YIT aloittaa Kankaan Arkin rakentamisen Jyväskylässä

YIT käynnistää Kankaan Arkki -toimistokohteen rakentamisen Jyväskylän Kankaan alueella. Kohteen on määrä valmistua 2021 alkuvuodesta. Seitsemänkerroksisen Kankaan Arkin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliötä, joista on vuokrattu lähes 80 prosenttia. Sijoittajaneuvotteluja kohteen myynnistä käydään aktiivisesti.

Kankaan Arkki valmistuu entisen Kankaan paperitehtaan alueelle, vanhan paperitehtaan kylkeen Tourujoen rantaan. Kokonaisuudesta muodostuu ainutlaatuinen yhdistelmä modernia, uutta toimitilaa sekä rouheaa, vanhaa tehdasmiljöötä.

Uudet toimitilat ovat asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan muunneltavaa monikäyttötilaa. Erityishuomiota on kiinnitetty sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen sekä tilojen toiminnallisuuteen. Kohteelle haetaan ympäris­tötehokkuudesta kertova LEED-sertifikaatti.

Kankaan Arkkiin sijoittuville yrityksille tarjotaan erilaisia palveluita, kuten kokous-, siivous-, kopiointi-, postitus- ja asiakaspalvelua. Rakennuksen sisääntuloaulaan tulee kahvila ja ravintola ulkoterasseineen ja kokouksia varten vuokralaisilla on käytössä muunneltavat yhteiskäyttöiset neuvottelutilat. Pysäköintialue sijaitsee rakennuksen vieressä. Kankaalle käynnistyy pian myös uuden parkkitalon rakentaminen ja se sijoittuu Arkin välittömään läheisyyteen.

Kankaan Arkki on YIT:n ja Jykian ensimmäinen yhteinen projekti ja yhteishanke, jossa YIT vastaa kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta ja Jykia puolestaan vuokralaishankinnasta sekä konseptikehittämisestä.

“Jykia etsii uusia toimintamalleja, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta. Kumppanuus YIT:n kanssa on mahdollistanut tämän hienon hankkeen käynnistämisen ja Kankaan alueen kehittymisen houkuttelevaksi työpaikka-alueeksi”, toteaa Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen.

Vuokralaisiksi Kankaan Arkkiin ovat tulossa Accountor, Juvenes, Monetra, Yritystehdas ja YIT. Kankaan Arkkiin muuttavat yritykset perustelevat päätöstä Kankaan erinomaisella sijainnilla ja muuntojoustavilla työskentelytiloilla ja palveluvalikoimalla.

“Monetra on kasvuyritys, joka panostaa voimakkaasti toimintansa ja koko toimialan kehittymiseen. Asiakkaiden tarpeet ja työn tekemisen tapa muuttuvat voimakkaasti, mitä kehitystä uudet tilat osaltaan edistävät. Modernit työtilat ovat samalla meille merkittävä panostus henkilöstön työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin, minkä uskomme näkyvän hyvänä palveluna asiakkaillemme joka päivä”, kertoo Monetra Keski-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mari Soukka.

“Tarjoamme Juvenes Ravintola Annassa Kankaan Arkin asiakaskunnan maun mukaan suunniteltavia palveluita ja ateriavaihtoehtoja. Sujuva asiointi ja asiakkaiden viihtyminen ovat avainroolissa. Entinen tehdasalue tarjoaa hyvän kodin ja tulevaisuuden perustan nykyaikaiselle, dynaamiselle ravintolapalveluiden huippuosaamiselle”, sanoo Juvenes Oy:n toimitusjohtaja Päivi Jousmäki.

“Olemme Yritystehtaalla erittäin innostuneita tästä uudesta tilaratkaisusta Kankaan Arkissa. Kuuntelimme tarkasti kasvuun tähtääviä startup-yritysten edustajia ja käytimme ammattilaisia apuna suunnittelemaan tilan tarpeitamme vastaavaksi. Kankaan Arkissa pääsemme toteuttamaan erinomaiset ja joustavat puitteet kaikelle toiminnallemme unohtamatta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia”, sanoo toimitusjohtaja Kati Rauhaniemi, Yritystehdas.

“YIT:lle Kankaan Arkki on ainutlaatuinen monessakin mielessä, sillä keskitämme kaikki toimintamme ja palvelumme Kankaalle. Meillä on myös vahva asema Kankaan asuntorakentajana. Kankaan Arkin myötä Kankaalle tulee lisää myös työpaikkarakentamista, jolla on varmasti myönteinen vaikutus ympärille rakentuvaan asuntorakentamiseen”, YIT:n yksikönjohtaja Marjaana Nissilä-Ryytty sanoo.

Kankaan Arkin valmistuttua Jyväskylän Kankaalla työskentelee yli tuhat työntekijää ja asuu tuhat asukasta.

“Kankaan kehittyminen nopeasti ja laadukkaasti on meille erittäin tärkeää Jyväskylän elinvoiman näkökulmasta. Kankaan Arkki tulee tarjoamaan jyväskyläläisille ja muualta tänne sijoittuville yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia ja laadukasta toimitilaa ainutlaatuisessa ympäristössä keskustan kupeessa”, elinkeinojohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungilta sanoo.

“Meille on tärkeää, että Kankaasta rakentuu erityinen ja kiinnostava alue niin asukkaille, työntekijöille kuin vierailijoillekin. Uusien hankkeiden myötä alueen lähipalvelut, joita arjessa tarvitaan, kehittyvät asukas- ja työntekijämäärien kasvaessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Portti-rakennukseen remontoitavan yleisen saunan avautuminen tulevana keväänä”, kertoo Kankaan projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen Jyväskylän kaupungilta.

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä aivan kaupungin keskustan välittämään läheisyyteen. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti. Alueen rakentamisessa on käytössä prosenttikulttuuriperiaate, jonka osana alueelle toteutetaan myös taidetta.

Posted in:

Skanska rakentaa Tyvenelle hoivakodin Helsingin Malminkartanoon

Malminkartanon palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Skanska rakentaa ikääntyneiden palvelukeskuksen Tyvene Oy:lle Helsingin Malminkartanoon. Valmistelevat työt ovat jo käynnistyneet, ja kohde valmistuu syksyllä 2021.

Rakennus koostuu hoivakodista vanhuksille ja senioriasunnoista sekä ravintolatilasta valmistuskeittiöineen ja kuntosalitilasta saunoineen. Asuntoja kohteessa on yhteensä 115, joista 62 kuuluu vanhusten hoivakotiin ja 53 on ikääntyneille suunnattuja vuokra-asuntoja. Rakennuksen koko on noin 8 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa hyödynnetään maalämpöä ja -jäähdytystä.

”Erityispiirteenä rakennuksen suunnittelussa on tehostetun hoivan ja vuokra-asumisen toimintojen sijoittuminen päällekkäin. Nämä kerrokset ovat aivan erilaisia, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia runkoratkaisulle ja muuntojoustavuudelle”, kertoo tulosyksikön johtaja Jussi Sainomaa Skanskasta.

Julkisivultaan punatiilinen palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen, Arentipuiston kulmaan osoitteeseen Puustellintie 1.

”Malminkartanon 115 asuntoa käsittävä palvelu- ja senioritalohanke on Tyvenen suurin yksittäinen hanke ja vahvistaa strategiaamme vapaarahoitteisten ikääntyneiden palvelu- ja senioriasuntojen omistajana pääkaupunkiseudulla. Malminkartanossa on tarvetta ikääntyneiden palveluasunnoille, joten on hienoa, että pystymme vastaamaan kysyntään. Olemme tyytyväisiä, että meillä on Skanska kumppanina toteuttamassa Tyvenelle näin merkittävää hanketta”, toteaa Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko.

Tyvene Oy on vuonna 2007 perustettu osin yleishyödyllinen asunto- ja hoivakiinteistöihin sijoittava yhtiö. Tyvenen omistavat vakavaraiset, suomalaiset eläke- ja vakuutusyhteisöt sekä säätiöt. Tyvene rakennuttaa ja omistaa ikääntyneiden ja muiden hoivapalvelua tarvitsevien ryhmien asuntoja kasvukeskusalueilla.

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimistorakennuksen

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimiston osoitteeseen Pehr Sommarin katu 2 Tammisaaressa. Rakentaminen alkaa tammikuussa ja rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tammisaaren Energia on suunnitellut uutta toimistoa jo pidemmän aikaa, jotta suurempi osa henkilöstöstä saadaan keskitettyä samaan toimipisteeseen. Yhtiön liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti ja henkilöstön yhteistyön merkitys korostuu koko ajan.

  • Uuden toimiston ansiosta saamme suurimman osan henkilöstöstä samaan paikkaan. Uskomme, että tämä tehostaa sisäistä viestintää, laskee kustannuksia ja parantaa entisestään henkilöstön työhyvinvointia, kertoo Tammisaaren Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt.

Paikalliset urakoitsijat rakentavat uuden toimistorakennuksen samaan paikkaan, jossa on nyt vanha tiilirakennus. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet ympäristöystävällisyys ja hyvä sisäilma. Rakennuksen runko rakennetaan ristiinlaminoidusta puusta eli CLT:stä (lyhenne sanoista Cross Laminated Timber). CLT on massiivipuutuote ja sitä voidaankin pitää nykyaikaisen hirsitalon rakennusmateriaalina.

  • Valitsimme CLT:n rakennusmateriaaliksi koska saamme sen avulla luonnollisen ja muovivapaan talon, ja uskomme, että rakennuksesta tulee siksi terveellisempi. CLT on myös nykyaikainen, jämerä ja siksi pitkäaikaisesti kestävä rakennusmateriaali, toteaa Frank Hoverfelt.

CLT on myös ilmastoystävällinen vaihtoehto, koska puusta rakennetut talot sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Rakennuksen katon muoto ja kaltevuus on myös suunniteltu aurinkopaneeleita varten, ja aurinkopaneeleita tulee koko etelän puoleiselle katolle.

Pehr Sommarin Kadun tontilla, jonne uusi toimisto rakennetaan, on entuudestaan Tammisaaren Energian varasto ja varikko. Yhtiön asiakaspalvelupiste muuttaa uuteen rakennuksen, kun se valmistuu. Pehr Sommarin Kadun tontin omistaa Tammisaaren Energia.

Liiketoiminnan kehittämisen uusi professori Asta Salmi: ”Puurakentaminen on ympäristöteko”

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto.

Kauppatieteen tohtori, dosentti Asta Salmi on aloittanut Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professorina, soveltamisalanaan puurakentaminen.

Määräaikainen, tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa. Kyse on liiketoiminnan kehittämisestä etenkin suuren mittakaavan puurakentamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia ja puukerrostaloja.

– Haluan kehittää kestävää liiketoimintaa tutkimuksen keinoin ja vastata sillä globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, sanoo Salmi.

Puurakentaminen innostaa häntä alana, koska se linkittyy suoraan kestävään kehitykseen.

– Puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakennus itsessään sitoo hiiltä. Elinkaaren lopussa voidaan puutuotteita käyttää uudelleen, kierrättää tai käyttää energian tuotantoon.

Salmi on kokenut kansainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tutkija, joka on tutkinut aiemmin esimerkiksi vastuullisia hankintaketjuja.

– Liiketoiminnan verkostot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohteinani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sektorien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä.

”Mukava palata tuttuun yliopistoon”

Salmi on väitellyt tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995. Hän on tehnyt pitkän uran professorina eri yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa Lappeenrannassa, Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Hänellä on Suomen verkostojen lisäksi erinomaiset kansainväliset tutkimusverkostot.

– On mukava palata tuttuun yliopistoon. Ensimmäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan professorina. Nyt tulen työskentelemään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, joka on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Lahjoitusprofessuuri tuo tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi 

Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Suomen Metsäsäätiö, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat tällä hetkellä Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman, Kannustalo, Lakea, Ramboll Finland ja Simons Element.

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professuuri on viisivuotinen. Se alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Professuurin tarkoituksena on, että se tuottaisi uutta tieteellistä tietoa ja siten myös palvelisi alalla toimivien yritysten osaamista ja liiketoiminnan kehittämisen haasteita sekä vahvistaisi alan kilpailukykyä. Kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimijat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Perheyritys Are jatkaa laajentumista Ruotsissa ostamalla Climat80 Gruppen talotekniikkakonsernin

Suomen johtava talotekniikkayritys Are ostaa Climat80 Gruppenin, joka on yksi Etelä-Ruotsin johtavista talotekniikka-alan yrityksistä. Yritysoston myötä Are pystyy tarjoamaan kaikkia taloteknisiä palveluita kiinteistöjen koko elinkaarelle myös Ruotsissa, kertoo Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu.

Talotekniikkayritys Are on panostanut pitkäjänteisesti kannattavaan kasvuun. Aren henkilömäärä ja liikevaihto yli kaksinkertaistuivat vuonna 2014 toteutetun Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n yritysoston myötä. Are laajeni viime vuoden alussa Ruotsiin ostamalla perheomisteisen Kungälvs Rörläggerin. Climat80 Gruppenin kaupan toteuduttua Are toimii Ruotsissa 10 paikkakunnalla lähes 650 talotekniikka-alan ammattilaisen voimin ja sen liikevaihto on 111 miljoonaa euroa.

Climat80 Gruppen on talotekniikkakonserni, joka toimii Etelä-Ruotsin alueella Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Konserni työllistää 400 ammattilaista ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa. Yritysoston ansiosta Aren palveluvalikoima Ruotsissa laajenee putki- ja sähköosaamisen lisäksi myös ilmanvaihto-, jäähdytys- ja kiinteistöpalveluihin. Huoltopalveluiden osuus Climat80 Gruppenin liikevaihdosta on merkittävä.

– Alusta asti tavoitteenamme on ollut tarjota myös Ruotsissa kiinteistöjen koko talotekniikka aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen, käyttöönottoon, jatkuvaan ylläpitoon sekä modernisointiin. Olemme erittäin vaikuttuneita Climat80 Gruppenin henkilöstön osaamisesta. Yhdistämällä taitomme olemme entistäkin vahvempi ja monipuolisempi toimija Ruotsin markkinoilla, Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu kertoo.

Molempia yrityksiä yhdistää perheyrittäjyyden lisäksi pitkä, menestyksekäs historia. Climat80-konserni on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kasvattanut yrityksensä liiketoimintaa onnistuneesti.

–Meille oli tärkeää saada omistaja, joka haluaa kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja sitoutuu säilyttämään toiminnallemme tyypillisen ketteryyden, sanoo Climat80 Gruppenin perustaja ja hallituksen jäsen Mats Mårtensson.

Yritys jatkaa toimintaansa itsenäisenä osana Are-konsernia. Solmittu yrityskauppa ei aiheuta henkilöstövaikutuksia tai muutoksia toimivaan johtoon. Climat80 Gruppenia johdetaan jatkossakin Ruotsista käsin.

– On hienoa jatkaa kasvua Aren siipien suojassa. Meillä on paljon yhteistä arvopohjaa ja vahva halu kehittää uutta. Uskon, että yhteistyömme ansiosta voimme vauhdittaa kasvuamme Pohjoismaissa ja tarjota henkilöstöllemme ja asiakkaillemme mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, toteaa Climat80 AB:n toimitusjohtaja Thomas Sjöberg.

Kauppa edellyttää Ruotsin kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Posted in:

SATO käynnistää Oulunkylän ”Viisaan liikkumisen korttelin” rakentamisen jo tänä vuonna

SATO Oyj ja Y-Säätiö sopivat VR Groupin kanssa Oulunkylän aseman ja tulevan Raide-Jokerin solmukohdassa sijaitsevan alueen kiinteistökaupasta. Alueelle rakennetaan lähivuosina yhteensä noin 500 vuokra-, omistus- ja osaomistusasuntoa. Erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sijaitsevan korttelin toteuttaminen vastaa voimakkaaseen kaupungistumiskehitykseen.

SATO Oyj ja alueelle tulevasta valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta vastaava Y-Säätiö ostivat alueen 30.12.2019 allekirjoitetussa kiinteistökaupassa VR Groupilta. Tonttikauppa on yksi SATOn historian suurimmista.

SATO ja VR Group sopivat loppuvuonna 2016 VR:n Oulunkylässä omistaman korttelin kehittämisestä ja ostamisesta asemakaavoituksen valmistuttua. Oulunkylän Viisaan liikkumisen korttelin asemakaava hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 16.11.2019. Lainvoiman 31 100 kerrosneliömetriä asuntorakentamista mahdollistava kaava sai 27.12.2019.

“Viisaan liikkumisen kortteliksi nimetyn tontin sijainti Raide-Jokerin ja pääradan risteyksessä on ainutlaatuinen. Kaavoituksen tärkeimmäksi lähtökohdaksi valittiin julkisiin liikenneyhteyksiin ja kevyen liikenteen mahdollisuuksiin tukeutuva korttelirakenne, joka joustaa asumisen ja liikkumisen tarpeiden muuttuessa”, sanoo SATO Oyj:n investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Antti Aarnio.

“On ilo olla mukana tukemassa kaupunkirakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista tulevassa keskeisessä raideliikenteen solmukohdassa pääkaupunkiseudulla. SATOn ajatukset Viisaan liikkumisen korttelista tukevat hyvin VR Groupin strategiaa kasvattaa raideliikenteen matkustajamääriä”, sanoo VR Groupin kiinteistökehityspäällikkö Kai Perhola.

Uudelle alueelle rakennetaan seuraavien viiden-kahdeksan vuoden aikana noin 500 uutta asuntoa: vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja, valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä välimuodon asuntotuotantoa. Alueella on tällä hetkellä 1970-luvulla rakennettu kerrostalokortteli, jossa on yhteensä 155 asuntoa.  Nykyiset asunnot puretaan, sillä asunnot vaatisivat täydellistä peruskorjausta, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa.

SATO on käynnistänyt alueen toteutussuunnittelun yhdessä kaavoituksen pohjaksi järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n kanssa. Alueen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2020 aikana.

Bonava toteuttaa 94 asuntoa Taaleri Vuokrakoti-rahastolle Helsinkiin

Bonava ja Taaleri Vuokrakoti-rahasto ovat sopineet 94 asunnon toteuttamisesta Laajasalon keskustaan Helsinkiin. As Oy Helsingin Yliskylän Puistotien rakennustyöt käynnistyvät heti ja asunnot valmistuvat syksyllä 2021.

”Bonavan kotikorttelin rakentaminen Helsingin Laajasalossa käynnistyi tänä syksynä ja nyt rakenteilla on jo yli 150 omistus- ja vuokra-asuntoa. Yhteistyö Taalerin kanssa toteuttaa hienosti tavoitteitamme luoda onnellisia koteja ja naapurustoja sekä tarjota monimuotoista asumista”, sanoo Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja, Bonava Suomi Oy.

”Laajasaloon rakennettava uusi 94 asunnon kohde soveltuu hienosti strategiaamme ja täydentää mainiosti asuntotarjontaamme Helsingissä. Kohteen rakentaminen jatkaa hyvää yhteistyötämme Bonavan kanssa”, toteaa Jan Hellman, sijoituspäällikkö, Taaleri Pääomarahastot Oy.   

Laajasalon vanhan ostoskeskuksen tontille nousee lähivuosien aikana viiden uudiskohteen muodostama Bonavan kotikortteli. Talojen keskelle muotoutuu suojaisa yhteispihojen kokonaisuus ja piharaitin varrelta löytyykin aikanaan niin turvallinen paikka lasten leikeille kuin energiseen arkeen kannustavia toiminnallisia alueita.

Lisätietoja: Bonava Suomi Oy, Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja, puhelin 010 400 2267, Joanna Linnermo-Kumpuoja, viestintäpäällikkö, puhelin 010 400 2778 tai viestinta@bonava.fi,  Taaleri Pääomarahastot Oy, Jan Hellman, sijoituspäällikkö, puhelin 044 544 4445.

Bonava on Pohjois-Euroopan johtava asuntorakennuttaja. Olemme luoneet koteja ja naapurustoja jo 1930-luvulta lähtien. Bonava toimii Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Pietarissa, Virossa ja Latviassa 2100 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 1,37 miljardia euroa. Bonava on listattu Nasdaq Tukholmassa.

Taaleri on finanssiryhmä, jonka emoyhtiö Taaleri Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle pörssilistalle. Taaleri-konserni koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Varainhoito, Rahoitus ja Energia. Lisäksi konserni tekee sijoituksia omasta taseestaan. Taalerilla oli kesäkuun 2019 lopussa hallinnoitavia varoja 6,6 miljardia euroa ja varainhoidon asiakkaita 5 300. Taaleri Oyj:llä on noin 4 300 osakkeenomistajaa. Taalerin toiminta on Finanssivalvonnan valvomaa.

Antilooppi on allekirjoittanut SRV:n kanssa urakkasopimuksen – Siltasaari 10 -rakennustyöt käynnistyvät Hakaniemessä

78 miljoonan euron hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 syksyllä. Uudistunut Siltasaari 10 luo kantakaupunkiin inspiroivan työympäristön, jossa ravintola- ja kahvilapalvelut hengittävät samaan tahtiin ympäröivän kaupunkitilan kanssa.

Hakaniemessä käynnistyvät mittavat rakennustyöt, kun kiinteistöyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen rakennusvaiheen. Antilooppi ja SRV ovat allekirjoittaneet toteutusvaiheen sopimuksen Helsingin Hakaniemessä sijaitsevien historiallisten kiinteistöjen, Siltasaarenkatu 6:n ja 8–10:n sekä Paasivuorenkatu 4-6:n, peruskorjauksesta ja uudistamisesta. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeen arvo on noin 78 miljoonaa euroa, josta projektinjohtourakkasopimuksen arvo on 51,4 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2019–2020, ja aikataulun mukainen valmistuminen on syksyllä 2021.

Hanke käynnistyi alun perin jo lokakuussa, kun Siltasaarenkatu 6 -kiinteistön purkutyöt käynnistyivät. Rakennus puretaan toisesta kerroksesta ylöspäin talven 2019–2020 aikana ja rakennuksen julkisivu uusitaan kokonaisuudessaan. Siltasaarenkadun ilmettä tulee vuoden 2021 syksyllä valaisemaan tyylikäs uudisrakennus, sekä entisöinnin yhteydessä uuteen loistoon kunnostettu Elannon tavaratalona tunnettu Siltasaarenkatu 8–10.

Alun perin vuonna 1913 valmistunut Elannon tavaratalorakennus on suojeltu julkisivun ja kadun puoleisen vesikaton osalta, ja peruskorjaus toteutetaan rakennuksen alkuperää kunnioittaen. Muutostyön pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC.

Hakaniemeen valmistuu uuden ajan toimistotiloja

Siltasaari 10 tarjoaa valmistuttuaan laadukkaita toimistotiloja isoille ja pienille yrityksille sekä kalustettuja yhteiskäyttöisiä projekti-, neuvottelu- ja työtiloja joustavaan tarpeeseen. Siltasaari 10:een tulee useita kahviloita ja ravintoloita sekä vähittäiskaupan palveluita niin talon toimistokäyttäjille kuin muillekin kaupunkilaisille.

”Uusittu kiinteistö tulee tarjoamaan käyttäjille monipuolisia palveluja arkea helpottamaan: autoileville on autopaikkoja, myös sähkölatauspaikkoja ja työmatkapyöräilijöille pyöräparkki, josta yhteys suihkutiloihin. Arkiaamuna voi helposti noutaa aamukahvit ja nauttia laadukkaista lounastarjoiluista, kaikki tämä saman katon alla keskellä kantakaupunkia”, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi kertoo.

Siltasaari 10 on erinomaisesti saavutettavissa niin metrolla, raitiovaunulla, bussilla, autolla, polkupyörällä kuin kävellenkin. Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Hakaniemen kehittämiseen, ja tulevaisuudessa alueella asuu ja liikkuu moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna. Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohta, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee.

Posted in:

Panorama Bar suunnittelee Tahkon laelle maisemahotellia ja metsäkylpylää

Tahkon huipulla toimivan Panorama Barin uusin hanke on Maisemahotelli Raaha ja siihen läheisesti liittyvä metsäkylpylä Forest Spa.

– Aiomme rakentaa Tahkon huipulle korkealuokkaisen ja alueen luontoon hyvin sulautuvan ravintolan, hotellin ja kylpylän muodostaman kokonaisuuden, sanoo Panorama Barin isäntä, yrittäjä Harri Jokela.

Hankkeen suunnittelija on Norjassa työskentelevä arkkitehti, professori Sami Rintala. Hän on suunnitellut useita matkailukohteita eri puolilla maailmaa. Yksi niistä on Pohjois-Norjaan Bodøn Fleinværin saarelle rakennettu Arctic Hideaway.

– Kiinnostuin hankkeesta, koska maisemahotellin ja metsäkylpylän luontoa kunnioittava perusajatus oli kiinnostava. Pohjois-Norjassa olemme oppineet, miten alueelle saadaan matkailijoita ilman että luonto kärsii matkailun kasvusta, Rintala sanoo.

Raaha on nimensä mukaisesti rauhallinen maisemahotelli. Kaikki hotellin majoitushuoneet ovat erillisiä maisemasviittejä, jotka on sijoitettu puiden keskelle Tahkon laelle ja rinteeseen.

– Olemme valinneet rakennuspaikat, joista on paras näköala. Yhdestä sviitistä näkyy Tahkon kylä, toisesta Tahkon laen metsä, kolmannesta Syvärin järvi. Maisemasviitti ei ole vain yöpymispaikka. Sillä on myös syvempi vaikutus mieleen, ajatteluun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuvailee Jokela.

Maisemasviittien nimistö on saanut innoituksensa kalevalaisesta perinnöstä.

– Suomalaisen muinaisuskon keskeinen hahmo on metsän jumala Tapio. Maisemasviittien nimet tulevat hänen karjastaan eli metsän eläimistä. Tarkkaavainen katselija voi tunnistaa sviitin suunnittelusta onko kyseessä Kettu, Ahma, Susi, Karhu vai Hirvi, Rintala sanoo.

Puurakenteisten maisemasviittien seinät pinnoitetaan paanulla. Kattojen pintamateriaalina käytetään kunttaa.

– Paanu sopii metsään, sillä se ei ole materiaalina yhtä sileä ja kova kuin sahattu lauta. Rakennusteknologia on mennyt valtavasti eteenpäin mutta silti joskus kannattaa uskoa myös vanhaan paikalliseen rakennusperinteeseen, sillä se on testattu tuhansien vuosien aikana ja perustuu saatavilla oleviin ’varaosiin’, Rintala sanoo.

Metsäkylpylä Forest Span saunat ja ulkoilma-altaat on sijoitettu metsämaisemaan, josta avautuu näköala yli Syvärin järven. Kylpylän altaiden vesi otetaan Tahkovuoren luonnonlähteestä.

– Parasta koko konseptissa on se, että kylpylää ei tehdä vain sisätiloihin. Sisällä toki peseydytään ja vaihdetaan vaatteet, mutta sitten mennäänkin kylpytakki yllä metsään. Luvassa on lämmin kylpy ja sauna luonnon keskellä, ja välillä jäähdyttely hangessa ja viileässä ilmassa. Tämä lämpötilojen kontrasti ja höyryävänä seisominen ulkona luonnossa on hyvän saunomisen keskeinen kokemustila. Rintala sanoo.

Myös itse päärakennus ravintoloineen on metsää muistuttava tila.

– Ympäröivää maisemaa katsellaan rakennuksen sisältä kuin metsästä, eli sen lomasta. Valo ja näkymät siivilöityvät talon sisälle. Rintala kuvaa.

Maisemahotelli Raaha tulee olemaan ekologinen ja ympäristöystävällinen.

– Haluamme korostaa ympäristövastuuta. Hotelli ja kylpylä muun muassa käyttävät vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, painottaa Jokela.

Hotellin rakentamisen mahdollistava Tahkon lakialueen asemakaavan muutos on käynnistynyt marraskuussa.

– Hankkeen suunnittelu valmistuu vuonna 2020. Rakentaminen voi alkaa keväällä 2021. Valmista pitäisi olla talvella 2022, Jokela sanoo.

 

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida. Rakentamisen määrä Suomessa pysyy hyvällä tasolla sekä kuluvana että ensi vuonna. Määrä vähenee tänä vuonna pari prosenttia, mutta pysyy ensi vuonna lähes tämän vuoden tasolla. Sekä rakentamisessa että rakennuskonevuokramarkkinoilla veturiksi siirtyy ensi vuonna toimitilarakentaminen, kun vuodesta 2016 vuoteen 2019 veturina on toiminut asuntorakentaminen. Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi.

Rakennuskonevuokrauksen määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 vuoteen 2018. Kasvua kertyi yhteensä 25 prosenttia. Kuluvana vuonna tulee notkahdus alaspäin, mutta ensi vuonna kasvu on taas ripeää. Markkinoiden kehitysennuste ensi vuodelle on nyt myönteisempi kuin toukokuussa 2019 ennakoitu. Kasvu on tuolloin ennakoitua vahvempaa.

Varsinkin teollisuuden hankkeita on alkanut nyt syksyllä paljon ja hankkeet ovat olleet hieman arvioitua isompia. Myös asuntorakentaminen on ollut hieman ennakoitua vilkkaampaa. Toimitilarakentamisen siirtyminen veturiksi näkyy voimakkaasti konevuokrauksessa ensi vuonna. Toimitilojen rakentaminen on asuntorakentamista selvästi suurempi markkina konevuokraajille.

Talouden kasvu hidastuu maailmalla

EU-komission lokakuun 2019 kasvuennuste EU-alueen taloudelle on vajaan 1,5 prosentin tasolla sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Teollisuuden tilanne on heikentynyt. Myös teollisuuden näkymät ovat edelleen heikot Suomelle tärkeissä vientimaissa Saksassa, Ruotsissa ja Englannissa. Palvelujen ja rakentamisen näkymät ovat Euroopassa teollisuuden näkymiä paremmat. EUROCONSTRUCTin tuoreen ennusteen mukaan Euroopan rakentamisen kasvu jatkuu. Tänä vuonna kasvua on yli 2 prosenttia, ensi vuonna reilu ja seuraavana vajaa prosentti.

Suomen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa ennakoitua enemmän, 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Heinä-syyskuun kasvu oli 2,2 prosenttia. BKT-ennusteet ovat tälle vuodelle reilun 1,5 ja ensi vuodelle noin 1 prosentin tasolla. Kuluttajakysyntä ja vienti ovat olleet kasvussa. Matala korkotaso jatkuu ja kuluttajien asuntokauppa on piristynyt viime aikoina. Taloustilanne on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta odotukset ovat melko pessimistiset.

Rakentamisen näkymät ensi vuodelle ovat parantuneet

Rakentamisen määrän vaihtelut ovat edelleen lähtöisin uudistalonrakentamisesta. Toukokuun rakennuskone-ennusteen jälkeen suurin muutos on toimitilarakentamisen aktivoituminen. Kerrostaloaloitukset ovat vähentyneet merkittävästi, mutta määrä on pysynyt hieman odotettua suurempana. Keskeinen syy on kerrostalorakentamisen jatkuminen hyvänä pääkaupunkiseudulla. Ammattisijoittajat ovat edelleen ostaneet ja rakennuttaneet vuokra-asuntoja. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan uusista kerrostaloista tällä hetkellä puolet, mutta sielläkin kerrostaloaloitusten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Valmistuvien asuntojen määrä kasvaa vielä ja pysyy suurena koko ensi vuoden ja riski ylitarjontaan on olemassa.

Toimitilarakentamisen määrä kasvaa selvästi tänä vuonna. Aloitukset ovat loppuvuosipainotteisia, mikä näkyy rakentamisessa ja konevuokrauksessa ensi vuonna. Keskeiset kasvusektorit ovat julkinen ja teollisuusrakentaminen. Sairaalarakentamisen ohella rakennetaan paljon kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi monitoimihalleja, viihdekeskuksia ja urheiluhalleja. Teollisuusrakentaminen kasvaa sekä tänä että ensi vuonna. Lisäksi monia suuria teollisuushankkeita on odottamassa käynnistyspäätöksiä.

Korjausrakentamisen määrä jatkaa kasvuaan. Uudet energia-avustukset vauhdittavat asuntojen korjauksia. Infrarakentaminen vähenee kuluvana vuonna, mutta kääntyy pieneen kasvuun ensi vuonna. Odotettujen suurten infrahankkeiden, esimerkiksi tunnin junan, käynnistymiseen mennee vielä muutamia vuosia.

Forecon arvioi koko rakentamisen määrän vähenevän tänä vuonna 2 ja ensi vuonna 0..-0,5 prosenttia. Ensi vuoden ennuste on myönteisempi kuin toukokuussa esitetty. Vuonna 2021 rakentamisen ennakoidaan vähenevän 3–4 prosenttia.

Konevuokramarkkinoiden kasvu jatkuu taas ensi vuonna

Vuokraustoiminnan arvo on tänä vuonna 840 miljoonaa euroa. Rakentaminen on konevuokrauksessa ylivoimaisesti suurin (3/4) vuokrakoneiden käyttäjäsektori. Seuraavina ovat teollisuus, palvelusektori, julkishallinto ja kuluttajat, joissa koneita käytetään muun muassa huolto- ja asennustöihin.

Vuokrakysyntä vähenee vuonna 2019 erityisesti liike- ja toimistorakentamisessa. Vuonna 2020 kasvua on eniten kokoontumisrakennusten, teollisuuden, sairaaloiden ja toimistojen rakentamisessa. Eniten vuokraus vähenee vuonna 2020 kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee vuonna 2019 4 prosenttia ja ensi vuonna 7 prosenttia. Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi vähenee tänä vuonna 1 ja kasvaa ensi vuonna 5 prosenttia. Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee vähenevän rakentamisen myötä 4 prosenttia.

Ensi vuoden kasvu toimitilapuolella aiheutuu useiden toimitilahankkeiden käynnistymisestä kuluvan vuoden lopulla, jolloin konekäyttö on aktiivista ensi vuonna. Tässä taloustilanteessa joidenkin hankkeiden käynnistäminen saattaa kuitenkin myös lykkääntyä, mikä tuo ensi vuoden toimitilakäytön kasvuun riskejä.

Konevuokrauksen kasvu korjausrakentamisessa jatkuu 2,5-3,5 prosentin tasolla kuluvana ja ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvussa merkittäviä tekijöitä ovat rakennuskannan ikääntýminen sekä rakennusten käyttötarkoitusten muutos asunnoiksi tai hotelleiksi. Myös vuokrakoneiden käyttö kasvaa korjaamisessa, jossa tärkeä tekijä on korjaamisen painottuminen ammattimaiseen toimintaan.

Rakennuskonevuokraus muille aloille kasvaa. Teollisuuden kunnossapitotyöt kasvavat reippaasti ensi vuonna. Palvelualat lisäävät edelleen vuokrakoneiden käyttöä, mm suurten musiikkitapahtumien järjestäminen kasvaa. Kuluttajien talous- ja työllisyystilanteen paraneminen on näkynyt ja näkyy konevuokrauksen kasvuna.

Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia. Tänä vuonna muutoksen ennakoidaan olevan 15…-10 prosentin haarukassa eli näkymä on heikentynyt toukokuusta. Odotus ensi vuodelle on edelleen laskeva.

Arvio tällä hetkellä on -10…-5 %.