistä viiden huoneen tilaviin perhekoteihin. Gunillassa asuntojen koot vaihtelevat 38 neliöstä 112,5 neliöön, Lorenzinpuistossa puolestaan 32 neliöstä 119 neliöön. Yhteensä Gunillassa on noin 8 170 asuinneliötä, Lorenzinpuistossa 4 300.

Kruunuvuorenrantaan rakennetaan merellinen korkeatasoinen asuinalue noin 11 000 asukkaalle Laajasalon öljysataman paikalle ja sen lähiympäristöön. Alue tarjoaa kaupunkiasumista lähellä luontoa.

Alueen katujen, kunnallistekniikan ja asuintalojen rakentaminen on käynnissä. ATT tulee rakennuttamaan Kruunuvuorenrannan eri alueille useita eri hallintamuotoja käsittäviä asuntokohteita. Skanska kehittää omia asuntokohteitaan suunnittelualueella, jonka kaavoitusprosessi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 aikana.

Tammelan stadionin suunnittelua jatketaan Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta

Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti kokouksessaan 13.10.2014, että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. Voittajatyö on nimeltään Hattutemppu, jonka tekijät ovat JKMM Arkkitehdit, Ramboll Oy ja Trafix Oy. Suunnittelukilpailun järjestivät Tampereen kaupunki, Lemminkäinen Oy ja Suomen Palloliitto.

Voittajatyössä Tammelaan sijoittuu uusi noin 6500 katsojan jalkapallostadion ja asuinrakennuksia kentän sivuille Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrelle. Asuinrakentamisen ansiosta jalkapallostadion voidaan rakentaa kaupungin näkökulmasta mahdollisimman kustannusneutraalisti.

Kokouksen aikana Tiina Elovaara (ps.) esitti, että Tammelan pallokentän taloudelliset ratkaisut etsitään koko Tammelan alueen kehittämistoimenpiteiden kautta ja pallokenttää kehitetään sen nykyisessä käyttömuodossa. Äänestyksen jälkeen (9-2) päätettiin pohjaesityksen mukaisesti eli Tammelan stadionin alueen suunnittelua jatketaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Voittajatyötä jatkokehitetään siten, että asuinrakentaminen sovitetaan paremmin lähialueen asuinrakennukset huomioonottavaksi. Hankkeessa tärkeätä on toteutus jalkapallon ehdoilla.

Lähes 60 jälkiasennushissiä toteutettu viimeisten kymmenen vuoden aikana Lappeenrantaan, valtionavustusta voi edelleen hakea

kuva-lpr-raatimiehenkadulta_jalkiasennettu-hissi-kerrostalossa_-kuva-heikki-hietala

Kuva: Heikki Hietala

Lappeenrannan vanhoihin, hissittömiin kerrostaloihin on pääosin viimeisten kymmenen vuoden aikana jälkiasennettu lähes 60 hissiä, joihin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt avustusta. Tänä vuonna ARA on tehnyt avustuksen varauspäätöksen kahdeksaa jälkiasennushissiä varten Lappeenrannassa. Avustusta myönnetään ympäri vuoden.

Lappeenrannassa on edelleen noin 350 vähintään kolme asuinkerrosta käsittävää hissitöntä kerrostaloa. Kaupungin asuntotoimenjohtaja Risto Kantola kannustaa hissittömien kerrostalojen hallituksia ja asukkaita tarttumaan tilaisuuteen. Avustus kattaa vielä tällä hetkellä enimmillään puolet hissin jälkiasennushankkeen kustannuksista.

‒ Valtio myöntää hissiavustuksia asunto-osakeyhtiöille, asumisoikeustaloille ja vuokrataloyhtiöille. Kymmenen viime vuoden aikana Lappeenrannassa toteutettujen lähes 60 hissin yhteenlasketut kustannukset ovat olleet noin kymmenen miljoonaa euroa, josta valtio on maksanut puolet.  Jälkiasennettujen hissien ansiosta kulku noin 1150 asuntoon on helpottunut, Kantola laskee.

Lappeenranta on ollut vuodesta 2013 asti mukana valtakunnallisessa Hissi Esteetön Suomi 2017 – hankkeessa, jonka tarkoituksena on kaksinkertaistaa jälkiasennushankkeiden määrä vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2013 jälkeen valtio on avustanut Lappeenrannassa kaikkiaan 18 hissin jälkiasennusta.

Valtionavustushakemukset toimitetaan ARAlle kaupungin asuntotoimen välityksellä. Samalla voi kysyä ohjeita ja vinkkejä.

Valtion hissiavustuksesta ja sen hakemismenettelystä löytyy tietoja ARAn verkkosivuilta www.ara.fi > Rahoitus> Avustukset.  Myös osoitteesta www.hissiin.fi löytyy runsaasti hissihankkeen toteuttamista käsittelevää tietoa.

Myllypuron metroaseman pohjoinen sisäänkäynti suljetaan peruskorjauksen vuoksi

G:hmtPROJEKTITMYLLYPURON METROASEMATietomalliRevit malliLa

Havainnekuva Myllypuron metroasemasta (HMT Arkkitehdit Oy)

Elokuussa alkanut Myllypuron metroaseman peruskorjaus on edennyt vaiheeseen, jossa aseman pohjoinen, Jauhokujan päässä sijaitseva sisäänkäynti puretaan ja tilalle rakennetaan uusi sisäänkäynti. Pohjoinen sisäänkäynti suljetaan 16.10.2014 ja se on suljettu ensi kesään saakka.

Laituritasolle on kulkuyhteys aseman eteläpäästä Myllyaukion sisäänkäynnistä sekä Myllypurontieltä työnaikaisten portaiden kautta 16.10.2014 alkaen. Esteetön kulkuyhteys on Myllyaukion päästä.

Pohjoinen sisäänkäynti puretaan kokonaisuudessaan. Uusi sisäänkäynti rakennetaan Jauhokujan sillan yhteyteen. Rakennustöiden valmistuttua laituritasolle pääsee kahdella uudella hissillä ja kiinteitä portaita pitkin. Uusi sisäänkäynti valmistuu kesällä 2015.

Pohjoisen sisäänkäynnin valmistuttua työt siirtyvät aseman eteläpäähän Myllyaukion puolelle. Myllyaukion lippuhalli peruskorjataan ja lippuhalliin rakennetaan kolme liukuporrasta ja hissi. Lisäksi lippuhallin kioskia laajennetaan ja yleisö-wc:t uusitaan.

Metroaseman laituritason katos uusitaan ja ulkoreunoille rakennetaan lasiseinät suojaamaan laiturialuetta sateelta ja tuulelta. Lisäksi laiturialueen laatoitus, kalusteet ja valaistus uusitaan.

Remontin yhteydessä myös aseman teknisiä tiloja peruskorjataan ja laajennetaan sekä aseman talotekniikka uusitaan.

Metroaseman ympäristöä kohennetaan uusimalla muun muassa aseman pintarakenteita sekä siistimällä viheralueita ja luiskia. Liityntäliikenteen polkupyöräpaikkoja parannetaan ja lisätään.

Asema on auki matkustajille koko peruskorjauksen ajan. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016.