Rakennusalan harmaan talouden valvontaan liittyvä ilmoitusmenettely on ollut voimassa kohta vuoden. Menettelyn tuloksista saadaan selvä kuva vasta sitten, kun ilmoituksissa esiintyvät virheet saadaan korjattua. Verohallinnon linja on kiristynyt vuodenvaihteesta ja jatkossa ilmoitusvirheistä annetaan herkemmin laiminlyöntimaksu.
Verottajan tietoon nousee kuukausittain noin 9 000 tapausta, jotka vaativat tarkempaa selvittelyä. Merkittävä osa tapauksista on noussut selvittelyyn, koska ilmoitus on täytetty puutteellisesti tai väärin. Virheitä tehdään esimerkiksi siinä, että ilmoitus urakasta annetaan vain, kun urakka on aloitettu, vaikka ilmoitus pitäisi antaa jokaiselta toimintakuukaudelta. Urakoitsijat antavat myös ilmoituksia urakoista, jotka he ovat suorittaneet, vaikka heidän pitäisi raportoida nimenomaan urakat, jotka he ovat tilanneet. Työntekijäilmoituksissa virheitä tehdään eniten siinä, että työntekijä ilmoitetaan kuukausittain kulkuluvan voimassaolon perusteella, eikä todellisen työskentelyajan mukaan.
– Pidän tätä kovin harmillisena, sillä kokonaiskuvan saaminen menettelyn vaikuttavuudesta on mahdotonta, niin kauan kuin ilmoitustietojen laatu ei ole kunnossa, sanoo ylitarkastaja Kristiina Virmajoki Verohallinnosta.
Osa yrityksistä jättänyt kokonaan ilmoittamatta
Menettelyn toteutumista valvotaan tavanomaisen verotarkastustoiminnan lisäksi maanlaajuisesti erillisessä projektissa. Työmaille ja yrityksiin tehtävissä tarkastuksissa onkin paljastunut yrityksiä, jotka eivät ole antaneet ollenkaan rakentamisilmoituksia.
– Jopa puolessa tarkastuksista on havaittu työntekijöitä, joita ei ole ilmoitettu ja neljänneksessä urakkasopimuksia, joista ei ole ilmoitettu. Kokonaistilanne ei kuitenkaan onneksi ole näin huono, sillä tarkastukset kohdennetaan työmaille rakennusilmoituksista saatujen erilaisten vertailutietojen perusteella, toteaa ylitarkastaja Perttu Puukko.
Verottajan linja tiukentumassa
Verohallinto antoi menettelyn alussa yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Poikkeusmenettely päättyi kuitenkin vuoden 2014 lopussa, joten nyt ilmoituksiin täytyy merkitä kaikki pyydetyt tiedot.
– Vaikka painopiste menettelyssä on yhä vahvasti asiakasohjauksessa, on linjamme muuttunut vuodenvaihteesta siten, että olemme ryhtyneet antamaan yrityksille laiminlyöntimaksuja. Näin teemme erityisesti, jos ohjauksen tai korjauskehotuksen jälkeen saamme edelleen virheellisiä tietoja, toteaa Virmajoki.