Yleiset uutiset

Destian urakoimalle Reposaaren sillalle kunniamaininta Vuoden Silta 2015 -kilpailussa

Destian urakoima Reposaaren silta Porissa sai kunniamaininnan Vuoden Silta 2015 -kilpailussa. Kilpailun tuomaristo totesi Reposaaren läppäsillan uusimisen edustavan korkeatasoista insinööriosaamista. Korjaustyön huolellinen suunnittelu ja toteutus mahdollistivat vaikean kohteen nopean ja onnistuneen korjauksen ja liikennehaitan lyhentämisen murto-osaan normaalitoteutuksesta.

Silta uusittiin päällysrakenteensa ja koneistonsa osalta vanhan teräsrakenteen pitkäaikaiskestävyyden ja kantavuuden tultua vastaan. Jännemitaltaan 21,5 metriä pitkä uusittu läppäsilta on kansirakenteeltaan ortotrooppinen ja sen päällyste on kumibitumivaluasfalttia. Silta on kiinteäakselinen, osittain vastapainotettu ja hydraulitoiminen.

Sillan korjaussuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Pontek ja pääurakoinnista Destia.

Vuoden Silta 2015 -kilpailu on Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) järjestämä vuosittainen kilpailu. Kilpailussa korostettiin tänä vuonna “oivaltavuutta insinöörinäkökulmasta”.

PÄÄTOIMIJA VAHVISTAA SUUNNITTELUOSAAMISTAAN

9c647135-02d5-46a8-8dea-0a634fa8033e-main_image

Kuvassa vasemmalta: Hannu Lehto, Lasse Mäkeläinen ja Ville Jurvansuu

Päätoimija Oyj on ostanut kajaanilaisen Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n koko osakekannan. Myyjinä olivat yhtiön avainhenkilöt Lasse Mäkeläinen, Ville Jurvansuu, Anssi Määttä ja Jari Saastamoinen.

Insinööritoimisto Mäkeläinen on keskittynyt laajojen ja pitkäkestoisten rakennushankkeiden suunnitteluun. Yhtiö on 34 toimintavuoden aikana suunnitellut noin 1650 projektia, joukossa useita huomattavia kotimaisia rakennuskohteita. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,9 milj. euroa ja se työllistää tällä hetkellä 19 rakennesuunnittelijaa.

”Insinööritoimisto Mäkeläisen hankinta vahvistaa Päätoimija-konsernin talousohjatun rakentamisen toimintamallia merkittävästi. Suunnitteluosaamisen lisäämisellä varmistamme keskeisten resurssien riittävyyden nopeissakin projekteissa ja vahvistamme osaamistamme 3D-mallintamisessa. Tuotannon ja suunnittelun tiiviillä integraatiolla pystymme paremmin kehittämään konseptiamme sekä sitä kautta tarjoamaan asiakkaillemme yhä suurempia kustannushyötyjä”, toteaa Hannu Lehto

Lasse Mäkeläisen mukaan yrityskauppa mahdollistaa henkilöresurssien lisäämisen sekä erikoisosaamisen kehittämisen nykyisissä Vantaan ja Kajaanin toimipisteissä sekä Oulun seudulle perustettavassa suunnitteluyksikössä. ”Erityisesti Kajaanin yksikön kasvattaminen ja pitkälle koulutettujen henkilöiden palkkaaminen Pohjois-Suomeen lämmittää sydäntä”, toteaa yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Lasse Mäkeläinen.

Insinööritoimisto Mäkeläisen toiminta jatkuu ennallaan ja nykyiset työntekijät jatkavat yrityksessä tarjoten laajaan kokemukseen perustuvaa kokonaistaloudellista, asiakaslähtöistä, joustavaa ja laatutietoista rakenneteknistä palvelua. Yhtiön palvelutaso ja kyky toteuttaa entistä vaativampia rakennuskohteita ja onnistuneita projekteja paranevat entisestään uusien resurssien myötä.

Sähköliiton hallitus hyväksyi sähköistysalan työehtosopimuksen

Sähköliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 26.2. sähköistysalan työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus on voimassa 1.3.2015–31.1.2017 ja on palkkaratkaisultaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen.

Ensimmäinen sopimuskorotus, työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 20 euron kuukausikorotus, korottaa aikapalkkoja ja urakan takuupalkkoja 0,12 euroa tunnissa. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa korotus tuli voimaan jo 1.2.2015 ja tämä otetaan huomioon maaliskuun aikana maksettavalla 20 euron kertakorvauksella. Toinen 0,4 %:n suuruinen sopimuskorotus astuu voimaan 1.2.2016.

Työehtosopimusratkaisu pitää sisällään tekstiparannuksia urakkatyön ehtoihin, työaikamääräyksiin ja aikapalkkaratkaisun, joka määrittelee aikatöissä maksettavan vähimmäisaikapalkan.

Työehtosopimus on sidottu keskusjärjestöjen mahdolliseen tulokseen keskitetyn palkkaratkaisun jatkamisesta ajalle 1.8.2016–31.1.2017. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse neuvotteluissaan yhteisymmärrykseen palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään 31.3.2016 kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.7.2016.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n välistä yleissitovaa sähköistysalan työehtosopimusta sovelletaan noin 10 000 työntekijän työsuhteissa uudis- ja korjausrakentamisen sähköasennustöissä, huolto- ja ylläpitotöissä, sähkölaitteiden korjaus ja huoltotöissä ja laivasähköasennustöissä.

Varte rakentaa Lappeenrannnan Rakuuna-korttelin

rakuuna_karuselli_1

Tontille rakennetaan kiinteistökokonaisuus, jossa on katutasossa sijaitsevan liikekerroksen lisäksi kaksi maanalaista pysäköintikerrosta. Liikekerroksen yläpuolelle nousee kaksi kerrostaloa. Maan päälle kerroksia tulee kaikkiaan kuusi.

K-supermarketille katutasoon tulevat tilat kasvavat nykyisestä noin 2 500 neliöön. Kaupan asiakkaiden käyttöön tulee yli 70 autopaikkaa suoraan kaupan alapuolella olevaan parkkihalliin, josta on helppo kulkuyhteys sisälle kauppaan. Asukkaiden käyttöön autopaikkoja tulee alimpaan kerrokseen noin 60 kpl, josta on pääsy hissillä suoraan omaan kerrokseen.

– Uuden kaupan myötä sekä Lappeenrannan keskustan että paikallisen K-kauppaverkoston palvelut kehittyvät kaupungissa, kertoo Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä. Rakuunan rakentaminen päästään aloittamaan huhtikuun alussa purkutöillä, kun nykyinen K-supermarket Rakuuna sulkee ovensa maaliskuun lopussa.

rakuuna_karuselli_2

– Tavoitteenamme on saada K-supermarketin myymälätilat valmiiksi loppuvuodesta 2016. Asunnot valmistuvat vuoden 2017 alussa, kertoo Varte Oy:n toimitusjohtaja Heikki Koho. K-supermarketin lisäksi Rakuunan kortteliin tulee yhteensä 106 uutta asuntoa. As Oy Rakuunaheikkiin tulee 54 omistusasuntoa, jotka ovat Varte Oy:n omaa asuntotuotantoa. Loput 52 asuntoa ovat VVO-yhtymä Oyj:n vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Rakennuskokonaisuuden bruttoala on runsaat 15.000 m2 ja rakennustilavuus yli 54.000 m3. – Asuntojen kokonaispinta-ala tulee olemaan yhteensä yli 5 000 neliötä. Asuntojen keskikoko on alle 50 neliötä, Heikki Koho kertoo.

Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 30 miljoonaa euroa.

NCC ja VR Group kehittävät Joensuun asema-aluetta yhdessä

NCC on sopinut VR Groupin kanssa yhteistyöstä VR:n Joensuun asema-alueen kehittämiseksi.

NCC tutkii yhteistyössä VR:n ja Joensuun kaupungin kanssa myös alueen muiden tontinomistajien kiinnostusta osallistua mahdolliseen kaavayhteistyöhön. Lisäksi NCC selvittää kaupalliset edellytykset hankkeen toteutumiselle.

Alue kuuluu Joensuun kaupungin Symmetrinen kaupunki -hankkeen ydinalueeseen ja on siten yksi kaupungin tärkeimmistä kehityskohteista. Hankkeen myötä Joensuu ottaa merkittävän kehitysharppauksen käynnistämällä Pielisjoen itäpuolella olevan alueen laajamittaisen kehittämisen. Alue tunnetaan Nikolain torina, ja sinne on tarkoitus sijoittaa toimisto-, asumis- ja liiketiloja sekä niitä palvelevat pysäköintitilat.

Alueella sijaitsee myös matkakeskus, jonka tilojen uudistamista ja yhdistämistä VR:n tilojen kanssa tutkitaan samalla. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös VR:n rata-alueen tulevat muutostarpeet kuten kulku asemalaitureille.

Koivukoski rakentaa IKEAn Jyväskylään

cf47c8af-868a-4898-b0d2-7ea060db9018-main_image

Rakennusliike Koivukoski Oy rakentaa Jyväskylän Seppälään n. 4900 m2:n liikekiinteistön, johon sijoittuu myös Suomen ensimmäinen IKEA-lähipiste.

Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski Oy aloitti 2014 rakentamaan Jyväskylän Seppälän Vasarakadulle n. 4900 m2:n liikekiinteistöä. Valmista on kesään 2015 mennessä. Jyväskylään ketjuaan laajentavan Puuilon lisäksi kiinteistöön sijoittuu IKEA ja 1-2 muuta toimijaa.

IKEA on tänään julkaissut oman osuutensa toimitiloista: kiinteistöön tulee n. 1500-neliöinen lähipiste, joka yhdistää kompaktiin muotoon nettikaupan ja tilausten noutopisteen, valikoiman sisustustuotteita ja pienimuotoisen huonekalunäyttelyn sekä joukon palveluita mukaan lukien keittiöiden suunnittelupalvelun. IKEA-lähipiste on jo maailmalla tuttu konsepti – Suomen ensimmäinen sijoittuu Jyväskylään.

”Tämä on meille mielenkiintoinen ja merkittävä hanke. Olemme ylpeitä, että voimme olla mukana Seppälän alueen palveluiden kehittämisessä”, kertoo toimitusjohtaja Tomi Koivukoski.

Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa palkittiin vuonna 2014 menestyneet yritykset ja työmaat

Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2014 parhaat yritykset, rakennuttajat ja työmaat palkittiin 24.2.2015 Helsingissä.

Isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti NCC Rakennus Oy, toiseksi tuli Rakennusosakeyhtiö Hartela ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy. Pienten yritysten sarjan voitti Rakennuspetäjä Oy, toiseksi tuli T2H Rakennus Oy ja kolmanneksi Pohjola Rakennus Oy Uusimaa.  Infra-alan yritysten sarjan voitti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, toiseksi SRV Infra Oy ja kolmanneksi VR Track Oy.

Talonrakennuskohteiden rakennuttajista kunniakirjalla palkittiin Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy, joka toimi Aalto-yliopiston peruskorjauksen vaiheen 4, U-osaston rakennuttajana. Samassa kohteessa turvallisuuskoordinaattorina toiminut ISS Proko Oy:n edustaja palkittiin myös kunniakirjalla.  Infrakohteiden rakennuttajana palkittiin Helsingin Seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä, joka toimi Länsi-Espoon runkovesijohtotyömaan Ravitien osuuden rakennuttajana. Kunniakirjojen perusteena oli hyvä yhteistyö rakennuttajan ja päätoteuttajan välillä työturvallisuusasioiden hoidon osalta.

Arviointikohteina vuoden 2014 kilpailussa olivat työmaiden turvallisuuden taso TR- ja MVR- mittareilla mitattuna ja yrityksessä sattuneiden työtapaturmien kokonaismäärä sekä työergonomia. Turvallisuustason mittaukset ja tarvittavat selvitykset tekivät aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat.

Remonttikohde osoittautui turvallisimmaksi työmaaksi

Isojen talonrakennusyritysten kolme parasta palkittua työmaata olivat kaikki NCC Rakennus Oy:n toteuttamia kohteita. Paras näistä oli Aalto-yliopiston peruskorjauksen vaihe 4, U-osasto, toiseksi tuli As Oy Kirkkonummen Kaaripiha ja kolmanneksi As Oy Helsingin Juusteni.

Pienten talonrakennusyritysten sarjan voitti Rakennuttajatoimisto HTJ:n kohde Oy Schenker East Ab / Viinikkalan Maaliikennekeskus, toiseksi tuli Rakennustoimisto Nousiaisen kohde Fazer Makeiset Oy, Suklaan vastaanottokeskus ja kolmanneksi T2H Rakennus Oy:n As Oy Vantaan Harald.

Infra-alan työmaista ensimmäiselle sijalle sijoittui kaksi työmaata. Nämä olivat Graniittikeskus Kallio Oy:n toteuttama Piispanpihan perusparannus ja Hentebynkadun rakentaminen sekä YIT Rakennus Oy Infrapalveluiden toteuttama Hyvinkään urheilukentän perusparannus.

Toiseksi sijoittui niin ikään YIT Rakennus Oy Infrapalvelut kohteellaan Koirasaarentien länsiosan, Hopealaakson alueen ja Borgströmin mäen rakentaminen. Kolmanneksi ylsi E.M. Pekkinen Oy:n kohde Länsi-Espoon runkovesijohto, Ravitien urakointi.

Talonrakennusyritysten sarjassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston luovuttaman kiertopalkinnon sai Rakennusosakeyhtiö Hartela. Infra-alan yritysten sarjassa kiertopalkinnon vastaanotti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Kiertopalkinnon saa yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TR- tai MVR-indeksien tulokset ovat keskimääräisesti korkeimmat.

Kilpailussa saivat lisäksi kunniamaininnan työturvallisuusasiansa moitteettomasta hoidosta neljä talonrakennusalan ja yksi infra-alan aliurakoitsija. Talopuolella kunniamaininnan saivat AL-Katot Oy, Laurin Putkityö Oy, Novart Oy ja VIP-Sähkö Oy. Aliurakoitsijoita ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Infra-alan aliurakoitsijoista kunniamaininnan sai Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy.

Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI ry.

Työmaatarkastuksia ja -mittauksia tekivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat.  Rakennustyömaan työturvallisuuden tason mittaus TR-mittarilla tapahtuu kiertämällä työmaalla ja merkitsemällä oikein / väärin havainnot. Havaintokohteita voi olla yli 100 yhdellä työmaakierroksella. TR-taso on suhteellinen luku, jossa oikein-havaintoja verrataan kaikkiin havaintoihin (oikein + väärin –havainnot).

Caverion toimittaa 13 miljoonan euron arvosta kiinteistötekniikkaa Volkswagenin hyötyautotehtaaseen Puolassa

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Caverion on sopinut ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien asentamisesta Volkswagenin uuteen hyötyautotehtaaseen Puolan Wrzésniassa. Tilauksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa ja se kattaa järjestelmien suunnittelun ja hankekehityksen sekä projektin toteutuksen useassa rakennuksessa, muun muassa kokoonpanohallissa ja toimistotiloissa. Työt kohteessa alkavat maaliskuussa 2015 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä.

Uudessa tehtaassa kootaan Volkswagen Crafter -hyötyauton seuraajamallia. Noin 78 000 neliön halliin asennetaan tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, jotka muun muassa huolehtivat hitsaussavujen tehokkaasta poistosta. Lämmöntalteenottojärjestelmät ja IE3-hyötysuhdeluokan vaatimukset täyttävät laitteet varmistavat asiakkaan edellyttämän korkean energiatehokkuustason.

”Olemme olleet mukana toteuttamassa vastaavanlaisia projekteja Volkswagenin Poznańin tehtaalla ja olemme innoissamme, että asiakas luottaa osaamiseemme tälläkin kertaa”, kertoo Caverionin liiketoiminnasta Saksan Dresdenissä vastaava Frieder Cyzborra.

Kaupin kampusalueen kaavasta 9,8 miljoonan euron maankäyttömaksu

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt maankäyttösopimuksen Tays Keskussairaalaa ympäröivän Kaupin kampuksen kaavan toteuttamiseksi. Sopimuksessa on sovittu Tampereen kaupungin kanssa maa-alueiden vaihdosta, yleisten alueiden rakentamis-, hoito- ja kunnossapitovastuista sekä keskinäisten rasitteiden muodostuksesta.

Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri maksaa kaupungille rahana 9,8 miljoonaa euroa infrastruktuurin, kuten katujen, kevyenliikenteenväylien ja hulevesijärjestelmän rakentamisesta. Maksu maksetaan kaupungille noin miljoonan euron erissä kymmenen vuoden aikana. Korvaus sidotaan elinkustannusindeksiin.

Maankäyttösopimuksen mukaan yleiset alueet siirtyvät kaupungin omistukseen ja sairaanhoitopiirin korttelialueille kuuluvat osat siirtyvät kuntayhtymän omistukseen. Sopimuksen mukaan kaupungilla on myös oikeus toteuttaa raitiotie ja raitiotietä palvelevat rakenteet, kuten pysäkit. Kaupin kampuksen osuus raitiotien rakentamiskustannuksista on arvioitu aikanaan olevan 13,2 miljoonaa.

Sairaanhoitopiirin 9,8 miljoonan maankäyttömaksua ei ole sisällytetty tämän vuoden taloussuunnitelmaan. Valtuustolle valmistellaan maankäyttömaksun vuoksi talousarvion 2015 tarkistusesitys. Tampereen kaupunki käsittelee kaavaa 8311 maaliskuun lopulla 2015. Maankäyttösopimus on allekirjoitettava ennen kaava-asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa.

Sairaanhoitopiirin hallitus esittää 9.3. kokoontuvalle valtuustolle, että valtuusto päättää merkitä tiedoksi maankäyttösopimuksen ja siihen liittyvän yhdyskuntarakentamisen aikataulun sekä maa-alueiden vaihtokirjan. Valtuuston ylimääräisen kokouksen yhteydessä pidetään myös infotilaisuus sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista sekä strategiaa valmisteleva seminaari.

SATOlle lähes 400 uutta vuokra-asuntoa rakenteille

sato1

Asuntosijoitusyhtiö SATO teki päätökset vuoden 2014 lopussa ja kuluvan vuoden alussa lähes 400 uuden vuokra-asunnon aloituksista. Rakenteille lähtevistä kodeista pääosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Liiketoimintajohtaja Tuula Entelä SATOsta:

– Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa SATOn asunto-omaisuuden arvo neljään miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.  Tavoitteen saavuttamiseksi investoimme noin 200 miljoonaa euroa vuosittain.

sato2

 

sato3

– Vuokra-asuntojen tarve on suurinta pääkaupunkiseudulla, jossa myös arvonnousuodotukset ovat parhaat. Vuodenvaihteessa aloitetut kohteet sijaitsevat mm. Helsingissä Jätkäsaaressa, Espoossa Saunalahdessa ja Vantaalla Rajakylässä. Myös ensimmäinen kohteemme uuteen kehittyvään Vantaan Keimolanmäen kaupunginosaan on käynnistetty ja Helsingin Etu-Töölöön nousevat korkeatasoiset viiden tähden SATO VuokraKodit.

– SATOlla on lisäksi suunnitteilla investointeja esimerkiksi Espoon Perkkaan alueelle ja energiatehokas talo Espoon Soukkaan.

2000-luvulla SATO on ollut suurin asuntoinvestoija Suomessa. Olemme hankkineet noin 13 500 vuokra-asuntoa arvoltaan yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Hankinnat on tehty ostamalla asuntoja vanhasta asuntokannasta ja tuottamalla satoja uusia asuntoja vuosittain. 2000-luvulla toteutettujen hankintojen avulla on pystytty tarjoamaan koti noin 25 000 asukkaalle.