Fira, VVO ja 24Rent tuovat liikkumispalvelut osaksi asumista

2015-01-27 13_52_13-havainnekuva_retkeilijankatu-1_fira_vvo_24rent_kuvan-tiedot_arkkitehtitoimisto-k

Rastilalaiset saavat kimppa-autot käyttöönsä

Rakennusyhtiö Fira rakentaa VVO:lle 82 vuokra-asunnosta koostuvan kerrostalon Rastilaan. Vapaarahoitteinen 11-kerroksinen kerrostalo nousee Retkeilijänkadulle Rastilan metroaseman läheisyyteen. Jokainen Retkeilijänkatu 1:n vuokra-asukas saa automaattisesti alueen kimppa-autot käyttöönsä. 24Rentin yhteiskäyttöautoilla korvataan 30 prosenttia alueen autopaikkatarpeesta.

– Rastilan alueella, kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, tasapainoillaan parkkipaikkarakentamisen ja uusien asuinrakennusten rakentamisen välillä. Rastilassa ratkaisuna on yhteiskäyttöautopalvelu, joka täydentää alueen julkista liikennettä. Kun auton saa tarvittaessa käyttöönsä ilman omistusautoakin, pienenee alueen autopaikkatarve merkittävästi, kertoo Henry Salo, Firan asuntokehityksen liiketoimintavastaava.

Yhteiskäyttöautot palvelevat koko alueen asukkaita, eivät vain Retkeilijänkatu 1:n asukkaita. Retkeilijänkatu 1:n asukkaat saavat yhteiskäyttöautopalvelun jäsenedut käyttöönsä osana vuokrasuhdettaan. Palvelun käyttö perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja siitä maksetaan vain käytön mukaan.

– Yhteiskäyttöauto kuuluu Retkeilijänkatu 1:n vuokra-asuntojen asukasetuihin, kuten myös edullinen vuokravakuus ja nopea nettiyhteys. Yhteiskäyttöautopalvelun myötä asiakkaamme saavat auton halutessaan käyttöönsä, ilman että heidän tarvitsee huolehtia katsastuksista ja auton vuosihuolloista, sanoo Kim Jolkkonen, VVO-yhtymän kiinteistökehitysjohtaja.

Yhteiskäyttöautopalvelu on yksi esimerkki liikenteen palvelullistumisesta.

– Keskimäärin omistusautot ovat käyttämättöminä 95 prosenttia ajasta, ja niistä kertyy kustannuksia myös tältä ajalta. Nykyään kuitenkin myös liikkuminen on mahdollista ostaa palveluna omalta kotiovelta, jolloin säästyneen ajan ja rahan voi käyttää muihin asioihin, sanoo Matti Hänninen, yhteiskäyttöautopalveluja tarjoavan 24Rentin toimitusjohtaja.

– Tavoitteemme on tuoda liikkumisen palveluita kaikkiin tuleviin asuntohankkeisiimme. Fiksumpaa yhteiskuntaa rakennetaan ratkaisemalla kaupungistumisen ongelmia ja ilahduttamalla asukkaita uusilla palveluilla sanoo Henry Salo Firalta.

Retkeilijänkatu 1:n kerrostalon rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2015. Rakennuksen odotetaan valmistuvan loppukesällä 2016. Yhteiskäyttöautot tulevat välittömästi alueen asukkaiden käyttöön.

Fira Palvelut aloittaa ryhmäkorjaushankkeen Haukilahdessa

Kaksi taloyhtiötä teettää putkiremontin yhdessä

Palvelunäkökulmaa putkiremonteissa korostava Fira Palvelut toteuttaa kahdelle espoolaiselle taloyhtiölle putkiremontin niin sanottuna ryhmäkorjaushankkeena, jossa kaksi vierekkäistä taloyhtiötä teettää putkiremontin yhdessä. Vastaavanlaiset eri taloyhtiöiden yhdessä toteuttamat putkiremontit ovat Suomessa vielä harvinaisia, niitä on toteutettu koko maassa kymmenkunta.

Espoon Haukilahdessa sijaitsevissa As Oy Haukipadossa ja As Oy Haukituvassa on yhteensä  54 huoneistoa. Putkiremontti käynnistyy maaliskuussa ja valmistuu tämän vuoden lopussa.

Kyse on kahdesta vierekkäisestä taloyhtiöstä, jotka ovat molemmat valmistuneet vuonna 1964.

– Koska taloyhtiöidemme hallitusten puheenjohtajat tuntevat toisensa, oli keskusteluyhteys helppo avata putkiremonttiinkin liittyen. Eniten ryhmäkorjaushanke houkutteli mahdollisten säästöjen vuoksi. Tavoitteenamme on saada yhteisen hankkeen kautta säästettyä muun muassa työmaan perustamiskustannuksissa. Ryhmäkorjaushanketta puolsivat myös taloyhtiöiden samankaltaisuus ja käytännössä identtiset pohjaratkaisut. Fira Palvelut valikoitui hankkeen toteuttajaksi sekä hinnan että asukaslähtöisen palvelumallin ansiosta, toteaa As Oy Haukipadon hallituksen puheenjohtaja Kai Nordberg, joka koordinoi putkiremonttia molempien taloyhtiöiden osalta.

Nordbergin mukaan molemmat taloyhtiöt tekivät omilla tahoillaan päätöksen yhteisen putkiremonttihankkeen käynnistämisestä. Koska päätökset on pitänyt saada kaikissa asioissa molemmilta taloyhtiöiltä, on se hidastanut prosessia jonkin verran.

– Varsin mutkattomasti päätökset on kuitenkin tehty ja saatu asiaa eteenpäin. Ehkä asiaa on auttanut se, että esimerkiksi meidän taloyhtiössämme oli kokemuksia lämpö- ja vesiputkien sekä viemäreiden ikääntymisestä johtuneista vesivahingoista. Joten henki on ollut se, että hyvä, että tämä asia saadaan vihdoin hoidettua, Nordberg kertoo.

Ryhmäkorjaushankkeet ovat toistaiseksi varsin harvinaisia. Fira Palveluiden kokemuksen perusteella malli olisi kuitenkin usein mielekäs tapa toteuttaa putkiremontti, etenkin pienemmille taloyhtiöille. Taloyhtiön asukkaille ryhmähanke tuo usein kustannussäästöjä, ja suurempi kokonaisuus mahdollistaa ammattimaisen työmaaorganisaation ja korkeatasoisen asiakaspalvelun.

– Ehdottomasti suosittelen, että taloyhtiöt miettisivät, olisiko projektia mahdollista toteuttaa yhdessä naapuritaloyhtiöiden kanssa. Varsinkin kun samalla alueella talot on usein rakennettu samaan aikaan, myös putkiremontti tulee todennäköisesti eteen samoihin aikoihin, kertoo Fira Palvelujen toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Myös ympäristöministeriö on puhunut ryhmäkorjaushankkeiden eduista ja pyrkinyt edistämään alueellista yhteistyötä niiden lisäämiseksi.

Tiukka työttömyystalvi edessä rakentajilla

Rakentajilla on edessään syvä ja synkeä työttömyystalvi. Vain Uusimaa ja Turku pystyvät tarjoamaan edes kohtuullisesti töitä rakentajille. Rakennusalan työttömyyskassasta sai ansiosidonnaista joulukuussa 10252 (18,2%) rakentajaa. Tässä on edelliskuukauteen verrattuna lisäystä 2,5 prosenttiyksikköä.

Rakennusalan työttömyyskassan lukujen perusteella työttömyys pysyi joulukuussa siedettävänä Uudellamaalla (11,6%) ja Turun alueella (15,5%). Muualla maassa koettiin selvästi kovempaa työttömyyttä, kyseenalaisena kärkenä Kainuu (35,3%).

Myös työttömyyden kasvu oli joulukuussa Helsingin ja Turun seuduilla hitaampaa kuin muualla maassa. Molemmilla alueille työttömyys kipusi edelliskuukaudesta 1,3 %.

Kainuun ohella kovimmin työttömyys koettelee Lapin (24,4%), Oulun (21,4%), Itä-Suomen (20,3%) ja Satakunnan (20,2%) rakentajia. Häme (17,5%), Pohjanmaa (17,4%) ja Kymi (17%) ovat nekin syöksymässä kohti syvempää työttömyyttä.

Ammattialakohtaisesti katsottuna tilanne on kehno kaikilla muilla paitsi putki- ja putkieristysalan työntekijöillä. Joulukuussa putkiasentajista oli työttömänä vain 9 %. Sen sijaan 24,3  % maalareista tai 19,6% timpureista etsi työtä.

Näillä näkymin on vaarana, että rakennusalan työttömyys nousee vielä ennen talven loppua 25 prosenttiin.

Tammelan stadionin asemakaavoitus alkaa

Tampereen Tammelan stadionin asemakaavoitus aloitetaan suunnittelukilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat nähtävillä 22.1.–12.2.2015 Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin verkkosivuilla. Suunnitelma kertoo, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.

Kaavamuutos koskee pallokentän aluetta sekä Kalevan puistotien ja Itsenäisyydenkadun kulman liikennealuetta. Suunnittelualue rajautuu Tammelan koulun tonttiin, Kalevan puistotiehen, Itsenäisyydenkatuun, Tammelankatuun ja Salhojankatuun. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.

Suunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella Tammelaan uusi 6000–7000 katsojan jalkapallostadion oheistoimintoineen. Kilpailun tavoitteena oli kehittää stadionia jalkapalloilun ympärivuotiseen käyttöön siten, että stadioniin yhdistyisi myös asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Stadionin kehittämisen kustannuksia on tarkoitus kattaa muusta rakentamisesta saatavalla tuotolla.

Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen jalkapalloilun ehdoilla suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. Lähtökohtana on voittajaehdotuksen tasapainoinen ja linjakas arkkitehtuuri sekä Tammelan kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen lähialueen arvokkaat kulttuuriympäristöarvot huomioiden.

Tavoitteena on myös edistää kevyen liikenteen mahdollisuuksia, luoda hyvät ja monipuoliset asumisen edellytykset sekä huomioida Tammelan koulun turvallisuus ja viihtyisyys. Stadion on joukkoliikenteen pääväylän ja suunnitellun raitiotiereitin varrella.

Asemakaavoitusohjelmassa 2015–2017 on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suunnittelualueelle 15 000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista ja 5 000 kerrosalaneliömetriä muuta rakentamista.

Hattutemppua on kehitetty

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.10.2014, että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. JKMM Arkkitehdit kehitti suunnitelmaa eteenpäin tuomariston ja hankkeen ohjausryhmän ohjeiden perusteella.

Kenttä on suunnitelmassa sijoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti ja rakentamisen volyymi on osoitettu kentän pitkille sivuille Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrelle. Stadioniin on kilpailuvaiheen jälkeen lisätty päätykatsomot, lasitettu päädyt umpeen, laskettu kenttä katutasoon ja kevennetty Salhojankadun puoleista massoittelua. Kerroskorkeuksia on laskettu kauttaaltaan yhdellä kerroksella. Korttelia on kavennettu, jotta Salhojankadun puurivi säilyy. Kellariin on sijoitettu päivittäistavarakauppa ja liikuntakeskus. Asuinrakentamisen määrä väheni 20 000 kerrosneliömetristä 15 000 kerrosneliömetriin.

Tammela on yli satavuotias kaupunginosa ydinkeskustan itäpuolella rautatieaseman tuntumassa. Pallokentän lounaispuolella sijaitsee Tammelan rakennuskulttuurikohteisiin kuuluvia entisten kenkätehtaiden rakennuksia.

Suunnittelualueen itäpuolella on Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Lähimpänä Tammelan pallokenttää sijaitsee Kalevan tornitalojen alue.

Tammelan stadion on maamme ensimmäisiä puhtaasti jalkapalloilulle rakennettuja urheilupaikkoja. Tamperelaiset jalkapalloilun pääsarjoissa pelaavat joukkueet käyttävät Tammelan stadionia otteluareenanaan.

Kenttä valmistui vuonna 1931, ja oman katsomon se sai Kalevan puistotien puoleiselle sivustalle vuonna 1937. Kentän pohjoisosan uusi katsomo rakennettiin 1980-luvun lopulla. Nykyisen muotonsa stadion sai vuonna 1993, kun kentälle rakennettiin nykyiset katsomot ja huoltotilat. Tammelan stadionin nykyinen yleisökapasiteetti on noin 5 000 katsojaa.

Yleisötilaisuus 28.1.2015

Tammelan stadionin asemakaavamuutoksesta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 28.1.2015 klo 18.00 alkaen Sampolan auditoriossa, Sammonkatu 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta voi jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Tämän jälkeen valmisteluvaiheessa tutkitaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja järjestetään tarvittavia neuvotteluja. Suunnitelmia kehitetään valmisteluvaiheessa. Selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitelmiin.

» Yleisötilaisuudet

» Tammelan stadionin suunnittelukilpailu

Maanmittauslaitos: Korkeusulottuvuus kiinteistöille vuonna 2017

print_LBwdrpapVO

Esimerkiksi Keski-Pasilan tornitalojen kaltaiset rakennuskompleksit voisivat jatkossa koostua korkeussuuntaankin useista kiintestöistä. Havainnekuva Keski-Pasilan tornitaloista. Kuva: YIT

Maanmittauslaitos ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön keskusta-alueiden rakennuskompleksien hallinnoinnin helpottamiseksi. Tavoitteena on, että vuonna 2017 esimerkiksi kauppakeskus voisi koostua maanpinnan ylä- ja alapuolella olevista erillisistä kiinteistöistä.

”Nykyisin tontit merkitään rekistereihin maanpinnan tasossa. Ehdotamme, että myös korkeussuunnassa voisi olla useita kiinteistöjä”, kertoo kehitysjohtaja Pekka Halme Maanmittauslaitoksesta.

Maanmittauslaitos tavoittelee muutoksella paremmin todellisuutta kuvaavia kiinteistöjä ja niiden omistustietoja. Myös kiinteistöverotuksen kohdentaminen tehostuisi.

Eroon laajoista hallinnanjakosopimuksista

Uudistuksen avulla suuriin rakennushankkeisiin olisi helpompi saada rahoitusta.

”Nykyisin monen omistajan yhteisessä hankkeessa joudutaan tekemään monimutkaisia hallinnanjakosopimuksia”, toteaa Pekka Halme.

Tavallisiin maanomistajiin tai kerrostaloasujiin lainsäädännön muutoksella ei olisi vaikutusta, sillä perinteiset kiinteistöt tulisivat olemaan pääsääntö jatkossakin.

”Ruotsissa kolmiulotteinen kiinteistönmuodostaminen on ollut mahdollista vuodesta 2004 alkaen. Siellä kolmiulotteisia kiinteistöjä on noin tuhat”, Halme sanoo.

Maanmittauslaitokselta raportti ministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos ovat selvittäneet kolmiulotteista kiinteistönmuodostamista vuodesta 2006 alkaen.

Tammikuussa 2015 Maanmittauslaitos luovutti selvitysraportin maa- ja metsätalousministeriölle, joka jatkaa tarpeellisten lakimuutosten valmistelua. Samanaikaisesti Maanmittauslaitos alkaa selvittää käytännön toteutusta.

Maanmittauslaitos valmistautuu siihen, että kolmiulotteisen kiinteistön voisi muodostaa vuoden 2017 alusta alkaen.

DUURI YHDISTÄÄ PRP:N JA SCANMIKAELIN

Pohjanmaan Rakennuspelti Oy, tutummin PRP, seinäjokelainen lasi- ja metallialan toimija vahvistaa lasialan osaamistaan ostamalla porilaisen Scan-Mikael Oy:n osakekannan.

Scanmikael on Suomen johtava lasisten siirtoseinäjärjestelmien valmistaja. Scanmikaelin henkilökunta ja yrittäjänä toiminut Petteri Lauroma jatkavat yhtiön palveluksessa. Lauroma siirtyy jatkossa yhdistyneen PRP:n myyntitehtäviin. PRP:n toimitusjohtaja Ossi Viljanen siirtyy myös Scanmikaelin toimitusjohtajaksi.

Duuri Oy hankkii järjestelyssä 67% uuden PRP:n osakkeista. PRP:n nykyiset omistajat jäävät uuteen yritykseen vähemmistöosakkaiksi. Kaupalla Duuri Oy vahvistaa ammattilaiskaupan osuutta liikevaihdostaan. Uusi PRP tulee toimimaan itsenäisenä Duuri Oy:n tytäryhtiönä.

Kaupan jälkeen konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 100 työntekijää.

Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntötyö käyntiin

Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.

Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Hankkeessa valmistellaan lainsäädäntö ja ohjeet, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Valmistelussa hyödynnetään uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan RES-direktiivin toimeenpanemiseksi tehtyä työtä ja kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hankkeen tuloksia.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu myös seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä.

Hankkeen toimikausi päättyy 31.12.2016.

Harmaan talouden torjuntatoimet alkavat tehota rakennusalalla

2015-01-20 14_12_57-TrV_Harmaan_talouden_torjunta_2015_web.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Rakennusalan yrityksissä nähdään, että taistelu harmaata taloutta vastaan alkaa tuottaa tulosta. Yli puolet Rakennusteollisuus RT:n talonrakennusalan jäsenyrityksistä arvioi, että harmaa talous on vähentynyt viiden viime vuoden aikana. Viisi vuotta aiemmin vain viidennes yrityksistä katsoi että harmaa talous olisi vähentynyt.

Tiedot käyvät ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämästä harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arvioinnista.  Tämän osana toteutettiin viime vuoden lopulla kysely Rakennusteollisuus RT:n jäsenille. Vertailukohtana ovat vuoden 2009 selvityksen tiedot.

Sama suuntaus näkyi arvioissa harmaan talouden haitoista kilpailulle. Vuonna 2009 Rakennusteollisuuden jäsenyrityksistä noin 37 prosenttia katsoi, että harmaan talouden kilpailua vääristävä vaikutus oli merkittävä tai erittäin merkittävä. Vuoden 2014 kyselyssä osuus oli pudonnut noin 20 prosenttiin.

”Kyselyn vastaukset osoittavat, että rakennusalan yritykset ovat vahvasti sitoutuneet harmaan talouden torjuntatyöhön ja kokevat, että myös tuloksia on saatu aikaiseksi”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Rakennusalalla toteutettu mittavia muutoksia

Tapio Karin mukaan tarkastusvaliokunnan teettämästä selvityksestä ilmenee, miten rakennusala on viime vuosina ollut harmaan talouden torjunnan etulinjassa. Alalle on säädetty merkittäviä lakiuudistuksia ja kehitetty torjuntaa tehostavia työkaluja.

Lainsäädännön muutoksista keskeisiä ovat tilaajavastuulain rakennusalaa koskevat kiristykset, pakolliset henkilökortit, käännetty arvonlisävero, veronumero ja tuoreimpana ilmoitusvelvollisuus ja työmaiden henkilöluettelot.

”Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on tilaajavastuulain muutos, joka rakennusalan kannalta merkitsee takapakkia harmaan talouden torjunnassa ja olemme tältä osin vastustaneet muutosta”, Tapio Kari toteaa.

Rakennusalan omista työkaluista torjunnan tehostamiseen Tapio Kari mainitsee esimerkkeinä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kehittämän Luotettava kumppani -palvelun, Veronumero.fi -palvelun ja rakennusalalla standardiksi kehittyneen Valtti -kortin.  Ne helpottavat hallinnollista taakkaa, jonka läpiviedyt lakien ja toimintatapojen muutokset ovat synnyttäneet alan yrityksille.

”Nyt olisi tärkeätä vakiinnuttaa hyvät käytännöt ja varmistua että ne tuottavat tavoiteltuja hyötyjä, kuten verotulojen kasvua ja kilpailun tervehtymistä.  Esitämme tehtäväksi parin vuoden kuluttua perusteellista selvitystä harmaan talouden torjuntatoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta rakennusalalla. Uusia lainsäädäntötoimia ei rakennusalalle tule nyt tehdä, vaan on keskityttävä varmistamaan verottajan ja muiden viranomaisten toiminnan tehokkuus sekä keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto”, Tapio Kari summaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 20.1.2015 julkaisema tiedote ja linkki raporttiin

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/50.htx?id=7180

Lasipalatsin Amos Andersonin taidemuseon piirustukset ja havainnekuvat julki

ilmakuva-upotus-1024x583

Amos Andersonin taidemuseo julkistaa Lasipalatsiin ja se alle sijoittuvan uuden museon tarkentuneet piirustukset ja havainnekuvat. Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittavan museon suunnittelu etenee ripeästi ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015.

Helsingin kaupunginvaltuuston keväällä 2014 hyväksymän museohankkeen suunnittelu etenee. Uuden taidemuseon ytimen muodostaa Lasipalatsin aukion alle sijoittuva 2000 m² näyttelysali.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema uusi taidemuseo kunnioittaa Lasipalatsin henkeä tuoden samalla oman lisänsä Lasipalatsin aukiolle. Taidemuseon rakentamisen yhteydessä suojeltu rakennus kunnostetaan hellävaraisesti takaisin loistoonsa.

2014-11-06-Mannerheimintie-1024x428

 

pihakuva-1-1024x409

Uudesta taidemuseosta tulee kulttuurikeskus, joka koostuu vanhasta Lasipalatsista, osanaan elokuvateatteri Bio Rex, Lasipalatsin aukion alle sijoittuvasta näyttelytilasta, sekä muista talon toimijoista. Taidemuseon ytimen muodostavasta näyttelysalista on suunniteltu moneksi muuttuva ja Suomessa ainutlaatuinen tila uusille ja myös tuleville taidevirtauksille. Elokuvateatteri Bio Rex tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia toimia kuvataiteiden ja elokuvan risteämiskohdissa. Rex on jatkossakin monen elokuvafestivaalin koti.

Uuden museon toiminnan perusajatuksena on lähestyttävyys ja yleisötyö. Nuoriso on museon tärkeimpiä kohderyhmiä.

Taidemuseon rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kokonaisuudessaan suomalainen Föreningen Konstsamfundet. Uuden taidemuseon on tarkoitus aueta vuoden 2018 alussa.

Konstsamfundet

Liikemies ja mesenaatti Amos Anderson (1878–1961) perusti Föreningen Konstsamfundetin tukemaan mm. taiteita ja edistämään taiteen harrastusta Suomessa.

YIT Oyj: Kaikki hyötyvät allianssista

bdl2ns1velintv6vxed9

Allianssi-malli on jo näyttänyt vahvuutensa suurissa rakennushankkeissa.

Pari vuotta sitten Suomeen tullut allianssi-toimintamalli on osoittanut voimansa heti ensimmäisissä rakennusprojekteissa. Liikenneviraston isoista infrastruktuurihankkeista vastaava johtaja arvioi, että muun muassa toimintakulttuuri on muuttunut avoimemmaksi, innovatiivisuus on parantunut ja projektit ovat edenneet sekä nopeammin että paremmin.

”Esimerkiksi Lielahti-Tampere rataosuuden rakentamisessa junien viivästymiset olivat merkittävästi vähäisempiä kuin muilla ratatyömailla. Voi sanoa, että allianssista ei ole huonoja kokemuksia, vaikka kehittämistä aina löytyy”, sanoo johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta.

Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä. Tyypillisesti osapuolina voivat olla esimerkiksi tilaaja, suunnittelija ja rakennusyhtiö. Keskeinen ero perinteiseen urakointiin on se, että osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä. Osapuolet myös jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kaikki projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.

Projektin parhaaksi

Kun keskeiset osapuolet voivat vaikuttaa alusta asti projektiin ja kantaa sekä ilot että murheet yhdessä, syntyy luontevasti samaan maaliin tähtäävä joukkue. Tällöin osapuolet haluavat toimia projektin parhaaksi.

”Alan toimijat sanovat, että tämä on helpottanut selvästi luottamuspääoman rakentamista. Rohkeimmat ovat sanoneet, että kehitys heijastuu koko toimialaan perinteisempiäkin malleja myöten”, sanoo monessa allianssihankkeessa mukana olleen konsulttiyhtiö Visonin osakas Lauri Merikallio.

Asenteiden muuttuminen onkin allianssimallin keskeinen tavoite. Se on myös edellytys onnistumiselle. VTT:llä mallia tutkinutPertti Lahdenperä korostaa raportissaan osapuolten sitoutumisen, avoimuuden ja päätöksenteon ennakkoluulottomuuden merkitystä. Näitä asioita jokaisen osapuolen täytyy kehittää.

Kun osapuolet istuvat ”pöydän samalla puolella”, voivat kaikki tuoda mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Allianssimalli mahdollistaa ja varmistaa hankkeelle parhaan lopputuloksen parhaassa kokonaisaikataulussa. Tästä on erityisen suuri hyöty vaativissa ja suurissa hankkeissa kuten sairaaloiden, voimalaitosten tai isojen infrastruktuurihankkeiden rakentamisessa tai muuten toiminnan kannalta kriittisissä hankkeissa. Jos myös toteutuksen lopullinen aikataulu on kriittinen, ovat allianssimallin hyödyt ilmiselvät.

Kun keskeiset toimijat keskustelevat ratkaisuista heti alkuvaiheessa, jokaisen osapuolen erityisosaaminen vaikuttaa heti päätöksiin. Tämä parantaa lopputulosta ja vähentää ongelmien ratkomista toteutusvaiheessa. Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.

Samaan aikaan projektista tulee kuitenkin aiempaa joustavampi. Uudet innovaatiot on entistä helpompi ottaa käyttöön myös projektin aikana, koska toimijat voivat luottaa toistenkin tähtäävän yhteiseen hyvään.

”Muutoksista voidaan sopia joustavasti yhdessä, kun laskutus tapahtuu avoimin kirjoin. Tämä on erittäin tärkeää suurissa hankkeissa”, sanoo YIT:n kunnossapitopalveluista vastaava johtaja Jarkko Salmenoja.

Mallin periaatteet on sisäistettävä

Edes allianssi ei ole ihmemalli, joka ohjaisi itsestään hyvään lopputulokseen. Jokaisen täytyy sisäistää aidosti mallin periaatteet, koska allianssi vaatii uudenlaista toimintaa kaikilta. Lisäksi on tärkeää, että sisäistäminen tapahtuu organisaatiossa kaikilla tasoilla.

”Kun hankintalakia tulkitaan tiukasti perinteisillä urakkamuodoilla kilpailtaessa, erilaisia innovaatioita sisältävät tarjoukset eivät ole vaivatta vertailtavissa”, sanoo Liikenneviraston Pekka Petäjäniemi.

Tosin perinteinen urakkatarjouspyyntö saattaa estää innovaatiot juuri siksi, että tilaaja määrittelee hankkeen niin tiukasti, ettei vaihtoehtoisille ratkaisuille edes synny tilaa.

”Allianssi-mallissa tilaajan hankintaprosessit menevät uusiksi, koska kumppaneiden valintakriteerit ovat poikkeukselliset”, jatkaa Petäjäniemi. Valintaan vaikuttavat vahvasti projektin kehittämis- ja suunnitteluosaaminen, yhteistyökyky, asiakkaan ymmärtäminen sekä myös perinteisemmät tekniset ja taloudelliset tekijät.

Rakennusyhtiöiltä allianssi edellyttää uudenlaista paneutumista asiakkaan prosessiin sekä koko projektin kehittämiseen heti alkuvaiheessa. Esimerkiksi YIT on kehittänyt uutta osaamista tälle alueelle muun muassa ulkopuolisen valmennuksen avulla.

”Allianssi sitoo henkilöstämme aiempaa enemmän heti kehitysvaiheessa. Sen me olemme valmiita laittamaan peliin. Asiakas saa käyttöönsä meidän osaamisemme ja me puolestaan vahvistamme asiakasosaamistamme. Tästä syntyy etua molemmille”, pohtii YIT:n hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli.

Kaupallisesta mallista sovittava

Kaikki osapuolet korostavat, että allianssin kaupallisen mallin sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sopimuksessa on määritettävä, miten riskit ja bonukset määritellään. Kaikkien pitää myös ymmärtää, mistä numerot syntyvät.

”Lisäksi palkkiotasojen pitää olla sellaiset, että palveluntuottajalla on intressi antaa parhaat resurssit. Toisaalta palveluntuottajan pitää hyväksyä, että ansiotaso jää pienemmäksi, jos se ei pysty tuottamaan lisäarvoa”, pohtii Visonin Lauri Merikallio.

Kansainväliset esimerkit kertovat, että taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on onnistunut. Yhdysvalloissa tehty selvitys sairaalahankkeista kertoi neliöhintojen pudonneen mallin myötä. Samaan aikaan yritysten katteet olivat parempia. Tämä on mahdollista siksi, että ratkaisut paranevat, joustavuus lisääntyy, riskit pienevät ja virheiden korjaaminen vähenee.

Allianssitiimille puolestaan pitää antaa riittävät valtuudet kaupallisen mallin toteuttamiseen.

”Tilaaja- ja toteuttajaorganisaation pitää antaa allianssille mahdollisuus onnistua. Se edellyttää riittävästi resursseja ja päätösvaltaa ”, sanoo YIT:n Hannu Soikkeli.

Uudessa toimintamallissa täytyy siis tehdä kokonaisvaltainen muutos vanhaan verrattuna. Uusiksi menevät asenteet, sopimukset, organisaatio ja johtaminen. Sitä kautta uusiutuvat myös tulokset.

Allianssi arkea YIT:lle

YIT on liittynyt vuoden 2014 aikana jo useaan merkittävään allianssiin. Keväällä 2014 yhtiö lähti mukaan Lahden matkakeskuksen toteuttamiseen yhdessä Siton ja Lahden kaupungin kanssa. Allianssimalli tuo tilaajalle ja hankkeelle YIT:n koko laaja-alaisen, teknisen osaamisen mukaan kehitysvaiheen päivästä yksi toteutuksen loppuun asti.

Kyseessä on Lahden rautatieaseman viereen rakennettava linja-autojen kaukoliikenteen terminaali ja rahtiterminaali. YIT oli allianssin osapuolena myös hankkeen kehitysvaiheessa.

Jarkko Salmenoja sanoo, että allianssimallin hyvät puolet näkyivät heti lähtölaukauksen aikaan.

”Pääsimme liikkeelle todella ripeästi, vaikka keskellä kaupunkia olevassa kohteessa piti sovittaa yhteen valtavasti asioita.”

Uuden matkakeskuksen ympärillä on monia liittymiä, valtion hoitama tie, kunnan katuverkko, rautatieasema ja rakenteilla oleva toimistotalo. Allianssimalli sujuvoitti selvästi eri viranomaisten yhteistyötä, koska kaupunki oli mukana suunnittelussa allianssin periaatteiden mukaisesti. Tämä näkyi muun muassa hallinnollisten lupaprosessien nopeutena.

”Samoin allianssimalli helpotti muutosten tekemistä ja innovaatioiden käyttöönottoa, kun osapuolet pohtivat yhdessä, miten asioita voisi tehdä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin”, sano Salmenoja.

Toinen YIT:lle merkittävä allianssihanke on Turun Seudun Energiatuotannon CHP-voimalaitos Naantalissa. Kokonaisinvestoinniltaan 260 miljoonan euron hankkeeseen sisältyy 50 miljoonan euron rakennusurakka, joka toteutetaan allianssimallilla. Mukana myös A-Insinöörit ja, Insinööritoimisto AX-LVI. Kehitysvaiheessa olevan hankkeen toteutus käynnistyy keväällä 2015.

Turun Seudun Energiatuotanto valitsi allianssimallin siksi, että se uskoo mallin johtavan entistä parempaan kustannustehokkuuteen, innovatiivisuuteen sekä lopputulokseen. Tätä yhtiö perustelee muun muassa sillä, että allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella.

”Uutta hankkeessa oli se, että suunnittelussa oli mukana myös päälaitetoimituksista vastaava EPCM-konsultti Pöyry, jonka kanssa käytiin läpi tuotantojärjestelyiden tarpeita ja aikatauluja”, sanoo Salmenoja.

Allianssi soveltuu myös kunnossapitohankkeisiin, sillä YIT on mukana Viherpalvelut Hyvösen ja Helsingin kaupungin kanssa Pakilan katujen ja puistojen kunnossapitotyössä. Kyseessä on pilottihanke, jossa testataan allianssin toimivuutta kunnossapidossa.

”Olisi kiinnostavaa nähdä, että mallia kokeiltaisiin myös valtion tienhoitourakoissa”, pohtii Salmenoja.

Koko toimialan parhaaksi

  • Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä.
  • Osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä.
  • Osapuolet jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä.
  • Projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.
  • Kaikki tuovat mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Tämä mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot.
  • Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.
  • Joustavuus lisääntyy, kun projektin parasta tavoittelevat osapuolet sopivat yhdessä muutoksista.
  • Kokemus vahvistaa, että mallin tavoitteet ovat realisoituneet käytännössä.
  • Onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet sisäistävät allianssin perusperiaatteet kaikilla organisaatiotasoilla.
  • Kokonaisvaltainen muutos, joka uudistaa asenteet, sopimukset, organisaation ja johtamisen. Sitä kautta uudistuvat myös tulokset.