”Täydennysrakentamisen merkitys erityisesti lähiöiden kehittämisessä kasvaa tulevina vuosina. Viranomaisten, rakennus- ja kiinteistöalan sekä kiinteistönomistajien välinen avoin vuorovaikutus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Tämä klinikkatyöskentely on malliesimerkki toimintatavasta, jolla saadaan aikaan paitsi hyviä tuloksia myös uutta yhteistyön kulttuuria. Kiitän kaikkia klinikkatyöskentelyssä mukana olleita”, toteaa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.
Täydennysrakentaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden parantaa alueen viihtyisyyttä ja lisätä palvelutarjontaa, kun kaupunginosaan saadaan lisää asukkaita. Jotta alueen nykyiset asukkaat saadaan täydennysrakentamisen puolelle, on tarpeellista jo alkuvaiheessa konkretisoida, miten esimerkiksi palveluja ja viheralueita juuri kyseisellä alueella aiotaan parantaa.
”Asuinalueiden tulee olla viihtyisiä ja terveellisiä, ja niiden tulee mahdollistaa asukkailleen sujuva, hyvä arki. Täydennysrakentamisen keinoin asuinalueista voidaan tehdä entistä toimivampia ja samalla kestävämpiä. Eheä yhdyskuntarakenne on yksi keino kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan”, sanoi ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaarissa.
Resurssien fokusointia tarvitaan
Klinikalla päädyttiin suosittelemaan, että kaupungit nimeäisivät muutamaksi vuodeksi eteenpäin ne painopistealueet, joiden uudistamiseen eniten panostavat. ”Kun täydennysrakentamisalueet olisi tunnistettu, voisi niille osoittaa vastuuhenkilön, joka auttaisi hankkeiden aloitusta pohtivia kiinteistönomistajia eteenpäin toteutustensa kanssa”, visioi täydennysrakentamisklinikan vetäjä Mikko Nousiainen RAKLIsta.
Esiin nousi myös idea siitä, että täydennysrakentamishankkeiden luville voitaisiin varata oma erillinen käsittelyajanjakso muutaman kerran vuodessa. ”Tämä mahdollistaisi riittävien resurssien varaamisen hakemusten käsittelyyn, mikä nopeuttaisi hankkeiden aloituksia”, Mikko Nousiainen selvensi.
Avointa keskustelua toteutettavuudesta
Suurimmaksi esteeksi täydennysrakentamisen tiellä koetaan prosessien ennakoimattomuus ja eri kaupunkien käytäntöjen poikkeaminen toisistaan. Klinikalla todettiin, että riittävän varhain, jo ennen kaavoitusta aloitettu vuoropuhelu hankkeiden toteuttamisvaihtoehdoista helpottaisi tuskaa. ”Ympäristöministeriö haluaa olla mukana luomassa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa foorumin täydennysrakentamisen kokemusten vaihtoon”, lupasi Helena Säteri.
Lisäksi ideoitiin, että kaupungit järjestäisivät vinkkipajoja, joissa ne valmistelisivat täydennysrakentamisaihioita eteenpäin yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.
Taloudellinen toteutettavuus on merkittävä reunaehto rakennushankkeiden toteutumiselle. Erityisen haastavaa tämä on täydennysrakentamiskohteissa, joissa esimerkiksi pysäköinnin järjestäminen ahtaalle tontille voi edellyttää kalliita ratkaisuja. Tämän vuoksi kiinteistönomistajat esittivät klinikalla toiveen siitä, että jokaisen määräyksen kustannusvaikutuksia ja tarkoituksenmukaisuutta harkittaisiin täydennysrakentamiskohteissa erityisen huolella. ”Klinikalla koin, että yhteistä tahtoa kaupunkirakenteen tiivistämiseen löytyy. Uskon, että myös näissä käytännön kysymyksissä ja hankkeiden toteutettavuuden parantamisessa päästään yhteistyöllä eteenpäin”, arvioi Mikko Nousiainen.
Tieto ja kokemukset saataville
Täydennysrakentamismyönteisen ilmapiirin edistämisen lisäksi klinikan osallistujat pitivät ympäristöministeriön roolia tiedonjakajana merkittävänä. Täydennysrakentamisesta on olemassa paljon kokemuksia ja tutkimustietoa, mutta se on hajallaan. Tämän vuoksi aiheelle ehdotettiin perustettavan oman portaalin, joka kokoaisi tietoa helposti saataville.
Myös tiedonjakaminen yksittäisistä hankkeista nostettiin esiin. ”Klinikalla kannustettiin myös pääkaupunkiseudun kuntia tekemään tiiviimpää yhteistyötä täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämisessä”, Mikko Nousiainen totesi.
RAKLIn klinikalle osallistuivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä A-Insinöörit Rakennuttaminen, Asuntosäätiö Rakennuttaja, Ilmarinen, NCC Property Development, SATO, Sponda, YIT Rakennus, VAV ja VVO.
Tulosraportti julkistetaan maaliskuun aikana osoitteessa www.rakli.fi.
