Yleiset uutiset

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristöön rakennetaan lisää asuntoja, toimistoja ja liiketiloja. Täydennysrakentaminen sijoittuisi Sörnäisten rantatien varteen ja Hakaniemen sillan nykyisten ramppien paikalle. Ehdotus sisältyy Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristön suunnitteluperiaatteisiin, joihin kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa 28. lokakuuta.

Tilaa uudelle rakentamiselle vapautuu, kun elinkaarensa päähän tullut Hakaniemen silta korvataan uudella, matalammalla sillalla. Uusi silta mahdollistaa liikennealueiden pienentämisen ja rantojen paremman hyödyntämisen. Sörnäisten rantatien itäreunalle saadaan tonttimaata siirtämällä katua voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kauemmaksi rannasta.

Alueelle kaavaillaan asuntoja noin 2 500 asukkaalle. Työpaikkarakentaminen sijoittuisi Sörnäisten rantatien varteen samoihin kortteleihin asuntojen kanssa. Hakaniemenrantaan tulisi julkista rakentamista. Palvelut sijoittuisivat pääosin rakennusten katutasoon.

Keskeinen tavoite on myös alueen rantojen aktivointi. Hakaniemenrannan ja Suvilahden ranta-alueet ovat tällä hetkellä pääosin pysäköinti-, liikenne- tai melualuetta. Lähtökohtana on, että alueen rannat saadaan kaupunkilaisten monipuoliseen käyttöön.

Alueesta tavoitellaan tiiviisti rakennettua kantakaupungin osaa ja Merihaka halutaan kytkeä paremmin osaksi ympäröivää kaupunkia. Täydennysrakentaminen muuttaisi Sörnäisten rantatien luonteen väylämäisestä ympäristöstä kaupunkibulevardiksi.

Kaupunkilaisten näkemyksiä alueen tulevaisuudesta kartoitettiin lokakuun alussa asukastapahtumassa sekä verkkokeskustelulla. Esille nousi ennen kaikkea Siltavuorensalmen rantojen kehittäminen aktiivisempaan käyttöön. Täydennysrakentamiseen suhtauduttiin positiivisesti: asukkaat näkivät, että sen kautta on mahdollista saada alueelle uusia palveluita sekä kaupallisia yrittäjiä. Siltavaihtoehdon ohella esitettiin tutkittavaksi myös tunnelivaihtoehtoa.

Alueen suunnittelua jatketaan lautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Tavoitteena on, että asemakaavaluonnos esitellään lautakunnalle vuonna 2016. Uuden sillan rakentaminen on aloitettava viimeistään kymmenen vuoden kuluttua.

Kaupunkikehityslautakunta käsittelee 28. lokakuuta K-supermarket Tarmolan asemakaavanmuutosehdotusta Tarmolan alueen keskivaiheilla sijaitseville kiinteistöille ja katualueelle. Tavoitteena on K-supermarket Tarmolan laajentaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi.

Asemakaavanmuutoksella on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa K-supermarket Tarmolan alueille pääasiassa päivittäistavarakauppaa sisältävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Samalla on käsitelty katualueita ja Neste Asentajantien huoltoasemakiinteistöä. Kysymyksessä ei ole uusi kauppa, vaan olemassa olevan päivittäistavarakaupan laajentaminen päivittäistavaramyymälän käsittäväksi suuryksiköksi.

K-Raudan entisen rautakauppakiinteistön korjaus- ja muutostyöt K-supermarketiksi valmistuivat vuonna 2009. Rakennusta laajennettiin tuoreeltaan vuonna 2010 Alko Oy:n myymälälaajennuksella. Yhtiö hankki naapurikiinteistöstä määräalan alkuvuonna 2012, mikä tarjosi mahdollisuuden alkaa suunnitella päivittäistavarakaupan laajentamista. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä nykyinen K-supermarket Tarmolan tontti ja Keskon ostama lisäalue yhdistetään uudeksi suureksi tontiksi.

Kaavatyön taustaksi tehtiin kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi Strafican kanssa. Selvitys valmistui 2013. Selvityksessä vaikutukset arvioitiin laajemmin kuin yleensä asemakaavahankkeissa on tarpeen, joten selvitys palvelee myös laajemman yleiskaavatason suunnittelua. Tämä oli tarpeen, koska mm. K-supermarket Tarmolan asemakaavanmuutos poikkeaa voimassa olevasta yleiskaavasta.

Lisäksi hankkeen liikenteelliset vaikutukset selvitettiin vuonna 2014 valmistuneessa A-insinöörien tekemässä selvityksessä. Luonnosvaiheessa annettujen lausuntojen johdosta on täydennetty selvityksiä laatimalla Tarmolan-Kaupunginhaan liiketilaselvitys.

Päivittäistavarakaupan laajentaminen päivittäistavaramyymälän käsittäväksi suuryksiköksi

Asemakaavanmuutosehdotuksen mukaan K-supermarket – myymälän laajentaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi on mahdollista. Asemakaavanmuutosehdotuksessa alueella on vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen salliva liikerakennusten korttelialue, huoltoasemarakennusten korttelialue sekä katualueita. Korttelialueet ovat nykyään asemakaavanmukaisessa käytössä. Lisäksi katualueiden muutoksilla on mahdollista rakentaa jo pitkälti toteutettu Loviisantien ja Asentajantien välinen uusi leveä liittymäalue.

K-supermarket Tarmolan uuden tontin pinta-ala on 20.554 neliömetriä. Erikoistavarakauppa ei saa olla keskustahakuista erikoistavarakauppaa eli laadultaan sellaista kauppaa, joka kilpailisi keskustakaupan kanssa.

Faktalaatikko – uusi K-supermarket

Tontin pinta-ala 20.554 neliömetriä

Rakennusoikeuden määrä 5.200 kerrosneliömetriä (k-m²), josta

• 3.700 k-m² päivittäistavaran myymälätilaa
• 1.500 k-m² ei-keskustahakuisten erikoistavaroiden myymälätilaa

Erikoistavaroiden kerrosalasta saa 500 k-m² käyttää elintarvikkeiden myyntiin.

Nykytilanteeseen verrattuna kauppa laajenee:

• 1.700 k-m² uutta päivittäistavaran myymälätilaa
• 1.000 k-m² uutta ei-keskustahakuisten erikoistavaroiden myymälätilaa

Nykyinen elintarvikkeiden erikoistavaramyymälä (Alko) voi säilyä kiinteistöllä samankokoisena.

Forum avaa uudistuneet tilansa torstaina 23. lokakuuta. Kauppakeskuksen uusiin 0- ja K-kerroksiin avataan yli 6000 m² lisää liiketilaa ja 18 uutta liikettä.  Avajaisten yhteydessä Forum esittelee uuden New Forum For New Helsinki -konseptinsa, jonka avulla kauppakeskus nostaa omalta osaltaan keskustan kiinnostavuutta. Uudella konseptilla halutaan korostaa sitä, kuinka Helsingin keskustaa tulisi kehittää paremmin tulevaisuuden kuluttajia palvelevaksi.

Helsingin ytimen uudistunut kaupunkikortteli Forum viettää avajaisiaan torstaista sunnuntaihin 23.–26. lokakuuta. Viihtyvyyttä uudistuneeseen keskukseen luovat muun muassa raikas yleisilme valkoisine marmoripintoineen, Tommi Toijan taideteokset sekä laaja valikoima ravintoloita ja kahviloita. Avajaisviikonloppuna keskuksessa vieraileville on luvassa paljon liikkeiden eri avajaistarjouksia sekä muuta ohjelmaa. Ovensa avaavat muun muassa uudet laajentuneet kaksikerroksiset H&M ja Intersport. Forum toivottaa kaupunkilaisille hyvää työpäivää tarjoamalla ilmaisen aamupalan 300 ensimmäiselle keskuksessa vierailevalle torstaina 23.10. klo 10 ja perjantaina 24.10. klo 9 alkaen. Lisäksi lähiviikkojen aikana uudistuneessa Forumissa toimintansa aloittaa keskustan kattavin elektroniikkamyymälä Gigantti.

”Uusi Forum on kaupunkikortteli toimivan keskustan puolesta. Tavoitteena on vahvistaa keskustamagneetin vetovoimaa entisestään. Tämän hetkinen keskustelu mediassa keskittyy lähinnä keskustan näivettymiseen. Me haluamme muuttaa tätä negatiivissävytteistä keskustelua ja osoittaa, että oikealla asenteella ja oikeilla toimenpiteillä voidaan saada positiivista kehitystä aikaiseksi” , kertoo Forumin kauppakeskuspäällikkö Lars Eklundh.

Forumin avajaiskuhinaa voi seurata sosiaalisessa mediassa: #NewForum .

Kuva: Cursor Oy

Kansainvälinen kehittäjäryhmä suunnittelee Kotkan Kantasatamaan outlet-keskuksen sekä hotellin ja ravintolamaailman rakentamista. Hankkeesta vastaa kansainvälinen ja kokenut kehittäjäryhmä, joka edustaa alansa huippua. Hankevastaavana toimii GVA Sawyer, jolla on 20 vuoden kokemus kiinteistökehityshankkeista. Kehittäjäryhmään on liittynyt Milligan Retail, jonka omistaja John Milligan on johtava outlet-kaupan kehittäjä ja sijoittaja Euroopassa. Ryhmään kuuluu myös Gerald Parkesin Pacific Real Estate Capital Partners, joka on rahoittanut lukuisia kiinteistöhankkeita Euroopassa ja USA:ssa.

Kantasatama on Kotkan kaupungin keskustassa sijaitseva historiallinen satama-alue, josta tehdään uudenlainen elämyksellinen kohde. Useampia vaiheita käsittävän hankkeen aikana Kantasatamaan rakennetaan sen perinteitä kunnioittaen monipuolinen, koko perheen ajanvietekeskus, jossa yhdistyvät ostosmahdollisuudet, hotellimaailma, ravintolatarjonta, kulttuuri, viihde, matkailu ja mahdollisesti myös asuminen. Samanaikaisesti selvitetään myös mahdollisuuksia kehittää risteilyreitti Kotkan ja Pietarin välille. Kantasatama-hanketta ovat mukana valmistelemassa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor ja Kotkan kaupunki.

Kantasataman asemakaavan muutoksen luonnos on parhaillaan valmisteltavana. Se esitellään loppuvuodesta 2014.

Hankkeella huomattava työllisyysvaikutus aluetalouteen

GVA Sawyerin toimitusjohtaja Cameron Sawyerin mukaan ensimmäisten vaiheiden investointi on noin 200 miljoonaa euroa. Se tulee työllistämään arviolta noin tuhat henkilöä rakentamisen aikana ja noin 700 henkilöä toiminnan käynnistyttyä. Keskuksen yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan olevan 200 miljoonaa euroa vuodessa. Ensimmäisen vaiheen toiminnan arvioidaan käynnistyvän loppuvuodesta 2016. Kantasataman kehittäminen jatkuu tämänkin jälkeen. Myöhemmät vaiheet kaksinkertaistanevat kokonaisinvestoinnin.

Kantasataman investointihankkeen aluetaloudelliset vaikutukset on selvitetty. Oxford Research selvitti Cursor Oy:n toimeksiannosta hankkeen vaikutuksia aluetalouteen. Selvitys toteutettiin elo-syyskuussa 2014.

Hanke tukee Kotkan-Haminan seudun elinkeinorakenteen uudistumista ja hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus. Rakennusvaiheessa investointi luo lähes tuhannen henkilötyövuoden edestä suoria työpaikkoja ja lähes kaksituhatta huomioiden epäsuorat työpaikat. Toimintavaiheessa pysyviä työpaikkoja syntyy yli 700 ja epäsuorat huomioiden yli 900. Tämä merkitsee myös kuntataloudelle seudulla huomattavaa piristysruisketta, noin 7 miljoonan euron suuruisia verotuloja.

Kotkan keskeinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella pääkaupunkiseudun ja Venäjän välissä mahdollistaa sen, että Kantasatama on helposti mm. venäläisten, kotimaisten ja muiden ulkomaisten matkailijoiden saavutettavissa.

Sidosryhmähaastatteluissa hankkeeseen suhtauduttiin erittäin positiivisesti. Pientä huolta aiheutti ennen kaikkea kilpailutilanteen kiristyminen. Uudenlaisen konseptin takia hankkeen ei katsottu kilpailevan suoraan nykyisten kaupan yksiköiden kanssa. Merkittävintä on se, että kehityshanke elävöittää Kotkan keskusta-aluetta. Kantasataman houkuttelemat asiakasvirrat luovat liiketoimintamahdollisuuksia myös muille keskusta-alueen yrityksille ja lisääntyvä majoituskapasiteetti poistaa matkailun kehittämisen esteitä. Kehityshanke luo myös pohjaa sekä linjaliikenteen että risteilytoiminnan kehittämiseksi.

Malmin bussiterminaalin kupeeseen Ala-Malmille on suunnitteilla kaksi 13-kerroksista tornitaloa. Rakennuksiin on kaavailtu asuntojen lisäksi toimistoja, liiketiloja ja hotellia.

Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa ehdotetaan lisää rakentamista myös muualle Latokartanontien ympäristöön. Tavoitteena on saada lisää asuntoja ja palveluja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja samalla parantaa kaupunkikuvaa ja kulkuyhteyksiä.

Luonnoksessa esitetään, että Latokartanontie 5:ssä sijaitseva ravintola- ja liikerakennus puretaan ja tilalle rakennetaan asuintalo. Uusia asuintaloja on suunniteltu myös Paavolantien pientaloalueen ja Latokartanontien väliin. Malmin asematien ja Malminkaaren kulmaukseen on suunniteltu opiskelija-asuntoja nykyisen pysäköintialueen paikalle. Uudet talot toisivat asuntoja noin 500 asukkaalle.

Malmin bussiterminaalia on tarkoitus laajentaa. Runkolinja 560 eli Jokeri 2 aloittaa liikennöinnin syksyllä 2015, ja terminaalista halutaan kasvaville käyttäjämäärille nykyistä toimivampi ja viihtyisämpi. Kulkuyhteydet terminaalista Ala-Malmin torin suuntaan paranevat, sillä terminaalista on suunniteltu esteetön jalankulkureitti uusien tornitalojen läpi Pekanraitille.

Malmin vanha asema esitetään suojeltavaksi. Asemalle on kaavailtu pyöräkeskusta, jonka palveluihin kuuluisivat esimerkiksi pyörien vuokraus, korjaus ja säilytys.

Latokartanontielle on suunniteltu uusi linjaus Vilppulantien ja Malmin asematien välille: kadulle palautettaisiin historiallista tielinjaa mukaileva kaarre. Uudella linjauksella saataisiin lisää tilaa kadun itäpuolen tonteille. Latokartanontien nimi ehdotetaan muutettavaksi Vanhaksi Helsingintieksi.

Latokartanontien ympäristön kaavaluonnos on esillä muun muassa Malmin kirjastossa sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat 10. marraskuuta asti. Suunnittelusta järjestetään keskustelutilaisuus Malmitalolla 28. lokakuuta kello 17–19.

Helsingin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta erityisesti raideliikenteen varressa. Malmin täydennysrakentaminen tukee tätä tavoitetta, sillä se on yksi Helsingin joukkoliikenteen solmukohdista. Malmin yhteydet paranevat edelleen, kun liikennöinti runkolinja 560:lla ja Kehäradalla alkaa ensi vuonna.

Attendo Kyröskoskeksi nimetty Hämeenkyröön rakentuva uusi ikäihmisten hoivakoti on edennyt ensimmäisen kerroksen elementtiasennukseen. Rakennuksen runko saadaan pääosin valmiiksi tämän vuoden aikana. Asukkaat pääsevät muuttamaan ensi kesänä.

Uusi talo tarjoaa 60 hoivakotipaikkaa tehostettua palveluasumista tarvitseville ikäihmisille.  Hoivakoti nousee Pohjantähdentielle omakotialueen kupeeseen.

– Attendo lupasi viime vuonna tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa uutta kapasiteettia kuntaan ja on nyt konkreettisesti lunastamassa lupauksia, iloitsee sosiaalijohtaja Taina Niiranen Hämeenkyröstä.

– Hämeenkyrö ostaa tällä hetkellä yksityisiltä palveluntuottajilta noin 50 paikkaa. Monet ikäihmisistä ja heidän omaisistaan toivovat, että paikka löytyisi oman kunnan alueelta, jolloin vierailumatka on lyhyt.  Meillä on seitsemän hoivakotia Pirkanmaalla, joten alue on entuudestaan hyvin tuttu, sanoo aluejohtaja Sari Huhtinen Attendosta.

Hämeenkyrön ARA-rahoitteisen hoivakodin rakennuttaa KOy Artun Hoiva-asunnot. Rakennuttajakonsultintehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy ja kokonaisurakoitsijana toimii Peab Oy. Attendo toimii hoivakodissa palveluntuottajana ja työllistää 30 – 40 uutta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, kun hoivakodin arki pyörähtää käyntiin.

Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti kokouksessaan 13.10.2014, että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. Voittajatyö on nimeltään Hattutemppu, jonka tekijät ovat JKMM Arkkitehdit, Ramboll Oy ja Trafix Oy. Suunnittelukilpailun järjestivät Tampereen kaupunki, Lemminkäinen Oy ja Suomen Palloliitto.

Voittajatyössä Tammelaan sijoittuu uusi noin 6500 katsojan jalkapallostadion ja asuinrakennuksia kentän sivuille Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrelle. Asuinrakentamisen ansiosta jalkapallostadion voidaan rakentaa kaupungin näkökulmasta mahdollisimman kustannusneutraalisti.

Kokouksen aikana Tiina Elovaara (ps.) esitti, että Tammelan pallokentän taloudelliset ratkaisut etsitään koko Tammelan alueen kehittämistoimenpiteiden kautta ja pallokenttää kehitetään sen nykyisessä käyttömuodossa. Äänestyksen jälkeen (9-2) päätettiin pohjaesityksen mukaisesti eli Tammelan stadionin alueen suunnittelua jatketaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Voittajatyötä jatkokehitetään siten, että asuinrakentaminen sovitetaan paremmin lähialueen asuinrakennukset huomioonottavaksi. Hankkeessa tärkeätä on toteutus jalkapallon ehdoilla.

Kuva: Heikki Hietala

Lappeenrannan vanhoihin, hissittömiin kerrostaloihin on pääosin viimeisten kymmenen vuoden aikana jälkiasennettu lähes 60 hissiä, joihin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt avustusta. Tänä vuonna ARA on tehnyt avustuksen varauspäätöksen kahdeksaa jälkiasennushissiä varten Lappeenrannassa. Avustusta myönnetään ympäri vuoden.

Lappeenrannassa on edelleen noin 350 vähintään kolme asuinkerrosta käsittävää hissitöntä kerrostaloa. Kaupungin asuntotoimenjohtaja Risto Kantola kannustaa hissittömien kerrostalojen hallituksia ja asukkaita tarttumaan tilaisuuteen. Avustus kattaa vielä tällä hetkellä enimmillään puolet hissin jälkiasennushankkeen kustannuksista.

‒ Valtio myöntää hissiavustuksia asunto-osakeyhtiöille, asumisoikeustaloille ja vuokrataloyhtiöille. Kymmenen viime vuoden aikana Lappeenrannassa toteutettujen lähes 60 hissin yhteenlasketut kustannukset ovat olleet noin kymmenen miljoonaa euroa, josta valtio on maksanut puolet.  Jälkiasennettujen hissien ansiosta kulku noin 1150 asuntoon on helpottunut, Kantola laskee.

Lappeenranta on ollut vuodesta 2013 asti mukana valtakunnallisessa Hissi Esteetön Suomi 2017 – hankkeessa, jonka tarkoituksena on kaksinkertaistaa jälkiasennushankkeiden määrä vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2013 jälkeen valtio on avustanut Lappeenrannassa kaikkiaan 18 hissin jälkiasennusta.

Valtionavustushakemukset toimitetaan ARAlle kaupungin asuntotoimen välityksellä. Samalla voi kysyä ohjeita ja vinkkejä.

Valtion hissiavustuksesta ja sen hakemismenettelystä löytyy tietoja ARAn verkkosivuilta www.ara.fi > Rahoitus> Avustukset.  Myös osoitteesta www.hissiin.fi löytyy runsaasti hissihankkeen toteuttamista käsittelevää tietoa.