Sigge Arkkitehdit Oy valittiin Turku Energian tontin aluesuunnittelukilpailun voittajaksi

rasteri_havainnekuva

Turku Energian tontin ja entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi järjestetyn suunnittelukilpailun on voittanut Sigge Arkkitehdit Oy kilpailutyöllään ’Rasteri’. Suunnittelukilpailun avulla haluttiin löytää alueelle arkkitehtonisesti omaleimaisia ratkaisuja, jossa pääpaino on vanhan ja uuden yhteensovittamisessa, kohtuuhintaisessa asumisessa sekä vaiheittaisessa toteutettavuudessa.

Turun kaupunki, Turku Energia -konserni ja TVT Asunnot Oy järjestivät yhteistyössä aluesuunnittelukilpailun asemakaavatyön pohjaksi. Kilpailulla haettiin ideoita Linnankatu 65:ssä sijaitsevan Turku Energian tontin sekä Amiraalistonkatu 6:ssa sijaitsevien entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi.

Suunnittelukilpailun lähtökohtana olivat tavoitteet avoimesta ja monimuotoisesta kaupunkirakenteesta sekä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Korkeatasoisen kilpailun voittajaksi valittiin Sigge Arkkitehdit Oy:n kilpailutyö ’Rasteri’.

– ’Rasteri’ on yhtenäinen ja urbaani kokonaisuus, joka kokonaisuutena vastaa parhaiten kilpailuohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, toteaa kilpailun arviointiryhmän puheenjohtaja Timo Laiho.

Aluesuunnittelukilpailuun ilmoittautui 33 työryhmää, joista kilpailun arviointiryhmä valitsi loppukilpailuun neljä parhaiten kriteerit täyttävää työryhmää. Valituilta työryhmiltä vastaanotettiin määräaikaan mennessä neljä kilpailuehdotusta nimimerkeillä: Enter, Ylä pual jokke, Rasteri ja Kryssi. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta teki päätöksen kilpailun voittajasta arviointiryhmän yksimielisen valinnan pohjalta.

Elinvoimaa ja viihtyisyyttä uutta ja vanhaa yhdistämällä

Aluesuunnittelukilpailun avulla etsittiin kaupungin omistuksessa olevien Turku Energian tontin sekä entisten raitiovaunuhallien muodostamalle alueelle omaleimaisia, laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen elinvoiman ja viihtyisyyden lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja tulevan asemakaavamuutoksen suunnittelun tueksi.

-Kilpailun tulos antaa hyvät lähtökohdat asemakaavanmuutokselle, jossa täydennysrakentamisen keinoin halutaan eheyttää kaupunkirakennetta ja parantaa korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, kertoo arviointiryhmän jäsen, kaavoituspäällikkö Christina Hovi.

Kilpailuehdotusten arvioinnissa painotettiin vanhojen voimalarakennusten innovatiivista uusiokäyttöä yhdistettynä uusien asuinrakennusten rakentamiseen ja eri toimintojen yhteensovittamiseen, vaiheittaista toteutettavuutta, kohtuuhintaista asumista, miellyttävää asuinympäristöä sekä kaupunkikuvaan sopivaa, arkkitehtoniselta laadultaan korkeatasoista ja mielenkiintoista ratkaisua.

-Voittaneen työn pohjalta voidaan laatia asemakaava, joka mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen asukkaille, toteaa TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss.

Loppukilpailuun valitut työryhmät, kilpailuehdotusten nimimerkit ja arviointiryhmän jäsenet

Kilpailuehdotukset jätettiin nimimerkeillä. Nimimerkillä varustetut, tekijätiedot sisältäneet kuoret avattiin vasta sen jälkeen, kun kilpailun voittajatyö oli päätetty.

Loppukilpailuun valitut työryhmät ja kilpailuehdotusten nimimerkit:
•    Sigge Arkkitehdit Oy, ”Rasteri”
•    Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy ja Realprojekti Oy, ”Enter”
•    Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, ”Ylä pual jokke”
•    Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy, ”Kryssi”

Arviointiryhmän jäsenet:
•    Timo Laiho, tonttipäällikkö, DI, Kiinteistöliikelaitos
•    Mika Rajala, arkkitehti SAFA, Kiinteistöliikelaitos
•    Christina Hovi, kaavoituspäällikkö, arkkitehti SAFA, Ympäristötoimiala
•    Thomas Hagström, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA, Ympäristötoimiala
•    Teppo Forss, toimitusjohtaja, KTT, TVT Asunnot Oy
•    Risto Vaittinen, toimitusjohtaja, DI, Turku Energia
•    Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto JKMM OY

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi tonttipäällikkö Timo Laiho ja sihteereinä toimivat kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström ja arkkitehti Mika Rajala.

Arviointiryhmä on kuullut työnsä aikana seuraavia asiantuntijoita:
•    Pekka Saarinen, toimistopäällikkö, DI, Helsingin Kiinteistövirasto
•    Turun Museokeskus, lausunto kilpailuehdotuksista

Kilpailuohjelman sisältö ja tavoitteet valmisteltiin Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen ja ympäristö-toimialan kaupunkisuunnittelun, TVT Asunnot Oy:n ja Turku Energian yhteistyönä.

HKScanin Rauman tuotantolaitokselle ympäristölupa

Aiemmin kerrotun mukaisesti HKScan rakentaa uuden broilertuotteisiin erikoistuvan tuotantolaitoksen Raumalle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään myöntänyt HKScan Finland Oy:lle ympäristöluvan teurastamon ja lihanjalostamon toiminnalle. Toistaiseksi voimassaoleva päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. Valitusaika päättyy 20.4.2016. Toiminta voidaan kuitenkin käynnistää mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätöksessä todetaan, että laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain vaatimukset. Toiminta on asema-, yleis- ja maakuntakaavan mukaista.

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, alueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Laitoksen lupaprosessi eteni tiiviissä aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen (ELY, AVi, Tukes) ja Rauman kaupungin kanssa. Näin ympäristöluvan päätökset voidaan ottaa huomioon jo tuotantolaitoksen suunnitteluvaiheessa.

Laitos käyttöön loppuvuonna 2017

Tuotantolaitoksen rakentaminen on käynnistynyt kuluvan vuoden alussa. Laitos arvioidaan otettavan käyttöön loppuvuoden 2017 aikana ja se korvaa HKScanin nykyisen tuotantolaitoksen Eurassa.

Uusi tuotantolaitos keskittyy yhä kasvavaan siipikarjasegmenttiin ja broilerituotteiden valmistukseen. Investointi lisää kapasiteettia ja lyhentää tuotannon läpimenoaikoja parantaen tuotteiden laatua entisestään. Investoinnin kokonaisarvo on noin 80 miljoonaa euroa.

Tuotantolaitokseen valittava teknologia tekee mahdolliseksi innovatiivisten Kariniemen-uutuustuotteiden kehittämisen konsernin koti- ja vientimarkkinoille. Kaikissa hankinnoissa hyödynnetään HKScanin vastuullisuusohjelman mukaisia ratkaisuja materiaali-, energia- ja ympäristötehokkuuden näkökulmista.

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedote: Asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla ennätysrunsasta

Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy vilkkautena alueen kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla. Rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa. Vauhti näyttäisi kuitenkin hektisen alkuvuoden jälkeen hieman rauhoittuvan. Kiinteistömarkkinoilla on voimakasta kahtiajakautumista: kauppa käy erittäin vilkkaana, mutta vuokramarkkinoilla nähdään sekä vajaakäyttöä että vuokrien nousun hidastumista.

Suomeen ennustetaan hidasta talouskasvua lähivuosiksi, mutta ero muuhun läntiseen maailmaan kasvaa kuitenkin edelleen. Yksi positiivisesti kehittyvistä aloista ja talouskasvun vetureista on kiinteistö- ja rakentamisala.

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus korkealla tasolla

Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli 27 prosenttia. Kaksi kolmasosaa viime vuoden volyymista muodostui kotimaisten toimijoiden ostoksista, mutta myös ulkomaisten sijoittajien aktiivisuuden lisääntyminen jatkui. Kiinteistötyypeistä vilkkaimman kaupankäynnin kohteena olivat liikekiinteistöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli noin kolmannes. Asuntojen osuus on saavuttanut toimistojen osuuden, ja niiden molempien osuus oli noin 23 prosenttia transaktioista.

Asuntorakentamisen volyymi huippukorkealla

Vuoden 2015 loppupuolella uudisrakentamisen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun ja tämä kehitys jatkuu yhä. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin vuonna 2015 noin 12 000 uuden asunnon rakentaminen. Asuntoaloitukset kasvoivat vuodenvaihteen 2014-2015 tilanteeseen verrattuna huimat 80 prosenttia. Tosin lähtötaso oli viimeisten viiden vuoden alhaisin. Aloitusten määrä on nyt kuitenkin pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein liki 30 vuoteen.

Toimitilapuolella on aloitettu useita jättihankkeita, joiden rakentaminen jatkuu pitkään. Näitä ovat muun muassa Kalasataman Redi, Pasilan Tripla, Matinkylän Ison Omenan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukset sekä useat käynnissä olevat julkiset rakennushankkeet.

Infrarakentajia työllistävät muun muassa Länsimetron jatko, Pasilan läntinen lisäraide, Kehä I:n keskivaiheen perusparantaminen ja kattaminen Keilaniemen kohdalla sekä edellä mainittujen, hiljattain käynnistyneiden suurten toimitilahankkeiden ja Olympiastadionin peruskorjauksen maanrakennustyöt. Merkittävä hanke on myös Blominmäen jätevedenpuhdistamo.

Rakennushankkeiden käynnistysten huippu näyttää olevan käsillä ja loppuvuotta kohti aloitusten määrä vähentyy Projektitiedosto RPT:n hankesuunnitelmien mukaan sekä asunto- että toimitilarakentamisessa.

Pääkaupunkiseudun markkinat kiinnostavat rakentajia

Urakoitsijoiden kapasiteetti on pääkaupunkiseudulla hyvin käytössä ja pääkaupunkiseudun kasvaville markkinoille onkin tullut enenevässä määrin rakentajia myös muualta Suomesta.

Urakkatarjoushinnat olivat tammikuussa nousseet 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Syksyllä nähty tarjoushintojen voimakkain noin kymmenen prosentin nousu on siis ohitettu. Syynä tarjoushintojen nousuun on ollut urakoitsijoiden lisääntynyt omaperusteinen tuotanto.

Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RAKLIn jäsenistöstä kootut RAPAL Oy:n hanke- ja hintarekisterit, RPT Docu Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot sekä yleiset talousennusteet.

Suomen Metallirakenneyhdistys ry Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi

Suomen Yrittäjien hallitus hyväksyi Suomen Metallirakenneyhdistyksen Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi. 

Vuonna 2005 perustettu Metallirakenneyhdistys edustaa yrityksiä, jotka valmistavat metallirakenteita ja metallirakenteisia ovi- , ikkuna- ja julkisivurakenteita. Yhdistykseen kuuluu yli 70 jäsenyritystä. Suomen Yrittäjien hallitus hyväksyi Suomen Metallirakenneyhdistyksen jäsenhakemuksen kokouksessaan eilen.

– Metallirakenneyhdistys tuo lisää teollisuusyritysten näkökulmaa edunvalvontaamme, Suomen Yrittäjien yhteyspäällikkö Kari Hiltunen toteaa.

– Liityimme Suomen Yrittäjiin, koska pystymme antamaan Suomen Yrittäjille ja sen sidosryhmille näkemystä alamme asioista, Suomen Metallirakenneyhdistyksen puheenjohtaja Rauno Mäkelä sanoo.

– Toivon, että saamme ison järjestön tuen asiallemme ja jäsenillemme ja pääsemme vaikuttamaan.

Suomen Metallirakenneyhdistys on jo 63. toimialajärjestö Suomen Yrittäjissä. Alkuvuodesta Suomen Yrittäjiin liittyivät Akateemiset yrittäjät AKY ja Muotikaupan liitto.

Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Se on lokakuussa järjestettävän liittokokouksen jälkeen järjestön korkein päättävä elin.

Ilmarinen rakentaa tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle ja lähialueille

Ilmarinen suunnittelee rakentavansa lähivuosina tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja Tampereelle. Tällä hetkellä on sovittu SRVn kanssa lähes 500 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Loput asunnoista voidaan toteuttaa, jos sopivia hankkeita löytyy.

Asuntojen rakennustyöt alkavat kesällä 2016, ja ensimmäiset kohteet Helsingin Jätkäsaareen ja Espooseen valmistuvat loppuvuodesta 2017.

– Uudet vuokra-asunnot rakennetaan ja rahoitetaan osana Ilmarisen asuntosijoitusohjelmaa. Ilmariselle investoinnin mahdollistaa väliaikainen laki, joka sallii velkavivun käytön myös täysin omistetuissa uusissa vuokra-asuntokohteissa. Maltillinen velkavipu sopii mielestämme hyvin asuntosijoituksiin ja se auttaa meitä saavuttamaan tuottotavoitteemme, kertoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

Velkavivun mahdollistava väliaikainen laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Sen jatkamista on esitetty hallitusohjelmassa vuoteen 2019.

– Toivomme jatko-aikaa väliaikaiselle lainsäädännölle vuoteen 2019 saakka, jotta suunnittelemamme tuhannen vuokra-asunnon ohjelma saadaan toteutettua, Aimonen sanoo.

Aimosen mukaan vuokra-asuntojen tarve on korkea pääkaupunkiseudun ja Tampereen vaikutusalueella. Ilmarisen asuntosijoitusohjelman mukaisia vuokra-asuntoja voitaisiin rakentaa sopivien kohteiden löytyessä myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, joista on raideyhteys Helsinkiin.

– Tällä hetkellä ongelmana on, että kaavoitettuja tontteja ei ole riittävästi tarjolla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ja kaupunkien kaavoitus etenee hitaasti. Etenkin käyttötarkoituksen muutokset eli esimerkiksi vanhojen toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi ovat työläitä. Etsimme edelleen tontteja ja yhteistyöhankkeita etenkin pääkaupunkiseudulle, Aimonen sanoo.

WSP allekirjoitti sopimuksen sillan rakennussuunnittelusta Vietnamissa

a7dbba318b73dc5f_800x800ar

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on allekirjoittanut sopimuksen Thu Thiem 2 -siltahankkeen rakennussuunnittelusta. WSP toimi kohteen pääsuunnittelijana. Työ sisältää sillan rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun, erikoisvalaistuksen suunnittelun, tuulianalyysit sekä tuulilaboratoriokokeet.

Thu Thiem 2 -sillan yleissuunnittelu valmistui viime vuoden helmikuussa. WSP:n alikonsulttina hankkeessa toimii paikallinen TEDI South, joka hoitaa tie- ja katusuunnittelun sekä maastotutkimukset. Sopimussumma on noin 2,7 Meuroa.

”Näemme nyt, että hyvä työ tuottaa tulosta Aasiassa, jossa meillä on jo useita referenssikohteita. Siksi olemme erittäin innostuneita tästä hankkeesta ja tämä on meille erittäin merkittävä, pitkäaikainen projekti”, kertoo Suomen WSP vientijohtaja Antti Karjalainen.

Silta rakennetaan Vietnamiin, Ho Chi Minh Cityyn, entiseen Saigoniin ja se ylittää Saigon-joen. Tuleva silta tulee olemaan vinoköysisilta, jonka pääjänne on 200 metriä ja pyloni kohoaa noin 110 metrin korkeuteen. Sillan kokonaispituus on 886 metriä.

Suomen WSP on kerännyt mittavan referenssilistan eri puolille maailmaa suunnittelemistaan silloista. Yhtiö on tunnettu etenkin Aasiassa ja Intiassa, jossa sen työnäytteitä ovat esimerkiksi Vietnamin Haiphongin 1300 metriä pitkä Binh-vinoköysisilta, Intian Chenabissa sijaitseva maailman korkein ja pitkäjänteisin kaari-ratasilta. Muita WSP:n kohteita Vietnamissa ovat Rao 2 -silta sekä näyttävä Tran Thi Ly -silta Danangissa ja meneillään oleva rakennushanke Cao Lanhissa.

Myös kaikki Suomen tunnetuimmat vinoköysisillat ovat WSP:n suunnittelemia: esimerkiksi Jätkänkynttilä Rovaniemellä, Laukonsilta Tampereella, Auroran silta Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa Vaasan kupeessa.

Katso Thu Thiem 2-sillasta esittelyvideo

https://www.youtube.com/watch?v=o0wbecSPdOk

Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy yhteistyöhön

Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy ovat allekirjoittaneet asfalttialalle uuden tyyppisen yhteistyösopimuksen, jossa Ramirent toimittaa kaikki NCC Roadsin tarvitsemat vuokrakalustopalvelut nykyaikaisista jyristä aina asfalttiaseman korjaamokonttiin. Sopimuksen myötä Ramirent vahvistaa asemaansa Suomen infrarakentamisen sektorilla ja investoi uuteen kalustoon, jota tarvitaan erityisestiasfalttiliiketoiminnassa.

”Ramirentin kanssa tehdyllä sopimuksella varmistamme kustannustehokkaan toiminnan sekä ajanmukaisen ja turvallisen kaluston saatavuuden”, kertoo NCC Roads Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvensivu. ”Kaluston vuokraamisesta on myös ekologista hyötyä: saamme yhdelle tuotteelle useita käyttäjiä, mikä sopii hyvin NCC-konsernin kestävän kehityksen periaatteisiin.”

”Yhteistyö vahvistaa jo hyvää olemassa olevaa asiakassuhdettamme NCC-konsernin kanssa ja tuo meille mahdollisuuden kehittää myös parempia palveluita asfalttiliiketoimintaan yhdessä asiakkaamme kanssa”, toteaa Veikko Lehtola, Ramirentin myynti- ja markkinointijohtaja.

Rakentajien työt keskittyvät alueellisesti

Rakentajien työt ovat keskittymässä entistä selvemmin alueellisesti. Rakennusalan työttömyyskassan viimeisimpien tilastojen mukaan työt ovat vähentyneet selkeästi Itä-Suomessa, Kymessä, Kainuussa ja Lapissa. Työt keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin kuten Uudellemaalle, Ouluun, Pohjanmaalle tai Turun seudulle.

Rakennusalan työttömyyskassan mukaan rakentajien työttömyys väheni tämän vuoden helmikuussa koko maassa 1,2 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Helmikuussa sai ansiosidonnaista päivärahaa 12500 rakentajaa (23,0%).

Erot alueiden välillä ovat kuitenkin hyvin suuret, sillä Kymessä työttömyys lisääntyi 3,7% (26,8 %) , mutta väheni Oulussa 2,9 % (25,2%).

Kymen lisäksi työttömyys lisääntyi Kainuussa 2,5 % (37,4%), Lapissa 1,4% (32,7 %) ja Itä-Suomessa 0,6% (28,5%).

Suurimmat pudottajat olivat 2,9 prosenttiyksiköllään Häme (20,6%), Satakunta (23,5%) ja Oulu (25,2%). Työttömyys väheni selvästi myös Pohjanmaalla 2,9 % (22,9%), Keski-Suomessa 2,4 % (25,2%), Turussa 1,8 % (18,5%) ja Uudellamaalla 1,3 % (14,6 %).

Täydentyvän Laajasalon suunnitelmista keskustellaan 17. maaliskuuta

8f88a120-5c71-4ea1-b3b2-f4656e4c3265-main_image

Näkymä etelästä Laajasalontien ja Reposalmentien risteyksestä pohjoiseen. Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen viitesuunnitelmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Laajasaloon suunnitellaan uutta asumista Laajasalontien varteen kauppakeskuksen ympäristöön sekä Koirasaarentien ja Ilomäentien varsille. Itärannan kaavassa kehitetään rantareittiä ja tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Suunnitelmista järjestetään asukastapahtuma 17. maaliskuuta.

Yliskylässä suunnitellaan Laajasalontien varteen asuinkerrostaloja, joista pääosa sijoittuu suunnitteilla olevan kauppakeskuksen kortteliin. Laajasalontien moottorikatu muutetaan kaikkien liikkumistapojen katualueeksi Koirasaarentien risteyksestä pohjoiseen. Laajasalontielle on suunniteltu kaksi raitiotiekaistaa, neljä autokaistaa, kävely- ja pyörätiet, pyöräilyn laatukäytävä Baana sekä puurivejä. Reposalmentien silta on tarkoitus muuttaa tasoristeykseksi.

– Kaavamuutosalue on saaren keskeisimmällä paikalla tulevassa liikkumisen solmukohdassa. Yliskylän keskustaa on tarkoitus vahvistaa ja tiivistää. Samalla varaudutaan uusien ratikkayhteyksien tuloon, kertoo arkkitehti Petteri Erling kaupunkisuunnitteluvirastosta.

7c12d623-19cb-47ce-8b4c-b9b014526a84

Näkymä pohjoisesta Laajasalontielle. Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen viitesuunnitelmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Laajasalon ostoskeskukselle valmistellaan parhaillaan rakentamissuunnitelmia. Rakennuslupaa on tarkoitus hakea kevään aikana tammikuussa 2015 voimaan tulleen asemakaavan perusteella. Nyt käynnistyneessä kaavatyössä keskuksen korttelia täydennetään asumisella, toimitiloilla ja liityntäpysäköinnillä sekä kirjasto- ja nuorisotiloilla. Kauppakeskuksen alueen kaavaehdotus tulisi kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn arviolta syksyllä 2016.

Koirasaarentien ja Ilomäentien varteen suunnitellaan uudisrakentamista. Samalla selvitetään yksityisten kiinteistönomistajien kiinnostusta rakentaa tonteilleen. Suunnittelussa varaudutaan myös raideyhteyksiin. Kaavaluonnos olisi nähtävillä arviolta keväällä 2017.

Laajasalon itärannan virkistysalueiden kaavamuutoksessa tarkastellaan aluetta Laajasalon keskuksen tuntumasta Reposalmentieltä Hepokalliontielle Jollakseen. Tavoitteena on suunnitella virkistysalueita yhdistävä rantareitti ja kehittää alueelle sopivia toimintoja erityisesti Sarvaston satamassa. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Sarvastonvalkaman länsipuolella sijaitsevan puiston reunoille ja Puhuritien eteläpuolelle Jollaksessa. Kaavaluonnos on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle arviolta keväällä 2017.

Laajasalon suunnittelussa varaudutaan Kruunusillat-hankkeen myötä mahdollisesti toteutuvaan raitiotieyhteyteen. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa Kruunusillat-hankkeen raitiotien varikkoalue Laajasaloon. Kruunusillat-hankkeen raitiotien yleissuunnitelmassa on Yliskylän päässä tarkasteltu kahta vaihtoehtoista raitiotien linjausta, joista pohjoisempi kiertäisi Yliskylän keskustan. Yleissuunnitelman alustavien suunnitelmien mukaan varikko sijoitettaisiin Reposalmentien eteläpuolelle linjan päätepysäkin yhteyteen.

Laajasalo ja sen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Laajasalon asukasmäärän ennustetaan noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suunnitteluvaiheessa oleva Kruunusillat-hanke yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia.

Helsingin yleiskaavaehdotuksessa Laajasalon keskustaa kehitetään liike- ja palvelukeskustana. Ehdotuksessa on varaukset raitiotieyhteydelle kantakaupungista Kruunuvuoreen, Yliskylään ja siitä Vartiosaareen ja Vuosaareen sekä yhteydelle Laajasalosta Herttoniemen suuntaan. Yleiskaavan aineistoihin voi tutustua verkkosivuilla www.yleiskaava.fi.

Laajasalon suunnittelun asukastapahtuma 17. maaliskuuta

Kauppakeskuksen, Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden sekä Laajasalon Itärannan suunnitelmista järjestetään asukastapahtuma 17.3.2016 kello 15–19 Laajasalon kirkolla (Reposalmentie 13). Paikalla on myös Kruunusillat-hankkeen asiantuntija ja kauppakeskuksen rakennuttajan edustaja. Tapahtuma Facebookissa

Harvinainen uudishanke Helsingin keskustaan

tiedotekuva

– Kasarmitorin laidalle uusi toimistotalo vuonna 2017
– Yhteishankkeessa YIT, Ahlström Capital ja HGR Property Partners
– Ankkurivuokralainen Roschier Asianajotoimisto 

Helsingin Kaartinkaupungista Kasarmitorin laidalta purettavan kaupungin entisen rakennusviraston tilalle valmistuu uudisrakennushanke loppuvuodesta 2017. Nykyisen kiinteistön purkutyöt ovat käynnistyneet. Uuteen kiinteistöön tulee seitsemän kerrosta ja 16 000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Toimistotaloon tulee työpisteet jopa tuhannelle liike-elämän työntekijälle. Ensimmäinen muuttopäätöksen tehnyt vuokralainen on Roschier Asianajotoimisto.

– ­Hankkeen isona yhteisenä ajatuksena on ollut kaupunginosan elävöittäminen sekä Kasarmitorin ja Kaartinkaupungin visuaalisen ilmeen merkittävä parannus. Roschierin lisäksi talossa on tilaa yhdelle tai useammalle vuokralaiselle, joka arvostaa keskeistä sijaintia ja ensiluokkaista toimitilaa, sanoo HGR Property Partnersin toimitusjohtaja Kari Helin.

– Olemme etuoikeutettuja saadessamme olla mukana harvinaisessa kaupunkikuvaa muuttavassa uudisrakennushankkeessa. Uudet, meille räätälöidyt toimitilat tulevat tarjoamaan työntekijöillemme ja asiakkaillemme modernit ja korkealaatuiset työ- ja kohtaamistilat. Roschier Building antaa meille mitä parhaimmat toimintaedellytykset tulevaisuudessa, kertoo Roschier Asianajotoimiston toimitusjohtaja Rainer Hilli.

– Olemme olleet kiinteistönomistajana Eteläesplanadin ja Kasarmikadun kulmassa jo vuodesta 1937 ja kehittäneet kohdetta vastaamaan käyttäjiemme muuttuvia tarpeita koko omistusaikanamme. Kaartinkaupunki ja Kasarmitorin seutu ovat meille tärkeä ydinkeskustan alue, jota haluamme olla edelleen kehittämässä. Tätä vastuullista ja aktiivista toimintaa olemme jatkamassa tässä uudessa kohteessa, kommentoi Ahlström Capitalin toimitusjohtajaHans Sohlström.

sisa-cc-88kuva1

Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta

YIT:llä on kokemusta vaativista rakennushankkeista pääkaupunkiseudulla, kuten UPM:n pääkonttori Töölönlahdella ja Tapiolan pääkonttori Espoossa. YIT on hankkeessa mukana rakentajana ja yhtenä omistajana. Hanke työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja seuraavien kahden vuoden aikana.

– YIT toteuttaa tämän hankkeen, jossa yhdistyvät rakentamisen ja materiaalien korkea tekninen laatu sekä kunnioitus lähiympäristöä kohtaan. Uudiskohteen rakentaminen historiallisen Helsingin ytimeen on ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa kestävää ja vastuullista kaupunkisuunnittelua nykyaikaisella rakennustekniikalla, kertoo YIT:n Omaperusteinen liiketoiminta -liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus.

Hankeinfo: 

Ahlström Capital, YIT ja HGR Property Partners rakennuttavat Helsingin Kaartinkaupunkiin Kasarmitorin laidalle kiinteistön, johon valmistuu työpiste jopa tuhannelle työntekijälle loppuvuodesta 2017.  Uudisrakennus valmistuu kaupungin entisen rakennusviraston kiinteistön tilalle. Kiinteistön on suunnitellut Arkkitehtitoimisto SARC ja sen pääsuunnittelija on Antti-Matti Siikala.

Kiinteistön ankkurivuokralainen on Roschier Asianajotoimisto, jonka noin 220 työntekijää siirtyvät uuteen kohteeseen heti sen valmistuttua. Roschierin oman sisäänkäynti tulee Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmaan. Kiinteistö sijoittuu kahdelle tontille.

Kiinteistö rakennetaan LEED Platina –ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

www.kasarmikatu21.fi

Hankkeen etenemistä voi seurata sosiaalisessa mediassa: 

Facebook: facebook.com/kasarmikatu21

Instagram: @Kasarmikatu21

#Kasarmikatu21