Yleiset uutiset

Keskustakirjasto sai rakennusluvan

Keskustakirjasto450rlupa

Töölönlahdelle suunnitellulle Keskustakirjastolle myönnettiin rakennuslupa sekä rakennustöiden aloittamisoikeus rakennuslautakunnassa tiistaina 7. heinäkuuta.

Kirjaston julkisivumateriaalina käytetään suomalaista kuultokäsiteltyä puuta ja kirkasta lasia.

Kirjaston arkkitehtuurikilpailun tuomaristo ja Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunta näkevät keskustakirjaston viimeistelevän Töölönlahden alueen hienolla tavalla. Tuomariston mielestä kirjastolla on edellytykset nousta merkkirakennukseksi.

Keskustakirjaston suunnittelu jatkuu

Rakennusluvan myöntämisen jälkeen suunnittelijat viimeistelevät, tavanomaiseen tapaan, kirjastorakennuksen erityissuunnitelmat. Myös paloturvallisuuteen liittyviä yksityiskohtia tarkennetaan.

Koska hanke on hyvin vaativa, rakennusvalvonta on määrännyt kohteeseen ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastuksia, joilla varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen laatua. Työmaan suunnittelussa huomioidaan muun muassa läheisten makasiinirakennusten suojaaminen.

Lisää aiheesta
Rakennuslautakunnan 13/2015 kokouksen esityslista.
Keskustakirjasto
Video: Käy peremmälle keskustakirjastoon.

Dunlop Hiflex Oy investoi uusiin toimitiloihin Pirkkalaan

ee2c23ab-95e8-4336-ab2f-a7483b84cd6d

Dunlop Hiflex Oy on rakennuttaa uudet toimitilat Pirkkalaan ja aloittaa kokonaisvaltaisen putkiasennelmatuotannon. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 10 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä panostus Suomen hydrauliikkamarkkinoille. Uusi rakennus sijoittuu Jasperintielle uudelle Pirkkalan Lentokentänristeys -nimiselle teollisuusalueelle aivan vilkasliikenteisen moottoritien varteen. Alueen ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa voimakkaasti merkittäväksi teollisuuden ja teknisen kaupan yritysten keskittymäksi.

Uuteen kiinteistöön sijoitetaan Suomen ja Viron toimintojen keskusvarasto, noutomyymälä, letkuasennelmien keskitetty tuotantotehdas laajennettuna sekä uutena toimialana putkiasennelmien tuotantotehdas. Rakennustyöt aloitetaan heinäkuun alussa 2015 ja toimitilat valmistuvat maaliskuussa 2016. Muutto nykyisistä tiloista uusiin tapahtuu huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Uuden rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 7000 neliömetriä, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna Dunlop Hiflex Oy:n nykyisiin toimitiloihin Tampereella.

Dunlop Hiflex Oy on osa kansainvälistä Alfagomma-konsernia, jossa putkiasennelmien valmistus on vahvassa kasvussa olevaa ydinliiketoimintaa ja laajentuu nyt myös Suomeen. Yhtiö valmistaa jatkossa kaikenkokoisia hydrauliputkiasennelmia sekä asiakkaiden piirustusten mukaan toimitettavia matalapaineputkistoja. Konekannasta tulee erittäin laaja. Dunlop Hiflex Oy on aktiivisesti markkinoilla tarjoamassa putkiasennelmia. Toimitukset voidaan aloittaa soveltuvin osin jo ennen uusien tilojen valmistumista suoraan emoyhtiön tuotantolaitoksilta.

Dunlop Hiflex Oy panostaa tulevaisuudessa myös suurten teollisuusletkuasennelmien valmistukseen. Uudet tilat mahdollistavat myös muiden uusien toimintakonseptien aloittamisen tai laajentamisen, kuten esimerkiksi komponenttien osakokoonpanon, erikoisasennelmien valmistuksen, testaus- ja huuhteluyksiköiden määrän lisäämisen sekä mahdollisuuden toteuttaa entistä paremmin asiakkaiden erityisvaatimuksia.

Dunlop Hiflex Oy on hydrauliikan, pneumatiikan ja letkujen erikoisliike, joka kuuluu italialaiseen Alfagomma-ryhmään. Yli 45 toimintavuoden aikana Dunlop Hiflex on laajentanut tuotevalikoimaansa pneumatiikkaan, komponentteihin, teollisuustuotteisiin, hydraulityökaluihin ja voiteluvarusteisiin. Yhtiöllä on 14 omaa toimipistettä myymälöineen Suomessa, Virossa toimipisteet Tallinnassa ja Tartossa sekä jälleenmyyjäverkosto, joka kattaa koko Suomen. Tämä takaa laajan tuotevalikoiman saatavuuden teollisuuden, ensiasennuksen, kunnossapidon ja koneurakoitsijoiden tarpeisiin ympäri vuorokauden

SPU JA KINGSPAN YHDISTYVÄT

Polyuretaanieristeiden valmistaja SPU ja maailman suurin fenoli-, polyuretaani- ja tyhjiölevyeristeiden valmistaja Kingspan Group ovat allekirjoittaneet sopimuksen SPU:n liittymisestä osaksi Kingspanin globaalia rakennustuotekonsernia.

SPU:lla on vakiintunut asema Pohjoismaiden markkinoilla ja Baltian maissa. Kingspan Group on maailman johtavia ja nopeimmin kasvavia eristevalmistajia, joka tunnetaan Therma-, Kooltherm-, KoolDuct- ja Optim-R-tuoteperheistä.

Yhdistymisen myötä uusi syntyvä yhtiö tarjoaa poikkeuksellisen laajan valikoiman tuotteita ja asiantuntijuutta Pohjois-Euroopan markkinoille.

Yrityksen uudeksi nimeksi tulee Kingspan Insulation Oy. Toimitusjohtajana aloittava Ilkka Pohjoismäki kertoo yhdistymisen eduista: ”Tämä on yrityksellemme erittäin suuri mahdollisuus palvella asiakkaitamme entistä paremmin markkina-alueellamme. Kingspan Insulationin kunnianhimoiset kasvusuunnitelmat, teknologia ja tietotaito tuovat jatkossa huippueristämisen hyödyt entistä suuremman yleisön saataville.”

Pohjoismäen mukaan myös yritysten arvot vastasivat toisiaan niin hyvin, että yhdistyminen oli luonnollinen ratkaisu.

”SPU on aina ottanut ympäristöarvot vahvasti huomioon toiminnassaan, samoin kuin Kingspan. Suhtaudun menestykseen myös jatkossa erittäin luottavaisesti, sillä voimme suunnata yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta”, hän toteaa.

Kingspanin eristetoimialan toimitusjohtaja Peter Wilson vahvistaa saman: ”Kahden arvostetun tuotemerkin yhdistäminen on hieno asia. Pian pääsemme tarjoamaan Pohjoismaiden ja Baltian markkinoille maailman parhaisiin kuuluvia rakennusalan eristetuotteita, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia huipputeknologian avulla.”

LähiTapiola on sopinut 172 asunnon rakentamisesta Helsinkiin ja Vantaalle

LähiTapiola käynnistää yhteensä 172 asunnon rakennuttamisen yhdessä Skanskan ja Varte Oy:n kanssa.  LähiTapiola rakennuttaa Vantaan Leinelään 60 asunnon, Vantaan Hiekkaharjuun 61 asunnon ja Länsi-Pasilaan 51 asunnon kerrostalon.

LähiTapiolalla ja sen rahastoilla on tällä hetkellä noin 2000 vuokra-asuntoa. Lisäksi LähiTapiola Asuntorahasto Prime Ky rakennuttaa parhaillaan 1 500 asuntoa ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky rakennuttaa 1 700 asunnon portfolion vuokrauskäyttöön. LähiTapiolasta on noussut yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista vajaan 2,2 miljardin kiinteistösijoituksillaan.

LähiTapiola käynnistää 60 vuokra-asunnon rakentamisen Skanskan kanssa Kehäradan tuntumaan Vantaan Leinelään. As. Oy Vantaan Mielikki on osa Skanskan ja LähiTapiolan marraskuussa 2014 allekirjoittamaa esisopimusta, joka pitää sisällään myös kesäkuussa 2015 käynnistyneen As. Oy Vantaan Karoliinan rakennustyöt Kivistössä.

Vantaan Mielikki rakennetaan osoitteeseen Leinelänkaari 17. Rakennus on 5-kerroksinen ja siihen valmistuu 60 kompaktia ja toimivapohjaista asuntoa, joiden keskipinta-ala on noin 48 neliömetriä. Lisäksi rakennukseen tulee reilu 100 neliömetriä liiketiloja. Rakentaminen alkaa elokuussa 2015, ja asunnot valmistuvat syksyllä 2016. Vantaan Mielikki tulee LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n omistukseen.

”Leinelän sijainti on erinomainen, kun Kehäradan asema sijaitsee siinä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Koivukylän, Ilolan ja Asolan välimaastoon sijoittuvaan Leinelään vuonna 2011. Vuoden 2015 jälkeen alueella asuu jo noin 2600 ihmistä”, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Länsi-Pasilaan nousee uusi kerrostalo

LähiTapiola ja Varte Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kerrostalokohteen rakentamisesta Helsingin Länsi-Pasilaan.

Asunto Oy Helsingin Radiokatu 17:ään tulee yhteensä 51 asuntoa ja piha-kannen alle rakennettavaan pysäköintihalliin 26 autopaikkaa. Vuokrattava huoneistoala on yhteensä 2610 asm2. Rakentaminen käynnistyy heinäkuussa ja valmista on joulukuussa 2016. Hanke perustuu esisopimukseen, jonka osapuolet allekirjoittivat joulukuussa 2014.

Hiekkaharjuun ruvetaan rakentamaan joulukuussa

LähiTapiolan Asuntosijoitus Suomi Ky ja Varte Oy ovat tehneet samalla esisopimuksen kerrostalohankkeen rakentamisesta Vantaan Hiekkaharjuun.

Asunto Oy Vantaan Hiekkaharjunheikkiin tulee yhteensä 61 asuntoa. Rakentaminen on määrä aloittaa joulukuussa 2015 ja asunnot valmistuvat helmikuussa 2017. Varte Oy:n kanssa sovitut hankkeet ovat yhteisarvoltaan 25 miljoonaa euroa.

LähiTapiola rakennuttaa kasvukeskuksiin

LähiTapiola-ryhmä ja sen rahastot muodostavat yhdessä yhden suurimmista kiinteistösijoittajista Suomessa vajaan 2,2 miljardin kiinteistösijoituksillaan. LähiTapiolan näkyvä lääke Suomen investointilamaan on vuokra-asuntojen rakennuttaminen kasvavan kysynnän alueille. Asuntosijoitukset sopivat hyvin tuottonsa ja riskinsä puolesta LähiTapiola-ryhmän kiinteistösijoitusstrategiaan.

”LähiTapiolalla ja sen rahastoilla on tällä hetkellä noin 2000 vuokra-asuntoa. Lisäksi LähiTapiola Asuntorahasto Prime Ky rakennuttaa parhaillaan 1 500 asuntoa vuokrauskäyttöön ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky rakennuttaa yli 1 700 asunnon portfolion kasvavan vuokra-asuntopulan helpottamiseksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa”, kiinteistörahastojohtaja Kim Särs sanoo.

Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee vanadiinitehdasta Raaheen

Yhtiö on solminut aiesopimuksen SSAB Merox:n kanssa

Mustavaaran Kaivos Oy (MKOy) on solminut aiesopimuksen SSAB Merox:n kanssa vanadiinipitoisen sivutuotteen toimittamisesta MKOy:n suunnitteilla olevan tehtaan raaka-aineeksi. Samalla MKOy on solminut yhteistyösopimuksen teknologiayritys Outotec:n kanssa metallituotetehtaan suunnittelemiseksi ja teknologian toimittamiseksi. 

Yhtiö suunnittelee aloittavansa vanadiinin tuotannon Raahen satama-alueelle rakennettavassa tuotantolaitoksessa. Tehdas tulee käsittelemään vanadiinipitoista raaka-ainetta, joka on peräisin SSAB: n terästuotannosta Suomessa (Raahe) ja Ruotsissa (Luleå ja Oxelösund). Tehtaan päätuotteet tulevat olemaan ferrovanadiini ja harkkorauta. Ferrovanadiinia käytetään seosaineena erikoislujien teräslaatujen valmistuksessa ja harkkorautaa esimerkiksi valimoteollisuuden raaka-aineena.

Yhteistyösopimus Outotec:n kanssa sisältää suunnittelun lisäksi teknologia- ja laitetoimitukset, tehtaan rakentamisen ja käyttöönoton. MKOy jatkaa tehtaan suunnittelua ja tekee parhaillaan kannattavuusselvitystä, joka valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla yhtiö jatkaa rahoitusneuvotteluja ja valmistelee tarvittavat lupahakemukset tuotannon aloittamiseksi. Suunniteltu metallituotetehdas on yli 200 miljoonan euron investointi ja tehtaan arvioidaan työllistävän suoraan yli 100 henkilöä Raahessa.

”Olen erittäin tyytyväinen voidessani julkistaa tämän hankkeen. Metallituotetehtaan rakentaminen on ensimmäinen askel yhtiön visiosta jalostaa Suomessa vanadiinia ja avata myöhemmin uudelleen Mustavaaran vanadiinikaivos Taivalkosken kunnassa,” tiivistää Mustavaaran Kaivos Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi.

Keva rakennuttaa yli sata vuokra-asuntoa Vantaalle

a48abcdf9a672f8e_800x800ar

Keva ja NCC Rakennus Oy allekirjoittivat tiistaina 30.6.2015 urakkasopimuksen 108 vuokra-asunnon rakentamisesta Vantaan Viertolaan osoitteeseen Osmankäämintie 5.

Viertolaan valmistuu kolme rakennusta, joihin tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Huoneistojen suunnittelun lähtökohtana ovat hyvä toiminnallisuus sekä laadukkaat keittiöt ja kylpyhuoneet. Lisäksi huoneistoihin kuuluu tilavat lasitetut parvekkeet. Kohteeseen rakennetaan 61 autopaikkaa, ja niistä hieman yli puolet sijaitsee autohallissa ja loput piha-alueella.

Tontilla tällä hetkellä sijaitseva hallirakennus puretaan tämän kesän kuluessa, ja uudisrakentaminen käynnistyy syyskuun 2015 alussa. Asunnot valmistuvat vaiheittain helmikuun 2017 loppuun mennessä.

– Kevan tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudulla omistukseensa laadukkaita vuokra-asuntoja, jotka ovat hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien lähettyvillä. Viertolan asuntohanke sopii hyvin tähän tavoitteeseen, toteaa rakennuttajapäällikkö Jari Toikka Kevasta.

– On hienoa syventää aiemmin toimitilarakentamisen puolella tehtyä yhteistyötä Kevan kanssa näin merkittävässä hankkeessa, toteaa yksikön johtaja Ilkka Leskelä NCC Rakennus Oy:stä.

Ilmarisen Torsti: “Rakentamisen hitaus oire laajasta jähmeydestä”

19d79929-ba3a-4a4a-8137-b7ad6445036c-main_image

Työeläkeyhtiö Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti toivoo lievennyksiä asuntorakentamiseen liittyvään sääntelyyn.

Johtaja Esko Torstin mukaan esimerkiksi mittavat valitusoikeudet kaavamuutoksissa hankaloittavat rakennushankkeita liikaa. Koska asuntojen tarjonta on riittämätöntä suhteessa kysyntään, Torstin mukaan tarvitaan sääntelyn keventämistä.

– Hallitus toimii oikein, kun se haluaa lisätä joustavuutta siinä missä se on mahdollista. Nyt rakentamisen sääntelyä on liikaa, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Torsti esittää myös useita keinoja, joiden avulla voitaisiin lisätä rakentamisen joustavuutta. Yksi niistä on ohje kaavoituksen enimmäisajaksi.

– Nykykäytäntö venyttää käsittelyä liikaa. Rakentamisessa aikataulujen venyttäminen rankaisee paitsi asianosaista myös kaikkia kansalaisia, kun asuntomarkkinoiden epätasapainoa ei saada korjattua.

Hän toivoo myös yhdenvertaista kohtelua kaavamuutoshakijoille. Ongelmat näkyvät esimerkiksi kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksissa.

– Lopputuloksena rakennukset seisovat tyhjillään, eivätkä hyödytä ketään.

Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja sekä merkittävä rakennuttaja. Yhtiöllä on 3,6 miljardin euron kiinteistösijoitusomaisuus.

Työtekijä putosi katolta – sakot toimitusjohtajalle

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kattotöitä tekevän yrityksen toimitusjohtajan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 25.6.2015.

Tapauksessa käsiteltiin työtapaturmaa, joka sattui Karjalohjalla syyskuussa 2013. Työntekijä oli puhdistamassa rännejä kaupan katolla ilman valjaita, kun hän putosi noin neljän metrin korkeudelta ja loukkaantui vakavasti.

Asiassa saadun selvityksen perusteella oikeus katsoi, että monitasoisen katon alemman tason työskentely olisi tullut tehdä henkilönostimelta käsin, koska valjaille ei ollut kiinnityspisteitä tuolla tasolla työskenneltäessä. Oikeuden mukaan toimitusjohtaja ei ollut riittävästi selvittänyt kiinnityspisteitä kohteessa eikä järjestänyt työntekijöille henkilönostinta. Ei siis riittänyt, että työntekijöille oli annettu putoamissuojainvaljaat mukaan työkohteessa käytettäväksi, vaan johdon tehtävä olisi ollut varmistaa, että niille on kiinnityspisteet.

Rakennushissin kiinnitys petti – hovioikeus pysytti tuomiot

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, jossa se tuomitsi työmaan projektinjohtajan ja työnjohtajan 20 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta. Hovioikeus antoi tuomionsa 9.6.2015.

Tapaus liittyy Helsingissä rakennustyömaalla heinäkuussa 2011 sattuneeseen vaaratilanteeseen. Tapauksessa seinään kiinnitetty rakennushissi irtosi kiinnityksestään työntekijän käyttäessä hissiä. Hissi oli asennettu puutteellisesti, ja sitä oli käytetty ainakin kaksi viikkoa, kunnes kiinnitys petti. Vaaratilanne ei aiheuttanut loukkaantumisia.

Hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, olivatko vastaajat olleet työnantajan edustajina vastuussa työmaan turvallisuudesta hissien osalta ja siten laiminlyöneet tehtävänsä. Asiassa oli riidatonta, että rakennushissi oli ollut käräjäoikeuden tuomiossa todetuin tavoin puutteellisesti asennettu, ja ettei sitä ollut ennen käyttöönottamista tarkastettu.

Oikeus katsoi, että työmaalla päätoteuttajan edustajina toimineet projektinjohtaja ja työnjohtaja olivat vastuussa siitä, että hissi tarkastetaan asianmukaisesti ennen sen käyttöönottoa ja käytön aikana. Projektinjohtaja oli sallinut hissin käyttöönoton pelkästään asentajan suullisen ilmoituksen perusteella ilman tarkastuspöytäkirjaa. Lisäksi projektinjohtaja oli sallinut hissin käytön ilman, että se oli asianmukaisesti viikoittain ja päivittäin tarkastettu. Projektinjohtajan tehtävät ovat sisältäneet sellaista työnjohto- ja päätäntävaltaa, että häntä on pidettävä työnantajan edustajana, ja että hänelle on kuulunut myös hissin turvallisuudesta huolehtiminen.

Hovioikeus katsoi, että työnjohtajan vastuuta arvioitaessa on otettava huomioon hänen työnjohdolliset tehtävänsä, hänen asemansa työmaan työturvallisuusasioista vastaavana henkilönä sekä hänen tosiasialliset tehtävänsä ja toimintansa hissin käyttöönotossa. Työnjohtajaa on pidettävä työnantajan edustajana, ja myös hänen olisi pitänyt ennen hissin käyttöönoton sallimista varmistaa, että hissin pystytys on asianmukaisesti tarkastettu.

Euroopan Investointipankki (EIP) rahoittaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamista Espoossa

Blominmaki_havainnekuva

Euroopan Investointipankki (EIP) on myöntänyt 100 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:lle. Lainalla rahoitetaan jätevedenpuhdistamon rakentamista Espoon Blominmäkeen. Energiatehokkaalla jätevedenpuhdistamolla on erittäin tiukat ympäristövaatimukset ja se korvaa vanhan laitoksen, joka palvelee alueella Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio ja Länsi-Vantaa.

Uusi jätevedenpuhdistamo käsittelee 550 000 asukkaan jätevedet vuonna 2040. Laitos käynnistyy loppuvuodesta  2020, sen pinta-ala on noin 13 hehtaaria, josta maan alla on suurin osa, noin 10 hehtaaria.

Puhdistamo on suunniteltu käsittelemään jätevedet erittäin tiukkojen vaatimusten mukaisesti. Itämeren herkkää ekosysteemiä turvataan asettamalla sekä EU:n yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä että paikallisia ympäristötavoitteita tiukemmat puhdistustavoitteet. Puhdistamolietteestä tuotetaan mädättämössä biokaasua, joka hyödynnetään. Myös tuotannosta syntyvä lämpö otetaan tehokkaasti talteen, lämpöenergiaa puhdistamo voi tuottaa yli oman tarpeen. Jäljelle jäänyttä kiintoainesta voidaan käyttää maataloudessa, se sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja ravinteita.

“Euroopan Investointipankin yksi tavoitteista on tarjota tukea kestävälle juomaveden tuotannolle, jätevesien käsittelylle ja vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden parantamiselle. Me olemme tyytyväisiä saadessamme olla HSY:n kumppani tässä hankkeessa, joka vähentää merkittävästi jätevesikuormitusta ja pienentää osaltaan ilmastonmuutosta hyödyntämällä talteen otettavaa energiaa. Näillä toimilla hanke tukee yleisesti sekä pääkaupunkiseudun asukkaita että Itämeren tilannetta”, kertoo EIP:n varapääjohtaja Jonathan Taylor, joka vastaa Suomen lainoituksesta.

”Uusi jätevedenpuhdistamo on suuri ja pitkäkestoinen investointi, johon HSY tarvitsee poikkeuksellisen pitkäaikaista rahoitusta. Tähän EIP tarjoaa vakaan ja järkevän ratkaisun”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Hanke tarjoaa myös merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia etuja alueella. Se työllistää noin 1500 ihmistä rakennusvaiheen aikana.

Tällaiset EIP:n tarjoamat pitkän laina-ajan rahoituslähteet monipuolistavat lainatarjontaa ja houkuttelevat julkista sektoria kuten HSY:tä yhteisiin projekteihin.

Taustatietoa:

Euroopan investointipankki
Euroopan investointipankki on pitkäaikaisrahoitusta tarjoava Euroopan unionin rahoituslaitos. Pankin jäseniä ja osakkeenomistajia ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot. Se myöntää pitkäaikaista rahoitusta taloudellisesti mielekkäisiin investointeihin, joilla edistetään EU:n toimintapoliittisten päämäärien toteuttamista. Vuonna 2014 EIP myönsi Suomelle yli yhden miljardin euron lainat kahteentoista eri hankkeeseen. Siinä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia (2013: 919 milj. euroa). Luotonannon painopiste oli Suomen kuntien kehitystä edistävissä hankkeissa sekä teollisuuden alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukevissa hankkeissa.

HSY
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Suomen vahvin julkinen ympäristöalan toimija. HSY:n perustehtävä on tuottaa ja järjestää korkealaatuisia vesi- ja jätehuoltopalveluita sekä ajantasaista seudullista tietoa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

HSY:n asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa.

Lisätietoja

 

Blominmäki-hankkeen verkkosivut