Rakennustuotteita testautetaan tänä vuonna tehostetusti

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo tänä vuonna tehostetusti rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta.  Markkinoilta poimitaan testattavaksi tuotteita rakentamisen kaikilta osa-alueilta. Testeissä selvitetään, ovatko tuotteet standardien tai tuotehyväksyntälain mukaisia. Samalla päivitetään tilannekuvaa markkinoilla olevien rakennustuotteiden yleistilanteesta ja laadusta.

Tukes toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat rakennustuotteet sekä niihin liittyvät asiakirjat ja merkinnät ovat vaatimustenmukaisia. Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta ja turvallisuudesta vastaavat valmistaja sekä maahantuoja ja jakelija velvoitteidensa mukaisesti. Rakennustuotteiden käyttöä ja rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen.

–  Tukes on käynnistänyt vuoden 2016 syksyllä ohjelman, jossa markkinoilta poimitaan laajasti rakennustuotteita testattavaksi. Tuotteet valitaan riskiperusteisesti. Testeillä halutaan varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Lisäksi testausohjelman kuluessa saadaan yleiskäsitys markkinoilla olevien rakennustuotteiden tilanteesta. Tietoa hyödynnetään kehitettäessä Tukesin markkinavalvontaa, ryhmäpäällikkö Kurt Kokko Tukesista kertoo.

Testausohjelmassa tutkitaan tuotteita kaiken kaikkiaan 16 eri tuoteryhmästä, kaikilta rakentamisen osa-alueilta: kantavat rakenteet, julkisivut ja lämmöneristys, sisärakentaminen, lämmitys, LVI sekä maanrakentamisen tuotteet. Testausohjelma kestää vuoden 2017 loppuun asti ja sen tuloksista tiedotetaan niiden valmistuessa.

Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta löytyy tietoa Tukesin verkkosivustolta (http://www.rakennustuoteinfo.fi/).

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy rakennuttajakonsultiksi Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen

14088452_857821997682732_3357221555863978127_n

Kuva: Liikennevirasto

Liikennevirasto on valinnut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n rakennuttajakonsultiksi mittavaan Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen. Kokonaisuuteen sisältyy valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Sopimuksen arvo on 2,9 miljoonaa euroa, ja se allekirjoitettiin 13.1.2017.

”Olemme tyytyväisiä, että pääsemme tekemään yhteistyötä Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n kanssa. Yhtiö on merkittävä rakennuttaja Suomessa, ja uskomme, että heidän laaja-alainen osaamisensa tuo arvokkaan lisän hankkeen onnistumisen edellytyksiin”, sanoo projektipäällikkö Janne Wikström Liikennevirastosta.

Rakennuttajakonsultin tehtävänä on toimia työn tilaajan eli Liikenneviraston asiantuntijana hankekokonaisuudessa koko hankkeen ajan. Yhteistyö rakennuttajakonsultin kanssa kattaa muun muassa hankinnan valmistelun ja kilpailutuksen, investointivaiheen sekä koko takuuajan.

”Olemme erittäin iloisia, että pääsemme laajentamaan toimintaamme entistä vahvemmin myös infrarakentamisen alueelle”, toteaa vt. toimitusjohtaja Vesa Ekokoski Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

www.liikennevirasto.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

Eteralla ja Hausia Oy:llä on rakenteilla asuntoja Espoon Olariin

olarin-capella

Eläkevakuutusyhtiö Eteralla on rakenteilla 84 asuntoa Espoon Olariin. Eteran omistamat asunnot valmistuvat huhtikuussa 2017.

Eteralla on rakenteilla yhteensä 84 vuokra-asuntoa Espoon Olariin. Osoitteessa Kuunkehrä 6 on juuri vietetty Asunto Oy Olarin Oktaavin harjannostajaisia. Koko alueelle tulee kolme asunto-osakeyhtiötä.

As Oy Espoon Oktaavi, As Oy Espoon Capella ja As Oy Espoon Festivo. Capella ja Festivo ovat Hausian vapaarahoitteista asuntotuotantoa.

Kohteen kehittäjänä ja pääurakoitsijana toimii Hausia Oy. Suunnittelijana toimii Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. As Oy Espoon Oktaavin asunnot valmistuvat huhtikuussa 2017, ja niitä vuokraa Ovenia Oy.

”Hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden lähellä sijaitseville vuokra-asunnoille on hyvin kysyntää, ja eläkeyhtiölle asunnot ovat turvallisia sijoituskohteita”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo. ”Vuokra-asuntokohteet ovat tärkeä osa Eteran reaalisijoituksia.”

Etera sijoittaa aktiivisesti Suomeen. Eteran 5,8 miljardin euron sijoitusomaisuudesta noin 40 prosenttia on Suomessa. Etera sijoittaa kotimarkkinoille erityisesti reaalisijoitusten ja yrityssijoitusten kautta. Kiinteistösijoituksissaan Etera edistää energiatehokasta ja ympäristövastuullista rakennuttamista.

”Koko korttelialueelle rakennetaan 168 asuntoa, joista n. 85 % on jo myyty Hausian toimesta. Koko alue valmistuu syksyllä 2017”, Hausian toimitusjohtaja Kari Kiviluoma kertoo.

KONEelle tilaus Bahrainin kansainvälisen lentoaseman laajennukseen

113481

KONE toimittaa 145 hissiä ja liukuporrasta Bahrainin kansainvälisen lentoaseman (Bahrain International Airport, BIA) uuteen matkustajaterminaaliin. Toimitus on osa mittavaa modernisointiprojektia, jonka tavoitteena on tehdä BIA:sta yksi maailman nykyaikaisimmista lentoasemista.

BIA on Bahrainin kansainvälisen lentoliikenteen keskus, ja sen vuotuisen matkustajamäärän ennakoivaan nousevan nykyisestä 9 miljoonasta 14 miljoonaan. Lentoasemaa käyttää yli 40 lentoyhtiötä, mm. paikalliset Gulf Air ja Bahrain Air. KONE toimittaa kohteeseen 85 hissiä, 40 liukuporrasta ja 20 liukukäytävää sekä laitteiden KONE E-Link -valvontajärjestelmän.

“Bahrainin talous on kasvanut vahvasti, ja maan matkailutulojen arvioidaan nousevan tasaisesti lähes miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Olemme erittäin ylpeitä ja iloisia roolistamme Bahrainin matkailualan ja julkisen infrastruktuurin kehittämisessä tehokkailla People Flow -ratkaisuillamme”, toteaa KONEen Länsi- ja Etelä-Euroopan ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

BIA:n modernisointiprojektin on määrä valmistua vuoden 2020 toiseen neljännekseen mennessä. Päärakennuttaja on Bahrainin liikenne- ja viestintäministeriö.

Tilaus kirjattiin vuoden 2016 kolmannelle neljännekselle.

DSV rakentaa jättimäisen logistiikkakeskuksen Vantaalle

new-fi-hq-nettiin

Maailman neljänneksi suurin logistiikkayritys DSV investoi tulevaisuuteen ja kasvuun rakentamalla nykyaikaisen logistiikkakeskuksen Vantaan Hakkilaan. Alan viimeisintä tekniikkaa edustava varasto-, terminaali- ja toimistokompleksi tulee käsittämään yhteensä 57 000 neliötä, ja siellä tulee työskentelemään lähes 500 työntekijää.

Logistiikkakeskukseen tulee yli 50 000 neliötä varasto- ja terminaalitilaa sekä 4000 neliötä modernia toimistotilaa. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2018 aikana, ja siitä tulee kaikkien Suomen DSV-yhtiöiden eli DSV Roadin, DSV Air & Sean sekä DSV Solutionsin pääkonttori.

Etsimme tonttia, joka olisi logistisesti keskeisellä paikalla. Rakennus nousee Lahden moottoritien varteen Kehä III:n välittömään läheisyyteen, josta on erinomaiset yhteydet Vuosaaren satamaan ja Helsinki-Vantaan lentokentälle, Suomen DSV Air & Sea Oy:n toimitusjohtaja Daniel Wikman sanoo.

Uudet tilat lisäävät DSV-yhtiöiden kapasiteettia, tehokkuutta ja mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisia, räätälöityjä logistiikkapalveluja One DSV -ajattelumallin mukaisesti. Toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan luo kaikkien DSV-yhtiöiden toiminnoille erinomaiset jousto- ja skaalautumismahdollisuudet.

Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme ja pitäneet tuloskuntoamme yllä, vaikka logistiikkamarkkinat ovat suhdanteista johtuen kaiken kaikkiaan Suomessa hieman hiipuneet. Uudishankkeen myötä saamme mahdollisuuden kehittää ja parantaa toimintaa sekä palvella asiakkaitamme vieläkin paremmin. Tämä vahvistaa uskoa tulevaan, DSV Road Oy:n toimitusjohtaja

Björn Andler painottaa.

Uusi, moderni moniasiakkuusvarasto tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme. Kun varastointi ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut sekä terminaalitoiminnot sijaitsevat samalla alueella, mahdollistaa se operatiivisten toimintojen yhdistämisen, resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä läpimeno-aikojen nopeuttamisen. Lisääntyvä ja muunneltavissa oleva kapasiteetti, ajanmukainen teknologia ja automaatio tekevät toiminnoistamme varmasti entistä kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia, toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg DSV Solutions Oy:stä uskoo.

 

Rakentajista entistä useampi on suomalainen

Rakennusyritykset ovat sopeutuneet kysynnän äkilliseen kasvuun käyttämällä aliurakointia selvästi aiempaa enemmän. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Se on jopa pienentynyt talonrakentamisessa kaikilla alueilla ja pysytellyt ennallaan infrarakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n tuoreimmasta työvoimakyselystä.

Rakentamisen nopea nousu muutaman taantumavuoden jälkeen näkyy työmaiden kokonaisvahvuuden voimakkaana kasvuna. Viime marraskuun alussa RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla työskenteli kaikkiaan runsaat 46 000 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin kolme vuotta sitten, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran. Valtaosa kasvusta on Uudeltamaalta, jossa on käynnissä poikkeuksellisen mittavia hankkeita.

Kapasiteettia on saatu nopeasti lisättyä aliurakoinnin avulla. Talonrakentamisessa oman työvoiman osuus on vähentynyt 21 prosenttiin ja infrarakentamisessa 45 prosenttiin. Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan aliurakoinnin ja vuokratyövoiman käytön yleistyminen on rakentamisessa pitkäaikainen suuntaus, koska niiden avulla toiminta joustaa tehokkaammin nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Aliurakoitsijoiden työntekijöistä huomattavasti isompi osa on ulkomaalaisia kuin pääurakoitsijoiden omilla palkkalistoilla olevasta henkilöstöstä. Ulkomaisen työvoiman osuus koko työvoimasta ei ole kuitenkaan enää kasvanut käsi kädessä aliurakoinnin kanssa. Pääurakoitsijat ilmoittavat kyselyssä paitsi oman työvoimansa myös aliurakoitsijoidensa ja vuokratyöntekijöidensä tiedot.

Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömailla keskimäärin joka neljäs työntekijä on Uudellamaalla ulkomaalainen, kun kolme vuotta aiemmin ulkomaalaisia oli joka kolmas. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on laskenut kymmenestä viiteen prosenttiin. Infrarakentamisessa keskimäärin joka kymmenes työntekijä on ulkomailta osuuden ollessa vastaavasti suurempi Uudellamaalla ja pienempi maakunnissa.

”Rakentamisen vilkastuminen ei siis ole perustunut vain ulkomaisen työvoiman suurempaan käyttöön, vaan syntyneistä työpaikoista entistä useampi on mennyt suomalaisille. Myös osa ulkomaisista rakentajista on asettunut maahamme pysyvästi ja saanut Suomen kansalaisuuden. Todennäköisesti pakollinen veronumero ja ilmoitusmenettely ovat suitsineet ulkomaisten keikkatyöläisten lähettämistä Suomeen”, Tapio Kari toteaa.

Rakennusyrityksissä tiedetään nykyisin entistä tarkemmin, keitä työmailla työskentelee sekä miten työehdot ja veronmaksu hoituvat. Vuodesta 2013 lähtien kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava veronumero ja heidät on merkittävä veronumerorekisteriin. Lisäksi vuonna 2014 voimaan tullut laki ilmoitusmenettelystä edellyttää, että aliurakoitsijat ilmoittavat työmaan työntekijätietonsa kuukausittain päätoteuttajalle. Päätoteuttaja puolestaan on velvollinen pitämään luetteloa työmaan kaikista työntekijöistä ja ilmoittamaan tiedot kuukausittain verottajalle.

Taustatiedot työvoimakyselystä

Rakennusteollisuus RT:n työvoimakysely toteutettiin talonrakennusteollisuudessa seitsemättä kertaa, ensimmäinen kysely oli vuonna 2007. Aluksi kyselyt tehtiin vuoden välein. Viimeksi tarkastelujakso oli kaksi vuotta, nyt edellisestä kyselystä oli kulunut kolme vuotta. Infrarakentamisessa kysely tehtiin nyt toisen kerran.

Kyselyssä yrityksiltä kysytään työmaiden ja työntekijöiden kokonaismäärää sekä erikseen eriteltynä omien työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden määrää sekä ulkomaisten työntekijöiden osuutta näistä. Tietoja kysytään läpileikkauksena yhdeltä päivältä marraskuun alussa. Tällä kertaa päivämäärä oli 1. marraskuuta 2016.

Talonrakennusteollisuuden kyselyyn vastasi 206 yritystä ja infratoimialan kyselyyn 102 yritystä. Vastaukset eivät kata kaikkia RT:n jäsenyritysten työmaita eivätkä lainkaan jäsenkunnan ulkopuolisia työmaita. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin suuntaa ulkomaisen työvoiman käytöstä koko rakennusalalla, koska kyselyyn osallistuvat yritykset ilmoittavat myös työmaillaan toimivien aliurakoitsijoidensa työntekijätiedot.

NCC rakentaa VAV:lle Joutsenmerkki-talon Vantaalle

vav_joutsenmerkki_talo_vantaa_ncc

Kuva: Arkkitehtitoimisto Kanttia2

Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiö VAV Asunnot ja NCC ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen talosta, joka täyttää Joutsenmerkin tiukat kriteerit. Idea ympäristöystävällisestä talosta syntyi VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoskelle Joutsenmerkin järjestämässä infotilaisuudessa elokuussa 2015.

– Kestävän kehityksen toteutuminen asumisessa on meille tärkeä asia. Asumissektorin osuus energian ja luonnonvarojen kulutuksesta on Suomessa merkittävä. Siksi VAV haluaa tämän sektorin suurena toimijana kehittää ympäristöystävällistä rakentamista yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa, Ojankoski sanoo.
NCC on rakentanut muissa Pohjoismaissa jo pitkään Joutsenmerkki-rakennuksia, mutta Suomessa kohde on sen ensimmäinen.

– Joutsenmerkki-rakentaminen on Suomessa vielä uutta, siksi huolellisella suunnittelu- ja valmisteluvaiheella takaamme, että merkin kriteerit esimerkiksi dokumentoinnin osalta täyttyvät, kertoo NCC:n yksikön johtaja Ilkka Leskelä.

– VAV Asuntojen ennakkoluuton asenne kestävää kehitystä kohtaan on toiminut tämän hankkeen inspiraationa. Tämä on antanut NCC:lle jälleen mahdollisuuden kehittää rakennusalaa ja tarjota erinomaisia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja yhteistyössä asiakkaan kanssa, Leskelä jatkaa.

Talo valmistuu Hakunilaan kesällä 2018

Vaikka kiinteistö toteutetaan Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti, ei se kuitenkaan merkitse suurempia kustannuksia tuleville asukkaille. Talon 127 asuntoa valmistuvat kohtuuhintaisiksi vuokrakodeiksi, jotka vuokrataan vantaalaisille samaan tapaan kuin muutkin VAV:n asunnot.

Tuleva Joutsenmerkki-kerrostalo valmistuu Hakunilan Kaskelantielle, entisen tiehallinnon varikon alueelle nousevaan uuteen asuinkortteliin. Rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta, ja talon arvioidaan valmistuvan elokuussa 2018.

NCC vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että toteuttamisesta. Arkkitehtisuunnittelun on hoitanut Arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy, taloteknisen suunnittelun Optiplan Oy ja rakennesuunnittelun A-insinöörit Oy.

Aluehallintovirasto myönsi luvan Kruunusiltojen rakentamiseen

Aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin kaupungille luvan Kruunusiltojen rakentamiseen Nihdistä (Sompasaari) Korkeasaareen ja edelleen Korkeasaaresta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Lupa sisältää siltojen rakentamisen lisäksi luvan merialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä tarvittavien rantarakenteiden rakentamiseen. Hanke on osa Kruunusillat -hanketta, jossa siltayhteys lyhentää huomattavasti Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen kulkuyhteyksiä Helsingin keskustaan.

Nihdistä Korkeasaareen johtava Finkensilta on 300 metriä pitkä ja sillan keskellä kulkee raitioliikenne, eteläreunalla jalankulku ja pohjoisreunalla jalankulku ja pyöräliikenne. Korkeasaaresta Laajasaloon johtava Kruunuvuorensilta on noin 1,2 kilometriä pitkä yksipyloninen vinoköysisilta. Pyloni sijoittuu Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon väliin ja sen huippu on 135 metrin korkeudella. Vapaa alikulkukorkeus Herttoniemen väylän kohdalla on 20 metriä. Jalkakäytävä ja pyörätie sijoittuvat sillan eteläreunalle ja raitiotie pohjoisreunalle. Silloilla ei ole yleistä moottoriliikennettä. Pelastustoimi voi käyttää siltoja pelastustehtävissä.

Ruoppausmassojen määrä on yhteensä noin 210 000 kiintokuutiometriä ja täyttöihin tarvittavan louheen määrä noin 260 000 kiintokuutiometriä. Lisäksi rakennustöiden aikana voidaan mahdollisesti tarvita ruoppauksia ja väliaikaisia täyttöjä rakenteiden toteuttamiseksi. Täyttöihin saadaan käyttää vain puhdasta maa- ja kiviainesta.

Siltojen rakentamisen edellytyksenä on, että Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaava tulee lainvoimaiseksi.

Tavoitteena on, että Finkensilta rakennetaan vuosien 2018–2019 aikana ja Kruunuvuorensilta vuosien 2019–2022 aikana. Rakentamistöitä ei saa tehdä olemassa olevien kalaväylien tai Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon alueella meritaimenen vaellusaikana (15.8.–30.9.). Niitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikaan (1.4.–30.6.) 500 metriä lähempänä edellä mainittuja luotoja eikä Palosaaren pohjoisrannan alueella. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä 1.10.–31.3. välisenä aikana.

Luvan saajan on laadittava ja toteutettava kunnostussuunnitelma siian kutualueille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. Lisäksi luvan saajan on sovittava ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Jos korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle hakemus asian ratkaisemiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös kokonaisuudessaan:

ESAVI/7/2017/2

Etera sijoitti logistiikkakeskukseen

2017-01-04-15_54_58-uutishuone-etera

Etera on sijoittanut logistiikkakeskukseen Vantaan Hakkilaan. Lehto Groupin toteuttama logistiikkakeskus luovutetaan HUB logisticsille tammikuun lopussa kuukauden etuajassa. Eli kuten Lehdon vastaava mestari asian ilmaisi: “se valamistuu kässiin”.

HUB logistics ja Lehto Group aloittivat yhteistyönsä vuonna 2013. Silloin rakennettiin HUBin sisälogistiikkakeskus Uuteenkaupunkiin Valmet Automotiven autotehtaan kylkeen. Ennätysvauhtia rakennettu sisälogistiikkakeskus oli alku luottosuhteelle, joka sai jatkoa keväällä käynnistetyn HUB logisticsin pääkonttorin ja 20 000 m2 logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vantaan Hakkilaan. Tällä kertaa projektiin lähti mukaan sijoittajaksi myös HUB logisticsin vähemmistöosakas Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.

“Toteutimme yhteistyössä Lehdon ja Eteran kanssa ennätysajassa ja talousohjatusti Suomen nykyaikaisimman 3 PL logistiikkakeskuksen. Yhtä kustannustehokkaasti ja nopeasti tarjoamme nyt asiakkaillemme edistyksellisiä logistiikkaratkaisuja nykyaikaisella varastointi- ja keräilyautomaatioilla sekä IT -järjestelmällä. Vain laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat palvelut kiinnostavat asiakkaitamme tänä päivänä. Pitäähän kysyntään pystyä vastaamaan”, toteaa HUB logistics -konsernin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Aarno Törmälä.

Etera sijoittaa Suomeen

Vantaan Hakkilan logistiikkahanke on suurin Eteran tuotanto- ja logistiikkasijoituksista.
”Uskomme ison, modernin logistiikkakeskuksen olevan hyvä sijoitus. Olemme saaneet HUB logisticsin pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi ja logistiikkakeskuksen sijainti on erinomainen mm. lentokenttään ja satamaan nähden”, kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta Eterasta kertoo.

Eteran sijoittaa aktiivisesti Suomeen ja sen 5,8 miljardin euron sijoituksista lähes 40 prosenttia on kotimarkkinoilla. Suomeen Etera sijoittaa erityisesti kiinteistö- ja muiden reaalisijoitusten sekä yrityssijoitusten kautta.

Lehto hyödynsi talousohjattua rakentamista

”Hakkilan logistiikkakeskus on yksi suurimmista Lehdon toteuttamista hankkeista tälle toimialalle. Hakkila on lisäksi yksi niistä kohteista, joissa on hyödynnetty optimaalisesti Lehdon kehittämää talousohjattua rakentamista. Näin ollen pystyimme tehokkuuteen sekä rakentamisessa että kustannuksissa”, toteaa myyntijohtaja Jukka Pekonen Lehto Groupista. ”Hyödynsimme tässä kohteessa muun muassa hyväksi havaittuja konseptejamme, kuten Lehdon Humppilan tehtailla valmistettuja suurkattoelementtejä. Rakentamisen aikataulu on ollut nopea, mutta juuri talousohjatun rakentamisen mallilla tämä on ollut mahdollista. Itse asiassa kohde valmistuu peräti kuukauden etuajassa”, jatkaa Jukka Pekonen.

Betonirakentamisen laadunvalvonnassa on kaikkien kannettava vastuunsa

2017-01-04-12_42_42-uutishuone-inspecta

Kuvituskuva, kuvassa oleva silta ei liity tapaukseen.

Suomalaisessa betoniteollisuudessa ja infrarakentamisessa ilmenneet laatuongelmat ovat osoittautuneet vakaviksi. Suomalaista betonirakentamista valvontaan ja varmennetaan pala kerrallaan ilman, että kokonaisuutta huomioidaan riittävästi. Monimutkaisesta kokonaisuudesta on julkisessa keskustelussa valitettavasti esitetty yksinkertaistettua tai myös virheellistä tietoa.

Laadukasta tuotantoa arvioitaessa on otettava huomioon eri toimijoiden roolit ja vastuut. Viimeksi keskusteluun noussut betonisiltoja koskevat laatuvaatimukset on laatinut Liikennevirasto. Vaatimukset käsittelevät sekä siltoihin käytettävän betonin valmistusta että itse työtä sillanrakennuskohteessa. Myös laadunvalvontaa tehdään sekä betonin valmistuksessa betonitehtaalla että sillanrakennuskohteessa betonin valupaikalla. Betonitehtaalla laatua valvoo betonin valmistaja. Inspectan rooli on varmistaa, että valmistajan laadunvalvontamenettely on laatustandardin vaatimalla tasolla. Kohteessa eli sillanrakennustyömaalla betonityön laadusta vastaa siltaurakoitsija. Tilaaja valitsee työlle parhaaksi katsomansa valvojan.

On selvää, että nyt ilmenevissä vakavissa betonin laatuongelmissa ja infrarakenteiden lujuusongelmissa ongelmakohdat, laatupoikkeamat ja niiden syyt pitää löytää. Virheitä on tapahtunut ja ne tulee korjata, jotta jatkossa jokainen sillan käyttäjä voi luottaa allaan olevan betonin lujuuteen. Haluamme keskeisenä alan toimijana olla vaikuttamassa osaltamme suomalaisen betonirakentamisen laadun kehittymiseen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Kuka valvoo?

Valmisbetonin laadunvalvonnassa riippumaton osapuoli arvioi miten betoninvalmistaja tekee oman tuotantonsa laadunvalvontaa. Tämä riippumaton osapuoli varmentaa, että betoninvalmistaja suorittaa laadunvalvonnan standardien mukaisesti. Valmisbetonin valmistajien valvontatehtävää hoitaa Suomessa Inspecta Sertifiointi Oy. Inspectan rooli betonintuotannon laadunvalvonnassa ei ole betonin lujuuden arviointi tai tuotannon laadunvalvonta, kuten roolimme on muutamaan otteeseen virheellisesti viitattu. Laadunvalvonnasta, näytteidenotosta ja toimitetun betonin laadusta vastaa betonin valmistaja itse. Inspecta varmentaa valmistajan laadunvalvonnan vaatimusten täyttymisen eli sertifioi betoninvalmistajan laadunvalvontamenettelyjen standardinmukaisuuden.

Miten valvotaan?

Valmisbetonin tuotesertifiointi perustuu tarkastuskäynteihin betonitehtailla, joilla tarkastetaan laadunvalvonnan vaatimusten täyttyminen. Inspectalla on myös oikeus tehdä ylimääräinen tarkastuskäynti tarvittaessa, jos on aihetta epäilyyn. Jos tarkastuksilla havaitaan vakavia poikkeamia, Inspectalla on velvollisuus toimittaa havaitut puutteet viranomaisille. Inspecta on vuosien varrella tarkastuksissaan havainnut jonkin verran poikkeamia betonivalmistajien laadunvalvonnassa ja niitä on pystytty valmistajan kanssa ratkomaan. Mikäli tuotteita on päässyt valmiisiin rakenteisiin, on ongelmatapaukset ratkottu yhdessä tilaajan ja viranomaisten kanssa. Muutamalle valmistajalle vuodessa tehdään ylimääräinen tarkastuskäynti. Lievien poikkeamien korjaaminen vaaditaan valmistajalta itseltään. Myös vakavia poikkeamia on raportoitu viranomaisille eli liikennevirastoon ja rakennusvalvontaan.

Betonirakenteen onnistuminen edellyttää, että prosessin kaikki vaiheet on tehty oikein ja vaatimusten mukaan: alkaen suunnittelusta, betonin valinnasta ja jatkuen betonin valmistukseen, valutapahtumaan ja betonin jälkihoitoon saakka.