Yleiset uutiset

Otokylä Ry ja Temotek Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen viiden opiskelija-asuinkerrostalon rakentamisesta Oulun Kaukovainiolle.

Kaukovainion Portti -hankkeessa rakennetaan viisi opiskelija-asuinkerrostaloa, jotka muodostavat uuden, näyttävän maamerkin Kaukovainiolle. Taloihin tulee yhteensä noin 250 asuntoa – yksiöitä ja kaksioita – joissa asuinneliöt on suunniteltu toimimaan tehokkaasti opiskelija-asumisen eri elämäntilanteissa.

– Hankkeen myötä Otokylä ry:n asuntojen määrä kasvaa huomattavasti. Se auttaa meitä osaltamme vastaamaan Oulun voimakkaasti kasvavaan asuntokysyntään, kertoo Otokylä ry:n toiminnanjohtaja Juha Rahkola.

Talojen ulkoasu on modernin suoraviivainen ja persoonallinen. Talojen sisäpihalle muodostuu yhteisöllisyyttä tukevat vehreät sisäpihat ja oleskelualueet. Opiskelija-asukkaiden tarpeet huomioidaan muun muassa toteuttamalla alueelle pyörien huoltopisteet sekä talojen yhteyteen tilavat pyörävarastot.

Asuntojen pintamateriaaleissa huomioidaan Otokylän kokemukset kestävyydestä ja asukkaiden huomiot viihtyvyydestä. Yleiset tilat, kuten saunat ja pesulat, suunnitellaan yhteisöllisiksi niin, että pyykinpesun lomassa voi nauttia vaikka kupin kahvia ja vaihtaa kuulumiset opiskelukavereiden kanssa.

– Kaukovainion Portti on yrityksemme historian suurin hanke ja meille erittäin merkittävä etappi asuntorakentamisessa. Tuomme hankkeeseen vahvan suunnitteluohjausosaamisemme ja kustannustehokkaan toteutustiimin, jolla on vahvat referenssit myös asuntorakentamiseen, lupaa Temotek Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pahkala.

Alueen asemakaava on vahvistumassa lähikuukausina ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa pian kaavan vahvistamisen jälkeen. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimi Prodeco Oy.

K-citymarket Tammiston katolle rakennettavan aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp. Voimala tuottaa sähköä kiinteistön omaan kulutukseen. Kesko tekee pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja investoimalla aurinkovoimalaan haluaa edistää uusiutuvan energian tuotantoa.

Pariisin ilmastosopimus edellyttää kaikilta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maailman energiantuotannossa ollaan siirtymässä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettua tuotantoa.

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Keskon vastuullisuustyön pääteemoista. Kesko on jo pitkään kartoittanut mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kauppapaikkahankkeissaan.

Kesko ja Solnet Green Energy Oy ovat sopineet rakentavansa aurinkovoimalan Vantaalla sijaitsevan K-citymarket Tammiston kiinteistön katolle. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa toukokuussa ja aurinkosähkön tuotanto on täydessä käynnissä jo kesäkuun lopussa.

“Vähennämme toiminnastamme syntyviä hiilidioksidipäästöjä energiatehokkailla ratkaisuilla ja siirtymällä uusiutuviin ja vähähiilisiin energiamuotoihin. Haluamme edistää uusiutuvan energian tuotantoa. K-citymarket Tammiston katolle rakennettava aurinkovoimala on hieno edistysaskel ympäristötyössämme”, sanoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Aurinkovoimala tuottaa sähköä K-citymarketin omaan kulutukseen

K-citymarket Tammiston voimalasta tulee Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp (kilowatt peak).

Kiinteistön katolle asennetaan lähes 1 600 aurinkopaneelia. Huipputuotannon aikaan aurinkoisena kesäpäivänä aurinkovoimalalla katetaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta.

“Hankittava aurinkovoimalajärjestelmä on ns. älykäs voimala. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset”, sanoo rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Ruokakeskosta.

Asiakkaat voivat ladata sähköautonsa aurinkovoimalla

K-citymarket Tammiston asiakkaat voivat seurata aurinkoenergian tuotantoa reaaliaikaisesti kaupan näyttötauluilta.

Kaupan seinustalla olevasta sähköautojen latauspisteestä voi jatkossa ladata sähköautonsa aurinkovoimalla. Auton lataus onnistuu etäluettavalla K-Plussa-kortilla ja on asiakkaalle maksutonta.

“Tammiston seutu on pääkaupunkiseudun vilkkaimpia kauppapaikkoja. Rakentamalla aurinkovoimalan meille tärkeään kauppapaikkaan, K-citymarket Tammistoon, haluamme kertoa asiakkaillemme vastuullisuustyöstämme. Kun tarjoamme sähköautojen omistajille mahdollisuuden ladata ostosreissun yhteydessä autonsa aurinkovoimalla, autamme myös asiakkaitamme pienentämään omia ympäristövaikutuksiaan”, sanoo Matti Kalervo.

Hankkeen edistäjät antoivat lähtömerkin kantasataman raivaustöille

Kotkan vanhaan kantasatamaan suunniteltu suurimittainen outlet- ja viihtymiskeskus alkaa toteutua. Kaavapäätöksistä tehdyt valitukset on vedetty pois, ja nyt päästään töihin kiinni.

Maanantaina 25.4. hankkeen kehittäjät, edistäjät ja tärkeät taustavoimat kokoontuivat kantasatamaan pienimuotoiseen mutta tunnelmaltaan innostuneeseen seremoniaan antamaan lähtölaukauksen suurhankkeen vaatimille kantasataman raivaustöille.

Kotka Old Portin pääkehittäjä GVA Sawyerin toimitusjohtaja Cameron Sawyer tiivisti jo paljon työtä hankkeen eteen tehneiden ajatukset: ”Tämä on historiallinen hetki Kotkalle ja ainutlaatuinen askel kohti Suomessa ennennäkemätöntä outlet-konseptia. Se on paljon muutakin kuin laaja joukko parhaita muotibrändimyymälöitä. Lähestymme vaihetta, jossa voimme alkaa julkistaa hotelli-, ravintola-, kylpylä-, risteily- ym. yrittäjiä, jotka tuovat sisällön Kotka Old Portiin, Suomen ensimmäiseen merelliseen outlet- ja viihtymiskeskukseen. Tällaisissa jättihankkeissa on aina monta mutkaa, mutta nyt tiedämme, että ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2018 alussa.”

Kotka kaupunginjohtaja Henry Lindelöf kiittää kehittäjiä määrätietoisuudesta: ”Oli ratkaisevan tärkeätä, että hanketta ajamaan tuli huippuluokan kansainvälinen kehittäjäryhmä, jolla on ainutlaatuinen kokemus outlet-konseptin tuonnista Eurooppaan. Kotka nousee nyt kansainvälisestikin eturiviin. Teemme kaupungistamme mielenkiintoisen kohteen, johon tullaan viihtymään läheltä ja kaukaa.”

Sawyer kertoo valitusten raukeamisen olleen tärkeä signaali tuleville vuokralaisille: ”Sopimuksia syntyy vauhdilla. Nyt on edessä urakoitsijoiden valinta.”

Suomen evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen täysistunto jakoi rakennusavustusta seurakuntien 70 eri hankkeelle.

Yhteensä tukea jaettiin

• 4,7 miljoonaa euroa valtion rahoittamaa suojeltujen kirkollisten rakennusten tukea ja
• 1,8 miljoonaa euroa kirkon keskusrahaston tukea muille seurakuntarakennuksille.

Seurakuntien hakemuksista yli puolet koski suojeltujen kirkollisten rakennusten tukea. Hakemusten määrä oli kaksinkertainen muutamiin edellisiin vuosiin verrattuna.

Hankkeet koskevat olemassa olevien rakennusten kunnostamista. Avustusten kohteina ovat kirkot, seurakuntatalot ja muut seurakuntien toimitilat. Korjattavana ovat yleisimmin katot, julkisivut, lämmitys- tai paloturvajärjestelmä.

Suurin yksittäinen tuki maksettiin Petäjäveden kirkon sisätilakorjaukseen (1 545 000 euroa). Muita huomattavia hankkeita ovat suojeltujen kirkollisten rakennusten ryhmässä Mäntyharjun, Korpilahden ja Imatran Kolmen ristin kirkkojen korjaus sekä muiden toimitilojen ryhmässä Valtimon, Lumijoen ja Kinnulan seurakuntatalojen korjaukset.

Rahoitusmalli uudistunut

Esityksen valmistelussa noudatettiin uudistettuja jakoperusteita. Tukea jaettiin nyt myös seurakunnille, joiden hoidettavana on suojeltuja kirkollisia rakennuksia, kun aiemmin rakennusavustusten myöntäminen on ollut sidottu ainoastaan seurakunnan verotuloihin ja kirkollisten rakennusten määrään.

Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus uudistui vuonna 2016. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta poistui. Kirkon keskusrahasto saa valtion budjettirahoitusta tiettyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon. Rahoituksesta suurin osa tilitetään seurakunnille hautaustoimen kustannusten kattamiseen.

Lapti rakentaa Oulun Pohjola Sairaalan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Uudet tilat on suunniteltu vastaamaan sairaalan vaativia tarpeita.

Asuntojen ja toimitilojen sekä terveydenhoito- ja hoivakiinteistöjen rakentamiseen keskittynyt Rakennusliike Lapti Oy on allekirjoittanut urakkasopimuksen OP Ryhmän kanssa Pohjola Sairaalan rakentamisesta Ouluun. Rakennustyöt työmaalla Kiilakivenkuja 1:ssä ovat jo käynnistyneet. Kiinteistö valmistuu keväällä 2017.

Kiilakivenkujalle rakennettavaan kolmikerroksiseen kiinteistöön tulee OP Ryhmän Pohjola Terveys -konseptin mukainen yksityissairaala, joka palvelee sekä henkilö- että yritysasiakkaita. Pääosa 7 000 m2:n tiloista tulee sairaalan käyttöön. Ensimmäinen saman konseptin mukainen sairaala on toiminut Helsingissä Omasairaala-nimellä vuoden 2013 alusta lähtien, ja myös sen nimi vaihtuu elokuun alussa Pohjola Sairaalaksi. Pohjola sairaala avautuu myös elokuussa 2016 Tampereelle. Oulun sairaalan jälkeen sairaalat avautuvat Kuopiossa ja Turussa.

“Tavoitteenamme on mahdollisimman nopean hoitoketjun ja erinomaisen asiakastyytyväisyyden tarjoaminen”, toteaa Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho. “Sijaintinsa ansiosta paikka on helposti saavutettavissa. Tulevan Pohjola Sairaalan myötä OPn palveluvalikoima täydentyy paikallisesti, ja sen ansiosta pystymme tuottamaan yhä laadukkaampia palvelukokemuksia asiakkaillemme. Sairaalan toimintamallissa vakuutus- ja terveyspalvelut yhdistyvät tavalla, joka tuo asiakkaille konkreettista etua”, Aho jatkaa.

Hanke käynnistyi nopeasti hyvällä yhteistyöllä

Heti käynnistysvaiheessa Oulun Pohjola Sairaala tarjoaa monipuoliset erikoissairaalapalvelut. Lisäksi sairaalalla on oma työterveyshuollon konsepti.

“OP Ryhmällä on paljon kokemusta valtakunnallisena rakennuttajana. Haluamme kiittää erityisesti Oulun kaupunkia poikkeuksellisen sujuvasta lupaprosessista, joka on mahdollistanut hankkeen sujuvan liikkeellelähdön. Oulu on kiinnostava paikka kiinteistösijoittamisen näkökulmasta ja olemme käynnistämässä alueella lähitulevaisuudessa myös muuta uudistuotantoa”, kertoo johtaja Markku Mäkiaho OP Kiinteistösijoituksesta.

”Hanke on teknisesti ja projektina mielenkiintoinen ja vaativa. Toteutamme hankkeen projektinjohtourakkana, joka edellyttää saumatonta yhteistoimintaa rakennuttajan kanssa ”, kertoo Panu Hulkko, Pohjois-Suomen aluejohtaja Rakennusliike Lapti Oy:stä.

“Rakennushankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus Pohjois-Suomen alueella”, toteaa Hulkko tyytyväisenä.

Hoivakiinteistöjen rinnalle terveydenhoitokiinteistöjä

Lapti on markkinajohtaja hoivakiinteistöjen rakentajana Suomessa. Uutena strategisena linjana on ollut kehittää sairaala- ja terveydenhoitorakentamiskonseptia. Pohjola Sairaala -hanketta pidetäänkin yhtiössä hyvänä jatkumona hoivarakentamisessa. Laptin strategian mukainen laajentuminen terveydenhoitorakentamiseen luo myös uusia työpaikkoja.

”Olemme tyytyväisiä, että Lapti on saavuttanut rakennusliikkeenä sellaisen aseman, että
se koetaan luotettavaksi yhteistyökumppaniksi, joka pystyy toteuttamaan kokoluokaltaan merkittäviä hankkeita.”, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekkarinen Rakennusliike Lapti Oy:stä.

Helsingin kaupunki etsii rakennuttajia 33 tontille ja noin 1500 uudelle asunnolle. Tonttien hakuaika alkaa perjantaina 8.4.2016. Kaupunkilaiset voivat antaa verkossa ideoita tonttien tuleville rakentajille.

Paroc on solminut toimitussopimuksen Äänekosken biotuotetehtaan putkisillan ja kaustisointilaitoksen eristeiden toimituksesta hankkeen eristeurakoitsijan PEPT Oy Ab:n kanssa. Toimitukset alkavat toukokuussa ja kestävät joulukuun 2016 loppuun saakka.

”Arvostamme Paroc Oy Ab:n luotettavuutta toimittajana, tuotteiden laatua, teknistä neuvontaa sekä yhteistyön helppoutta ja varmuutta tällaisen vaativan projektin eristetoimittajana,” sanoo Juha Enlund , PEPT Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Sen työllistävä vaikutus on yli 2500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa, uusia työpaikkoja syntyy 1500.

Mikä kaikki ympäristössämme on valtion kiinteistöomaisuutta? Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä tulisi hoitaa ja ylläpitää, millaista on niiden vastuullinen ja viisas käyttö? Valtiolle rakennettuvastaa tämänkaltaisiin kysymyksiin. Se on Museoviraston ja valtion kiinteistöjä hoitavien ja ylläpitävien tahojen – Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston, Metsähallituksen, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkoasiainministeriön, eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen – yhdessä toteuttama julkaisu, joka koostuu 34 artikkelista. Kirjoittajat edustavat niin valtion kiinteistönhaltijoita ja suojeluviranomaisia kuin kulttuuriperinnön asiantuntijoita.

Valtion suojeltujen rakennusten restauroinnin käsikirja, Museoviraston vuonna 1997 julkaisema Valtion rakennusperinnön vaaliminen, on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Kaikenlaisiin korjausrakennushankkeisiin sovellettavana korjausoppaana kirja saavutti alun perin tarkoitettua laajemman yleisön. Sen restaurointia ja korjaamista koskevat perusajatukset ovat ajattomia ja mukana myös nyt julkaistussa kirjassa. Valtion kiinteistöpolitiikka on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi: omistusten keskittäminen ja yhtiöittäminen, omistuksista luopuminen sekä vaatimukset tilatehokkuudesta ja kiinteistönpidon tuottavuudesta ovat tuoneet uusia haasteita kiinteistöjen korjaamiselle, ylläpidolle ja hoidolle. Valtiolle rakennettu tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen hyvää hoitoa muuttuneessa tilanteessa. Se laajentaa näkökulmaa koskemaan kaikkia valtion rakennettuja ympäristöjä. Restauroinnin sijaan painopiste on jatkuvassa arkisessa hoidossa ja ylläpidossa.

Valtiolle rakennettu on aivan uusi ja ainutlaatuinen teos. Sen tekeminen kokosi valtion kiinteistönhaltijat ensimmäistä kertaa saman pöydän ääreen. Julkaisu esittelee valtion kiinteistöhallintoa, valtion rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksia ja monimuotoisuutta. Kirja esittelee hyvän kiinteistönhoidon periaatteita ja käytäntöjä, havainnoiden rakennusten lisäksi maisemaa ja arkeologista kulttuuriperintöä. Esillä ovat ajankohtaiset teemat, kuten valtion rakennusten muuttuvat käytöt, hyvä sisäilma ja uuden talotekniikan sovittaminen vanhoihin rakennuksiin. Mukana ovat myös perinteisemmät rakennusperintökohteet ja niiden konservointi- ja restaurointimenetelmät. Kohde-esimerkit vaihtelevat liikenneympäristöistä ja nähtävyyskohteista valtion virastotaloihin ja edustavien monumenttien sisätiloihin.

Valtiolle rakennettu on suunnattu erityisesti valtion rakennusperinnön kanssa toimiville sekä muille kiinteistöjen parissa työskenteleville. Siitä on hyötyä suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille, kiinteistönhuollon ja korjausrakentamisen ammattilaisille sekä alaa opiskeleville. Erityistä tukea siitä on julkisesta kiinteistövarallisuudesta poliittisia ja kauaskantoisia päätöksiä tekeville, niin valtiolla kuin kunnissa.

VALTIOLLE RAKENNETTU
Toimittajat Aino Laine ja Olli Hakli
Museovirasto,nid., ISBN 978-951-616-269-3, hinta 29 € (sis. alv.)

Valtiolle rakennettu -julkaisua myy Kansallismuseon museokauppa. Sitä voi tilata myös postiennakolla:http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisujen-myynti