Yleiset uutiset

Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonnat tiivistävät yhteistyötään. Järvenpään johtavana rakennustarkastajana toimiva Jouni Vastamäki ryhtyy vetämään kehittämishanketta. Valtakunnallisesti hankkeesta tekee mielenkiintoisen se, että kaksi toisiinsa nähden tasavahvaa kaupunkia ryhtyy yhteistyöhön, vaikkei niillä yhteistä kuntarajaa olekaan.

-Yhteistyön myötä töitä voidaan jakaa koko henkilöstön kesken tarkoituksenmukaisemmin ja tasapuolisemmin. Tulevissa rekrytoinneissa voidaan ottaa huomioon molempien kaupunkien tarpeet ja alan vaatima erikoistuminen. Asiakkaille yhteistyö näkyy yhtenäisempänä, asiantuntevampana ja nopeampana palveluna paikalliset erityisolosuhteet edelleen kuitenkin huomioiden. Käytännössä yhteistyötä rakennetaan Lupapiste.fi palvelun ympärille. Palvelu on jo nyt täysimääräisesti käytössä Järvenpäässä ja vastaavaan on tarkoitus päästä myös Hyvinkäällä. Yhteistyön haasteena on kaksi erillistä organisaatiota, jossa läsnäoloa jaetaan kahden kaupungin välillä. Käytännössä tulen työskentelemään vuoroviikoin molemmissa kaupungeissa, lisäksi johtamisessa otetaan käyttöön kaikki sähköiset järjestelmät ja mahdollisuudet yhteyden pitoon, Jouni pohtii. Arkistojen ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja asiakasviestintä muutosvaiheessa luovat myös omat haasteensa.

Rakennusvalvonnan palvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämisestä Jouni Vastamäki palkittiin vuonna 2014 valtakunnallisella vuoden rakennustarkastaja tittelillä sekä Järvenpään Järkevä-palkinnolla.

Cramo vahvistaa asemaansa suur-Helsingin alueella Suomessa ja ostaa yksityisomistuksessa olevan rakennuskonevuokraamo Vuokra-Pekat Oy:n koko osakekannan.

Suhdanteiden välikatsaus helmikuu 2015 

Rakentamisen alamäki jatkuu neljättä vuotta. Tänä vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan laskevan yhä prosentilla, kun se viime vuonna väheni arviolta 3 prosenttia.

Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Tänä vuonna aloitusten odotetaan nousevan 27,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä on edelleen hyvin matala taso. Maa- ja vesirakentaminen supistunee tänä vuonna viime vuoden tapaan yhden prosentin.

Rakennusteollisuus RT arvioi suhdanteiden välikatsauksessaan, etteivät rakentamisen näkymät ole kirkastuneet lokakuun suhdannekatsauksen jälkeen.  Esimerkiksi öljyn hinnan lasku, euron heikentyminen ja asuntomarkkinoiden mahdollinen pohjakosketus ovat kuitenkin pieniä merkkejä paremmasta.

”Vaikka yleinen talouskehitys vahvistuisi alkuvuoden aikana, se näkyy rakentamisessa vasta viipeellä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Asuntotuotanto laahaa tarpeeseen nähden jäljessä

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli viime vuonna yhä sijoittajakysynnän varassa. Heikko taloustilanne piti kuluttajakysynnän vaimeana jo kolmatta vuotta peräkkäin, kun taas sijoittajien mielenkiintoa ylläpitivät vaihtoehtoisten sijoitusten matalat tuotot.

Viime vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia arvioidaan käynnistyneen yhteensä 11 200 asuntoa, joka on 1 600 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2015 tuotannon odotetaan laskevan 10 800 asuntoon. Omakotitaloja lähti rakenteille ennätyksellisen vähän, alle 6000, eikä tämän yli päästä tänäkään vuonna.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kasvoi viime vuonna 7 400 asuntoon. Kasvu syntyi pääasiassa takauslainalla rahoitettavien asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vilkastumisesta.

Viime vuonna aloitettiin arviolta yhteensä 24 500 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin sama määrä. Se on verraten vähän, koska asuntotuotantotarve kasvaa kasvukeskuksissa koko ajan väestönlisäyksen sekä kaupungistumisen myötä. VTT arvioi vuonna 2012, että mikäli väestönkasvu ja asuntojen poistuma toteutuvat maksimioletuksilla, vuosittain pitäisi aloittaa 40 000 asunnon rakentaminen vuoteen 2030 saakka.

”Työllisyyden ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty kaavoitusvelvoite ei purkaudu. Valtion ja kuntien viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että asuntopoliittisesti eikä sitä saa vesittää”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.

Rakentamisen tilastointi uudistui

Tilastokeskus uudisti rakennus- ja asuntotuotannon tilastointia vuoden 2014 lopulla. Muutos koskee ennen kaikkea kuntien ja Väestörekisterikeskuksen välistä tiedonvaihtoa. Yksittäisten rakennuslupien sijasta seurannan kohteena on jatkossa rakennus ja siihen kohdistuvat luvat ja rakennusvaiheet. Tietoa kerätään pysyvän rakennustunnuksen avulla.

Tilastointiuudistus on muuttanut merkittävästi talonrakennustöiden aloitustietoja, jotka ovat nyt selvästi matalammalla tasolla kuin aiemmin on ilmoitettu. Muutos koskee takautuvasti tietoja vuodesta 1995 lähtien. Tilastointiuudistus aiheuttaa nyt hämmennystä, mutta muutoksen myötä rakentamisen tilastojen laatu paranee ja tietojen saanti nopeutuu siirtymävaiheen jälkeen.

Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulu ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) saavat uudet opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatilat Turun Kupittaan kampusalueelle. Uudisrakennuksen bruttoalaksi tulee 26 470 brm². Kohteen rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennustyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan elokuussa 2015 ja valmistuvat kesällä 2018.

Tampereen Vesi pyysi loppuvuodesta 2014 tarjouksia Pirkanmaan keskuspuhdistamon sekä puhdistamon siirto- ja purkulinjojen toteutussuunnitelman laatimisesta.

Hankinta jaettiin neljään osatehtävään, joihin valittiin 26.1.2015 seuraavat yritykset:

· Osatehtävä 1, Kalliopuhdistamon ja lietteenkäsittelyn yleissuunnitelman tarkistus ja toteutussuunnittelu, Konsortio Ramboll Finland Oy ja Saanio & Riekkola Oy

· Osatehtävä 2, Siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus ja toteutussuunnittelu, Konsortio Ramboll Finland Oy ja Saanio & Riekkola Oy.

· Osatehtävä 3, Puhdistamon kalliorakenteiden suunnittelu, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd

· Osatehtävä 4, pääsuunnittelijan tehtävät suunnitteluvaiheessa, Konsortio FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja Pöyry Oy

Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus osatehtäväkohtaisin arviointiperustein. Suunnitelmat laaditaan helmikuussa 2011 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta ja työssä otetaan huomioon marraskuussa 2012 valmistuneen YVA-selostuksen aiheuttamat muutostarpeet toteutukseen sekä yleissuunnitelmissa todetut lisäselvitystarpeet. Hankinta tehtiin neuvottelumenettelyllä (perustuu lakiin vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (17.6.2011/700) 24 §). Hankinnan arvo on noin 5 miljoonaa euroa.

Suunnitelmien aikataulu osatehtäviin 1, 2 ja 3 sisältyvän yleissuunnitelman tarkistuksen osalta on kesäkuun 2015 loppuun mennessä ja koko työn osalta vuoden 2016 loppuun mennessä.

Suunnitelmien mukaan seudullinen keskusjätevedenpuhdistamo valmistuu 2020-luvun alkuvuosina. Nykyisen yleissuunnitelman mukainen hankkeen kustannusarvio on 257 miljoonaa euroa. Siitä itse puhdistamon osuus on 194 miljoonaa euroa sekä jäteveden siirto- ja purkulinjojen osuus 63 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamohankkeessa on mukana kuusi kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä käsitellään jo nykyään 96 prosenttia Tampereella.

 

Rakentajat järjestävät koko alaa koskevan toisen yhteisen työturvallisuusviikon 18. – 22.5.2015. Viikkoa vietetään tänäkin vuonna teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”.

Turvallisuuteen satsaaminen kannattaa rakennusyrityksissä. Monissa yrityksissä on jo saavutettu hyviä tuloksia ja työtapaturmien määrä saatu laskuun. Tämä kävi selvästi ilmi myös viime keväänä järjestetyn ensimmäisen työturvallisuusviikon aikana. Hyvää käytäntöä halutaan jatkaa ja turvallisuusajattelua levittää kaikenkokoisiin yrityksiin.

Keskijohto avainasemassa

Monttumaanantai, tuotetiistai, telinetorstai, seminaarit ja erilaiset tapahtumat tahdittavat turvallisuusviikkoa. Viikon aikana vieraillaan ristiin eri yritysten työpaikoilla tekemässä turvallisuushavaintoja. Työmaakierroksille kutsutaan mukaan myös rakennuttajan edustajia ja suunnittelijoita. Seminaareissa kuullaan aliurakoitsijoiden, rakennuttajien ja suunnittelijoiden ääntä.

Tänä vuonna nostetaan esiin yritysten keskijohdon rooli työturvallisuuden parantamisessa. Samalla halutaan saada pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat yhdessä miettimään turvallisia toimintatapoja. Työturvallisuus on kaikkien työmaalla työskentelevien yhteinen asia ja edellyttää jokaisen sitoutumista.

”Myös yrityksen keskijohdon tulee mieltää työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat taloudelliset menetykset ja näiden henkilöstölle aiheuttamat kärsimykset.  Tapaturmien väheneminen ei vain lisää työhyvinvointia, vaan parantaa myös yrityksen taloudellista tulosta. Myös yhteiskunnalle tapaturmista aiheutuva kustannus pienenee”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Kahden kerroksen rakennusyrityksiä

Rakennusalalla on muodostunut selkeä jako hyvin ja huonosti työturvallisuuttaan hoitaviin yrityksiin. Rakennusteollisuus RT seuraa tarkasti omien jäsenyritystensä työtapaturmia. Kuukausittain tehtävässä tapaturmakyselyssä jäsenyritysten tapaturmataajuus, eli työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, on ollut noin 20. Keskimääräinen tapaturmataajuus koko rakennusalalla on noin 70.

Rakentamisen turvallisuus ei parane kuin kaikkien yhteistyöllä. Siitä koko alan yhteinen turvallisuusviikkokin haluaa kertoa. Rakennusteollisuus RT:n kaikkien jäsenliikkeiden tavoitteena on saada kitkettyä työtapaturmat minimiin työmailla ja tehtaissa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on vähentää tapaturmia 30 prosenttia joka vuosi.

Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen -työturvallisuusviikon järjestää Rakennusteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit Rakennusliitto, Rakli, SKOL, PRO ja viranomaistahot.

TERÄSELEMENTTI OY JA CRAMO OYJ YHTEISTYÖHÖN
– VAHVAA OSAAMISTA VÄLIAIKAISTILOJEN VALMISTUKSEEN JA VUOKRAUKSEEN

Teräsrakenteiden valmistukseen erikoistunut Teräselementti Oy sekä rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraamisen asiantuntija Cramo Oyj ovat solmineet yhteistyösopimuksen siirtokelpoisten tilojen valmistuksesta. Osa Cramo Adapteon tilaratkaisuista ja väistötiloista valmistuu jatkossa Teräselementin tuotantotiloissa Lempäälässä.

Teräshalleja ja -runkoja sekä julkisivu- ja lasirakenteita valmistava Teräselementti Oy alkaa valmistaa Cramo Adapteolle siirrettäviä väistötilamoduuleita. Cramo Adapteo on Cramo Oyj:n siirtotilojen vuokraamiseen erikoistunut liiketoimintayksikkö. Siirrettäville moduuleille on tarvetta, kun esimerkiksi kouluille, päiväkodeille, toimistoille ja majoitustiloille tarvitaan väliaikaisesti lisätiloja.

Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä vuosia, ja nyt kumppanuus laajenee uudelle liiketoiminta-alueelle. Yhteistyökumppaneita yhdistävät tarkat laadunvalvonnan kriteerit, ja he näkevätkin yhteistyössä monet mahdollisuudet.

– Olemme toimineet vuosia Cramon osatoimittajana, ja olemme iloisia kumppanuuden syvenemisestä. Yhteistyömme tulee olemaan saumatonta; Cramo suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa kuhunkin tarpeeseen räätälöidyn moduuliratkaisun ja me toteutamme sen tehtaallamme ja toimitamme täydellä talotekniikalla varustettuna, sähköineen ja ilmanvaihtoineen, Teräselementin myyntipäällikkö Kari Heinämäki kertoo.

Myös Cramolla moduulien ostotoiminnasta vastaava hankintapäällikkö Lari Laaksoon ollut Teräselementtiin tyytyväinen.

– Kaikki on toiminut hienosti – Teräselementti toimittaa laadukkaita tuotteita sovitussa aikataulussa sovittuun hintaan. Nyt vuoden alussa solmittu sopimuksemme koskee osaa energiatehokkaasta C80- moduulijärjestelmästämme. Uskon vahvasti, että jatkossa yhteistyö tulee laajenemaan muihinkin tuotteisiin, Laakso jatkaa.

Lujaa osaamista yhteensä yli 110 vuoden edestä

Teräselementti ja Cramo ovat tahoillaan alansa pitkäaikaisia asiantuntijayrityksiä – Cramo on toiminut reilun kuuden vuosikymmenen ajan ja Teräselementti puoli vuosisataa. Kumppanuutta lujittaa myös toimijoiden maantieteellisesti läheinen sijainti toisiinsa nähden.

– On erinomaista, että toimipisteemme sijaitsevat niin lähekkäin: me Lempäälässä ja Cramo Ylöjärvellä. Tämä tuo yhteistyöhömme ainutlaatuista joustavuutta, Heinämäki Teräselementiltä summaa.

Teräselementti toimitti valmistamiensa moduulien prototyypit Cramolle viime vuonna, ja niiden varsinainen valmistus aloitetaan viikolla 10. Yhteistyösopimus astui voimaan vuoden 2015 alussa.

Vuoden 2014 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajaksi on valittu Insinöörityö Hentinen Oy Joutsasta. Rakennusliike on perustettu vuonna 1989 ja sen toiminta-alue on Keski-Suomi, Itä-Häme ja Länsi-Savo. Insinöörityö Hentinen hallitsee sekä uudis- että korjausrakentamisen ja on vahva keskisuomalainen toimija työllistäen noin 50 henkilöä. Yhtiön on perustanut rakennusinsinööri Mikko Hentinen. Yrityksessä on tehty onnistunut sukupolvenvaihdos ja tänä päivänä toiminnasta vastaavat Mikon pojat: Ilkka ja Tuukka Hentinen.

Keski-Suomessa maakunnallisen yrittäjäpalkinnon valinnassa noudatetaan samoja periaatteita kuin valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon valinnassa. Palkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä koko talouselämälle ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassa. Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen. Keski-Suomessa on huomioitu myös osaamisen kehittämiseen liittyvä työ ja panostukset.

Valintaraati arvosti erityisesti Insinöörityö Hentinen Oy:n pitkää yritystarinaa, joka on kantanut vaikealla toimialalla kahden laman yli. Valinnassa painoivat myös yrityksen merkitys alueellisena työllistäjänä ja sen pitkän linjan panostukset omaan henkilökuntaan, sen ammattitaitoon ja hyvään työyhteisöön. Insinöörityö Hentinen on erinomainen esimerkki perinteikkäästä yrityksestä, joka on onnistunut hallitussa sukupolvenvaihdoksessa.

Palkintoraadissa vaikuttivat maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto, ylijohtaja Juha Niemelä, ELY-keskus, aluejohtaja Harri Jääskeläinen, Fennia, johtaja Vesa Saarikoski, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, aluejohtaja Juha Ketola ja asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki, Finnvera Oyj sekä Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho, puheenjohtaja Petrikki Tukiainen ja varapuheenjohtajat Suvi Widgren,Kari Mäkinen ja Perttu Hietanen.  Palkinto jaettiin 24.1. maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa Jyväskylän Paviljongissa.