Yleiset uutiset

Päätoimija Oyj investoi komponenttituotantoon – uudet 8000 m2 tuotantotilat rakenteille!

kattelykuva

Päätoimija Oyj allekirjoitti perjantaina 6.11.2015 maanvuokrasopimuksen noin 5,2 ha:n tontista Oulaisten kaupungin edustajien kanssa

Päätoimija-konsernin strategisena tavoitteena on monistettavien konseptien lisääminen rakentamisessa. Rakennusosien teollinen valmistaminen on yksi tärkeä osa siinä. Tavoittelemme konseptoinnilla parempaa laatua, työmaiden nopeampaa läpimenoaikaa, tehokkuutta, yksinkertaisempaa ja toistettavaa rakennusprosessia – ja tietysti arvojemme mukaisesti taloudellisia ratkaisuja asiakkaillemme. 

Tällä hetkellä Päätoimijalla on kattoelementtejä valmistava tehdas Humppilassa, tekniikkastudioita tekevä yksikkö Merijärvellä, rivitalomoduuleita tehdään Oulaisissa ja teknisiä tiloja Oulussa.

Olemme päättäneet yhdistää toimintoja samaan paikkaan Oulun, Merijärven ja Oulaisten osalta. Humppilan tehdas jatkaa toistaiseksi nykyisellä paikallaan. Yhdistämisen tavoitteina ovat parhaat mahdolliset tilat tuotannolle, kustannussäästöt valmistuksessa, logistiikassa, tiloissa ja koneissa. Yhdistämällä tuotantolinjat samaan tehtaaseen henkilöstölle voidaan tarjota tasaista työkuormaa.

Aikaisemmin syksyllä Osuuskunta PPO sijoitti Päätoimijaan 5,0 M€ rahaa ja lupauduimme silloin sijoittamaan tuotantoamme heidän entiselle toimialueelleen. Kiitämme alueen kuntia aktiivisuudesta. Loppumetreillä mukana olivat Raahen Kiiluntien alue sekä uusien omien tilojen rakentaminen Oulaisiin. Arviointiryhmässä olivat mukana tuotannon konsulttimme Jouni Limma, tehdasjohtaja Mikko Kinnunen ja toimitusjohtaja Hannu Lehto. Päätoimijan hallitus vahvisti työryhmän esityksen viime keskiviikkona. Uusi tehdas tulee työllistämään heti alkuvaiheessa n 60 työntekijää.

Valinnaksi tuli omien uusien tilojen rakentaminen Oulaisiin mm. seuraavin perusteluin.

  • tuotanto voidaan suunnitella uuteen tilaan mahdollisimman tehokkaaksi ilman olemassa olevasta rakennuksesta aiheutuvia rasitteita
  • sijoittumalla Oulaisiin mahdollisimman moni koulutettu henkilö voi jatkaa nykyisessä työssään
  • Oulaisten ympäristö tarjoaa osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa
  • tuotantotilojen sijoitusratkaisuissa varaudutaan tulevaisuuden laajennustarpeisiin
  • haluamme kiittää Oulaisten kaupunkia aktiivisuudesta ja tehokkuudesta asioiden hoidossa

Päätoimija Oyj allekirjoitti perjantaina 6.11.2015 maanvuokrasopimuksen noin 5,2 ha:n tontista Oulaisten kaupungin edustajien kanssa.

Uudet rakennettavat tilat sijoittuvat Ylivieskan tien varteen teollisuusalueelle. Tuotantotilojen suunnittelu on jo aloitettu ja rakentamaan päästään viimeistään tammikuussa, maatyöt aloitetaan joulukuussa. Tuotantohallin koko on n. 8000 m2 ja sinne sijoittuu nykyisten Merijärven ja Oulaisten tuotantolinjojen lisäksi kaksi uutta tuotantolinjaa, jotka ovat kehitysvaiheessa. 

Tilat ovat laiteasennusvalmiit toukokuussa 2016, tuotanto käynnistyy vaiheittain vuoden loppuun saakka. 

TEM Kysely: 60- ja 70-luvulla rakennettuja asuntoja aiotaan remontoida lähivuosina liki kolmella miljardilla

2015-11-05 18_49_16-TEMrap_61_2015_web_22102015.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Jopa noin 66 000:een 1960–1970 -luvulla rakennettuun asuntoon on tulossa remontti seuraavan viiden vuoden aikana. Korjauksiin investoitaisiin noin 2,7 miljardia euroa. Erityisesti suunnitteilla on putki-, julkisivu- sekä ikkuna- ja oviremontteja. Nämä tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa ilmoittaa, että heidän hallinnoimaansa kiinteistöön on suunnitteilla korjauksia. Näistä 76 prosenttia on tarkoitus toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana.

Noin 70 prosentilla vastanneista suunnitelmissa on putkiremontti tai muu talotekniikan uusiminen. Julkisivuremontti tai vesikaton korjaus on esillä yli puolessa vastauksista. Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtamisen ilmoittaa ajankohtaiseksi yli 30 prosenttia vastaajista ja pihojen kunnostustoimenpiteitä kaavailee noin kolmannes. Lisäkerrosten ja hissin rakentamista suunnittelee noin kuusi prosenttia vastanneista.

– Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Noin 570 000 kerrostaloasuntoa on välittömässä korjaustarpeessa. Tämä aiheuttaa sekä asunto-, että kiinteistöosakeyhtiöille nousevia kustannuksia tulevina vuosina. Se pakottaa myös suomalaisen rakennusteollisuuden kehittämään omaa toimintaansa, sanoo neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kyselyssä selvitettiin myös kiinnostusta puurakentamiseen, sillä puun käyttö korjausrakentamisessa on nykyisten määräysten mukaan mahdollista. Vastaajista 28 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostuneita puun käytöstä korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa.

– Vastaukset kertovat, ettei puun käyttömahdollisuuksia vielä tunneta perinteisten korjaustapojen rinnalla. Puu sopii hyvin lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamiseen, toteaa Sutinen.

Kyselytutkimuksessa kartoitettiin 1960–1970 -lukujen kerrostalojen korjaamisen todellista potentiaalia eli, kuinka paljon, millä aikavälillä ja mitä korjauksia taloissa todennäköisesti tehdään. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt Suomen kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa.

Kyselytutkimuksen suoritti kesällä 2015 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöitä, hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä sekä muita kerrostalokiinteistöjä hallinnoivia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 3 376 henkilöä.

Kyselyn loppuraportti löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta:

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/kyselytutkimus_suomalaisen_kerrostalokannan_todellisesta_korjauspotentiaalista_10_2015.98033.xhtml

Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusiltojen asemakaavan

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi selvin luvuin Kruunusiltojen ensimmäisen vaiheen liikennesuunnitelman ja siihen liittyvän asemakaavan muutoksen. Ratkaisevat äänestykset päättyivät 64 – 9 ja 59 – 14.

Valtuuston päätös koskee yhteyttä Kalasatamasta Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Ratkaisematta on edelleen se, rakennetaanko siltayhteys Kalasataman ja keskustan välille Hakaniemen vai Kruununhaan kautta. Kruununhaasta raitioyhteys keskustaan voisi kulkea joko Liisankatua tai Pohjoisrantaa pitkin.

Kruunusillat yhdistävät Helsingin keskustan Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon. Se on kolmesta sillasta koostuva joukkoliikenneyhteys, jota käyttäisivät raitiovaunut, pyöräilijät ja jalankulkijat. Raitiovaunu kulkisi noin 10 kilometrin matkan keskustasta Laajasalon Yliskylään 25 minuutissa.

Valtuuston päätös ei vielä tarkoita Kruunusiltojen rakentamista, vaan hankesuunnitelmasta on määrä päättää erikseen mahdollisesti ensi vuoden keväällä. Ratkaisua ei voi tehdä ennen kuin on päätetty Hanasaaren voimalaitoksen kohtalosta.

Selvitysten  mukaan raitioyhteyttä käyttäisi arkivuorokaudessa noin 30 000 matkustajaa ja noin 3 000 pyöräilijää ja jalankulkijaa. Silta parantaisi huomattavasti liikenneyhteyksiä myös Korkeasaareen. Kruunusillat valmistuu aikaisintaan vuonna 2023. Hanke maksaa nykyarvion mukaan noin 220 miljoonaa euroa.

 

KESKUSTAKIRJASTON RAKENTAMISTA VOI SEURATA NETISSÄ JA TYÖMAA-AIDAN KURKISTUSAUKOISTA

Helsingin keskustakirjaston rakennustyömaan tapahtumia kuvaa nyt tauotta webbikamera, joten töiden edistymistä voi seurata keskustakirjaston sivuilta vaikka kotisohvalla. Ohikulkijat voivat puolestaan nähdä tontille työmaa-aidassa olevista kurkistusaukoista. 

Tontin tapahtumia kuvaava kamera on sijoitettu kirjaston tontin eteläpuolella sijaitsevan yhdeksänkerroksisen Sanomatalon räystäänkulmalle.

Kamera kuvaa rakennustyötä tauotta vuoden 2019 alkupuolelle saakka. Suoratoistona lähetettyä kuvaa ei tallenneta, mutta päivittäin kello 12 kamera ottaa näkymästä perinteisen valokuvan, jotta talon rakentumisesta saadaan talteen myös kuvallisia dokumentteja.

Kameran linkki ”Seuraa rakentamista suorana” on osoitteessa keskustakirjasto.fi.

Ramirent Finland Oy ja Strong-Finland tuovat vuokramarkkinoille uutta pölyntorjuntakalustoa

Ramirent Finland Oy ja Strong-Finland tuovat vuokramarkkinoille uutta pölyntorjuntakalustoa

Ramirent Finland Oy ja Strong-Finland Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyö- ja kalustotoimitussopimuksen nykyaikaisen alipaineistus- ja pölyntorjuntakaluston toimituksista Ramirentille. Kaluston vuokrausjakelu alkaa 2.1.2016 valtakunnallisesti.

Sopimus sisältää muun muassa Strong alipaineistuslaitteiden sekä uuden sukupolven paineentasaustekniikan, APAD Teknologian™, vuokrauksen Ramirent toimipisteissä Suomessa.

Markkinoiden nykyaikaisimman alipaineistustekniikan avulla rakennusliikkeet voivat merkittävästi parantaa työmaidensa työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.

Yhteistyö- ja kalustotoimitussopimus vahvistaa molempien toimijoiden etumatkaa nykyisessä markkinatilanteessa sekä mahdollistaa asiakkaille hyvän saatavuuden kaluston osalta ilman kalliita investointeja ja tietysti vuokraaminen on aina ympäristöystävällinen ratkaisu.

Pölyntorjunta-alan nopea kasvu ja tiukentunut lainsäädäntö asettaa usein haasteita tekniikoiden oikeaoppiselle käytölle, joka asettaa korkeampia vaatimuksia tekniikoiden käytölle. Ramirentillä on vuosien kokemus asiakaskoulutuksista sekä laaja verkosta niiden järjestämiseen, joten on luonnollista tarjota tätä osaamista Ramirentin kautta.

Herttoniemen sairaalan alueelle suunnitellaan asumista – vaihtoehdot keskustelussa

278598aa-f397-4ee5-b685-4ecf13f4161d-main_image

Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi suunnitellaan. Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi suunnitellaan. Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Verkkokeskusteluun voi osallistua 23. marraskuuta saakka.

Asuinrakentamista suunnitellaan toimintansa lopettavien sairaalan ja terveysaseman tilalle ja niiden ympäristöön. Kaikissa vaihtoehdoissa on 550–720 asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen.

Vaihtoehdot A “Hila” ja B “Vetoketju” ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi-Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta. Vaihtoehdot C “Kampa” ja D “Umpikorttelit” ovat kantakaupunkimaisempia ja niissä on hieman enemmän uutta rakentamista.

Siilitien varteen ehdotetaan asuinrakennuksia ja uutta päiväkotia. Pysäköinti on sijoitettu pihakansien alle ja maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Liikuntapuiston pysäköintialuetta on pienennetty nykyisestä.

Verkkokeskustelu vaihtoehdoista on auki 23.11. saakka osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/herttoniemensairaala

Suunnitelmavaihtoehdot ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esillä 2.–23.11.2015 mm. Herttoniemen kirjastossa, info- ja näyttelytila Laiturilla sekä verkkosivulla www.hel.fi/suunnitelmat.

Kaavaratkaisua suunnitellaan saadun palautteen pohjalta. Asemakaavaehdotus pyritään esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2016.

Rakentamisen valmistelevat työt käyntiin Savilahdessa Kuopiossa

Savilahden alue tulee olemaan arviolta seuraavan 15 vuoden ajan kaupungin tärkein suunnittelu- ja rakentamiskohde. Alueelle suunnitellaan rakennettavan runsaasti lisää tiloja niin yrityksille, oppilaitoksille kuin asukkaillekin – yhteensä 34 000 toimijan keskittymää. Alueesta kasvaa kansainvälisen tason työpaikka-, opiskelu- ja asuinalue, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet.

Suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan alueen eteläpäästä edeten vaiheittain kohti pohjoista. Uuden alueen rakentamisen valmistelu käynnistyy entisen asevarikon alueelta, joka on ollut vuosikymmenien ajan suljettuna ja kaupunkilaisten ulottumattomissa.

2015-11-03 16_03_49-Rakentamisen valmistelevat työt käynnistyvät _liite.pdf - Nitro Pro 9 (Expire

Turvallisuutta ja valmistelevia töitä

Savilahden alueen rakentamisen valmistelu käynnistyy asevarikon huonokuntoisten rakennusten purkamisella ja puuston valmennuksella. Lähtökohtana on alueen turvallisuuden varmistaminen. Jatkossa alueella tullaan tekemään paljon muitakin alueen turvallisuutta varmistavia käytännön varotoimia: jyrkänteiden aitaamista, irtolohkareiden eliminointia, vaarallisten portaiden, sähkölinjojen ja valvontatornin purkua jne.

Vaiheittain asevarikon aluetta tullaan avaamaan kaupunkilaisille, kunhan turvallisuustekijöitä saadaan parannettua ja riskitekijät eliminoitua.

Puuston tila asevarikon alueella on monin paikoin heikko. Harvennuksilla on tarkoitus vahvistaa jäljelle jäävää puustoa kestämään tulevasta elinympäristömuutoksesta seuraavia rasituksia. Harvennettavien puiden valinnassa otetaan huomioon luontoinventointien tulokset ja suositukset.

Myös purettavien rakennusten ympäristöstä poistetaan puustoa rakennusten purkamisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on taata alueella liikkuvien turvallisuus, sovittaa yhteen tulevan rakentamisen tarpeita ja luontoinventointien asettamat reunaehdot. Tällä kerralla ollaan harventamassa kolme eri osa-aluetta, mistä saa tarkempaa lisätietoa kaupungin nettisivuilta:
http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/metsanhoitotyot

Metsässä työskentely aiheuttaa omat vaaransa ulkopuolisille. Metsätöiden aikana ei turvallisuussyistä ole sallittua liikkua työmaa-alueella. Turvaetäisyys monitoimikoneesta on 50 metriä, mutta suosittelemme välttämään työmaa-alueella liikkumista turvallisuussyistä kokonaan.

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö: Harmaa talous vähentynyt rakennusalalla

5f6e68e6-90eb-463c-ab59-22f914f22c7f-main_image

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski

Rakennusalan toimintatavat ovat muuttuneet viime vuosien aikana huomattavasti aiempaa vastuullisemmiksi ja harmaan talouden torjumisesta on tullut rakennusalan isojen toimijoiden ykkösprioriteetti. Näin arvioi Suomen kolmanneksi suurimman kiinteistösijoittajan Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

Rajakosken mukaan harmaan talouden torjunnasta on tullut rakennusalalla arkea, ja useat alan toimijat ovat laatineet omia vastuullisen toiminnan mukaisia ohjeistuksiaan ja linjanvetojaan.

‒ Toiminnan vastuullisuus korostuu yhä enemmän, ja tämä näkyy työmailla. Toki samaan aikaan myös lainsäädäntö on tiukentunut. Rakennusalalla mietitään tarkasti, miltä asiat näyttävät ulospäin. Tämä on puhdistanut alalta niin sanottuja hämäräheikkejä ja tehnyt verojen välttelyn hyvin vaikeaksi, Rajakoski arvioi.

Rajakosken mukaan rakennusalalla on ymmärretty, että harmaa talous vahingoittaa koko alaa ja sen ehkäiseminen hyödyttää kaikkia.

‒ Rakennusalaa on perinteisesti kehitetty ainoastaan lain ja määräysten mukaisesti, pakon edessä. Nyt on vähitellen alettu ymmärtää, että itsesääntely palvelee toimijoita paljon paremmin ‒ vain silloin voidaan synnyttää käytäntöjä, jotka toimivat arjen työssä.

Ilmarisen harmaan talouden torjuntaohjeet otettu hyvin vastaan

Ilmarinen lanseerasi kolme vuotta sitten omat harmaan talouden torjuntavelvoitteensa, joita on sittemmin käytetty yhtiön kymmenissä rakennushankkeissa.

‒ Pääsääntöisesti kaikki kumppanimme ovat pitäneet linjauksia hyvinä ja sitoutuneet niihin mielellään, Rajakoski sanoo.

Ilmarinen edellyttää esimerkiksi, että kaikki toimijat työmailla kuuluvat Tilaajavastuu.fi-palveluun eli noudattavat tilaajavastuulakia, ja että ulkomaisten työntekijöiden palkkaus on suomalaisten työehtosopimusten mukainen.

− Eläkeyhtiönä meille on erityisen tärkeää varmistaa, että työmailla turvataan työntekijöiden oikeudet ja huolehditaan maksuista. Pimeästä työstähän ei kerry esimerkiksi eläkettä, Rajakoski muistuttaa.

Harmaan talouden torjuntavelvoitteet löytyvät Ilmarisen verkkosivuilta.

Koskelan sairaala-alueen suunnitelma kiteytyi vaihtoehdoista

4e0b8778-94a4-4273-984e-6c958aebe5e0-main_image

Koskelan sairaala-alueen kehitetyn suunnitelman ilmakuvasovitus 20.10.2015

Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueelle suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Syksyllä 2014 keskustelussa oli neljä vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnittelua on jatkettu palautteen perusteella suojaiset tehokorttelit -vaihtoehdon pohjalta.

Suunnittelun tavoitteiksi nousivat kaupunkimaisen ja viihtyisän ympäristön syntyminen, alueen ja rakennusten suojeluarvojen sekä yhtenäisten, toiminnallisten puistoalueiden säilyminen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen.

Suunnitelmaa on kehitetty siten, että korttelit muodostuvat umpinaisemmaksi ja katuja rajaavammaksi. Pääosa uudisrakennuksista on sijoitettu arvokkaiden sairaalarakennusten kokonaisuuden ulkopuolelle katujen varsille. Puistoihin rajautuen on suunniteltu neljäkerroksisia pistetaloja.

Kehitetyssä suunnitelmassa uutta asumisen kerrosalaa on 100 000 kerrosneliötä asunnoiksi muuttuvat sairaalarakennukset mukaan luettuna. Lisäksi pesuloiden alueelle on varattu tilaa noin 20 000 kerrosneliön kokoiselle vanhusten monipuoliselle palvelukeskukselle ryhmäkoteineen.

Sairaalan alueella rakennukset ovat 4–7-kerroksisia, pesuloiden puolella viidestä seitsemään kerrosta. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat Koskelantien ja Antti Korpintien varteen.

Tavoitteena on ollut alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja osittainen palauttaminen. Sairaalarakennusten välitön ympäristö on jätetty rakentamattomaksi ja tärkeät yhtenäiset viheralueet on säilytetty puistoina. Myös pesuloiden pohjoisosaan on suunniteltu puistoalue. Jalankululle ja pyöräilylle on osoitettu reittejä alueen läpi kaikkiin suuntiin.

Kaupallisia palveluita on mahdollista sijoittaa rakennusten ensimmäisiin kerroksiin Käpyläntien risteykseen vastapäätä nykyisiä palveluita sekä Kunnalliskodintien varrelle. Kunnalliskodintien ja Antti Korpintien risteyksen lähelle on varattu tilaa päivittäistavarakaupalle. Yhteen sairaalarakennuksista on suunniteltu suurehkoa päiväkotia.

Pysäköinti on sijoitettu maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Meluntorjunta ja ilmanlaatu on huomioitu rakennusten sijoittelussa ja rakennustyypeissä.

Myös Koskelan varikkoaluetta kehitetään. HKL:n tavoitteena on, että laajennettu raitiovaunuvarikko on käytössä vuonna 2020. Kunnalliskodintien liikennesuunnittelussa varaudutaan vararaideyhteyden järjestämiseen Koskelan sairaalan ja Pohjolanaukion välille raitiovaunuliikenteen turvaamiseksi häiriötilanteissa. Varikon alueelle suunnitellaan lisäksi tilaa vievää kauppaa ja asumista. Kehittämisestä on kaavailtu suunnittelukilpailua aikaisintaan vuonna 2016.

Sairaala-alueen vaihtoehtoisista suunnitelmista keskusteltiin verkossa ja asukastilaisuudessa ja niistä pyydettiin mielipiteitä ja lausuntoja. Vaihtoehdoista ei oltu valitsemassa yhtä sellaisenaan, vaan niiden avulla pyrittiin löytämään toimivin ratkaisu alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle pidettiin kehitetystä suunnitelmasta info 20.10.2015. Varsinainen asemakaavaehdotus on tarkoitus esitellä lautakunnalle alkuvuodesta 2016. Lopullisen päätöksen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto.

Kehitetyn suunnitelman ilmakuvasovitus, havainnekuva ja liikennekaavio:
Hankkeen suunnitteluaineistot >>

NCC aloittaa kulttuuriasunto Jätkäsaaren Jallukan rakentamisen lokakuussa

8a487150a38fda9a_800x800ar

Lähde: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Musiikkialan vuokratalo Jallukan rakentaminen alkaa 12.10. osoitteessa Malagankatu 3. Y-Säätiön ja Elävän musiikin säätiö ELMU rs:n yhdessä omistamaan kohteeseen tulee 74 ARA-vuokra-asuntoa. Kohteen rakentamisesta vastaa NCC Rakennus Oy.

Jallukka on muuttovalmis alustavan aikataulun mukaan vuoden 2017 alussa. 25 asuntoa vuokrataan ELMU-säätiön kautta musiikkialan ammattilaisille. Asunnoista 49 on Y-Säätiön omistaman Y-Asuntojen tavanomaisia, kaikille ARA-asukasvalinnan kriteerit täyttäville hakijoille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Asunnonhausta, asukasvalinnasta ja vuokrien määrästä tiedotetaan syksyllä 2016.

Jallukan korkeammassa osassa on kahdeksan kerrosta, ja koko kiinteistössä on yksi porrashuone. Pihakannen päälle rakennetaan koko korttelin yhteinen, suojainen sisäpiha. Katolla on asukkaiden käytössä oleva viherpiha ja yläkerran saunaosaston yhteydessä tilava näköalaterassi.

Rakennuksessa on tavanomaista vuokrataloa paremmat mahdollisuudet musiikin soittamiseen. Pohjakerroksessa on muun muassa kaksi äänieristettyä kerhotilaa, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä.

Kohde on ELMU-säätiölle sen ensimmäinen kulttuuriasuntohanke ja Y-Säätiölle sen ensimmäinen suuri vuokratalokohde Helsingissä. Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy.