RAKENNUSPARKKI

Koskelan sairaala-alueen kehitetyn suunnitelman ilmakuvasovitus 20.10.2015

Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueelle suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Syksyllä 2014 keskustelussa oli neljä vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnittelua on jatkettu palautteen perusteella suojaiset tehokorttelit -vaihtoehdon pohjalta.

Lähde: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Musiikkialan vuokratalo Jallukan rakentaminen alkaa 12.10. osoitteessa Malagankatu 3. Y-Säätiön ja Elävän musiikin säätiö ELMU rs:n yhdessä omistamaan kohteeseen tulee 74 ARA-vuokra-asuntoa. Kohteen rakentamisesta vastaa NCC Rakennus Oy.

Jallukka on muuttovalmis alustavan aikataulun mukaan vuoden 2017 alussa. 25 asuntoa vuokrataan ELMU-säätiön kautta musiikkialan ammattilaisille. Asunnoista 49 on Y-Säätiön omistaman Y-Asuntojen tavanomaisia, kaikille ARA-asukasvalinnan kriteerit täyttäville hakijoille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Asunnonhausta, asukasvalinnasta ja vuokrien määrästä tiedotetaan syksyllä 2016.

Jallukan korkeammassa osassa on kahdeksan kerrosta, ja koko kiinteistössä on yksi porrashuone. Pihakannen päälle rakennetaan koko korttelin yhteinen, suojainen sisäpiha. Katolla on asukkaiden käytössä oleva viherpiha ja yläkerran saunaosaston yhteydessä tilava näköalaterassi.

Rakennuksessa on tavanomaista vuokrataloa paremmat mahdollisuudet musiikin soittamiseen. Pohjakerroksessa on muun muassa kaksi äänieristettyä kerhotilaa, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä.

Kohde on ELMU-säätiölle sen ensimmäinen kulttuuriasuntohanke ja Y-Säätiölle sen ensimmäinen suuri vuokratalokohde Helsingissä. Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy.

Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Länsisatamaan rakennetaan uusi nopean liikenteen matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavia matkustajamääriä. Helsingin Satama Oy:n hallitus valitsi 29.9.2015YIT Rakennus Oy:n toteuttamaan uuden terminaalinprojektinjohtourakan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 22.10.2015.

Urakkasopimuksen allekirjoituksen myötä terminaalin rakentaminen alkaa nyt toden teolla ja rakennus valmistuu maaliskuussa 2017.

Arkkitehtonisesti korkeatasoisessa terminaalissa ihmiset pääsevät laivaan ja laivasta pois sujuvasti ja nopeasti. Matkustajakäytäviä on kaksi, joista toinen on kaksikerroksinen. Terminaalin pinta-ala on n. 9 300 m2 ja matkustajakäytävien kanssa n.12 700 m2. Terminaalirakennuksen on suunnitellut PES –Arkkitehdit Oy.

Uuden matkustajaterminaalin kustannusarvio on 45 M€. Helsingin Satama Oy:lle on myönnetty Euroopan Unionin 30 prosentin rahoitustuki Verkkojen Eurooppa (CEF= Connecting Europe Facility) -rahoituksen kautta TWIN-PORT 2 hankkeelle, jonka osa uusi matkustajaterminaali on.

Delete jatkaa laajentumistaan ja panostusta tulevaisuuteen vahvistamalla purku- ja saneerausliiketoimintaansa Ruotsissa. Nyt Delete on ostanut uusimpana tulokkaana joukkoonsa purkuun ja saneeraukseen keskittyneen CL Miljö AB:n Norrköpingistä. Yrityskaupan myötä Delete työllistää yli 700 henkeä Suomessa ja Ruotsissa ja yltää vuositasolla noin 130 miljoonan euron liikevaihtoon.

CL Miljö vahvistaa noin 5 miljoonan euron liikevaihdollaan ja 23 työntekijällään Deleteä tiellä Pohjoismaiden ykköseksi. Kaupan myötä Deleten tarjonta Ruotsin markkinalla vahvistuu erityisesti asbesti- ja muiden haitta-ainepurkujen sekä teollisuuden palveluiden osalta.

– Kasvamme nopeasti ja vakaasti kohti tavoitettamme olla Pohjoismaiden johtava teollisuuspuhdistus- ja purkupalveluita tarjoava yritys, kertoo Delete Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä.

– CL Miljön toimipisteet Norrköpingissä, Tukholmassa ja Göteborgissa ovat maantieteelliseltä sijainniltaan myös strategisesti tärkeitä meille laajentuessamme, lisää Niemelä yrityskaupan merkityksestä.

Viimeisen viiden kuukauden aikana Delete on ostanut jo kolme ruotsalaisyritystä – AB Sprängsotningin, MITABin ja CL Miljön – jotka vahvistavat Deleten tarjontaa ympäristöpalveluissa. Kaikkia näitä yrityksiä yhdistää yrityskulttuuri, jonka kulmakiviä ovat työturvallisuus, ympäristöasiat ja laatu.

– Pidämme erityisen tärkeänä näitä toiminnan kulmakiviä, kun etsimme sopivia yrityksiä osaksi Deleteä. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja toimintaamme ohjaa myös jatkuvaan parantamiseen tähtäävät arvot – koskaan ei voi olla liian valmista, summaa Jussi Niemelä Deleten tapaa toimia.

– Toimintamme kulmakivien kautta haluamme myös lisätä alan arvostusta. Deleten tavoitteena on olla Pohjoismaiden paras teollisuudelle ympäristöpalveluja tarjoava yritys, ja olla asiakkaidemme mielestä halutuin ympäristöpalvelujen tuottaja ja kumppani, päättää Niemelä.

Juuri julkaistu suhdannekatsaus osoittaa, että Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne näyttäytyy alan toimijoille viime kevättä parempana. Töiden määrään odotetaan kasvua ensi talven sekä kevään aikana. Etenkin asunto- ja toimitilarakentamisen näkymät ovat kirkastuneet hieman ja niin ikään korjausrakentamisen ennakoidaan jatkavan kasvuaan.

Viime kesän aikana Varsinais-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne oli tavallista heikompi. Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä alueen talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma oli 2,4 miljoonaa kuutiometriä, joka on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myönnettyjen rakennuslupien yhteismäärä oli 23 prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.

Kesäkuun loppuun mennessä asuntoaloituksia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yhteensä 1 562. Määrä on 6 prosenttia enemmän kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona. Rakennuslupien määrä sen sijaan supistui 24 prosenttia. Omakotitaloja aloitettiin 27 prosenttia ja rivitaloja 16 prosenttia vähemmän suhteessa edellisen vuoden toisen neljänneksen vuosisummaan. Kerrostalohuoneistoja toisaalta aloitettiin 48 prosenttia enemmän.

Muun talonrakentamisen aloitukset vähenivät vuosisummana 15 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät vähenivät 23 prosenttia, mutta julkisten palvelurakennusten aloitukset vastaavasti kasvoivat 39 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset laskivat reilun viidenneksen.

Sekä rakennuttajat että talonrakennusurakoitsijat ovat antaneet viimeisen puolen vuoden suhdanteelle tyydyttävän arvosanan. Seuraavan puolen vuoden aikana teetettävien talonrakennustöiden määrän uskotaan lisääntyvän. Rakennuttajat uskovat asuntotuotannon pysyvän ennallaan, kasvua odotetaan lähinnä toimitilarakentamiseen. Talonrakennusurakoitsijat puolestaan ennakoivat asuntotuotannonkin kasvua. Suunnittelijoiden arvosana kuluneelle puolivuotiskaudelle on hyvä. Myös suunnittelutöiden määrään odotetaan lisäystä ensi kevääseen mennessä. Niin ikään korjausrakentamiseen ennakoidaan kasvua, mutta viime kevään odotuksia maltillisemmin.

Suomalaisten puutuoteteollisuusyritysten edunvalvoja Puutuoteteollisuus ry on saanut uuden yhdistysjäsenen. Johtavien suomalaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö Hirsitaloteollisuus ry on liittynyt Puutuoteteollisuus ry:n jäseneksi 1.10.2015.

Puutuoteteollisuus ry uudelleenorganisoi toimintansa 1.4.2015 alkaen ja siirtyi samalla Rakennustuoteteollisuus RTT:stä Metsäteollisuus ry:n toimialajärjestöksi.

”Hirsitaloteollisuuden liittyminen Puutuoteteollisuuden jäseneksi on merkittävä askel alan vaikutusvoiman vahvistamiseen. Jäsenet edustavat maamme johtavia hirsitalotehtaita, ja ne valmistavat yli 80 % kaikista Suomessa tehtävistä hirsirakennuksista. Hirsitaloteollisuuden liittyminen Puutuoteteollisuuteen on tärkeä osa toteutussuunnitelmaamme, jossa alan edunvalvontaa yhtenäistetään”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.

”Hirsitaloteollisuus on hyvin vientiorientoitunut ala. Monissa maissa – kuten Japanissa ja muualla Aasiassa – Suomi tunnetaan nimenomaan energiatehokkaasta hirsirakentamisesta. Jotta vientimme säilyy jatkossakin kilpailukykyisenä, on vaikuttaminen oman maamme päättäjiin kriittistä. Yhdessä Puutuoteteollisuuden kanssa meillä on tähän entistä paremmat mahdollisuudet”, kertoo Hirsitaloteollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko Rintamäki

Hirsitalo on erittäin ekologinen rakennusmuoto

Rintamäen mukaan toisinaan unohdetaan, että hirsitalo on tutkimusten mukaan elinkaarivaikutuksiltaan erittäin ekologinen rakentamismuoto. Pelkästään rakennuksen käytönaikaisen energiakulutuksen vertailun sijaan laskelmia pitää tarkastella kokonaisuutena: aina hirsirakentamiseen käytettyjen raaka-aineiden hankintaketjusta loppumateriaalin kierrätykseen.

”Meillä on paljon yhteisiä intressejä Puutuoteteollisuuden kanssa, kuten puuhun liittyvän tutkimuksen edistäminen. Tavoitteenamme on myös, että jatkossa olemme mukana puu- ja hirsirakentamiseen liittyvässä standardointityössä”, linjaa Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies Seppo Romppainen.

Puutuoteteollisuus biotalouden ydintä

”Tavoitteemme on, että puutuoteteollisuuden näkökulma huomioidaan jatkossa entistä tiiviimmin biotalouteen liittyvissä päätöksissä. Puurakentamisessa ja siihen liittyvissä ratkaisuissa on valtavasti potentiaalia sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Puutuotteiden käytön edistämiseen ja esteiden poistamiseen sekä uusin mahdollisuuksiin on keskityttävä aiempaa voimakkaammin. Yhdessä hirsitaloteollisuuden kanssa meillä on tähän entistä paremmat edellytykset”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikkola muistuttaa.

AVAIN Palvelukodit Oy ja Sysmän kunta allekirjoittivat 20.10.2015 tehostetun palveluasumisen yksikön tarpeeseen tulevan kiinteistön maakaupat. Kaupassa Avain Yhtiöhin kuuluva AVAIN Palvelukodit Oy osti noin 12.000 neliön määräalan nykyisen vanhainkodin ja palvelutalon läheisyydestä. Uuden rakennuksen tieltä puretaan tyhjillään ollut Uusi-Heikkilän kiinteistö, jossa on toiminut aikaisemmin muun muassa B-mielisairaala. Lisäksi puretaan kunnan sikalarakennus, myös puretaan tyhjillään olleet paritalokiinteistö sekä vuokrakerrostalo.

Tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamista Sysmän kunnassa vauhditti Aluehallintovirasto ”Avi edellytti, että laitospainotteisesta asumisesta tulisi siirtyä palveluasumiseen” toteaa kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Kunnan vanhainkoti jää jatkossa pois käytöstä ja asukkaat tulevat olemaan pääosin nykyisen vanhainkodin asukkaita. ”Mitään ajolähtöä vanhainkodista ei tule, mutta nykyiset vanhainkodin asunnot olisi ollut kallista ja epätarkoituksenmukaista muuttaa yhden hengen asunnoiksi, joita tämän hetken vaatimukset edellyttävät. Me jouduimme orientoitumaan Avin päätösten mukaan.” jatkaa kunnanjohtaja Kitkiöjoki. Kunnanjohtaja ja tekninen johtaja Harri Hoffren näkevät, että uusi kiinteistö sijoittuu hyvin palvelutalon sijaintiinkin nähden.

”Kaavallinen valmius ja rakennuslupa tälle palveluasumisen yksikölle ovat jo olemassa, mikä on nopeuttanut asian käsittelyä ja urakkakilpailu on parhaillaan käynnissä” toteaa AVAIN Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukku. Urakkakilpailun jälkeen AVAIN palvelukodit Oy hakee rahoituspäätöstä ARA:lta. ”Urakkakilpailusta tehdään päätös jo marraskuussa ja vuoden vaihteen tietämillä alkavat rakennustyöt” jatkaa Liukku.

Kunnanjohtaja täsmentää, että ”tavoite valmistumiselle on vuoden 2017 mennessä.” ”Vuoden kuluttua pitäisi olla jo aika lähellä valmista. Me teemme ihmisille koteja, jonne palvelut tuodaan”, Liukku jatkaa.

Rankoontien rakennukseen tulee 60 asuntoa kahteen kerrokseen. Yhden asunnon pinta-ala on 25 neliötä ja asuinnossa on omat kylpyhuone- ja wc-tilat. Lisäksi rakennetaan asukkaiden käyttöön yhteisiä monitoimi- ja ruokailutiloja. Kotikeittiö, oleskelu- ja askartelutiloja on myös suunniteltu kiinteistöön.

AVAIN Palvelukodit ja kunta solmivat välivuokraussopimuksen, jossa kunta vuokraa edelleen asunnot. Avain palvelukodit Oy:llä on jo hankkeelle aran alustavan laina- ja avustuspäätös.

”Palvelukodeissa hoivapalveluiden tuottajan tarjoamat palvelut mahdollistavat asukkaan itsenäisen ja omatoimisen asumisen omassa vuokra-asunnossa. Palvelukotien rakentamisessa huomioidaan erityisesti asuntojen sekä ympäristön esteettömyys, turvallisuus ja muut erityisryhmien edellyttämät laatu- ja rakentamismääritykset,” Liukku toteaa.