Yleiset uutiset

Talotekniikkakonserni Mikentin emoyhtiö Mikenti-Yhtiöt Oy on muuttanut nimensä Quattro Mikenti Group Oy:ksi 31.10.2014.

Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi liiketoiminnan laajennuttua merkittävästi. Mikenti-Yhtiöt Oy osti Quattroservices Oy:n tytäryhtiöineen marraskuussa 2013. Uuden nimen tarkoituksena on koota tytäryritykset yhteen ja viestiä konsernin koosta, kansainvälisyydestä sekä palveluiden kattavuudesta.

– Yritystemme taustalla on kaksi kehitystarinaa, ja yksi nimi yhdistää nämä, kertoo Quattro Mikenti Group Oy:n toimitusjohtaja Henri Juva.

Emoyhtiön nimenmuutoksella ei ole vaikutusta laskutusosoitteisiin tai Y-tunnukseen. Tytäryhtiöiden yhteystiedot säilyvät ennallaan. Emoyhtiön henkilöstön vanhat sähköpostiosoitteet toimivat edelleen. Niiden rinnalle on kuitenkin otettu käyttöön uudet osoitteet, jotka ovat muotoa etunimi.sukunimi@qmg.fi.

Quattro Mikenti Groupin yritykset tekevät kaikkia LVIJA-, sähkö- ja sprinkleritöitä Suomessa ja Venäjällä. Konsernin tytäryrityksiä ovat Mikenti Oy, Mikenti Talotekniikka Oy, Ilmastointi-Mikenti Oy, Jypro Oy, Quattroservices Oy, Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy, Quattroservices Tampere Oy sekä Quattro Lining Oy. Toimipaikkoja on kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi Venäjän liiketoiminnalla on toimipaikat Pietarissa ja Moskovassa. Konserni työllistää alihankkijat mukaan lukien 490 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 80 miljoonaa euroa.

Suomen ensimmäinen opas ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun on julkaistu osoitteessa www.ilmastotyokalut.fi. Opas on suunnattu kaupunkisuunnittelijoille, mutta se sisältää hyviä vinkkejä myös esimerkiksi taloyhtiöille, jotka suunnittelevat peruskorjaushankkeita. Oppaan ovat koonneet Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA -hankkeen asiantuntijat.

Ilmastonmuutos asettaa kaupungit uusien haasteiden eteen

Ilmastonmuutoksen edetessä kaupunkien tulee varautua myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen, sademäärien kasvuun ja hellejaksojen pidentymiseen. Suomen väestöstä 70 % asuu kaupungeissa, jotka ovat pinta-alaltaan kuitenkin vain noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Kaupunkien toimivuus ja kestävyys nopeasti muuttuvassa ilmastossa on merkittävä haaste.

Kaupunkien kannattaa huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset jo suunnittelun alkuvaiheissa. Näin kustannukset pienenevät myöhemmissä vaiheissa. Esimerkiksi maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen tiheydellä vaikutetaan siihen, kuinka herkästi kaupunkialue tulvii ja mihin vesi ohjautuu.

Porille ja Malmölle miljoonien vahingot tulvista

Suomessa tuhoisa kaupunkitulva nähtiin viimeksi Porissa elokuussa 2007. Kolmessa tunnissa rankkasade tulvi kaduille ja muun muassa Satakunnan keskussairaala jäi eristyksiin. Tulvan kustannukset olivat lopulta lähes 22 miljoonaa euroa.

Ruotsin Malmö koki rankkasateiden ja tulvien tuhoisan voiman viime elokuussa.

”Heräsin aamulla, enkä nähnyt ulos ikkunasta, sillä sade oli niin rankkaa. Kotitaloni kellari alkoi tulvia heti”, Malmön apulaispormestari Lari Pitkäkangas kertoi lokakuussa järjestetyssä ILKKA-hankkeen päätöstilaisuudessa.

”Tulviin ja rankkasateisiin varautuminen on kaupungin selviytymisen kannalta yksi tärkeimpiä strategisia kysymyksiä. Niihin kannattaa varautua myös Suomessa”, Pitkäkangas sanoo.

Konkreettisia työkaluja, tuoreita julkaisuja ja esimerkkejä parhaista käytännöistä

Ilmastotyokalut.fi on avoin ja kaikkien saatavilla oleva sivusto, joka sisältää työkaluja, kuvauksia Suomessa ja ulkomailla toteutetuista hyvistä käytännöistä sekä tuoreita julkaisuja ja tutkimustietoa.

Opas keskittyy erityisesti lisääntyvien sadevesimäärien hallintakeinoihin, kaupungin lämpötilaerojen tasaamisen keinoihin sekä viheralueiden hyödyntämismahdollisuuksiin sadevesien ja hellepiikkien vähentämisessä. Sopeutumistoimia aloittelevalle kunnalle opas tarjoaa osion, jossa neuvotaan vaiheittain, kuinka ilmastonmuutokseen varaudutaan.

Oppaan tekijät

www.ilmastotyokalut.fi -sivusto tehtiin vuosina 2012–2014 toteutettavassa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hankkeessa. Hankkeen päämäärä oli edistää ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivaa kaupunkisuunnittelua. Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina ovat Lahden, Turun ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Ilmatieteen laitos sekä Turun yliopisto. Hanke päättyi lokakuun 2014 lopussa.

Kaupunginhallitus käsittelee Virastokeskuksen asemakaavaa 3.11.  Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. Kaavamuutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta ja hakea positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen kaupunkikuvaan.

Kaupungintalon osalta kaavamuutosehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan purkaa tai säilyttää. Tämä mahdollistaa erilaisia päätösvaihtoehtoja asian jatkokäsittelyvaiheissa.

Kaavamuutos mahdollistaa lisää asuinrakentamista sekä uusia toimisto-, liike- ja vapaa-ajan tiloja. Parkkipaikat tulevat korttelikohtaisiin ja olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä lähes 66 000 kerrosneliömetriä. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 kerrosneliömetrillä.

Virastokeskuksen alueelle on tarkoitus rakentaa kaksi uutta asuinkorttelia yhteensä noin 500 asukkaalle. Asuinrakennuksista tulee enintään 8-kerroksisia.

Nykyinen, kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen ja puistoksi. Myös puretun Virastotalo 1:n sekä ruokapalvelujen rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan asuinkortteliksi.

Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, joilla elävöitetään jalankulkutasoa.

Nykyisen Virastotalo 2:n paikalle on tulossa liike- ja toimistorakennusten korttelialue, missä on keskitetysti myös julkisia palveluja. Virastotalo 2 voidaan purkaa ja korvata nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa olisi liiketiloja, muun muassa päivittäistavarakauppa.

Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluja varten. Alueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa.

Uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja 200-250 työntekijälle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan.

Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää kokonaisuutta.

Esityslista liitteineen

Tapiolan keskustan uudistaminen pääsi kesällä täyteen vauhtiin, kun LähiTapiola aloitti kauppakeskus Ainoan toisen vaiheen ja Kirjokannen asuntojen rakennustyöt ja purki pois ns. Aslakin talon. Kaupunki on käynnistänyt Otsolahteen ulottuvan Leimuniityn perusteellisen uudistamisen. Samassa yhteydessä rakennetaan Tapiolanympyrä, jonka sisäkehältä pääsee ajamaan keskuspysäköintiin.

LähiTapiola-hankkeen sekä Leimuniityn ja Tapiolanympyrän rakentamisen käynnistämistä juhlitaan perinteisellä alkulapiointitilaisuudella perjantaina 31.10. klo 12.00.

LähiTapiolan kauppakeskus Ainoa ja Kirjokansi-hanke käsittävät uusien liike- ja asuinkortteleiden toteuttamisen Merituulentien yhteyteen sekä bussiterminaalin rakentamisen. Kauppakeskukseen valmistuu keväällä 2017 tilat uudelle Stockmannin tavaratalolle.

Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Kirjokannelle, liiketilojen yläpuolelle, tulee runsaasti korkeatasoisia asuntoja. LähiTapiolan investoinnit kauppakeskukseen ja asuntoihin ovat noin 500 milj. euroa.

Kaupunki on käynnistänyt lokakuussa Tapiolan keskuksen ja Otsolahden väliselle alueelle poikkeuksellisen laajan ympäristörakennushankkeen.

1970-luvun alussa poistetun Tapiolan suuren liikenneympyrän paikalle rakennetaan samankokoinen uusi kiertoliittymä, jonka sisäkehältä on sisäänajo- ja ulosajorampit uuteen keskuspysäköintilaitokseen.

Tapiolantie uudistetaan Revontulentien ja Tapiolanympyrän välillä. Kadulle toteutetaan liittymien ja pysäkkien toimivuutta parantavia kaistajärjestelyjä.

Leimuniityn puisto Tapiolantien ja Otsolahden välillä uudistetaan perusteellisesti. Puisto on vuosikymmenten aikana painunut. Puisto palautetaan alkuperäiseen korkeustasoon ja muotoillaan siten, etteivät tulvavedet pääse Tapiolantielle, eivätkä maanalaisiin tiloihin. Kunnostettavan puiston pinta-ala on noin 6 hehtaaria.

Puistoalueen pohjoisosaan palautetaan perennaryhmät, jotka noudattavat väritykseltään ja vaikutelmaltaan alkuperäisiä lajeja. Puisto tulee leimuamaan, kuten aikoinaan Tapiolan alkuvuosina. Kanava ja siihen liittyvät allas ja silta uusitaan. Otsolahden rantaan rajautuvan nurmialueen reunoille tulee uusia puistotoimintoja. Kaupungin urakka valmistuu syksyllä 2016 ja urakkahinta on noin 10 milj. euroa.

Tapiolan keskuksessa on käynnissä metroaseman ja 1 600-paikkainen keskuspysäköintilaitoksen, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan rakentaminen. Metroliikenne käynnistyy syksyllä 2016. Pysäköintilaitos, keskushuolto ja yhteisväestönsuoja valmistuvat keväällä 2016.

Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n välillä käynnissä olleet neuvottelut sähköistysalan työehtosopimuksesta ovat keskeytyneet. Edellinen sopimuskausi päättyi 30.9. ja sopimuksen uudistamista koskevia neuvotteluja on käyty syyskuun alusta lähtien. Keskiviikkona 29.10. työnantajaliitto ajoi neuvottelut tilanteeseen, jonka Sähköliitto tulkitsee neuvottelujen katkaisemiseksi.

Kynnyskysymykseksi ovat nousseet työehtosopimuksen määräykset urakkatyömaita varten tehtävästä työmaasopimuksesta. Työmaasopimus tehdään työnantajayrityksen ja työmaan urakkatyönä tekevien työntekijöiden välille.

– STTA yritti murtaa työmaasopimusta koskevien tes-määräysten vakiintuneen tulkinnan jo keväällä 2013, kertoo Sähköliiton sopimusvastaava Jari Ollila. Hän toteaa työnantajapuolen heittäneen ensin koepallon purkamalla yksipuolisesti helsinkiläistä hotellityömaata koskeneen työmaasopimuksen, mikä johti ammattiosastojen ja Sähköliiton toteuttamiin lakkoihin.

Lakkojen jälkeen STTA nosti Sähköliittoa vastaan oikeusjutun työtuomioistuimessa. Ollila kertoo, että työnantajapuoli yritti oikeudenkäynnillä muuttaa työehtosopimuksen vakiintuneen tulkinnan. Työtuomioistuin kuitenkin tuomitsi kaikki kuusi kanteessa esitettyä vaatimusta Sähköliiton eduksi.

– STTA jatkaa työehtosopimuksen työmaasopimusmääräyksiä kohtaan aloittamaansa hyökkäystä meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa, Ollila puuskahtaa.

– Tämän kai olisi pitänyt olla odotettavissa, kun kerran työtuomioistuimen tuomion otsakkeen mukaan riidassa oli kyse muun muassa siitä, mitä sanalla ”sopia” tarkoitetaan. STTA:n mielestä sopiminen tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä kaikesta yksipuolisesti.

STTA:n tavoite todettu laittomaksi työtuomioistuimessa

– Sähköliitolla olisi valmius tavoitella työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista neuvottelutulosta ja kehittää työehtosopimuksen tekstejä yhdessä työnantajien kanssa, mutta STTA pyrkii edelleen härkäpäisesti tavoitteeseen, jonka työtuomioistuin on jo todennut laittomaksi, Sähköliiton neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma toteaa.

Kuluneen viikon ajan neuvotteluissa mukana ollut Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski ilmoittaa katsovansa, että STTA on katkaissut neuvottelut.

– Pyysin eilisiltana STTA:n toimitusjohtajaa Esa Larsénia ilmoittamaan tämän aamun kello 8:aan mennessä, onko työnantajilla valmius antaa meille esitys, joka ei loukkaa vanhoja sopimustekstejä ja niihin työtuomioistuimen tuoreessa tuomiossa otettua kantaa, Alakoski toteaa ja lisää saaneensa vastaukseksi väitteen, ettei STTA:n neuvottelijoita saada enää illalla kiinni.

– Osoittaisi melkoista edesvastuuttomuutta ja välinpitämättömyyttä STTA:n neuvottelijoilta olla tavoittamattomissa tässä tilanteessa, Alakoski summaa, ja toteaa STTA:n tosiasiassa katkaisseen neuvottelut.

Linkki työtuomioistuimen ratkaisuun:
TT:2014-85

Rakennusalan harmaan talouden valvontaan liittyvä uusi ilmoitusmenettely on tuonut Verohallinnon tietoon jo lähes 20 000 epäselvää tapausta, jotka vaativat jatkoselvittelyä.

Heinäkuun alussa voimaan astuneen menettelyn myötä rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on täytynyt ilmoittaa urakoihin ja päätoteuttajien työntekijöihin liittyviä tietoja kuukausittain. Kahden kuukauden ilmoitusten perusteella jatkoselvittelyn piiriin on nostettu noin 20 000 tapausta.

– Selvittelyssä on esimerkiksi yrityksiä, joiden toiminnan on ilmoitettu päättyneen, mutta tilaajilta saadut tiedot osoittavatkin toisin. Osalla yrityksistä näyttäisi olevan ristiriitaisuuksia urakka- ja työntekijätietojen sekä kausiveroilmoitustietojen välillä. Myös ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumista Suomeen tutkitaan, kertoo ylitarkastaja Sari Wulff .

Menettelyssä on paljastunut lisäksi yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka liikevaihdon mukaan näin pitäisi olla. Selvitystyötä jatketaan ja valvontaa tehostetaan marraskuussa toteutettavalla Raksa-viikolla, jonka aikana työmaille ja yrityksiin tehdään tarkastuskäyntejä.

Kevennetty menettely voimassa vuoden 2014 loppuun

Vaikuttavuutta voidaan kokonaisuudessaan arvioida vasta sen jälkeen, kun valvonta pääsee kunnolla käyntiin ja kevennetty menettely päättyy.

– Alkuvaiheessa olemme antaneet yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Suomen Yrittäjät on kuitenkin ilmaissut toiveensa puutteellisen menettelyn jatkoajasta. Verohallinto arvioi jatkoajan tarpeen loppuvuodesta, sanoo Wulff.

Ilmoituksissa vähemmän virheitä

Ensimmäisissä ilmoituksissa esiintyi virheitä etenkin veronumeroiden ja syntymäaikojen oikeellisuudessa. Ulkomaisista yrityksistä oli myös usein käytetty ulkomaisia tunnuksia, vaikka ilmoitukseen täytyy ensisijaisesti merkitä Suomessa annettu Y-tunnus, jos sellainen on käytössä.

– Veronumeroon ja ulkomaisiin tunnuksiin liittyviä virheitä oli elokuun ilmoituksissa huomattavasti vähemmän kuin heinäkuun ilmoituksissa. Heinäkuussa virheitä oli noin 16 000, mutta elokuussa määrä laski jo alle 3 000:n. Ohjaus on parantanut tilannetta. Tunnusten oikeellisuuteen kannattaa kuitenkin vastaisuudessakin kiinnittää huomiota, jotta selvityspyynnöiltä vältytään, Wulff huomauttaa.

Neuvontaan panostetaan

– Uudistus on iso ja tärkeä. Uuden lain tavoitteena on rakennusalan harmaan talouden kitkeminen ja toimialan kilpailun tervehdyttäminen. Ensisijaisesti kiinnitämme nyt kuitenkin huomiota asiakasohjaukseen ja tietojen laadun parantamiseen, toteaa Wulff.

Lisätietoja: vero.fi/rakentamisilmoitukset

Toimintatapojen kehittäminen infrahankinnoissa toisi säästön, jolla helpotetaan merkittävästi infran korjausvajeongelmaa, uskovat yksityiset urakoitsijat.

Suomessa tarvitaan kykyä tunnistaa arjen hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen kannalta tärkeimmät kohteet julkisille infrarahoille. Poukkoilevan budjettipolitiikan sijaan päätöksenteko kaipaa yli puoluerajojen yhtä suuntaa, joka pidetään seuraavat 10–20 vuotta.

Tärkeää on myös inframäärärahojen nykyistä tehokkaampi käyttö. Ratkaisijoita ovat työn tilaajat kunnissa ja Liikennevirastossa. Jotta rahat kohdentuisivat infran rakentamisessa ja ylläpidossa tuottavasti ja tehokkaasti, julkisia hankintamenettelyjä on arvioitava kriittisesti, todettiin INFRA ry:n 60-vuotisliittopäivillä tänään Helsingissä.

Tilaajan vastuuta ei voi ulkoistaa

Infraa ovat esimerkiksi väylät, tunnelit ja terminaalit. Heikko tilaajaosaaminen aiheuttaa infran rakentamisessa ja ylläpidossa paljon turhia lisäkustannuksia.

Etenkin hätäisesti ja halvalla teetetyt suunnitelmat aiheuttavat nykyrakentamisessa aikatauluongelmia. Suunnitelmissa voi olla virheitä ja puutteita, joiden selvittäminen viivästyttää hankkeita jopa kuukausilla ja aiheuttaa lisä- ja muutostöitä. Sähläyksen maksajia ovat veronmaksajat ja jo entuudestaan niukka julkinen talous on kovilla.

”Tilaajan oma perusosaaminen on nyt pakko saada kuntoon. Tilaajan vastuuta ei voi ulkoistaa konsultille. Silloin ulkoistetaan veronmaksajien rahojen käyttö. Kehittämällä toimintatapoja hankinnoissa saavutetaan säästö, jolla voidaan merkittävästi helpottaa esimerkiksi infran korjausvajeongelmaa”, Lemminkäisen infrajohtaja ja INFRAn puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Yrityksissä on osaamista, miksei sitä käytetä?

Valtion Liikennevirasto kehittää jo hankintamenettelyjään. Se on ottanut alan yksityiset urakoitsijatkin mukaan kehittämiseen, mikä on avannut uusia näköaloja.

”Vastaavaa avausta toivomme myös kuntasektorilta. Yrityksissä on yhteen laskettuna tuhansien vuosien käytännön kokemus siitä, miten infraa rakennetaan ja hoidetaan taloudellisesti. Myös materiaalihukkaa ja aikaa säästävän koneohjauksen ja automaation käyttö yleistyy yrityksissä jatkuvasti”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.

Yksityiset yritykset tekevät esimerkiksi kuntainfran hoidosta vain 25 prosenttia, vaikka moni selvitys osoittaa niiden pääsevän kunnan tuotanto-organisaatiota taloudellisempaan lopputulokseen.