KONEelle tilaus Harrah’s Cherokee Casino Resortiin Cherokeessa Pohjois-Carolinassa

KONE toimittaa hissejä Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinassa sijaitsevaan Harrah’s Cherokee Casino Resortiin. Eastern Band of Cherokee Indiansin uuden konferenssi- ja vapaa-ajankeskuksen 19-kerroksiseen torniin tulee yli 700 hotellihuonetta ja 25 000 neliömetriä kokoustiloja. Lisäksi keskukseen tulee kauppoja ja ravintoloita, uima-allas ja kuntosali sekä 2000-paikkainen pysäköintihalli.

KONE toimittaa keskukseen 16 KONE MonoSpace® -hissiä. Hissien asennuksen on tarkoitus alkaa elokuussa, ja projektin odotetaan valmistuvan pääosin vuonna 2021. Projektin pääurakoitsija on Whiting-Turner.

”KONEen luotettavat ja älykkäät ratkaisut sopivat täydellisesti tähän merkittävään projektiin”, toteaa KONEen Amerikan vt. aluejohtaja Ken Schmid. ”KONEen hissit tarjoavat erinomaisen käyttäjäkokemuksen ja energiatehokkuuden sekä huolehtivat sujuvasta liikkumisesta keskuksen tiloissa.”

Tilaus kirjattiin vuoden 2019 viimeiselle neljännekselle.

SRV peruskorjaa historiallisen Lahden kaupungintalon allianssihankkeena

SRV ja Lahden kaupungin Tilakeskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen Lahden kaupungintalon perusparantamisesta ja uudistamisesta. Allianssina toteutettavan hankkeen kustannusarvio on 18,6 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy välittömästi vuoden kestävällä kehitysvaiheella, minkä jälkeen hanke siirtyy SRV:n tilauskantaan.

Allianssin toteuttajaosapuolena toimii SRV, ja suunnitteluosapuolen muodostaa kolmikko Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja Ideastructura Oy. Kehitysvaiheen aikana edistetään hankkeen suunnittelua sekä tehdään valmistelevia töitä. Rakentaminen alkaa kesällä 2021 ja rakennus otetaan käyttöön arviolta keväällä 2023.

”Uudistamme Lahden paraatipaikalla sijaitsevan kiinteistön sen alkuperää kunnioittaen. Lahden kaupungintalo on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Aiemmin olemme tehneet vaativia saneerauksia myös useissa muissa historiallisissa kiinteistöissä, kuten Brondan kulmassa, Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa sekä Helsingin kaupunginteatterissa”, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Perusparannettavan rakennuksen laajuus on 3930 neliömetriä. Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista alin pohjakerros on osittain maanpinnan alapuolella ja ylin sisustettu korkean vesikaton sisään ullakolle. Perusparannuksen tavoitteena on uudistaa talotekniikkaa sekä muokata tilat vastaamaan nykyisiä tilatarpeita sekä tilojen toiminnallisia vaatimuksia. Perusparannus toteutetaan rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Samalla parannetaan rakennuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä, sekä saavutettavuutta, jotta rakennus olisi nykyistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea.

”Lahden Tilakeskus on valinnut kaupungin merkittävän julkisen arvorakennuksen toteutusmuodoksi projektiallianssin tavoitteenaan yhdistää suunnittelijoiden, toteuttajien ja tilaajan voimavarat hankkeen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi sekä laadullisesti, että kustannustehokkaasti”, toteaa Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Sari Honkanen.

Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut Lahden kaupungintalo on ollut aikansa monitoimitalo tarjoten tiloja monille kaupungin toiminnoille. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon ja listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon 107-vuotisen historian ajan.

Posted in:

Tallink-konserni, Tallinnan kaupunki ja Infortar ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Tallinnan Linnahallin kehittämisestä

Tallink-konserni on tänään allekirjoittanut aiesopimuksen Viron suurimman sijoitusyhtiö AS Infortarin sekä Tallinnan kaupungin kanssa Tallinnassa sijaitsevan massiivisen Linnahallin kehittämisestä. Linnahallista aiotaan rakentaa kansainvälinen konferenssi- ja konserttikeskus, jossa on myös matkustajasatama, hotelli, liikekeskus, ravintoloita, kahviloita ja vapaa-ajan palveluita.

– Tallinnan kaupunki on löytänyt yhteistyökumppanit, joiden kanssa Linnahallin kiinteistön kehittäminen on mahdollista toteuttaa. Kansainvälinen konferenssi- ja konserttikeskus yhdessä matkustajasataman kanssa piristää matkailualaa, yleistä taloutta ja luo työpaikkoja tulevaisuudessa. Hankkeen toteutus yhteistyössä osapuolten kanssa tarjoaa monipuolisen kaupunkialueratkaisun Linnahallin alueelle, kertoo Tallinnan kaupunginjohtaja Mihhail Kõlvart.

Kehityshankkeen toteuttamiseksi Tallink-konserni, Infortar ja Tallinnan kaupunki perustavat yhteisyrityksen, jonka omistajuus jakautuu seuraavasti: Tallinnan kaupunki omistaa 34 prosenttia, Tallink-konserni 33 prosenttia ja Infortar 33 prosenttia. Yhteisyrityksen perustamisen yhteydessä osapuolet sijoittavat yritykseen yhteensä miljoona euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa.

– Tallinnan kaupunki ja Viron hallitus ovat jo kauan odottaneet toteuttamiskelpoista ehdotusta Linnahallin kehittämisestä sekä kansainvälistä tapahtumakeskusta, joka edesauttaisi Tallinnan ja Viron turismia. Viro tarvitsee kipeästi suurta, kapasiteetiltään yli 5000 henkilön konferenssi- ja konserttisalia, joka mahdollistaisi suurten konferenssien ja kulttuuritapahtumien järjestämisen Virossa. Visiomme Tallinnan kaupungin kanssa on rakentaa houkutteleva ja toimiva konferenssi-, matkustajasatama- ja viihdekompleksi Tallinnan Linnahallin alueelle sekä sen lähiympäristöön, kertoo Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

Nõgenen arvion mukaan kaupungin alueella vierailee yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain.

Sopimuksen osapuolet sopivat yhteistyön periaatteista ja toimintasuunnitelmasta lähikuukausien aikana. Olettaen, että Tallinnan kaupunginvaltuusto tukee päätöstä, yhteisyrityksen odotetaan muodostuvan jo tämän kevään aikana. Arkkitehtuurissa otetaan luonnollisesti huomioon Linnahallin historiallisuus ja noudatetaan kunnostamista koskevia erityisvaatimuksia.

Uuden keskuksen arvioitu rakennusaika on kolme vuotta siitä, kun kaikki tarvittavat luvat on saatu ja kaikki vaadittavat sopimukset on allekirjoitettu.

41 miljoonan euron investointi tuo Suvelan Kirstinharjuun 190 uutta kohtuuhintaista asuntoa

Espoon Asuntojen tähänastisista kiinteistökehityskohteista suurin, Suvelan Kirstinharju, etenee. Espoon Asunnot Oy ja Jatke Uusimaa Oy allekirjoittivat urakkasopimuksen tiistaina 25.2. Osoitteeseen Kirstintie 2 rakennetaan kolme pistetaloparia, joiden suunnittelusta vastaa palkittu Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Espoon keskuksen kaupunkikuvaan on tulevina vuosina luvassa suuria muutoksia. Niistä yksi toteutetaan Suvelan Kirstinharjussa, jossa tavoitteena on tiivistää Suvelan kaupunkirakennetta, uudistaa alueen ilmettä ja lisätä sen vetovoimaisuutta.

Ensimmäisenä liikkeelle lähtee Espoon Asuntojen kohde, kolmesta pistetaloparista muodostuva Kirstintie 2. Asuntoja kohteeseen tulee 190.

– Kirstintie on Espoon Asunnoille merkittävä investointi. Kaikkiaan korttelin purku-urakka, nyt käynnistyvän Kirstintie 2:n ja parhaillaan suunnitteilla olevan Kirstinharju 4:n  rakentaminen nostavat investoinnin kokonaisarvon lähes 50 miljoonaan euroon, kertoo Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Hankkeen merkittävyydestä Räihän kanssa samoilla linjoilla on rakentamisesta vastaavan Jatke Uusimaa Oy:n toimitusjohtaja Timo Ruuskanen:

– Tämä on meille merkittävä kohde ja vahvistaa edelleen Jatke Uusimaa Oy:n roolia yhtenä alueen suurimpana ARA-rakentajana. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa on mahdollista vanhojen kerrostalojen purkaminen. Vanhaa on kyettävä uudistamaan, jotta voimme kehittää tiiviiseen kaupunkirakentamiseen uusia palvelu- ja asumismuotoja. Ajallisesti pitkä projekti parantaa entisestään myös yhtiön työ- ja tilauskantaa.

Huhtikuussa 2019 alkaneessa hankkeessa 1970-luvulla rakennetut Espoon Asuntojen vuokratalot puretaan vaiheittain.  Tilalle rakennetaan 14 pistetaloa, joiden korkeudet vaihtelevat 5–12 kerroksen välillä. Samalla asumismuotojen kirjo monipuolistuu.

Kaikkiaan Espoon Asunnoille on tulossa kortteliin 215 asuntoa, ja kokonaisuudessaan asuntojen määrä kaksinkertaistuu.

– Painotus on yksiöissä sekä pienissä kaksioissa ja kolmioissa. Näille asunnoille on eniten kysyntää, sillä yksin ja kaksin asuvien määrä on kasvanut merkittävästi, sanoo Räihä.

Kirstintie 2:een valmistuvassa kerrostalokohteessa asuntojen koot vaihtelevat 31-neliöisestä yksiöstä 84-neliöiseen perheasuntoon. Asuntojen keskipinta-ala on 56 neliötä. Lisäksi kohteeseen tulee 73,5-neliöinen liiketila sekä koko korttelia palvelevat yhteispiha ja -kerhotila. Kohteessa on myös talopesula ja -sauna.

Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2020 ja kohde valmistuu syksyllä 2022. Kirstintie 2 toteutetaan ARAn 40 vuoden pitkällä korkotuella ja aikanaan tehtävissä asukasvalinnoissa noudatetaan ARAn asukasvalintakriteerejä.

Väestöennusteiden mukaan suurin kasvukeskus on tulevaisuudessakin pääkaupunkiseutu. Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä on tästä syystä jatkuvasti suurta, ja tähän tarpeeseen Espoon Asunnot pyrkii vastaamaan aloittamalla vuosittain keskimäärin 400 uuden asunnon rakennuttamisen.

Caverion sähköistää Kuopion Yliopistollisen sairaalan uudisrakennuksen

Kuva: KYS Uusi Sydän 2025 -allianssi

Caverion toteuttaa sähköratkaisut Kuopion Yliopistollisen sairaalan KYS Uusi Sydän 2025 -projektin toiseen vaiheeseen. 10-kerroksista uudisrakennusta koskeva sopimus allekirjoitettiin Rakennusliike Laptin kanssa. Tammikuussa käynnistyneet sähköistystyöt valmistuvat syksyllä 2022.

Allianssihankkeen tilaajana on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.  Caverion toteutti myös KYS Uusi Sydän 2025 -hankkeen juuri valmistuneen ensimmäisen vaiheen sähköistystyöt.

”Kuten allianssitoteutukseen kuuluu, yhteistyö alkoi jo 1C1-vaiheessa päätoteuttajan ja Caverionin välillä avoimesti ja töiden yhteen sovitus sujui saumattomasti. Yhteistyö on matkan varrella syventynyt ja tiivistynyt entisestään. Tämän yhteistyön hedelmä on todettavissa aikataulun, kustannusten ja laadun pitävyydessä, mistä kertoo myös työmaan ansaitusti voittama Paras rakennustyömaa -palkinto”, sanoo tuotantojohtaja Jussi Heikkilä Rakennusliike Lapti Oy:stä.

”Uusi Sydän -hanke on toteutunut hyvässä allianssihengessä. Tilaajan puolesta näemme hyvänä, että saamme yhteistyökykyiset ammattilaiset toteuttamaan toisen vaiheen 1C2-hankettamme. Aiempi yhteistyömme Caverionin kanssa on toteutunut laadun, aikataulujen ja kustannusten osalta sovitun mukaan. Caverion on sitouttanut hankkeeseemme hyviä osaajia, mitä pidämme tärkeänä”, toteaa rakennuttaja Reino Pyy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

Hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan noin 28 700 m2 laajuinen rakennus, johon tulee vuodeosastoja sekä ja kahteen kerrokseen poliklinikka- ja kuvantamistiloja sekä lisäksi mm. väestönsuoja-, logistiikka- ja teknisiä tiloja. Rakennukseen on suunnitteilla aurinkosähköjärjestelmä, jolla on tarkoitus tuottaa osa energiantarpeesta. Kohde sijaitsee toimivan sairaalan keskellä ja rakennustyöt sekä työmaan vaativa logistiikka pyritään hoitamaan niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän sairaalan toimintaa.

”Olemme iloisia, että voimme jatkaa hyvää yhteistyötä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa KYS Uusi Sydän -hankkeessa. Haluamme osaltamme varmistaa, että sairaala on valmistuessaan turvallinen ja käyttäjäystävällinen niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Caverion on tällä hetkellä mukana toteuttamassa useita sairaalahankkeita eri puolilla maata”, sanoo Caverion Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

Rakennusliike Lapti Oy kuuluu Caverionin pääurakoitsijat -asiakassegmenttiin.

Jätkäsaaren peruskoululle Vuoden 2019 Betonirakenne -palkinto

Valokuvaaja: Kuvatoimisto-Kuvio

SRV:n rakentama Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan vuoden 2019 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Uusi koulu sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä ja näkyvällä paikalla Jätkäsaaren merellisessä maisemassa. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Pitkäaikaiskestävyys ja laadukas suunnittelu olivat hankkeelle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joihin nyt valituilla betonirakenne- ja materiaalivalinnoilla on vastattu. ”Merenrantakohteissa rakenteiden kosteusrasitus on korkea, mikä on asettanut haasteita rakennusmateriaalien valintaan, toteaa tuomaristo.

Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detaljeilla varustettu kiinnostava arkkitehtoninen kokonaisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, julkista kaupunkitilaa Jätkäsaaren kaupunginosassa. ”Koulun julkisivuissa on käytetty ympäristöönsä sopivia ja kestäviä materiaaleja, kuten valkoista kuitubetonia, tiiltä ja merialumiinia”, korostaa kilpailun tuomaristo.

Kuvat: AOR

Rakennuksen tunnistettavassa ilmeessä betonilla tärkeä rooli

Toisen ja kolmannen kerroksen valkoisista kuitubetonisista julkisivuista muodostuu vaihteleva, ikkunoiden ja reliefisyvennysten rytmittämä kuvio. Betonielementtien saumajako on häivytetty uritusten ja valesaumojen avulla. Ilmanvaihtosäleiköt on saatu osaksi betonista julkisivukuviota. Kuorielementtiratkaisulla on päästy kapeisiin elementtisaumoihin sekä mittatarkkaan ja korkealaatuiseen lopputulokseen. Samalla kerrosten välipohjajako on häivytetty julkisivukokonaisuudessa.

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n kilpailuvoittoon perustuva Jätkäsaaren peruskoulu toimii alueen tärkeänä monitoimitilana myös kouluaikojen ulkopuolella niin taito- ja taideaineiden iltakäytössä sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa.

Sisätilat ryhmittyvät kolmessa kerroksessa korkean keskusaulan ympärille, johon 16 betonirakenteista kattolyhtyä tuovat runsaasti pehmeää ylävaloa. Kattolyhtyjen sisäpinnat ovat käsitelty kauttaaltaan akustoivalla massalla, minkä ansiosta korkean tilan akustiikka on hyvä.

Sijainti meren rannalla ja pitkäaikaiskestävyys asettivat haasteita rakenteille

Pinta-alaltaan 8500 neliömetrin koulun rakentaminen alkoi vuonna 2017. Tontti paalutettiin betonisilla lyöntipaaluilla ja porapaaluilla. Rakennuksen rungossa on otettu huomioon tilaratkaisujen muuntojoustavuus. Betonirakenteiset porraskuilut toimivat rakennuksen jäykistävinä rakenteina.

Keskusaulan lattiapinta, kuten pääosin muutkin koulun lattiapinnat ovat betonia. Lattiat pinnoitettiin valujen kuivuttua betonimassalla, joka hionnan jälkeen on ilmeikäs. Betonirakenteinen saumaton lattia on hengittävä, kestävä ja helposti huollettava. Vaaleiden sisätilojen vastapainoksi paikallavaletut porrashuoneet seinä- ja lattiapintoineen jätettiin harmaille betonipinnoille. Kattoikkunan kautta valaistut betoniportaat detaljeineen ilmentävät materiaalin luonnetta käyttöpinnoissa.

Koulu toteutettiin Kuivaketju 10-ohjeistuksen mukaan, johon tilaajan puolelta osallistui asiantuntijakoordinaattori. Kohde toteutettiin puhtaudeltaan P1-kohteena.

”Oli hieno hetki, kun opettajat tulivat ensimmäistä kertaa katsomaan valmistunutta koulua ja paperilla nähdyt suunnitelmat konkretisoituivat. Tiesin, että olimme rakentaneet upean koulun, mutta opettajien innostus oli piste iin päälle – me todellakin onnistuimme”, kertoo rakennusprojektin työmaapäällikkö Reima Liikamaa SRV:ltä.

Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2019 se järjestettiin 50- kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui tänä vuonna 14 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.  

Lisätietoja palkinnosta:
http://www.betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne

Lue lisää Jätkäsaaren koulun rakentamisesta:
https://www.srv.fi/stories/ei-ihan-tavanomainen-koulu-vaan-jatkasaaren-uusi-maamerkki/

Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turku Energialle uuden pääkonttorin

Havainnekuva Turku Energian uudesta pääkonttorista Helsingin moottoritieltä katsottuna. Tontilla on myös varaus toiselle vastaavalle kiinteistölle. Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.

Turku Energian pääkonttorin rakentaminen aloittaa Itäharjun teollisuusalueen muutoksen toimisto- ja asuinalueeksi.

Turun Teknologiakiinteistöt ja Turku Energia ovat allekirjoittaneet 25 vuoden vuokrasopimuksen koskien Turku Energian uutta pääkonttoria, jonka Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Itäharjulle. Turku Energian uusi nelikerroksinen pääkonttori rakennetaan osoitteeseen Teollisuuskatu 40, josta puretaan 1980-luvulla rakennettu toimisto- ja varastorakennus. Hanke aloittaa Itäharjun muutoksen teollisuusalueesta toimisto- ja asuinalueeksi sekä tukee suunnitelmia rakentaa kansi yli Helsingin moottoritien, joka yhdistää alueet toisiinsa.

–      Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Turku Energian asiakkaaksemme. Pitkä vuokrasopimus luotettavan ja vakavaraisen toimijan kanssa sopii täydellisesti strategiaamme. Hanke on Teknologiakiinteistöille ja myös koko Turulle uuden alku, sillä sen myötä toimistomassa levittäytyy nykyisen tiedepuiston alueelta Itäharjun puolelle ja teollisuusalue alkaa väistyä toimistojen ja asuntojen tieltä, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

Turku Energian uuden pääkonttorin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliömetriä, josta toimistotilaa on 4000 neliömetriä. Kiinteistöön tulee työtilaa monitilaympäristössä noin 200 ihmiselle sekä ravintola- ja neuvottelutiloja. Pysäköinti toteutetaan osin kiinteistön alle ja osin kiinteistön pihalle. Kiinteistön kadunsuuntaiset julkisivut rakennetaan kokonaan lasista ja pitkät sivut toteutetaan kolmiulotteisilla muoteilla valettavasta betonista, joka tuo pintaan elävyyttä.

Kiinteistön on suunnitellut Sigge Arkkitehdit ja sen rakentamisesta vastaa Rakennustoimisto Lundén. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan. Erityistä uudelle pääkonttorille on myös sen korkea S1-sisäilmaluokitus, joka ohjaa suunnittelua ja rakentamista sekä varmistaa, että rakennus on ensiluokkainen käyttää kaikissa lämpötiloissa.

Turku Energian nykyinen pääkonttori ja tekniset tilat sijaitsevat osoitteessa Linnankatu 65.  Alueen asemakaavaan tehdyistä muutoksista johtuen Turku Energian muutto Linnankadulta on ajankohtainen.  Linnankadulla sijaitsevat Turku Energian toiminnot keskitetään jatkossakin toistensa läheisyyteen, sillä myös varasto ja tekniset tilat tulevat sijoittumaan tulevan pääkonttorin läheisyyteen.

–        Uudet toimitilat ovat henkilöstöllemme iso asia ja tuovat meille uudenlaisia mahdollisuuksia toimintamme tehostamiseen, sisäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Olemme tyytyväisiä siihen, miten Teknologiakiinteistöt on kuunnellut meidän toimitiloillemme asettamia tarpeita ja tavoitteita. Uusien toimitilojen myötä saamme nykyaikaiset ja energiatehokkaat tilat käyttöömme, ja odotamme innolla uusiin toimitiloihin siirtymistä, sanoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.

Tontilla sijaitsevalle kiinteistölle on jo haettu purku- ja maisemointilupaa, joiden jälkeen lupaprosessi jatkuu rakennusluvan haulla. Tavoitteena on, että rakentamaan päästään mahdollisimman nopeasti ja että kiinteistö voitaisiin ottaa käyttöön alkuvuonna 2022.

YIT rakentaa pysäköintitalon Helsingin Länsisatamaan

YIT rakentaa Jätkäsaareen pysäköintitalon mm. laivamatkustajien käyttöön. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Valmistelevat työt ovat alkaneet syyskuussa 2019 ja urakka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Urakkaan kuuluu noin 730 pysäköintipaikkaa ja aulatilat sisältävä pysäköintihalli, joka tulee palvelemaan pääosin laivamatkustajia.

Tilaajana ja kehittäjänä on Kiinteistö Oy Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti c/o Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt. Pysäköintitalon ylläpidosta ja toiminnasta tulee vastaamaan Helsingin Satama Oy.

Posted in:

NCC: Fiskars Groupin uudesta pääkonttorista arkkitehtoninen maamerkki Keilaniemeen

NCC on solminut pitkän vuokrasopimuksen Fiskars Groupin kanssa. Fiskars Groupin pääkonttori muuttaa NCC:n kehittämään toimitilakohteeseen Keilaniemeen alkuvuonna 2022. Muotoilultaan uniikki rakennus toteutetaan BREEAM-ympäristöjärjestelmän mukaisesti, tavoitteena Excellent-taso.

Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda inspiroiva ja uniikki toimitila, joka näkyy ensimmäisenä porttina Kehä I:ltä saavuttaessa.

– Ihmisten inspiroiminen on yksi strategisista prioriteeteistamme. Haluamme tarjota henkilöstöllemme modernin työympäristön, joka tarjoaa tilaa niin vuorovaikutteiselle yhteistyölle kuin hiljaiselle työlle, tiimityölle, kohtaamisille ja ideoinnille. Rakennuksen työympäristön suunnittelu tehdään yhdessä henkilöstömme kanssa siten, että ihmiset voivat tehdä parhaansa ympäristössä, joka tukee heidän hyvinvointiaan. Tavoitteenamme on helpottaa kontaktien luomista eri toimintojen ja tiimien välillä, kertoo Niklas Lindholm, Fiskars Groupin henkilöstöjohtaja.

Fiskars Group brändeihin kuuluvat muun muassa Fiskars, Gerber, Iittala, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood. Yrityksellä on noin 7,300 työntekijää 30 maassa.

– Kiinteistökehittäjänä me haluamme luoda kestävää kehitystä edistäviä toimitiloja, jotka herättävät tunteita ja rakentavat uutta, elävää kaupunkikulttuuria. Fiskars Group edustaa rakennuksen omaperäiseen luonteeseen hyvin soveltuvia ainutlaatuisia brändejä, joita yhdistää kestävä muotoilu, korkea käsityötaito ja ymmärrys ihmisten arjesta, sanoo NCC:n yksikön johtaja Yirui Jiang.

NCC aloittaa kohteen rakentamisen maaliskuussa. Arvioitu valmistumisaika on joulukuussa 2021.

Kestävä kehitys näkyy suunnittelussa – rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki

Rakennukselle haetaan kansainvälisen BREEAM-ympäristöluokituksen mukaista Excellent-sertifikaattia. Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus koko käyttöiän ajaksi.

– Rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki ja suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa tilojen muuntojoustavuuteen, käyttäjien hyvinvointiin, materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksesta rakennettuun ympäristöön tuleviin vaikutuksiin, projektijohtaja Pirkka Pikkarainen kuvailee.

Arkkitehtitoimisto Sarcin suunnittelema toimitila toimii kiinteässä yhteydessä ympäröivään puistoon. Monitahokkaan muotoinen rakennus ja isot ikkunat avaavat yhteyden maisemaan kaikille työpisteille. Alueen sijainti kannustaa myös julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja työmatkapyöräilyyn.

Toimitila numeroina:
•    Toimitila: noin 10 000 kem2, 9 kerrosta
•    Valmistuminen: 12/2021
•    Tavoitteena BREEAM Excellent. BREEAM on kansainvälisesti suosituin rakentamisen ympäristöluokitusjärjestelmä, jonka avulla arvioidaan kiinteistöjen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta.
•    Arkkitehti: Antti-Matti Siikala ja Riku Huopaniemi, Arkkitehtitoimisto SARC

Posted in:

Kauppatorin matkustajapaviljonki peruskorjataan – valmistelevat työt alkavat

Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä.

Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä.

Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020.