Author: kerttuvali

Skanska rakentaa Suomen Laatuasunnoille 87 kotia Tampereen Härmälänrantaan

Skanska ja Suomen Laatuasunnot Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen 87 asunnon rakentamisesta Tampereen Härmälänrantaan perustuen Skanskan suunnitelmiin.

Asuntojen rakentaminen käynnistyy maaliskuun 2015 aikana, ja hankkeen arvioitu valmistumisaika on huhtikuussa 2016.

Uusi As. Oy Tampereen Härmälänrannan Vihuri -niminen yhtiö tulee kortteliin, joka yhdistää jatkumoksi Härmälänrannan parhaillaan rakenteilla olevan rantakorttelin ja jo miltei valmiin eteläisen korttelin. Talo rakennetaan Valmetinkadun itäpuolelle, rakenteilla olevan As. Oy Härmälänrannan Tuulen naapuritontille.

Yhteensä Vihurin bruttoala on noin 5 680 kerrosneliömetriä ja asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kolmen huoneen perheasuntoihin. Keskipinta-alaltaan asunnot ovat noin 46 neliömetriä.

Parhaillaan Härmälänrannassa on rakenteilla myös As. Oy Härmälänrannan Lentolaituri, joka valmistuu keväällä 2015.

Härmälänranta sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueen suunnittelu alkoi vuonna 2006, ja tähän mennessä on valmistunut jo noin 500 uutta kotia. Härmälänranta elää asukkaidensa myötä ja kehittyy vähitellen kaupunginosaksi, jossa on useita lähipalveluita sekä tamperelaisille että pirkkalalaisille. Alueen valmistuttua siellä on noin 4 500 asukasta.

Suomalainen Domus kehitti ensimmäisenä maailmassa ikuisen ikkunan Pohjolan olosuhteisiin

press_177_cmyk_domus_ikihyva_black_stripe_e001press_177_cmyk_domus_ikihyva_white_stripe_e001

Loimaalla ikkunoita ja Kouvolassa keittiöitä valmistava perheyritys Domus Yhtiöt Oy on kehittänyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen tavan tuottaa alumiini-ikkunoita, joiden lämmöneristävyys on vähintään yhtä hyvä kuin puuikkunoissa. Uuden tuotantotavan ansiosta Domus pystyy tuottamaan alumiinirakenteisia ikkunoita myös aiempaa kilpailukyisempään hintaan.

Domus uskoo, että jatkossa yhä useampi suomalainen valitsee puuikkunan sijasta helppohoitoisen ja käytännössä ikuisesti kestävän alumiini-ikkunan. Alumiini-ikkunoiden edut puuikkunoihin nähden ovat muun muassa kestävyys ja helppohoitoisuus, sillä pinnat eivät tarvitse huoltokäsittelyä, kuten puuikkunat. Alumiini-ikkunat antavat esteettisesti monen mielestä arvokkaamman vaikutelman, ja niiden avulla asuntoihin voidaan suunnitella suuriakin lasipintoja.

press_177_domus_ikihyva_musta_w0021

-Suomessa on pitkään suosittu puurakenteisia ikkunoita, sillä markkinoilla ei ole ollut Pohjolan olosuhteisiin kehitettyä ja hinnaltaan sopivaa alumiini-ikkunaa. Uusi ikkunainnovaatiomme yhdistää puuikkunoista tutun erinomaisen lämmöneristävyyden alumiinin kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Itse kehittämämme valmistustavan ansiosta myös puuikkunan ja alumiini-ikkunan hintaeroa on saatu merkittävästi kavennettua, IkiHyvä-ikkunaksi ristityn ikkunan keksijä Matti Sairanen kertoo.

Uuden IkiHyvä-ikkunan lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on vakio tuplaselektiivi -lasilla 0,63 W/m²K (VTT).  Se on jopa parempi kuin vastaavalla puuikkunalla. Suorituskyky täyttää myös matalaenergiarakentamiselle asetetun suunnitteluvaatimuksen.

-Erinomainen lämmöneristävyys IkiHyvälle saavutettiin, kun keksimme tuottaa ikkunan lämpökatkon puutakin paremman U-arvon omaavasta PVC-muovista. Lisäksi onnistuimme parantamaan lämmöneristävyyttä, kun teimme PVC:stä valmistetusta lämpöeristeestä huokoisen. Aiemmin alumiini-ikkunoiden lämpökatkot on valmistettu useasta muoviprofiilista, Sairanen kertoo.

IkiHyvä-ikkunan odotetaan mullistavan markkinat

Domus on onnistunut myös uudistamaan alumiini-ikkunan tuotantoprosessia.

-Uuden tuotantotavan ansiosta pystymme merkittävästi laskemaan alumiini-ikkunoille tyypillistä hintaa. IkiHyvän hintataso asettuu täysalumiini-ikkunan ja puuikkunan välimaastoon, Sairanen sanoo.

Uusi ikkunainnovaatio lienee myös monen talvella taloa rakentavan mieleen.

-Toisin kuin puurakenteisen ikkunan, IkiHyvän voi alumiinisena asentaa kivitaloon talvellakin ilman huolta rakennusaikaisen kosteuden aiheuttamista ikkunan kosteusvaurioista. IkiHyvä sopii myös täydellisesti kosteisiin tiloihin, kuten kotien kylpy- ja kuivaushuoneisiin. Sairanen sanoo.

IkiHyvä-ikkunan rakenne kestää huoltovapaasti vuosikymmeniä. Lisäksi karmiosat on valmistettu kierrätettävistä materiaaleista.

IkiHyvä-ikkuna on saatava kiinteänä ikkunana ja kahtena eri mallina kolmella eri karmisyvyydellä. IkiHyvä-ikkunarakenteeseen on haettu patenttia.

www.domus.fi

188 Lumo vuokra-asuntoa rakenteilla Tikkurilaan

c02698d4-3cee-4f12-aa47-b439c4915dd0-main_image

VVO-konsernin kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennuskohde Lauri Korpisen katu 10 Vantaalla.

Vantaan Tikkurilaan Lauri Korpisen katu 10:n Lumo-asunnoissa on valinnan varaa. Kaikkiaan taloon valmistuu vaiheittain 188 asuntoa marraskuun 2015 loppuun mennessä. Rakentamisessa on käytetty uudenlaista rakennusautomaatiota muun muassa lämmönsäätelyyn.

Lauri Korpisen katu 10:n korttelimaisessa kerrostalossa on 4-6 kerrosta, kahdeksan porrashuonetta ja 188 asuntoa. Kiinteistö sijaitsee Tikkurilan aseman ja uuden matkakeskus Dixin välittömässä läheisyydessä Jokiniemen puolella.

Rakennus kiertyy umpikorttelimaisesti sisäpihan ympärille. Tämä mahdollistaa turvallisen ja viihtyisän sisäpihan asukkaiden yhteiskäyttöön. Autojen pysäköinti on suunniteltu pihakannen alle tulevaan autohalliin ja pintapysäköintinä.

Uudistuotannossa etsitään uusia ratkaisuja, joilla turvataan miellyttävät asumisolosuhteet energiatehokkaalla tavalla, jotta asukas voi keskittyä helppoon ja vaivattomaan asumiseen.

– Lauri Korpisen katu 10:ssä toteutetaan uudenlaisia energiatehokkaita ratkaisuja innovatiivisen rakennusautomaation avulla. Talon katolle on asennettu aurinkopaneeleja, joiden sähköntuotto hyödynnetään kiinteistösähkön kulutuksessa. Edistyksellinen ilmanvaihdon ohjaus toimii liiketunnistimen avulla, mikä on liitettynä huoneistokohtaiseen säätöjärjestelmään. Lisäksi osassa huoneistoja ilmanvaihtoa ohjataan kosteusantureiden avulla, jolloin järjestelmä toimii automaattisesti huoneiston käytön mukaan. Myös märkätilojen vesikiertoista mukavuuslattialämmitystä ohjataan huoneistokohtaisesti.Näin asukas voi keskittyä asumiseen ilman että hänen tarvitsee huolehtia hyvistä asumisolosuhteista ja energiatehokkuudesta, kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen sanoo.

Lauri Korpisen katu 10:n on VVO-konsernin kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennuskohde. Kumppaneina kiinteistöä rakentamassa ovat rakennusurakoitsija Rakennusosakeyhtiö Hartela ja talotekniikkaurakoitsijana Caverion Suomi Oy.

Lauri Korpisen katu 10:n kaksi malliasuntoa ovat valmistuneet tulevien asukkaiden tutustuttaviksi. Kiinteistön harjannostajaisia vietettiin 5.2.2015 Vantaalla.

Posted in:

Lauttasaaren keskusta uudistuu

medium_Lauttis_asemapiirustus_pdf

Lauttasaaren uuden keskustan työt etenevät ripeästi. Metroaseman yhteyteen sijoittuva kauppakeskus ja sen päälle tulevat asunnot nousevat keskelle olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Lauttiksen peruskivi muurattiin torstaina 5.2.2015.

Muuraustilaisuudessa puhunut liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää Lauttasaaren keskuksen uudistamista hyvänä esimerkkinä onnistuneesta maankäytöstä ja modernista kaupunkikehittämisestä.

”Lauttasaari on itsessään vetovoimainen alue, jonka saavutettavuutta Länsimetro parantaa entisestään. Vanhan kauppakeskuksen purkaminen mahdollistaa paljon aikaisempaa laajemman kokonaisuuden toteuttamisen ja uusia asuntoja kasvava Helsinki tarvitsee”, ministeri Risikko toteaa puheessaan.

1 _ Planssi

Aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena on elävä keskus, jossa on hyvä asua ja yrittää. Se tiivistää kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria eli toteuttaa mixed use -periaatetta yhdistämällä asumista, palveluita ja työpaikkoja sekä tukeutumalla moderniin joukkoliikenteeseen.

”YIT:n vastuullisen yritystoiminnan johtoajatuksena on kestävien kaupunkiympäristöjen toteuttaminen. Lauttis on juuri tätä: vieressä sijaitseva metroliikenne vähentää päästöjä, palvelujen läheisyys lisää arjen sujuvuutta sekä erinomainen sijainti ja korkea tekninen laatu luovat asuntojen ja liiketilojen omistajille taloudellista turvaa”, YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.

Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin rakennetaan 136 asuntoa ja lähes 6 000 kerrosneliötä liiketilaa. Asuntojen koot vaihtelevat 26 ja 120 neliön välillä. Liiketiloihin sijoittuu kahviloita, ravintoloita, erikoisliikkeitä, S-market, K-supermarket ja Alko. Autopaikkoja pysäköintilaitokseen tulee noin 230, joista 50 on varattu metron liityntäpysäköintiin, mikä osaltaan edistää joukkoliikenteen käyttöä.

Lauttiksen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tunnelilouhinnat päättyivät jo 2014 lopussa, mutta avolouhinta jatkuu maaliskuun puoliväliin 2015 saakka. Kauppakeskus avaa ovensa yleisölle arviolta loppuvuonna 2016 ja se sijaitsee samana vuonna valmistuvan Lauttasaaren uuden metroaseman yläpuolella. Ensimmäiset asunnot valmistuvat vuonna 2017.

Aiemmin syksyllä lauttasaarelaiset saivat äänestää uuden keskustan nimestä. Neljän finalistinimen joukosta eniten kannatusta sai Lauttis, jota myös ehdotettiin yksittäisenä nimenä eniten. Lauttikselle on suunniteltu oma tunnus, joka paljastettiin peruskiven muuraustilaisuudessa.

Fira rakentaa Merimieseläkekassalle kerrostalon Suomen laajimmalla allianssimallilla

Merimieseläkekassa (MEK) rakennuttaa Helsingin Kruunuvuorenrantaan asuinkerrostalon allianssihankkeena. Toteutusvaiheen allianssihankkeessa on mukana yhteensä yhdeksän eri sopimuskumppania, mikä tekee siitä Suomen laajimman allianssin. Fira Oy toimii hankkeen päätoteuttajana. Kohteen allianssiasiantuntijana on toiminut Vison Alliance Partners Oy.

Kruunuvuorenrantaan rakennettavaan As Oy Kruunuvuoren Ankkuriin tehdään 75 vuokra-asuntoa. Arkkitehtisuunnittelun perustana on suunnittelukilpailu, jonka tuloksena Sigge  Arkkitehdit Oy valittiin suunnittelijaksi. Lopullinen toteutussuunnitelma on laadittu allianssissa mukana olevien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyönä viime vuonna käynnistyneen kehitysvaiheen aikana. Hankkeen päätoteuttajana toimiva Fira vastaa siitä, että monen sopimuskumppanin allianssihanke etenee tilaajan näkökulmasta kokonaistaloudellisesti fiksuimmalla tavalla.

– Allianssihankkeessa katsotaan kokonaisuutta, kun perinteisissä rakennushankkeissa keskitytään liian usein vain kunkin yksittäisen vaiheen osaoptimointiin. Allianssissa kaikki toimijat auttavat tilaajaa tekemään sekä laadullisesti että kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisimpia ja parhaita ratkaisuja. Tavoitteet on asetettu yhdessä, ja jo suunnittelun edetessä osataan ennakoida rakennusvaiheen kustannuksia. Kokonaistaloudellisesti parhaat valinnat tarkoittavat sitä, että niissä on huomioitu erityisesti rakennuksen elinkaari ja ylläpito, sanooSakari Pesonen, Firan allianssiliiketoiminnan prosessinomistaja.

– MEK on ensimmäinen suomalainen kiinteistösijoittaja, joka käyttää allianssia rakennushankkeen toteutuksessa. Allianssilla MEK tavoittelee vuokra-asunnoille korkeaa laatua ja käyttäjätyytyväisyyttä sekä pienempiä elinkaarikustannuksia. Allianssi toimii näiden tavoitteiden pohjalta, sanoo Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy:n partneri.

As Oy Kruunuvuoren Ankkurin toteutusvaiheen allianssissa ovat Merimieseläkekassan ja Firan lisäksi mukana Sigge Arkkitehdit Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, Sähköinsinööritoimisto J Mannonen, Climaconsult Finland Oy, EMC Talotekniikka Oy, Top Building Oy sekä Maarakennusliike Louhintahiekka Oy.

– Allianssissa on yhteinen kaupallinen malli, jonka yhteiset tavoitteet osapuolet jakavat. Käytännössä myös onnistumiset ja tappiot ovat yhteisiä. Esimerkiksi hankkeelle on asetettu viiden vuoden takuuaika. Jos korjattavaa tänä aikana ilmaantuu, on vastuu siitä koko allianssilla. Allianssi perustuu läpinäkyvyyteen ja luottamukseen. Kyse on tilaajan tarpeisiin vastaamisesta eli palveluliiketoiminnasta, kertoo Pesonen.

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015

Tilauskanta 

Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 % viime vuoden vastaavasta neljänneksestä teknologiateollisuuden aikasarja-analyysin perusteella. Identtisissä vastaajayrityksissä (SKOLin oma laskelma) kasvu edellisestä neljänneksestä oli 5 % ja vuoden takaisesta 16 %. Toimialakohtaiset tarkastelut on tehty SKOLin aineiston perusteella.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna talonrakennussektorin tilauskanta väheni prosentin ja yhdyskuntasektorilla tilauskanta kasvoi neljä prosenttia. Eniten eli kymmenen prosenttia on kasvanut teollisuussuunnittelun kotimaan tilauskanta. 

Vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (+18 %) eniten on kasvanut yhdyskuntasektorin tilauskanta, noin 40 prosenttia. Talosektorin tilauskanta on kasvanut 18 % ja teollisuussektorin tilauskanta seitsemän prosenttia.

taulukko_1

taulukko_2

Uudet tilaukset

Uusissa tilauksissa kokonaiskasvu oli kyselyyn vastanneissa yrityksissä peräti 60 % edellisestä neljänneksestä ja 20 % vuoden takaisesta teknologiateollisuuden aikasarja-analyysin perusteella. Identtisissä yrityksissä (SKOLin oma laskelma) kasvu edellisestä neljänneksestä oli 55 % ja vuoden takaisesta 13 %.

Teollisuuden suunnittelussa vastaajayritysten uudet kotimaan tilaukset ovat kasvaneet 80 % edellisestä vuosineljänneksestä.  Kasvua on kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Uusissa vientitilauksissa kasvua edellisestä neljänneksestä on 40 % ja vuoden takaisesta 17 %.

Talosektorilla uudet vientitilaukset lähestyvät nollaa ja toiminta on lähes täysin kotimaan varassa.  Uudet tilaukset ovat lisääntyneet vajaat 10 % edellisestä vuosineljänneksestä ja 30 % vuoden takaisesta.

Yhdyskuntasektorin uudet tilaukset ovat nousseet lähes 60 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 15 % vuoden takaiseen verrattuna. 

Luottamusindikaattorit edelleen miinuksella

Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkymät ovat tammikuun kyselyn perusteella edelleen negatiiviset. Kaikkien vastanneiden joukossa saldoluku oli – 17 %.  68 % vastaajista ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, 8 % ennakoi positiivista muutosta ja 25 % negatiivista muutosta.  Negatiivisin saldoluku oli talonrakennussuunnittelussa, -29 %. Teollisuudessa saldoluku oli -10 % ja infrassa neutraali.

Cramo ostaa kone- ja laitevuokrausyhtiö Vuokra-Pekat Oy:n Suomessa

Cramo vahvistaa asemaansa suur-Helsingin alueella Suomessa ja ostaa yksityisomistuksessa olevan rakennuskonevuokraamo Vuokra-Pekat Oy:n koko osakekannan.

Vuonna 2004 perustettu Vuokra-Pekat Oy on vahva paikallinen yleislaitevuokraamo Etelä-Suomessa. Yhtiön erityisosaamisaluetta on vuokrausliitännäinen pölynhallinta, jolla alueella se on myös markkinajohtaja Suomessa. Pölynhallintapalvelu täydentää erinomaisesti Cramon vuokrausliitännäisten palvelujen tarjontaa koko maassa.

Vuokra-Pekat tarjoaa Etelä-Suomessa vuokrakalustoa sekä uudisrakentamiseen että kunnostustöihin. Valikoimassa on hyvä tarjonta etenkin yleiskalustoa ja runkovaiheen kalustoa. Yhtiö on erikoistunut myös rakennustyömaiden olosuhdehallintaan ja työturvallisuuteen. Yrityskauppa vahvistaa Cramon markkina-asemaa kone- ja laitevuokrauksessa sekä vuokrausliitännäisten palvelujen tarjonnassa.

”Vahvistamme yrityskaupalla maanlaajuista markkinajohtajan asemaamme rakennustyömaiden olosuhdehallinnassa. Vuokra-Pekat on kehittänyt erinomaisen pölynhallinnan palvelukokonaisuuden, joka sopii erittäin hyvin palveluvalikoimaamme. Etelä-Suomessa Vuokra-Pekat taas täydentää vuokrakalustotarjontaamme, kertoo Cramo Finlandin toimitusjohtaja ja Cramon Itä-Euroopan toimintojen johtaja Tatu Hauhio.

Vuokra-Pekkojen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 4,8 miljoonaa, kannattavuus hyvä ja työntekijöiden määrä 20. Liikevaihdosta noin 60 prosenttia muodostuu perinteisestä kone- ja laitevuokrauksesta ja noin 40 prosenttia pölynhallinnan tuotteista ja palveluista. Vuokra-Pekoilla on pääkaupunkiseudulla kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee Helsingissä ja toinen Espoossa.

Vuokra-Pekat jatkaa toistaiseksi omana yhtiönään. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Reijo Pirhonen.

”Orgaanisen kasvun mahdollisuudet nykyisessä markkinatilanteessa olisivat edellyttäneet kalustokantamme monipuolistamista ja lisäinvestointeja. Omistajien yhteinen tahto oli yrityksen myyminen kotimaiselle ja pörssilistatulle Cramolle. Cramo tarjoaa Vuokra-Pekoille paitsi osaavan organisaation myös monipuolisen kaluston. Uskon, että yhtiöidemme voimavarat yhdistämällä saamme jatkossa aikaan selkeää kasvua, vaikka rakentamisen suhdanteet Suomessa ovatkin haastavat”, sanoo Vuokra-Pekat Oy:n toimitusjohtaja Reijo Pirhonen.

Vuokra-Pekat tarjoaa ainoana markkinoilla työmaita palvelevaa modulaarista pölynpoistoratkaisua, joka sisältää paitsi työmaan imuroinnin, myös valaistuksen, sähköistyksen ja työturvallisuuden samassa kokonaisuudessa. Cramo uskoo, että pölynhallinnan uudistetut lait ja asetukset tulevat jatkossa lisäämään rakennustyömaiden olosuhdehallinnan palveluiden kysyntää.

Osapuolet eivät julkista yrityskaupan hintaa.

Lujabetoni kasvattaa hormiliiketoimintaa ja rekrytoi uusia työntekijöitä

Lujabetoni on keskittänyt Luja-hormielementtituotannon Hämeenlinnan Kantolan elementtitehtaaseen ja tavoittelee tänä vuonna 30 % kasvua nousujohteiselle liiketoiminnalle sekä palkkaa uusia työntekijöitä. Vuosittain tuplaantunut liikevaihto on jo merkittävä osa Lujabetonin elementtituotteista asuntorakentamista.

Luja-hormielementtejä on valmistettu asiakkaiden tarpeiden mukaan useilla Lujabetonin tehtailla vuodesta 2008 lähtien. – Kysyntä oli liikkeellepaneva voima ja meillä oli tarvittava valmistuskapasiteetti, tietotaito, menetelmät ja laitteet tuotteen kehittämiseen ja valmistamiseen, luettelee aluemyyntipäällikkö Sami Nummela syitä Luja-hormielementtituotannon aloittamiseen vuonna 2008.

Lujabetoni hakee tuotannon keskittämisellä tehokkuuden maksimointia. Hämeenlinna tuotantopaikkakuntana oli luonteva valinta keskeisen sijainnin ansioista, sillä asiakaskuntaa on ympäri Suomen. Kun hormielementtien valmistus on integroitu osaksi suurta betonitehdasta, voidaan tehtaalla olemassa olevaa elementtiammattitaitoa hyödyntää saumattomasti.

Luja-hormien erityistä valmistusprosessia on kehitetty ulkopuolisten yhteistyökumppanien sekä oman henkilöstön osaamista hyödyntäen. Hormielementtien tuotanto toteutetaan yksittäiskappaleina nykyaikaisella kertomuottilinjastolla, mikä mahdollistaa joustavat toimitukset ja asiakkaan tarpeen mukaiset elementtimitoitukset sekä antaa mahdollisuuden lähes rajattomaan tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

Oma suunnitteluosasto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2014, jotta tuotetta voidaan kehittää ja kokonaisprosessia optimoida jatkuvasti. Suunnittelua tekee Lujabetonin oman asiantuntijaryhmän lisäksi pitkäaikainen ulkopuolinen kumppani. Myös asiakkaat ovat olleet merkittävässä asemassa hormituotannon kehittämisessä. – Asiakkaalla on paras tieto siitä, mitä markkinoilla halutaan ja tätä tietoa me olemme halunneet hyödyntää, sanoo Nummela.

Tuotesertifioidut Luja-hormielementit ovat vauhdilla nousseet mukaan markkinaan korvaamaan perinteisiä työmaalla rakennettavia hormeja, sillä tehtaalla tiiviiksi paketiksi valettu betoninen hormielementti vie vähän tilaa ja on asiakkaalle monin tavoin kustannustehokas ratkaisu. Luja-hormin ansiosta talotekniikkakuilut voidaan asentaa nopeasti paikoilleen osana rakennuksen runkotöitä.

– Hormielementtituotanto on meille kasvavaa liiketoimintaa ja tuotannon jatkuvasti kasvaessa palkkaamme nyt lisää työntekijöitä. Olemme tyytyväisiä mahdollisuudesta kasvattaa liiketoimintaamme Hämeenlinnan alueella, sanooelementtiyksikön johtaja Kari Turunen.

Petri Järvensivu nimitetty NCC Roads Oy:n toimitusjohtajaksi

94af6b384bfdac7e_400x400ar

Petri Järvensivu on nimitetty NCC Roadsin Suomen yksikön, NCC Roads Oy:n, toimitusjohtajaksi 1.2.2015 alkaen.

Roolissaan Järvensivu seuraa Jyri Salosta, joka siirtyi johtamaan koko NCC Roadsin liiketoiminta-aluetta samasta päivästä alkaen. Petri Järvensivu jatkaa myös nykyisessä roolissaan Suomen asfaltti-sektorin maajohtajana.

Rakentamisen suhdannetilanne ei helpota vieläkään

Suhdanteiden välikatsaus helmikuu 2015 

Rakentamisen alamäki jatkuu neljättä vuotta. Tänä vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan laskevan yhä prosentilla, kun se viime vuonna väheni arviolta 3 prosenttia.

Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Tänä vuonna aloitusten odotetaan nousevan 27,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä on edelleen hyvin matala taso. Maa- ja vesirakentaminen supistunee tänä vuonna viime vuoden tapaan yhden prosentin.

Rakennusteollisuus RT arvioi suhdanteiden välikatsauksessaan, etteivät rakentamisen näkymät ole kirkastuneet lokakuun suhdannekatsauksen jälkeen.  Esimerkiksi öljyn hinnan lasku, euron heikentyminen ja asuntomarkkinoiden mahdollinen pohjakosketus ovat kuitenkin pieniä merkkejä paremmasta.

”Vaikka yleinen talouskehitys vahvistuisi alkuvuoden aikana, se näkyy rakentamisessa vasta viipeellä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Asuntotuotanto laahaa tarpeeseen nähden jäljessä

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli viime vuonna yhä sijoittajakysynnän varassa. Heikko taloustilanne piti kuluttajakysynnän vaimeana jo kolmatta vuotta peräkkäin, kun taas sijoittajien mielenkiintoa ylläpitivät vaihtoehtoisten sijoitusten matalat tuotot.

Viime vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia arvioidaan käynnistyneen yhteensä 11 200 asuntoa, joka on 1 600 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2015 tuotannon odotetaan laskevan 10 800 asuntoon. Omakotitaloja lähti rakenteille ennätyksellisen vähän, alle 6000, eikä tämän yli päästä tänäkään vuonna.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kasvoi viime vuonna 7 400 asuntoon. Kasvu syntyi pääasiassa takauslainalla rahoitettavien asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vilkastumisesta.

Viime vuonna aloitettiin arviolta yhteensä 24 500 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin sama määrä. Se on verraten vähän, koska asuntotuotantotarve kasvaa kasvukeskuksissa koko ajan väestönlisäyksen sekä kaupungistumisen myötä. VTT arvioi vuonna 2012, että mikäli väestönkasvu ja asuntojen poistuma toteutuvat maksimioletuksilla, vuosittain pitäisi aloittaa 40 000 asunnon rakentaminen vuoteen 2030 saakka.

”Työllisyyden ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty kaavoitusvelvoite ei purkaudu. Valtion ja kuntien viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että asuntopoliittisesti eikä sitä saa vesittää”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.

Rakentamisen tilastointi uudistui

Tilastokeskus uudisti rakennus- ja asuntotuotannon tilastointia vuoden 2014 lopulla. Muutos koskee ennen kaikkea kuntien ja Väestörekisterikeskuksen välistä tiedonvaihtoa. Yksittäisten rakennuslupien sijasta seurannan kohteena on jatkossa rakennus ja siihen kohdistuvat luvat ja rakennusvaiheet. Tietoa kerätään pysyvän rakennustunnuksen avulla.

Tilastointiuudistus on muuttanut merkittävästi talonrakennustöiden aloitustietoja, jotka ovat nyt selvästi matalammalla tasolla kuin aiemmin on ilmoitettu. Muutos koskee takautuvasti tietoja vuodesta 1995 lähtien. Tilastointiuudistus aiheuttaa nyt hämmennystä, mutta muutoksen myötä rakentamisen tilastojen laatu paranee ja tietojen saanti nopeutuu siirtymävaiheen jälkeen.